Normaaliin palattu

Sähkönkulutus on taas "normaalilla tasolla", eilen sähköä meni 30,23 kWh - eli toissapäiväisistä kulutustalukemista on tultu jo alas yli 50% sen jälkeen kun otin lattialämmityksen ihan totaalisesti pois päältä. Nyt ilmanvaihdon esilämmityspatteri on kuitenkin päällä, ja se antaa etenkin yläkerran makuuhuoneisiin mukavasti lämpöä.

Takan lämpö menee noihin ylimmän kerroksen makuuhuoneisiin vähän huonommin. Tai ei mene ollenkaan, jos väliovi on kiinni. Myös oven ollessa auki takan lämmön pitäisi mennä "vastavirtaan", sillä makuuhuoneissa on pelkkä IV-tuloventtiili, eli makuuhuoneesta tulee välioven kautta (tai oven ollessa kiinni oven alitse) sisäilmaa yläaulaan, jossa on imuventtiili.

Täten nyt lämpöpumpun myötä saatu IV-patterin lämmitys on iso parannus. Vaikka IV-kone ei olekaan mikään lämmityskone, niin tämä "lämmitysasento" saattaa meillä olla aika tyypillinen suurimmat osan lämmityskautta, ja se auttaa takkoja aika mukavasti.

Ja jos tulee talvella oikein kylmiä päiviä, silloin lattialämmitys on pakko ottaa käyttöön - ja se lämpenee noissa oloissa suoralla sähköllä, koska ilma-vesi-lämpöpumppu ei kovilla pakkasilla käynnisty. Jos olisi kovillekin pakkaspäiville halunnut lämpöpumpun käyttöönsä, sitten olisi pitänyt ottaa maalämpö, ja se olisi maksanut 10-15 tonnia enempi mitä ilma-vesilämpöpumppu - eli yhteishintaa sille vaihtoehdolle olisi tullut noin 20 tonnia. Ilma-vesi-lämpöpumppu maksoi 8600€.


Sähkönkulutus palasi "normaaliin tasoon" eli tasolle noin 30 kWh. Suunnilleen samalla tasolla se oli myös lokakuussa ennen sitä, kun lämpöpumppu tuli taloon.

Sähkönkulutus lokakuussa. Lämpöpumpun asennus alkoi ma 19.10.2015. Lattialämmitys oli ekan kerran päällä 17.10.2015.

Mikä nyt sitten oli lopputulos tästä kokeilusta tähän mennessä? Sähkönkulutus oli tasolla noin (tai vähän reilu) 30 kWh per vuorokausi, ja taas on muutaman viikon säätämisen jälkeen päästy samalle tasolle, kun eilen sähköä meni (IV-koneen patterilämmityksen ollessa päällä) 30,2 kWh.

Eli ei tässä voitettu mitään, niinkö?

No, ei nyt ihan noinkaan voi sanoa. Ja ennen kaikkea toistaiseksi on liian aikaista sanoa yhtään mitään. Kuitenkin, jos tuo eilinen taso olisi vuoden keskiarvo, tai jos kulutus jämähtäisi tuohon tasoon koko vuodeksi (vuodessa on 365 päivää), niin sitten seuraavan vuoden aikana sähköä tulisi kulumaan 365 x 30,2 kWh = 11034 kWh. Eikä se olisi lainkaan hullumpi lopputulos, koska ekana vuotena sähköä kului 17162 kWh - jolloin näin nopeasti laskien säästöä tulisi vuosittain 17162-11034 = 6128 kWh, joka euroiksi muutettuna on noin 612,80 euroa. Jolloin koska investoinnin hinta oli 8600€, niin takaisinmaksuajaksi tulee 8600€ / 612,80€ = 14 vuotta.

Jos kone kestää tätä kauemmin, eikä vaadi huoltoa vuosien varrella, sitten investointi olisi kannattava, eli tähänastisten kokemusten/arvailujen perusteella ilma-vesi-lämpöpumppu pystyisi nippa-nappa tienaamaan itse oman hintansa. Mikäli pumppu kestää 200 kuukautta eli noin 17 vuotta, sitten loppuvuodet se tuottaakin jo jotain...

Eikö sitten olisi kannattanut ennemminkin ostaa vaikkapa 2 tonnin hintainen ihan tavallinen lämpöpumppu? No, kyllä sellaistakin vaihtoehtoa on tarjottu, ja eräskin myyntimies joskus jossain messuilla perusteli asiaa näin:

Myyjä: "Ilmalämpöpumpun voi saada myös 2 sisäyksiköllä, jolloin sisäyksiköt voi asentaa eri kerroksiin, jolloin keväisin ja syksyisin lämpö leviää paremmin, samoin kesällä viilennys toimii tehokkaammin. Ja ilmalämpöpumppu tienaa oman hintansa yleensä ihan muutamassa vuodessa."

Kyselin, että miten se tienaa oman hintansa, jos meillä on ollut tapana käyttää huoneilman lämmitykseen polttopuita, eikä niille ole omasta metsästä ja omana työnä laskettu mitään hintaa...

Myyjä: "No lisäksi nämä uudet ilmalämpöpumput ovat paljon tehokkaampia kuin mitä ne olivat aikaisemmin, ja ne usein pienentävät sähkölaskua jopa 30-50%..."

Tähän ihmettelin, että jos meillä on vuosittainen sähkölasku tähän mennessäkin ollut vain 17000 kWh vuodessa, ja sähköt ovat maksaneet 1900 euroa vuodessa, ja jos siitä ottaa puolet pois, niin ei jää enää kuin 8500 kWh per vuosi, ja se maksaa vajaan tonnin vuosittain - että voisiko se ilmalämpöpumppu kahdella sisäyksiköllä sitten olla näin tehokas?

Myyjä: "No ei näistä nyt tietenkään voida ihan euron tarkkoja lupauksia etukäteen antaa..."

Ja lisäksi, eikös ilmalämpöpumppu itse kuitenkin käytä sähköä? Jolloin sähkölasku sen kun kasvaa, jos sellainen otetaan. Ja ainut, mitä se ilmalämpöpumppu voisi säästää, niin se on polttopuu - joka meille muutenkin on ilmaista...

Lopuksi myyjäkin totesi, että ehkä se asia on sitten juuri noin... Eikä kauppoja tullut.

Ilma-vesi-lämpöpumpussa kaupat tuli, ja kyllä minä vielä rohkenisin olettaa, että siitä saa omat rahansa pois, ja se saattaa pitkässä juoksussa jotain tienatakin?

Lisäksi yksi asia, minkä tähänastisesta kokeilusta voi myös hyvin nähdä - niin polttopuita ja takkaa käyttämällä sähkölasku on noin puolta pienempi, kuin jos koko talo lämpenisi sähköllä ja/tai lämpöpumpulla. Tähän aikaan syksyä kun ulkolämpötila on noin +5 - +6C, niin on suunnilleen sama otetaanko lämpö ulkoilmasta vai maaperästä, eli tähän aikaan vuotta maalämpö ja ilma-vesi-lämpöpumppu ovat kutakuinkin yhtä tehokkaita molemmat.

Paluuta normaaliin...

