tiistai 3. marraskuuta 2015

Lämpöpumpun virittelyä

Sähkönkulutus alkaa "tasaantua", marraskuun ekana päivänä sähköä meni 54,9 kWh ja eilen 52,6 kWh. Viime päivinä sähkönkulutus on ollut paljon korkeampikin.
 
Ensimmäisenä asumisvuotena suorasähköllä meillä oli lattialämmitys kello-ohjatusti päällä tammikuusta eteenpäin vain öiseen aikaan, jolloin oli halvempi sähkö. Kello-ohjaus toi aika reippaasti säästöä, ja mahdollisti takkojen käyttöä enempi. Viime syksynä oli vähän sama tilanne kuin nytkin, että takkaa ei voi paljon käyttää, koska muuten tulisi liian kuuma.

Nyt sitten pitää miettiä tilannetta uudelleen, kun talossa on ollut parisen viikkoa ilma-vesi-lämpöpumppu, joka ensin lämmitti myös lattiaa, ja nyt tällä hetkellä pelkkää käyttövettä - että miten tilanne on nyt muuttunut, ja mikä olisi ns. "optimiasento"?

Pelkässä käyttöveden lämmityksessä pumppu tekee juuri sitä, mitä se ei saisi tehdä, eli käy lyhyttä pätkää varsin usein.

Kompuran käyttötuntien seurantalista. Tähän aamuun mennessä oli tullut 72h. Viime yön käyttöveden lämmitys oli poissa päältä kokonaan.


Huomasin nyt tässä kohtaa vielä sellaisenkin seikan, että pumppu lämmitti pelkkää varaajan yläosaa, eli jos oltaisiin nyt haluttu käyttää poreallasta, niin ei olisi välttämättä lämmin vesi riittänyt...? Pumppu myös jossain vaiheessa on kytkenyt omia sähkövastuksiaan päälle, koska molempien vastusten käyttöaika-logiin on kertynyt 4 käyttötuntia.

Otin nyt sähkövastukset käyttöohjelman kautta kokonaan pois päältä, ja kokeilin viime yöksi ensimmäistä kertaa sellaista, että käyttöveden lämmitys oli pois päältä. Eihän yöllä kukaan käyttövettä tarvitse. Tässä kokeilussa tarkoitus on saada pumppu käymään pidempää työvuoroa, sillä jos vuorokautinen lämmitystarve on aina sama, silloin pumppu tekee päivällä kaiken sen työn, minkä se on nyt voinut tehdä osittain myös öiseen aikaan. Lämpöpumppua kannattaa ehdottomasti käyttää päivällä, sehän on vuorokauden lämpimintä aikaa, ja kylmään öiseen aikaan pumppu voi aivan mainiosti olla kokonaan pois päältä, jos vaan talon lämmitystilanne sen sallii.

Tämän kertainen koe onnistui. Tosin tämä koe onnistui nyt ekalla kertaa aivan nippa-nappa, oli nimittäin lähellä, ettei mennyt varaajan sähkövastukset päälle.


Käyttöveden lämmitys on nyt päällä klo 07:30 - 22:30. Tarkemmin sanoen tässä kuvassa lämmitys on pelkästään "ylhäällä" eli varaajan yläosassa, mutta muutin sen vielä niin, että koko varaaja lämpenee alhaalta asti, eli lämmintä riittää vaikka valutettaisiin poreallas täyteen.



Varaajan lämpötila oli illalla +49C ja aamulla +41C. Eli varaaja jäähtyy ja lisäksi IV-koneen esilämmityspatteri syö pikkuisen lämpöä.
Kokeilin myös, että mitä tapahtuu jos käy aamulla suihkussa juuri ennen kuin lämpöpumppu käynnistyy. Varaajan yläosan lämpötila laski yhdellä asteella. Eli periaatteessa lämmintä vettä olisi riittänyt muutamalle suihkussa kävijälle.

Se mikä oli nyt ns. "läheltä-piti-tilanne" tällä kertaa oli se, että olin säätänyt lämminvesivaraajan omat vastukset menemään päälle yläosassa +35C kohdalla ja alaosassa +20C. Oli jonkin verran lähellä, että niin ei päässyt käymään. Siinä ei olisi ollut mitään järkeä, että jos lämpöpumppu kytketään yöksi pois päältä - niin sitten sähkövastus kytkeytyykin sillä aikaa päälle. Toki yösähkö on vähän halvempaa, mutta siltikään tarkoitus ei ole lämmittää vettä suoralla sähköllä, jos talossa on myös lämpöpumppu tätä varten, nippa-nappa tämä nyt onnistui ihan oikein kuitenkin, eikä lämpötila pudonnut liian alas.


