keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Kirsikkapuut kukkii

Tällä viikolla kirsikkapuut (molemmat selvisivät talvesta) puhkesivat kukkaan. Samoin kaikki Tuijat ovat hengissä. Viiniköynnös ei ole vielä näyttänyt elonmerkkejä, mutta ehkä sekin sitten vielä herää myöhemmin keväällä. Eihän kiipeäjäkasvit kovin aikaisin ala vihertämään noin muutenkaan?


sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Ekat huoltomaalaukset

Huomasin tänään, että pikkuparvekkeen valkoiset tukipuut lännessä, ja ison parvekkeet valkoiset pylväät itäpäädyssä eivät näyttäneet oikein hyvältä. Siis maali ei näyttänyt oikein hyvältä. Maali oli haalistunut ja siinä oli jotain mustia pilkkuja.

Oliko mustat pilkut sitten nokea viereiseltä kadulta tai meidän omasta savupiipusta tai oliko pilkut pintahometta - tai mahdollisesti näitä kaikkea sekaisin? En alkanut sitä nyt sen kummemmin tutkiskelemaan, sillä tänään kun oli aurinkoinen kevätpäivä, niin päätin maalata ne - maalin tarpeessa ne nyt näytti joka tapauksessa olevan.

Erikoista tapauksessa oli se, että etelän puolella kaikki valkopintaiset laudat olivat täysin kunnossa, samoin pohjoisen puolella. Ja suurin osa oli kyllä kunnossa idässä ja lännessäkin, ehkäpä ilmansuunnilla ei ollut tällä kertaa tämän asian kanssa mitään tekemistä? Normaalisti kuitenkin puujulkisivun huoltomaalaustarve alkaa etelän ja lännen suunnalta, ja uuden talon pitäisi kestää helposti 5 vuotta niin, että sitä ei tarvitse maalata lainkaan. Nyt meidän talo on vasta 2-vuotias.

Pikkuparveke länteen päin. Parvekkeen vinotukipuu ja poikkipuu näyttää
aika huonolta. Sen sijaan kameran takana osittain näkyvä parvekkeen seinän
nurkkapuu näytti ihan hyvältä.

Julkisivu länteen. Valkoiset puuosat täysin kunnossa.
Paitsi pikkuparvekkeen alla.

Lähikuvaa pikkuparvekkeen alta.

Iso päätyparveke itään. Täällä taas terassin seinien pystypuissa oli maali
aika heikossa hapessa. Pylväästä maalattu noin 20cm,
mutta alaosa vielä maalaamatta.


Terassin rimaseinä ei yllä ihan laitaan saakka.
Se olikin iso apu näin huoltotöiden kannalta.

Maalaushomma ohi - ja nyt näyttää taas hyvältä.
Pitääkin nyt sitten seurata, että kuinka kauan maali nyt pysyy.

Sama toisesta kuvakulmasta.

lauantai 7. toukokuuta 2016

Kivi kukkapenkissä

Tähän kiveen liittyy sellainen tarina, että alun perin se löytyi, kun autokatokselle kaivettiin auturan kuoppaa. Kivi piti saada pois tieltä, ja sieltä se sitten kangettiin ylös tyttären kummisedän kanssa. Siitä alkaen iso kivi on koristanut meidän pihaa milloin missäkin, toisin sanoen ollut aina jaloissa ja enempi vähempi tiellä.

Tänään kivi pyöräytettiin kukkapenkkiin, jossa se saa sitten olla tontin koristeena tästä eteenpäin. Olisi sen tietysti voinut nurmikollekin jättää, mutta silloin sitä olisi aina pitänyt ruohonleikkurilla väistellä. Ja kun maa-aineksia ei ole enää lähdössä tontilta pois, niin ei viitsi ihan yhdelle kivelle poiskuljetusta alkaa tilaamaan...

Tältä se nyt sitten näyttää:

Lapio ja kottikärryt antavat mittakaavaa Ei olisi kottikärryyn edes mahtunut.
Saati, että kottikärry olisi kiven kestänyt.
 
Sama toisesta kuvakulmasta. Kivi oli aika kulmikas, eikä se tahtonut
pyörähtää oikein millään. Tässä saatiinkin äheltää ihan koko perheen voimin.

Kivi tulee pitkän istutusaltaan ns. matalaan päähän.



perjantai 6. toukokuuta 2016

Omatekoiset "roomankivet"

Alun perin ojanpientareelle piti tulla pelkästään luonnonkiviä, jotka on valettu betoniin kiinni. Nyt kuitenkin, kun postilaatikko meni roskakatoksen kylkeen, niin siihen eteen piti saada muutamia tasaisia laattoja, joille voi astua.