Kun eilen suljin aivan totaalisesti lattialämmityskierron (kiertovesipumpulta töpseli irti seinästä & pääputkesta vesikierron venttiili kiinni), niin tänään on ollut selvästi paluuta normaaliin. Olohuoneen takassakin oli tuli taas pitkästä aikaa - viimeksi takka oli päällä viime viikon perjantaina.


Takan reunuksen lämpötila 6-11. marraskuuta. Lämpötila on laskenut +40C:stä +23C asteeseen. Alussa 5-6.11 sama anturi oli ulkona lämpöpumpun ulkoyksikön edessä. Tarkoitus oli mitata kuinka kauan pumppu käy, mutta käynti ei aiheuttanut sellaista lämpötilan tai kosteuden muutosta, että sen olisi voinut mittaamalla havaita, toisin sanoen - se koe epäonnistui. Lämpötilakäyrä näkyy punaisella, sininen alue on ilman kosteus.

Takka ei ollut nyt siksi päällä, että olisi jo tarvittu lisää lämmintä, vaan nyt pieni pesällinen oli esilämmityksenä, jolla takkaan saadaan muutama aste lämpöä lisää. Sitten iso takka reagoi nopeammin, jos ja kun keli muuttuu niin, että lämpöä oikeasti tarvitaan.

Eilen sähköä meni jo huomattavasti vähemmän, mitä viime viikonloppuna ja alkuviikon päivinä on yleensä mennyt. Eilisen vuorokausikulutus oli 53,4 kWh, ja tästä määrästä 12,07 kWh kului klo 17-18:00 välillä - eli juuri silloin kun lämminvesivaraaja "kiehautetaan" +56C asteeseen.

Ei tämmöinen määrä sähköä tietystikään pelkästään varaajan lämmitykseen kulu, mutta en ollut vielä silloin sillä hetkellä huomannut, että lattialämmityskin oli päällä - ei paljon mutta kuitenkin, jolloin osa lämmitysenergiasta hupeni sinne.

Tuo 12,07 kWh per tunti -taso on aivan poikkeuksellinen, ja sillä pääsee tuntikulutusten kahdeksan parhaan joukkoon koko kuluneena vuotena. Eniten tunnissa sähköä kului 22.2.2015, jolloin kulutus oli 16,17 kWh per tunti, ja ulkolämpötila +1,4C. Koska ulkolämpötila ei ollut erityisen kylmä, ilmeisesti silloinkin on mennyt lämminvesivaraajan vastuksia päälle.

Marraskuun 10 ekan päivän sähkönkulutus. Kulutuksen taso putosi roimasti eli 72,7 kWh:sta 53,4 kWh -tasolle, kun eilen illasta lukien lattialämmitys on ollut kokonaan pois päältä. Muutos prosenteissa siis 26,5% ja kilovateissa -19,3 kWh.

Kello 17-18:00 välillä sähkönkulutus oli ennätykselliset 12,07 kWh yhden tunnin aikana. Klo 21:00 aikoihin tapahtunut uusi "kulutuspiikki" tasolle 3,21 kWh/tunti johtuu lämpöpumpun käynnistymisestä. Silloin se hyödyntää vielä yösähkön ensimmäiset tunnit, ja lämmittää veden yötä vastaan. Yösähkön viimeisellä tunnilla aamulla lämpöpumppu käynnistyy uudestaan, ja lämmittää käyttöveden aamuvarhain aamutoimien, sekä seuraavan päivän tarpeisiin. Eniten lämmintä käyttövettä kuluu iltaisin.

Shortsikelit jatkuu...

Parin päivän seurailun jälkeen käyttöveden lämmityksessä kaikki onnistui ihan niin kuin pitikin, mutta lattialämmityksen kanssa kävi vähän toisin... Viime perjantain asennustöiden jälkeen jotkut asiat ovat taas vähän eri tavalla, eikä niitä sitten osannutkaan käyttää.

Tässä kirjoituksessa...

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/5-eri-lammonlahdetta-lampopumpulle.html

...aivan siellä loppuriveillä pohdiskelin, että ei taida olla olemassa sellaista termostaattia, joka lämpöpumpun esilämmityksen jälkeen kytkeytyisi päälle, ja jatkaisi sähköllä lämmittämistä sitten siitä eteenpäin, mihin lämpöpumppu on päässyt? Lämpöpumppuhan ei kovin korkeita lämpötila pysty tekemään. Ei ainakaan kovin tehokkaasti.

Sitten pohdiskelin, että saisiko sähkövastuksen jatkamaan lämpöpumpun työtä kelloajastuksella? Kyllä saa - ja se näyttäisi toimivan yksinkertaisesti ja hyvin. Kas näin:



Lämpöpumppu on ajastettu toimimaan 3 kertaa vuorokaudessa: 05:30-8:30, 15:00-18:00 ja 21:30-23:30.

Kun lämpöpumppu on käynyt aikansa - siis noin 2 tuntia, sitten sähkövastus menee aikaohjauksella päälle - siihen mennessä käyttöveden lämpötila on jo noin +50C, ja paljon yli sen se ei lämpöpumpulla nouse. Sähkövastus on ajastettu toimimaan näin:

6 kW:n sähkövastusta varaajan yläosassa ohjataan lämpöpumpun näytöltä käsin (minusta oli nerokas ratkaisu kytkeä se näin, kiitoksia asentajille). Ilman tätä kytkentää sähkövastusta ei oikein olisi voinut ohjata aikaohjauksella. Nyt sähkövastus on aamulla päällä puolituntia ja iltapäivällä tunnin. Samaan aikaan on mahdollisuus lämpöpumpullakin olla päällä, mutta pumppu sammuttaa itse itsensä sitten kun se ei enää enempään pysty, ja sähkövastus jatkaa siitä eteenpäin - kunnes se on saavuttanut halutun lämpötilan, ja sitten sekin kytkeytyy lopuksi pois päältä - vaikka aikaohjauksen puolesta vastuksella olisikin vielä ollut käyntiaikaa jäljellä.

Lopputulos käyttöveden lämpötilan osalta on nyt näin:

Käyttöveden haluttu lämpötila on nyt asetettu +56C asteeseen. Kun tämä lämpötila saavutetaan, termostaatti napsauttaa sähkövastuksen pois päältä. Nyt lämpötila täyttää normit, joiden mukaan käyttövesi pitää olla vähintään +55C. Tämän enempää en ole sähkövastuksella lämmittänyt, koska lisälämmityksestä ei olisi enää mitään hyötyä. Sähköä vaan kuluisi hukkaan sitä enemmän, mitä kauemmin lämmitystä jatkaisi... Aiemmin lämpötila oli +65C, mutta koska varaajan tilavuus on aika suuri (siis 500 litraa), niin lämpötilan voi jättää alemmaksi, jolloin lämpötilaerot ja varaajan lämmönhukka ovat pienemmät.

Tähän asti kokeilut onnistuivat siis oikein hyvin. Mutta jäin ihmettelemään, että miksi viikonlopuksi päälle jääneen lattialämmityksen vaikutukset eivät vaan tahdo poistua. Viikonlopun jälkeen kun palailtiin sunnuntai-iltana reissun päältä kotiin, niin kotona oli shortsikelit - ja ne shortsikelit jatkuu yhä edelleenkin, vaikka nyt on jo tiistai.