Varaajan lämpö alaosassa oli enää +26C. Sähkövastus olisi mennyt päälle +20C kohdalla. Yläosan lämpötila laski suihkussa käynnin jälkeen +40C lämpötilaan. Sähkövastus olisi mennyt päälle +35C kohdalla. Onneksi suorasähköä ei nyt kuitenkaan kulunut.

Näistä lämpötiloista tulee mieleen seuraava kysymys: paljonko lämminvesivaraajan lämpötilan pitää olla? Yleisesti Suomessa ja kaikissa AsOy -muotoisissa isoissa taloyhtiöissä lämmin käyttövesi - jos se lämmitetään kaukolämmöllä, öljypolttimella tai suorasähköllä, niin lämpötila pidetään haarukassa +60-65C. Mikäli taloyhtiössä on lämpöpumppu, lämpötila säädetään yleensä +55-60C haarukkaan.

Meillä lämpimän veden lämpötila on säädetty +49C asteeseen, ja nyt tämän viimeisimmän kokeilun jälkeen lämpötilan sallitaan laskevan öiseen aikaan vielä siitäkin muutamalla asteella, jopa 9 astetta (tänä aamuna yläosa laski +40C tasolle, ja alaosa oli +26C).

Korkeita lämpötiloja perustellaan sillä, että riittävän lämmin vesi tappaa kaikki bakteerit. Siksi lämpöpumpputaloissakin olisi kait hyvä "kiehauttaa" vesi aina välillä korkeampaan lämpötilaan. Mikäli talossa on aurinkolämpö, silloin kesäisin tämä kiehauttaminen on hyvinkin usein toistuva tapahtuma, eli aurinkoenergiaa voi tulla kerralla paljonkin, ja sitä voi varastoida varaajan veteen.

Mutta mikäli varaaja on riittävän iso, alempikin lämpötila riittäisi. Eli ylilämmitetäänkö Suomessa tässä kohtaa? Jos varaaja on kovin lämmin, lämmönhukkakin on silloin suurempi. Toki lämmön hukka esim. omakotitalossa vapautuu sisäilmaan, eli ei se tavallaan hukkaan silloin mene.

Ja jos on bakteerikammoinen, niin itse en ole koskaan kuullut, että Suomessa olisi joskus jostain löydetty tai joskus jossain kärsitty juomavedessä olevista bakteereista (toki Nokialla sattui jokin aika sitten oma episodinsa, jossa kuitenkaan veden lämmittämisellä ei ollut osaa asiaan). Se miksi juomaveteen ei välttämättä tule bakteereita, se johtuu siitä, että juomavedessä on 5 baarin paine (vastaa 50 metrin syvyistä vesimassaa), ja toisekseen juomavesi viipyy varaajassa aika vähän aikaa. Eikä sinä aikana putkien sisään mitään bakteereita ehdi kasvaa. Lisäksi jos itse varaajassa seisova vesi kiehautetaan (ts. nostetaan lämpötila esim. tasolle +55C) aina välillä, niin silloin niitä bakteereita ei ole edes siinä varaajassa seisovassa vedessä.

En ole myöskään kuullut, että lattialämmitysputkiinkaan olisi kertynyt bakteerikasvustoja, vaikka niissä putkissa kiertää tai seisoo jatkuvasti noin +20-26C asteinen vesi.

Tätä lämminvesivaraajan lämmitysaikaa joudutaan varmasti talven lähestyessä säätämään vielä uudestaan, jos ja kun lattialämmitys pitää kytkeä päälle jossain vaiheessa. Tai tietysti lattialämmityksen kiertovesipumpun voisi ajastaa käymään vain päivisin ja olemaan pois päältä öiseen aikaan. Silloin lämpöpumppukin voi huilata aina yöt, jolloin se tekee pidempää hukia päivisin, jolloin on lämpöisempää ja hyötysuhteet ovat paremmat. Samoin pumpun elinikä pitenee, jos se saa tehdä hommia aina pidemmän hukin kerrallaan, eikä käy lyhyttä pätkää.

1 kommentti:

  1. Kiitos tästä. Meille harkitaan lämpöpumppua. Siksi onkin mukava, että saa näitä kokemuksia lukea ja samalla informoida itseään sellaisen toiminnasta. Toivotaan ettei bakteerikasvustoja tulisi. https://www.tntputki.fi/palvelut/laemmitysratkaisut

    VastaaPoista