Mitä jos sähköt katkeaa paukkupakkasilla?

 Pitkiä sähkökatkoja voi sattua pitkin maaseutua, mutta pk-seudulla harvemmin. Maatiloilla ja lypsytiloilla onkin usein aggregaatit pahimman varalta. Nyt jouluna, kun lämpötila laski Vantaallakin -17C asteeseen ja oltiin pari päivää poissa kotoa, niin piruuttani testasin, että kuinka nopeasti talo jäähtyy, jos vesikiertoisen lattialämmityksen kiertovesipumppu kytketään pois päältä.

Tällaisen testin tekeminen on helppoa. Tarvitaan etäluettava lämpötilaloggeri (esim. Ruuvi Sensor), jonka avulla voi reaaliajassa seurata lämpötiloja eri mittauspisteistä, eli jos tilanne vaatii - pystyy reagoimaan. Reagointi on helppoa etänäkin, jos on GSM-ohjattava pistorasia, jonka avulla (tarvittaessa) lattialämmityksen saa taas uudestaan päälle. Ja jos haluaa säästää sähköä pidemmän poissaolon aikana, näillä kahdella apuvälineellä onnistuu sekin. GSM-ohjattavan pistorasian avulla voi laittaa lähtiessä lämmityksen pois, ja kotiinpalatessa - jo hyvissä ajoin - lämmityksen voi kytkeä takaisin, jolloin talo on kotiinpalatessa lämmin. Tämä jälkimmäinen ei kyllä näin paukkupakkasilla ihan onnistunut, eli talo jäähtyi ja lämpisi tosi hitaasti. 

Mutta hitaasta jäähtymisestä huolimatta - jos paukkupakkasilla sähköt katkeavat valtakunnan verkosta pidemmäksi aikaa, niin sisälämpötila lähestyisi nollaa jo alle viikossa, jolloin olisi vaarana vesiputkien jäätyminen ja vesivahinko sen jälkeen, kun putket taas sulavat. Tietysti silloinkin, jos taajama-alueella sähköt katkeavat, niin pientaloissa yleensä on takka, joka toimii silloinkin, jos sähkö katkeaa, mutta kaikki muut lämmitysmuodot jopa öljylämmitys lakkaa toimimasta. Vaikka öljypoltin ei sammuisikaan, niin öljyn lämmittämä lämmitysvesi pitäisi saada kiertoon. Ja ilman sähköä se ei kierrä.

Tässä kokeilussa lattialämmitys katkaistiin torstaina 23.12.2021 klo 9:30 aamulla. Ensimmäisten tuntien aikana ei tapahtunut yhtään mitään. Tosin ulkonakin oli vain -2C pakkasta. Mutta heti seuraavana aamuna pakkasta olikin Vantaalla jo -17C - ja silloin alkoi tapahtua. Parissa päivässä alin huonelämpötila (tässä tutkimuksessa yksi yläkerran makuuhuoneista viileni 48h aikana +11C asteeseen. Siitä jos oltaisiin samaa vauhtia menty vielä lisää alaspäin, niin 4 päivän eli 96 tunnin kohdalla sisälämpötila olisi ollut nollassa.

Jäähdytyskoe kuitenkin keskeytettiin 48h kohdalla kotiin palun lähestyessä, ja lattialämmityspumppu käynnistyi uudelleen lauantaina 25.12.2021 klo 9:30. Silloinkaan ei tapahtunut ihan äkkiä yhtään mitään. Itse asiassa lämpötila jatkoi vielä hetken aikaa laskua, vaikka lattialämmitys oli jo päällä, ja 6h päästä takaisin kytkennästä eli 25.12.2021 "Monikan huone" -niminen makuuhuone oli lämmennyt vasta yhden asteen eli +12C asti. Vähän epämiellyttävää, jos sinne pitäisi noihin lämpötiloihin palata jo takaisin. :-)

Talon takaisin lämmitys tapahtui ilmasta-veteen -lämpöpumpun avulla, jossa nimellisteho 8,3 kW ja -17C asteen pakkasilla varmaan vain pieni osa siitä. Lämpöpumpun sähkövastukset oli ja on koko ajan kytkettynä manuaalisesti pois -tilaan, koska ne kytkeytyvät päälle niin helposti. Varmaan olisivat kytkeytyneet tässäkin tapauksessa päälle.

Parhaiten lämpötilat lähtivät nousuun, kun kotiin palatessa laitettiin 2 takkaan ja saunan pesään tuli palamaan. Siltikin meni vielä yksi yö, ennen kuin lämpötilat oli taas takaisin samoissa, mitä ne olivat ennen joulun viettoon lähtöä.

Tässä vielä koko 3 vrk testijakson lämpötilat ulkona autokatoksessa, keittiössä (takan vieressä) ja Monikan huoneessa.

No mitä hyötyä tai mitä järkeä tässä testissä nyt sitten oli? No ainakin itse tiedän, montako päivää on aikaa löytää apua (aggreraatti tai takan lämmittäjä), jos paukkupakkasilla sähköt katkeavat epämääräisen pitkäksi ajaksi eli jos joutuisi olemaan useamman päivän ilman sähköä. Toki lämpimänä pysyminen ei olisi sähkökatkon sattuessa ainoa ongelma. Jääkaappi sulaisi. Kaupat ja polttoaineen myynti pysähtyy (jos ei ole sähköä, ei toimi kassakone, ja todennäköisesti ei myydä enää edes käteiselläkään).

EDIT 28.12.2021 klo 9:00

Joku voisi vielä kysyä, että paljonko säästyi sähköä, kun lämpötiloja hetkeksi pudotettiin? Vastaus on, että ei paljon - ei ainakaan niin paljon, että sen jotenkin ja jostain saattaisi huomata. Ehkä säästyi syli tai pari syliä polttopuita, mutta en ole siitäkään varma. Näissä sähkönkulutuksen tuntikäppyröissä ainakin näkyy kotiintulon aika 25.12.2021 klo 22:00 aika selvästi - siitä eteenpäin sähkönkulutus moninkertaistui. Ja jo ennen sitä, eli 25.12.2021 klo 9:30 oli siis pistetty lattialämmitys uudelleen päälle, josta johtuen varaaja oli kylmettynyt niin paljon, että sähkövastuskin oli pompannut hetkeksi päälle jolloin sähkönkulutus oli pari tuntia 6-7 kWh:n haarukassa, jonka jälkeen lämpöpumppu oli sutkutellut tasaisella 2,5 kWh:n kulutuksella siitä eteenpäin koko päivän.