Sunnuntaina laitoin lattialämmityksen kiertovesipumpun niin pienelle kuin sen sain. Nolla-asentoa siinä ei ollut, mutta lähes-nolla-asento oli. No - ei se sitten mihinkään riittänyt.

Nyt otin lattialämmityksen kiertovesipumpulta kokoaan töpselin pois seinästä (yritin vääntää ensin sulakettakin pois, mutta en löytänyt sopivaa - siis sellaista sulaketta, joka ei sammuttaisi samalla vähän muutakin...). Ja lopuksi laitoin vielä lattialämmityksen sulkuventtiilinkin kiinni.

Nyt viimeistään lattialämmityksen pitäisi olla kokonaan pois päältä. Ilmeisesti on niin, että jos lattialämmitystä ei saa kokonaan pois päältä, sitten talo ei jäähdy. Ja sähköäkin kuluu aika lailla, vaikka lämpöpumppu tekee lämmön (paitsi sähkölämmitys sillä aikaa kun se on ohjelmoitu toimimaan ja "kiehauttamaan" vettä +56C lämpötilaan asti).

Lämpömittarit näyttivät siis näin:

9.11. klo 18:04 lämpötila on +24,4C.

10.11. klo 19:58 lämpötila on edelleen +23,8C - eli alaspäin on tultu vain puolisen astetta.

Nyt sitten kovemmat keinot käyttöön, eli sulkuventtiilikin varmuuden vuoksi kiinni:


Lattialämmityksen sulkuventtiilit kiinni. Sulkuventtiilin kahvasta roikkuu johdon pätkä, joka herättää huomion siinä vaiheessa kun pumppua laitetaan joskus päälle, niin pitää muistaa avata myös venttiili.
 














Sähköä on mennyt viime päivinä ihan mukavasti. Korkea sähkönkulutus johtuu ainakin osittain siitä, että IV-kone ja lämpöpumppu ovat käyneet toinen toisiaan vastaan. Lämpöpumppu lämmitti käyttövettä, josta hyvin pienellä virtauksella lämpöä meni myös lattiaan. Ja kun talossa oli shortsikelit, IV-koneen lämmöntalteenotto meni pois päältä. Eli noin +23C asteista lämmintä ilmaa puhalletaan nytkin koko ajan ja jo neljättä päivää harakoille. Nyt kun saan tämän tilanteen taas hallintaan, niin käppyrät kaunistuvat aikalailla.

Marraskuun 9 ekan päivän sähkönkulutus päiväkohtaisesti. Kaikkien aikojen alaraja-ennätys tuli 4.11, jolloin sähköä meni 24,3 kWh per vuorokausi. Eilen eli 9.11. sähköä kului 3 kertaa enemmän, eli 72,7 kWh. Punaisella käyrällä vuorokauden lämpötila, ja katkoviivalla koko kuun keskilämpötila.



Systeemit vähän sekaisin... :)

Shortsikelit saapuivat sisälle, sillä lämpötila oli eilen kivunnut yli +24C.

Samat kelit on myös ulkokaton harakoilla (jos siellä niitä on), sillä poistoilman lämpötila (huoneilman imupuoli) on +24,8C. Lähes samaa lämpöä puhalletaan katolle (siis niille harakoille), jäteilman lämpötila on nyt tällä hetkellä +24,7C. Toisin sanoen lämmöntalteenotto on mennyt pois päältä, ja jäteilmaa puhalletaan nyt LTO:n talteenottokennojen ohi. Sama jatkuu varmaan läpi yön, vaikka korjaavat toimenpiteet olen jo tehnyt. Mutta eihän rakenteet nyt ihan äkkiä jäähdy. Ulkonakin on +7C, vaikka ilta on jo pitkällä.


Poistoilma huoneista +24,8C.

Jäteilman lämpötila +24,7C

LTO:n hyötysuhde on tasan nolla.

Mitenkäs tässä nyt siis näin pääsi käymään?

No nyt kun lämpöpumppuasennuksia taas tehtiin perjantaina, niin vähän loppui aika asentajalla kesken, eikä ollut mielestäni mitään järkeä jatkaa vasten perjantaita ja isänpäiväviikonloppua. Pärjää talo nyt yhden viikonlopun ihan missä asennossa vaan.

Ensin siis meinasi käydä niin, että lämpöpumppu olisi jäänyt viikonlopuksi kokonaan pois päältä. Mutta aikapulasta huolimatta se kuitenkin ehdittiin laittamaan kuitenkin päälle. Ja asentajat laittoivat lattialämmityksenkin jo toimimaan varaajasta käsin, ja sekin jäi siis päälle (tätä en itse huomannut).

Sitten lähdettiin viikonlopuksi reissuun. Itse lähdin omaa isääni morjenstamaan jo perjantai-iltapäivällä, ja muu perhe lähti reissuun lauantaina aamulla. Takkaa oli vielä polteltu perjantaina illalla.

Nyt kun tultiin sunnuntaina kotiin, niin talossa oli melkoisen kuuma. Mutta käyttövesi oli kuitenkin haaleaa.

Takkaa ei siis olisi tarvinnut laittaa ollenkaan päälle, jos olisi huomattu/tiedetty, että lattialämmityskin on päällä. Ja nyt kun lattialämmitys oli päällä - mutta olin kuitenkin asettanut lämpöpumpun toiminnalle aika tiukat aikarajat (siinä tarkoituksessa että pumppu tekee pelkkää käyttövettä, ja käy suht pitkää hukia suht harvoin), niin käyttöveden lämmitykseen nämä aikarajoitukset olisi olleet ihan riittävät. Mutta nyt kun oli kaikki pumput päällä, niin eihän varaajassa sitten lämpö enää riittänyt siihen, että ensin lattialämmityspumppu alkoi Oumanin ohjauksessa lämmitellä lattioita, niin sen jälkeen käyttövesi jäi vähän viileämmäksi. Ja sähkövastukset olin kytkenyt kokonaan pois päältä.

Lattilämmityksen ohjaus ei siis tiedä, mikä on lämpötila talon sisällä, koska se toimii pelkästään ulkolämpötila-anturin tietojen varassa.

Jossain vaiheessa myös IV-kone oli havahtunut siihen, että talossa alkaa olla melkoisen lämmintä, ja kytki LTO-kennon pois käytöstä. Siinä tilanteessa siis IV-kone on pyrkinyt jäähdyttämään taloa samalla, kun lämpöpumppu on pyrkinyt lämmittämään sitä. Oikeasti - eihän lämpöpumpun olisi tarvinnut alkaa lämmittämään, mutta se ei taas tiennyt sitä, että takka oli ollut päällä, eikä talossa ollut lämmitystarvetta.

Korjaavina toimenpiteinä nyt siis laitoin lattialämmityksen kiertovesipumpun pois päältä, ja samoin otin myös IV-koneeltakin vesikierron pois (eipä kait siellä nyt yöllä pakkasta tule, niin ei vesipatterin jäätymisestä ja halkeamisesta ole pelkoa).

Pahoin pelkään, että tämä ilmiö - mikä meillä nyt on pelkästään hauska, kun jokin lämmitysmuoto - esim. takan lämmitys laittaa IV-koneen jäähdytystoiminnot päälle - niin tämä taitaa olla Suomessa kuitenkin aika yleinen ilmiö? Eikä kukaan kiinnitä siihen oikein mitään huomiota?

Omakotitaloissa lämpöpumppu on voitu säätää keväällä kesäasentoon, jolloin se jäähdyttää aina tarvittaessa. Kun syksyllä sitten aletaan käyttää takkaa, lämpöpumppu on edelleenkin kesäasennossa... (ja alkaa jäähdyttämään)

Kerrostaloissa taas yleisin tilanne menee niin, että kun asukas pystyy säätämään uusissa taloissa oman huoneistokohtaisen LTO-laitteensa esilämmitystä, niin se väännetään aina täysille. Samoin kph:n lattialämmitys. Jos tulee liian lämmin, sitten avataan ikkuna - ja se voi olla läpi yön auki. Sähkölasku tulee kuitenkin molemmista laitteista asukkaalle itselleen, ja sitten ihmetellään sitä...

Toinen tilanne on sellainen, että isoissa vuokrataloissa on ihan mahdollista ja sallittua se, että lämpötila säädetään esim. +20C asteeseen, jolloin huoneesta riippuen todellinen lämpötila voi olla haarukassa 19-21C. Jos ei se riitä, asukas saattaa hakea Biltemasta omat lämpöpuhaltimet, jolloin huoneiston lämpötila voi nousta ihan vaikka +25C asteeseen.

Asukas tietysti ajattelee lisälämmittimiä ostaessaan, että hän lämmittää vain muutaman lisäasteen verran itse ja omalla kustannuksellaan, eikä sen pitäisi loppupeleissä kovin paljon tulla maksamaan. Todellisuus on kuitenkin se, että itse hankitut lämpöpuhaltimet vaikuttavat myös patteriverkoston termostaatteihin, jolloin talon puolesta tuleva ja se vuokraan kuuluva lämmitys jääkin kokonaan pois päältä, ja muita huoneistoja selvästi lämpimämmät huoneet lämmittävät osittain vielä naapureitakin. Eikä se sitten enää ollutkaan ihan niin halpaa hupia...

Tämän kertaiset harjoitukset näkyivät vuorokausikohtaisessa sähkönkulutuksessakin. Sähkönkulutus nousi viime keskiviikon ennätysalhaiselta tasolta 24,3 kWh / vrk eilisen 68,4 kWh -tasolle, eikä eilen ollut kukaan edes kotonakaan. Ei tällä nyt sinänsä mitään merkitystä, yksi päivä sinne ja toinen tänne, eikä muutamat eurot erotu sähkölaskussa mitenkään.

Oleellista on se, että mille tasolle vuosittain luvut saa seuraavien vuosien osalta asettumaan. Toinen asia - mikä näistä myös näkyy, on se että ei säätöjen tarvitse kovin paljon pielessä olla, niin kyllä sähkömittarin saa pyörimään...

Marraskuun alkupäivien sähkönkulutus (siniset pylväät) ja ulkolämpötila (punainen viiva). Punaisella katkoviivalla koko kuukauden keskilämpötila.

5 eri lämmönlähdettä lämpöpumpulle

Lämpöpumppu on tapana nimetä aina lämmönlähteensä mukaisesti. Jos yritän laittaa koneet hintajärjestykseen halvimmasta alkaen, niin ensimmäisenä tulee (ilma)lämpöpumppu. Eli se tavallinen asennettuna noin 2 tonnin laite, jossa on sisäyksikkö ja ulkoyksikkö, ja joka kesäisin tekee viileää, muina aikoina lämmittää huoneita, ja tehostaa mm. takan lämmön leviämistä.

Seuraavana hinnaltaan on koostaan ja tyypistään riippuen noin 8-9 tonnin hintainen ilma-vesi-lämpöpumppu, joka on ihan sama kuin edellinen, paitsi siirtää lämmön sisäilman sijasta käyttöveteen.

Suunnilleen samoissa hinnoissa menee PILP eli poisto-ilma-lämpöpumppu, jolla yritetään saada talosta karkaavaa lämpöä talteen. Talteenottopaikka on yleisimmin poistoilmassa, mutta se voi olla myös viemärissä tai savupiipussa, riippuen siitä mistä lämpöä arvellaan helpoimmin saatavan talteen.

Hintahaarukan yläpäässä tulee maalämpöpumppu, joka ottaa lämpöä maasta. Ruotsiksi sanotaan "jordvärmepump", jos keruuputkisto on maassa ja/tai vesistössä, mutta siis vaakatasossa. Jos keruuputkistolle porataan pystysuora reikä kallioon, niin silloin ruotsalaiset puhuvat bergvärmestä eli kalliolämmöstä, mutta suomenkielessä nämä kaikki 3 ovat maalämpöpumppuja. Tässä vaiheessa hintalappu alkaa olla luokkaa 20 tonnia, eli 10-kertainen verrattuna siihen mitä yksinkertainen ja pelkkä ilmalämpöpumppu maksaa.

Tietysti "purus-ilmalämpöpumpun" elinikä ei ole kuin noin 10 vuotta, kun muut lämpöpumput kestävät likemmäs 20 vuotta. Meille tulleen ilma-vesi-lämpöpumpun käyttöiäksi on arvioitu noin 200 kuukautta, eli noin 17 vuotta. Mutta jos siis esim. maalämmön hinnalla (20 tonnia) ostaisikin 10 kpl ilmalämpöpumppuja 2 tonnia per kpl (peräkkäin aina kun vanha hajoaa, niin uutta tilalle), niin kyllä niiden avulla voisi laskea pärjäävänsä seuraavat 100 vuotta. Jokaisesta saa vielä kotitalousvähennystäkin.

Erilaisia lämmönlähteitä on siis ainakin 5 kpl, esim. poistoilma (IV:n tai savupiipun kautta), ulkoilma, vesistö ja/tai pintamaa (ruotsiksi jordvärme),  tai kallio (ruotsiksi bergvärme).

Näistä voi jokainen sitten valita itselleen sopivan, ja jos lämmön ottaa vesistöstä, pintamaasta tai kalliosta - niin lämmönlähde toimii ympäri vuoden, ja lämpöä otetaan talteen 4-10C lämpötiloista ympäri vuoden.

Mutta jos lämmönlähde onkin ulkoilma, sen lämpötila voi vaihdella vuorokaudessa helpostikin 10-15 astetta, ja vuositasolla jopa 60 astetta, jos kesällä on 30 astetta lämmintä ja talvella saman verran pakkasta. Tämä jättää pelaamiselle varaa, jos on mielenkiintoa miettiä miten lämpöä saisi parhaiten talteen - tai saako kaikkina vuodenaikoina ollenkaan.

Lämpöpumput ovat siinä mielessä kaikki samantapaisia, että ne kykenevät nostamaan lämpötilan noin 55 astetta yli sen, mikä on keruupiirin lämpötila. Näin ainakin meillä nyt oleva Viessmann ilma-lämpöpumppu. Toisin sanoen - jos keruupiirin lämpötila on +5C, niin kuin maalämmöllä aina on - lopputuloksena saa tehtyä +60C asteista lämmintä käyttövettä. Eikä haittaa onko yö vai päivä, tai kesä tai talvi.

Ilma-vesi-lämpöpumpulla tilanne on vähän toisin. Se sammuttaa itse itsensä, kun ulkoilman lämpötila on -15C tai alle. Silloin hyötysuhde menee jo liian heikoksi. Muutenkin -14C:stä jos saadaan tehtyä 55 asteen lisäyksellä -14C -> +41C vettä, niin nippa nappa se vielä kelpaa käyttövedeksi. Joskaan se ei sellaisenaan enää täytä viranomaissuosituksia, joiden mukaan lämmin käyttövesi pitää olla vähintään +55C, jotta legionellabakteerit kuolisivat pois.

Vesi-ilma-lämpöpumpulle on muutenkin "raskasta" tehdä lämmintä käyttövettä. Mieluiten se tekisi esim. lattialämmitykseen soveltuvaa noin +25C -> +30C lämpöistä vettä. Silloin myös hyötysuhteet ovat suuremmat ja pumppu alkaa tienata rahaa.

Näin ne kytkennät oli aluksi meilläkin, eli ilma-vesi-lämpöpumpulta lähti 2 piiriä, toinen lattialämmitykseen, ja toinen käyttövedelle. Se taitaa olla jonkinlainen ns. "normaali lähtökohta" näissä asennuksissa?

En kuitenkaan halunnut lopputuloksen olevan näin, ja nyt perjantaina kytkentöjä muutettiin niin, että lattialämmitys saa lämpöä pelkästään lämminvesivaraajasta (niin kuin se oli ennenkin), ja lämpöpumppu syöttää lämpöä pelkästään vesivaraajalle (eikä enää suoraan lattiapiiriin).

Tämä ei ole välttämättä järkevää näin ns. "laajassa mittakaavassa", mutta meille se on kuitenkin (ainakin omasta mielestäni) se paras tai halvin ratkaisu, koska meillä huoneilma lämpenee etupäässä takkatulen avulla ja puut tulee omasta metsästä hyötyliikunnan hinnalla. Joten nyt meidän lämpöpumppu tekee enää pelkästään lämmintä käyttövettä.

Aikaisemmin meillä lämmin käyttövesi tuli suorasähköllä. Yösähköllä lämpeni myös lattiapiiri talvella, jolloin lattialämmitys oli puiden lisäksi ja ohella ns. apulämmitysmuoto. Nyt meillä ei vielä ole lattialämmitys ollut päällä muuta kuin koemielessä, kun lämpöpumppujen asennus on ollut käytössä. Jos olisi alettu lattiaa lämmittämään lämpöpumpulla, sähkölasku olisi lähtenyt kasvuun (niin kuin jo vähän nähtiinkin), eikä se olisi laskenut, mikä kuitenkin on tämän lämpöpumppu kokeilun ainut päämäärä ja tarkoitus. Aika sitten näyttää tuleeko säästöä siinä määrin, että pumppu tienaisi itse oman hintansa. Jos ei tienaa, sitten se oli tappiollinen investointi.

Entä onko vesi-ilma-lämpöpumpulla sitten mitään hyviä puolia maalämpöön verrattuna? Toki on. Ensinnäkin se on puolta halvempi, ja samassa suhteessa sen takaisinmaksuaika on puolta lyhyempi kuin maalämmöllä. Lisäksi maalämpö - jos sillä tehdään myös käyttövettä niin kuin asia käytännössä aina on - niin käytövettä joudutaan kesälläkin tekemään enintään +10C lämpötilasta. Eihän maaperä koskaan sen enempää lämpene. Mutta kesähelteillä ilma-vesi-lämpöpumppu voi ottaa lämpötilaa jopa +25C -> +30C lämpötiloista, jos tulee kunnon kesä, ja jos lämpöpumppu on ajastettu toimimaan pelkästään päivällä. Ja se on tehokasta se.

Nyt kun lämpöpumppu tekee meillä pelkästään lämmintä vettä, ja talvella sen loppulämpötila jää oletettavasti aika alhaiseksi, niin olisi hyvä jos joku keksisi sellaisen termostaatin, joka ei tekisi mitään, ennen kuin lämpöpumppu on lämmittänyt veden - sanotaanko nyt vaikka noin +40C saakka, mutta joka siinä kohtaa kytkeytyisi päälle, ja lämmittäisi veden - sanotaanko nyt vaikka +65C asti, ja kytkeytyisi taas siinä kohtaa sammuksiin? Tällaista termostaattia, jolla olisi selvä ja ennalta aseteltavissa oleva alaraja ja yläraja, niin sellaista ei taida olla vielä keksittykään?

Termostaatti. Kuva bongattu www.taloon.com sivuilta. Tähän voi säätää ylärajan, mutta jos lämpötila on alle sen - termostaatti napsahtaa heti päälle. Jolloin jos lämmintä vettä tekee sekä lämpöpumpulla, että termostaatti-ohjatulla sähkövastuksella, niin sähkövastus tekee kaiken työn, eikä lämpöpumppu pääse oikein koskaan töihin?

Jos ei löydy termostaatteja muuta kuin yläraja-asetuksilla, niin ilmeisesti kello + termostaatti ajaa kuitenkin saman asian kuin se, että olisi termostaatti, joka lähtee tietystä lämpötilasta ja päättyy tiettyyn lämpötilaan?

Siis nythän voin ajastaa lämpöpumpun menemään päälle tiettyyn kellonaikaan ja työskentelemään tietyn ajan, esim. 2½ tuntia kerrallaan. Tämän olen jo tehnytkin.

Ja nyt voin ajastaa myös lämpöpumpun omat sähkövastukset menemään päälle heti sen jälkeen, kun lämpöpumppu lopettaa - jolloin oli saavutettu lämpötila ihan mikä tahansa, niin sähkövastus jatkaisi sitten hommia siitä eteenpäin, kun lämpöpumppu tekee ensin sen minkä pystyy. Loppulämpötila voi olla esim. +65C -asteinen käyttövesi. Ihan niin kuin meillä on ollut tähänkin asti.

Tätä lämpöpumpun + sähkövastuksen kello-ajastusta peräkanaa ajattelin kokeilla seuraavaksi. Kummankin optimaaliset käyttöajat selviää kokeilemalla. Ja aika näyttää miten käy.

Pysytään kuulolla.

Lakkaa ja maalia edullisesti Virosta

Tuntuu, että kaikki nestemäinen on Virossa halvempaa. Syyskuussa 2014 ostin sisäpaneelien maalaamista varten Tikkurilan Kiva kalustemaalia 2,7 litraa K-rauta 75:stä Vantaalla. Hintaa ostokselle tuli 66,15€ eli 24,50€ per litra - hinta sisälsi sävytyksen (1x sävytystyö, kun oli yhden purkin ostos)

Kuva bongattu www.tikkurila.fi -sivuilta.

Nyt ostin täsmälleen samaa lakkaa litran purkeissa kolme litraa Võrun K-raudasta, ja kolmen purkin kolmella sävytysmaksulla ostokselle tuli hintaa 41,58€ eli 13,86€ per litra. Siis 43,4 prosenttia halvempi litrahinta mitä Suomessa.

Tikkurilan kalustelakka oli Virossa tuntuvasti edullisempaa.

Mikä järki tässä sitten oikein on, että alun perin Suomessa valmistetut tuotteet tai tavarat pitää käydä ulkomailta asti ostamassa takaisin Suomeen, jotta kaikki voittaisivat? Silloin tilastot näyttävät Suomessa hyvältä, kun ulkomaan kauppa sen kun kasvaa viranomaisten tiedostoissa. Myös Tikkurila Oy:n omat myyntitilastot näyttää hyvältä, kun heilläkin myyntitilastot ulkomaille kasvavat. Itse rakentajanakin voittaa, kun saa ihan saman tuotteen halvemmalla hintaa, ja myös Tallink -laivayhtiö kiittää...

Ilmeisesti tässä on ihan sama järki kuin ALKO:n tuotteissakin, eli myöskin ALKO on havainnut, että meri-ilmasto on ilmeisesti varsin terveellistä, ja siksi hekin hinnoittelevat omat tuotteensa sillä tavalla, että ainakin kaikki Etelä-Suomessa asuvat ymmärtäisivät ostaa riittävän usein laivaliput Tallinnaan.

ALKO on kuitenkin tyhmempi kuin K-rauta, sillä K-rauta perustaa sentään omat haarakonttorit Viroon, ja ottaa kauppiaalle kuuluvat katteet itselleen, mutta ALKO antaa kauppiaalle kuuluvan myyntikatteen pois, eli se osuus tuotteen hinnasta jää nyt aina virolaisten taskuun... Ehkäpä jos joku ALKO:n johtoportaaseen kuuluva lueskelee näitä palstoja, niin kohta nähdään Tallinnan katukuvassa Super-Alkon lisäksi myös Suomen-Alko?

Sama mikä pätee lakkaan, pätee myös maaliin ja siitä kirjoitin jo aikaisemmin mm. tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/07/25/rakennustarvikkeita-virosta-esittelyssa-voru/

Uusi ennätys

Eilen eli 4.11.2015 tuli sähkönkäytössä uusi alarajaennätys. Se on nyt 24,33 kWh per vrk. Aikaisempi ennätys oli päivämäärällä 26.6.2015, jolloin vuorokauden sähkönkulutus oli 25,13 kWh. Eiköhän tämä lämpöpumppu ole sittenkin ihan hyvä juttu.

Uskoisin, että ns. "kesäasento", jolloin lattialämmitystä ei tarvita, olisi nyt löytynyt. Silloin lämpöpumppu lämmittää pelkkää käyttövettä 3 kertaa päivässä, joista aamun lämmitys alkaa yösähköllä klo 06:00 alkaen (yösähkö päättyy arkiaamuisin klo 07:00). Myös illan viimeinen lämmityskerta 21:00 - 23:30 tapahtuu kokonaan halvemmalla yösähköllä. Iltapäivän lämmityskerta 15:00 alkaen menee päiväsähköllä. Tältä sama näyttää graafisesti:



Kesäasento lämpöpumpulle. Lämmintä vettä tehdään 3 kertaa vuorokaudessa iltapainotteisesti.

Lämpöpumpun loppuasennukset jatkuvat huomenna. Siitä lisää hetken kuluttua, hommasin jo yhden Oumanin säätölaitteen lisää lattialämmitystä ohjaamaan, aikaisemmin lattialämmitystä ohjaillut anturi hoitaa nyt IV-koneen lämpöpatterille menevän veden lämpötilan ohjausta.

Uusi Oumanin säätölaite odottaa asentamista.

Hienosäätö jatkuu

Taas virittelin lämpöpumpun käyntiaikoja uudelleen. Samalla myös vuorokautinen sähkönkulutus tulee pikkuhiljaa alaspäin, nyt lähestytään 50 kWh:n rajapyykkiä taas pitkästä aikaa - 3.11.2015 päivämäärällä vuorokauden aikana sähköä kului 50,51 kWh, josta määrästä yösähköä oli 9,0 kWh.

Yösähköä ei meillä enää entiseen tapaan kulu, kun lattialämmitys ei ole päällä ja lämpöpumppu ei enää käy öiseen aikaan. Suomi-tasolla tässä ei ole mitään järkeä. Vesivoimalat, ydinvoimalat ja todennäköisesti tuulivoimalatkin pyörivät myös öiseen aikaan, mutta sähkölle ei silloin ole oikein kysyntää, vaikka yösähköä halvemmalla myydäänkin. Tähän asti meillä lattialämmitys on ollut pelkästään yösähköllä, mutta nyt mekin olemme lämpöpumpun myötä siirtyneet lähes pelkästään kalliimman päiväsähkön käyttäjiksi.

Lämpöpumppu oli nyt toisen yön pois päältä, ja lähtötilanne tähän aamuun oli tämä:



Lämpöpumppu oli säädetty toimimaan niin, ettei se toimi öiseen aikaan.

Lämpötilat olivat taas samat mitä ensimmäiselläkin kertaa, eli varaajan yläosan lämpötila oli laskenut +41C asteeseen yön aikana:



Varaajan yläosan lämpötila aamulla klo 06:50, eli 10 minuuttia ennen lämpöpumpun käynnistymistä. Ihan samat lukemat oli nyt, mitä oli eilenkin aamulla.

Hetki lämpöpumpun käynnistymisen jälkeen koko astian eli varaajan sisältö meni ilmeisesti ihan sekaisin, ja yläosan lämpötila laski hetkeksi +35C asteeseen:

Suunnilleen sama lämpötila oli myös varaajan alaosassa:



Varaajan alaosan lämpötila oli asteen viileämpi kuin yläosassa heti kun lämpöpumppu käynnistyi klo 07:00.

Ongelmana tässä vaiheessa on nyt vielä se, että ei ole ihan tarkkaan tiedossa, että kuinka usein ja kuinka pitkiä aikoja lämpöpumppu tällä hetkellä oikein käy? Nyt kun pumppu lähti ajastetusti käyntiin klo 07:00 ja se pysähtyi klo 08:12, niin 72 minuutin käyntijaksolla 500 litran varaaja oli jo saavuttanut asetetun lämpötilan eli koko vesimäärä oli lämmennyt +49C asteeseen.

Fysiikan lakien mukaan jos 1 kuutio vettä lämmitetään 1 asteella, siihen tarvitaan energiaa 1,16 kWh. Joten jos tässä tapauksessa puoli kuutiota vettä lämmitettiin 14 asteella (+35:stä +49:ään), niin energiaa tarvittiin 8,12 kWh. Joten jos pumpun kokonaisteho on 8kW, niin se kävi reilun tunnin lähes täysillä, ja sammui sen jälkeen.

Tämän tiedon pohjalta tein nyt seuraavan ajastusohjelman, eli käyttövettä lämmittävä pumppu on nyt ajastettu toimimaan kolmena aikana vuorokaudessa, painottuen niihin aikoihin, jolloin talossa ollaan kotona, ja joihin aikoihin myös lämmintä käyttövettä tarvitaan:

Uusi ajastus lämpöpumpulle. Ensimmäinen ajastus on kuvaushetkellä menossa, ja sen väri on valkoinen, muut pylväät ovat harmaan sävyiset. Tätä säädetään uudestaan ja viimeistään sitten, kun lattialämmitys otetaan käyttöön. Nyt huoneilma lämpenee pelkästään takkaa polttamalla.

 Lämminvesivaraajan omat vastukset on säädetty niin pienelle, että ne eivät lähtisi toimimaan koskaan, vaan että lämmin käyttövesi tulisi pelkästään lämpöpumpun kautta. Jos jostain syystä pumppu ei toimi, tai jos sen teho ei riitä - sitten varaajan vastukset varmistavat, ettei varaaja voi kokonaan jäähtyä, ja esim. IV-koneen lämmityspatterille riittää lämmintä vettä:

Lämminvesivaraajan vastus on säädetty laukeamaan klo +25C:n kohdalla. Toivottavasti tätä 6 kWh vastusta ei tarvita enää koskaan, koska lämpöpumppukin on hankittu. Näitä 6 kWh vastuksia on varaajan kyljessä 3 kpl, eli sähkötehoa löytyy yht. 18 kWh siltä varalta, että jos tulisi kunnon pakkaspäivä. Samoin jos talo on ollut pidemmän loman aikana pelkällä peruslämmöillä (niin ettei putket juuri ja juuri jäädy), ja se talo halutaan sen jälkeen lämmittää normaaliin lämpötilaan todella nopeasti, niin tarvittava teho siihen löytyy.

Lämpöpumpun virittelyä

Sähkönkulutus alkaa "tasaantua", marraskuun ekana päivänä sähköä meni 54,9 kWh ja eilen 52,6 kWh. Viime päivinä sähkönkulutus on ollut paljon korkeampikin.

 

Ensimmäisenä asumisvuotena suorasähköllä meillä oli lattialämmitys kello-ohjatusti päällä tammikuusta eteenpäin vain öiseen aikaan, jolloin oli halvempi sähkö. Kello-ohjaus toi aika reippaasti säästöä, ja mahdollisti takkojen käyttöä enempi. Viime syksynä oli vähän sama tilanne kuin nytkin, että takkaa ei voi paljon käyttää, koska muuten tulisi liian kuuma.

Nyt sitten pitää miettiä tilannetta uudelleen, kun talossa on ollut parisen viikkoa ilma-vesi-lämpöpumppu, joka ensin lämmitti myös lattiaa, ja nyt tällä hetkellä pelkkää käyttövettä - että miten tilanne on nyt muuttunut, ja mikä olisi ns. "optimiasento"?

Pelkässä käyttöveden lämmityksessä pumppu tekee juuri sitä, mitä se ei saisi tehdä, eli käy lyhyttä pätkää varsin usein.

Kompuran käyttötuntien seurantalista. Tähän aamuun mennessä oli tullut 72h. Viime yön käyttöveden lämmitys oli poissa päältä kokonaan.

Huomasin nyt tässä kohtaa vielä sellaisenkin seikan, että pumppu lämmitti pelkkää varaajan yläosaa, eli jos oltaisiin nyt haluttu käyttää poreallasta, niin ei olisi välttämättä lämmin vesi riittänyt...? Pumppu myös jossain vaiheessa on kytkenyt omia sähkövastuksiaan päälle, koska molempien vastusten käyttöaika-logiin on kertynyt 4 käyttötuntia.

Otin nyt sähkövastukset käyttöohjelman kautta kokonaan pois päältä, ja kokeilin viime yöksi ensimmäistä kertaa sellaista, että käyttöveden lämmitys oli pois päältä. Eihän yöllä kukaan käyttövettä tarvitse. Tässä kokeilussa tarkoitus on saada pumppu käymään pidempää työvuoroa, sillä jos vuorokautinen lämmitystarve on aina sama, silloin pumppu tekee päivällä kaiken sen työn, minkä se on nyt voinut tehdä osittain myös öiseen aikaan. Lämpöpumppua kannattaa ehdottomasti käyttää päivällä, sehän on vuorokauden lämpimintä aikaa, ja kylmään öiseen aikaan pumppu voi aivan mainiosti olla kokonaan pois päältä, jos vaan talon lämmitystilanne sen sallii.

Tämän kertainen koe onnistui. Tosin tämä koe onnistui nyt ekalla kertaa aivan nippa-nappa, oli nimittäin lähellä, ettei mennyt varaajan sähkövastukset päälle.



Käyttöveden lämmitys on nyt päällä klo 07:30 - 22:30. Tarkemmin sanoen tässä kuvassa lämmitys on pelkästään "ylhäällä" eli varaajan yläosassa, mutta muutin sen vielä niin, että koko varaaja lämpenee alhaalta asti, eli lämmintä riittää vaikka valutettaisiin poreallas täyteen.

Varaajan lämpötila oli illalla +49C ja aamulla +41C. Eli varaaja jäähtyy ja lisäksi IV-koneen esilämmityspatteri syö pikkuisen lämpöä.

Kokeilin myös, että mitä tapahtuu jos käy aamulla suihkussa juuri ennen kuin lämpöpumppu käynnistyy. Varaajan yläosan lämpötila laski yhdellä asteella. Eli periaatteessa lämmintä vettä olisi riittänyt muutamalle suihkussa kävijälle.

Se mikä oli nyt ns. "läheltä-piti-tilanne" tällä kertaa oli se, että olin säätänyt lämminvesivaraajan omat vastukset menemään päälle yläosassa +35C kohdalla ja alaosassa +20C. Oli jonkin verran lähellä, että niin ei päässyt käymään. Siinä ei olisi ollut mitään järkeä, että jos lämpöpumppu kytketään yöksi pois päältä - niin sitten sähkövastus kytkeytyykin sillä aikaa päälle. Toki yösähkö on vähän halvempaa, mutta siltikään tarkoitus ei ole lämmittää vettä suoralla sähköllä, jos talossa on myös lämpöpumppu tätä varten, nippa-nappa tämä nyt onnistui ihan oikein kuitenkin, eikä lämpötila pudonnut liian alas.



Varaajan lämpö alaosassa oli enää +26C. Sähkövastus olisi mennyt päälle +20C kohdalla. Yläosan lämpötila laski suihkussa käynnin jälkeen +40C lämpötilaan. Sähkövastus olisi mennyt päälle +35C kohdalla. Onneksi suorasähköä ei nyt kuitenkaan kulunut.

Näistä lämpötiloista tulee mieleen seuraava kysymys: paljonko lämminvesivaraajan lämpötilan pitää olla? Yleisesti Suomessa ja kaikissa AsOy -muotoisissa isoissa taloyhtiöissä lämmin käyttövesi - jos se lämmitetään kaukolämmöllä, öljypolttimella tai suorasähköllä, niin lämpötila pidetään haarukassa +60-65C. Mikäli taloyhtiössä on lämpöpumppu, lämpötila säädetään yleensä +55-60C haarukkaan.

Meillä lämpimän veden lämpötila on säädetty +49C asteeseen, ja nyt tämän viimeisimmän kokeilun jälkeen lämpötilan sallitaan laskevan öiseen aikaan vielä siitäkin muutamalla asteella, jopa 9 astetta (tänä aamuna yläosa laski +40C tasolle, ja alaosa oli +26C).

Korkeita lämpötiloja perustellaan sillä, että riittävän lämmin vesi tappaa kaikki bakteerit. Siksi lämpöpumpputaloissakin olisi kait hyvä "kiehauttaa" vesi aina välillä korkeampaan lämpötilaan. Mikäli talossa on aurinkolämpö, silloin kesäisin tämä kiehauttaminen on hyvinkin usein toistuva tapahtuma, eli aurinkoenergiaa voi tulla kerralla paljonkin, ja sitä voi varastoida varaajan veteen.

Mutta mikäli varaaja on riittävän iso, alempikin lämpötila riittäisi. Eli ylilämmitetäänkö Suomessa tässä kohtaa? Jos varaaja on kovin lämmin, lämmönhukkakin on silloin suurempi. Toki lämmön hukka esim. omakotitalossa vapautuu sisäilmaan, eli ei se tavallaan hukkaan silloin mene.

Ja jos on bakteerikammoinen, niin itse en ole koskaan kuullut, että Suomessa olisi joskus jostain löydetty tai joskus jossain kärsitty juomavedessä olevista bakteereista (toki Nokialla sattui jokin aika sitten oma episodinsa, jossa kuitenkaan veden lämmittämisellä ei ollut osaa asiaan). Se miksi juomaveteen ei välttämättä tule bakteereita, se johtuu siitä, että juomavedessä on 5 baarin paine (vastaa 50 metrin syvyistä vesimassaa), ja toisekseen juomavesi viipyy varaajassa aika vähän aikaa. Eikä sinä aikana putkien sisään mitään bakteereita ehdi kasvaa. Lisäksi jos itse varaajassa seisova vesi kiehautetaan (ts. nostetaan lämpötila esim. tasolle +55C) aina välillä, niin silloin niitä bakteereita ei ole edes siinä varaajassa seisovassa vedessä.

En ole myöskään kuullut, että lattialämmitysputkiinkaan olisi kertynyt bakteerikasvustoja, vaikka niissä putkissa kiertää tai seisoo jatkuvasti noin +20-26C asteinen vesi.

Tätä lämminvesivaraajan lämmitysaikaa joudutaan varmasti talven lähestyessä säätämään vielä uudestaan, jos ja kun lattialämmitys pitää kytkeä päälle jossain vaiheessa. Tai tietysti lattialämmityksen kiertovesipumpun voisi ajastaa käymään vain päivisin ja olemaan pois päältä öiseen aikaan. Silloin lämpöpumppukin voi huilata aina yöt, jolloin se tekee pidempää hukia päivisin, jolloin on lämpöisempää ja hyötysuhteet ovat paremmat. Samoin pumpun elinikä pitenee, jos se saa tehdä hommia aina pidemmän hukin kerrallaan, eikä käy lyhyttä pätkää.

Lokakuun sähkö + 12kk yhteenvetoja

Lokakuussa sähköä kului tällä kertaa 1486,8 kWh. Vuotta aikaisemmin vastaavat lukemat olivat 1665,4 kWh. Säästöä edelliseen vuoteen tuli 178,6 kWh eli prosenteissa pudotusta oli 10,7% vuoden takaiseen verrattuna, vaikka lokakuu oli nyt 1,3 astetta kylmempi, mitä vuosi sitten.


Päivittäinen sähkönkulutus ja lämpötilakäyrä lokakuussa 2015. Jostain kumman syystä sähkönkulutus nousi kuun lopussa (vaikka sen olisi lämpöpumpun asentamisesta johtuen luullut laskevan). Lokakuu oli nyt myös viime vuotista kylmempi (koko kuun keskilämpötila oli Vantaalla +5,0C, vuotta aiemmin se oli +6,3C).

Päivittäinen sähkönkulutus ja lämpötilakäyrä lokakuussa 2014. Kuun alkupäivien korkeat päiväkohtaiset pylväät sähkössä johtuvat varmaankin muuttamisesta (muutettiin syys-lokakuun vaihteessa). Todennäköisesti ulko-ovet olivat normaalia enempi auki, ja todennäköisesti lattialämmitys alkoi silloin lämmittää lattiaa huone lämpötiloihin, raksa-aikana oli pidetty pienempää lämpöä päällä.

Käyttövettä on ensimmäisen vuoden aikana eli 30.10.2014 -> 1.11.2015 välisenä aikana kulunut yhteensä 133,6 kuutiota eli keskimäärin 11,1 kuutiota kuukaudessa tai 366,1 litraa vuorokaudessa, jos jakaa koko vuoden kulutuksen 365:llä. Se on 91,5 litraa per henkilö per vuorokausi, eli ei erityisen paljon, kun ottaa huomioon että meillä myös poreallas, joka varmaan jossain määrin lisää veden kulutusta.

Samoin kesällä kaikki kukkasten kastelut tapahtui kraanavedellä (istutuksia piti ainakin ihan alussa kastella säännöllisesti). Sadeveden keräystä meillä ei vielä ole, eikä myöskään salaojakaivoissa olevaa vettä hyödynnetty puutarhan kastelussa, mutta nämä kyllä tulevat sitten joskus myöhemmässä vaiheessa. Yhteen kukkapenkkiin tullaan ohjaamaan myös suoraan rännistä koko se vesimäärä, joka sataa eteläisen terassin katolle. Tämä järjestyksessä kolmas kukkapenkki on kuitenkin vielä rakentamatta.

Lokakuussa 2015 vettä kului 9,5 kuutiota eli 77 litraa per henkilö per vuorokausi. Se on siis vuosikeskiarvojen alapuolella, joten lisääntynyt vedenkulutus (sellaista ei ole ollut) ei voi olla syynä sähkönkulutuksen kasvuun tämän kuun loppupuolella.

On muuten äärimmäisen hyvä kysymys, että minne ja kuinka paljon sähköä loppujen lopuksi kuluu?

Aiemmin kun asuttiin rivitalossa tai paritalossa, ja oli molemmissa niissä 6 kW:n sähkökiuas, niin sähköä - siis kotitaloussähköä meni sähkökiukaan sähköt mukaan luettuna 10 kWh per päivä eli vajaat 4000 kWh vuosittain. Silloin huoneistokohtaisessa sähkössä ei ollut mukana IV-kone, mutta ei sekään paljon sähköä vie, siinä kohtaa kuluu sähköä vähän reilut 100 kWh per kuukausi. Salaojapumppaamo kuluttaa sähköä muutaman kWh/kk ja enimmillään se on vienyt 14 kWh/kk. Myöskään autojen sähkölämmitys ei ollut mukana huoneistokohtaisessa sähkönmittauksessa, mutta nyt on - ja siihen meni viime talvena yhteensä 35,7 kWh. Aika suuri osa kodinkoneista ja kodin elektroniikasta on ollut ja on yhä ihan samoja, mitä meillä oli vanhassakin asunnossa.

Mutta nyt kun asutaan omakotitalossa, niin ekan vuoden (siis ekat 12kk) sähkönkulutus meillä oli yhteensä 17162 kWh lokakuusta lokakuuhun suoralla sähkölämmityksellä ja takkaa välillä lämmittäen. Kuukausittaisessa tarkastelussa eniten sähköä kului joulukuussa 2014, jolloin sähköä meni 2308,33 kWh, ja vähiten heinäkuussa 2015, jolloin kulutus oli 980,97 kWh.

Jos katsotaan vuorokausikohtaisia kulutuksia, niin suurin mitattu kulutus oli 28.12.2014, jolloin vuorokauden aikana sähköä kului 190,52 kWh. Siihen aikaan oli talven kovimmat pakkaspäivät, eikä takassa oltu pidetty tulta, kun ei oltu moneen päivään kotona. Vähiten sähköä kului 26.6.2015, jolloin vuorokauden sähkönkulutus oli 25,13 kWh.