Tällä tontilla oli jo entuudestaan erilaisia laatan kappaleita edellisen talon jäljiltä. Käytin niitä, ja mielestäni lopputulos oli aika mukava, rikki menneiden laattojen kulmakohtia kun saattoi täydentää luonnon kivillä. Tällainen tästä nyt sitten tuli:




torstai 5. toukokuuta 2016

Koristekaivo valmis

Tikkataulun sain paikoilleen jo jokin aika sitten, ja siitä jo kirjoittelinkin tässä...

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/04/nyt-heitellaan-tikkaa.html

...mutta nyt olisi koristekaivo kokonaan valmis, kattoa myöten. Kokonaisuus on aika monikäyttöinen ja sijainti terassin kulmalla mitä paras. Kaivossa - siis oikeasti salaojaputkiston tarkastuskaivossa - on sangollinen virvokkeita jatkuvasti kylmänä.

Maakylmällä ne jäähtyvät ihan ympäristöystävällisesti, mutta oikeasti pointti tässä kohtaa on se, että ei tarvitse terassilla ollessaan koko ajan käydä jääkaapilla. Eikä oikein viitseisi jääkaappia ulos terassille asentaa. Koristekaivo ja kylmät juomat ovat kesähelteelläkin ihan muutaman askeleen päässä (niistä kuvia tuossa ylläolevassa linkissä).

Nyt kun tämä projekti on muutamaa amppelia ja muutamia maalausjuttuja vaille valmis, niin tämmöinen tästä nyt sitten tuli:

Näkymä etuvasemmalta.

Näkymä terassilta. Pystypuut maalaan valkoiseksi vasta
ensi kesänä. Ne on viime kesän painekyllästettyä puuta.
Ehkä ne voisi tänä kesänäkin jo maalata, muta odotellaan
nyt vielä vähän aikaa, niin sitten ainakin maali pysyy.

Kaivo ja kani takaapäin.

Kattorakenteiden kulmissa on vähän isommat kalikat joihin voi kiertää
ruuvilla koukun, ja siihen vaikka amppeelit roikkumaan.
Tekninen syy isommalle kulmapalikan koolle oli se, että pikkupalikka
olisi voinut mennä helposti halki, jos se olisi ollut vain laudan levyinen.

Näkymä suoraan edestä. Kanin kasvonpiirteet on piirretty
ihan vaan tussilla ja vapaalla kädellä...

Katon tukirakenteet sivulta. Koko rakenne on tuettu yhdestä kulmastaan
taloon, eli terassin tukipylvääseen. Eipä ainakaan kaadu. Lisäksi
kaarevasta vanerista tehty katon tuenta kestää kulmasta vaikka miehen
roikkua. Kokeilinkin jo. Eli ei ainakaan isompikaan lumikuorma riko.
Takana oleva räystään pituus on sellainen, että lumi ja vesi valuu suoraan
kukkapenkkiin.

Sitten seuraavana projektina onkin kanin takana näissäkin kuvissa näkyvä kukkapenkin eli istutusaltaan rakentaminen reunuskiviä käyttäen. Se jäi viime kesänä pikkuisen kesken.

Lämmittämisen vuosirytmi

Taas ollaan siinä vaiheessa vuotta, että talon lämmittämisessä näyttäisi tapahtuman muutos - nyt myös puulämmitys eli takan käyttö on jäämässä pois. Voisiko nyt sitten sanoa, että meilläkin on kesäkaudella passiivitalo, joka lämpiää ihan asumisen hukkalämmöllä... :-) Hyvä kun ei jäähdyttää tarvitse, ja ainakin viime kesä pärjättiin ihan vaan yön aikaisella ilmanvaihdon tehostamisella.

Viime kesänä meillä laitettiin aina yöksi IV-kone suuremmalle teholle. Onhan kesälläkin yön lämpötila usein vaan +10-15C haarukassa, jolloin kun tuon lämpöistä ilmaa kierrättää koko yön, niin aamulla talo on mukavan vilpoinen. Eikä välttämättä lämpene päivän aikana häiritsevässä määrin, ellei sitten satu oikein pitkäjaksoiset ja kovat helteet. Joka tapauksessa kellari meillä säilyy silloinkin ihan luontaisesti ihan mukavan vilpoisena, sinne kovakaan helle ei pääse vaikuttamaan. Ikkunat ovat pieniä, ja tilat suurelta osin maan alla. Joten ei se kivikauden ihmisten keksimä maakuoppa ollut asuminen kannalta ollenkaan huono ratkaisu. Kesäisin maakuoppa on (ainakin meillä) viileä ja talvella se ei vaadi paljon lämmittämistä.

Mutta nyt siis takka taitaa olla näillä näkymin käytössä seuraavan kerran vasta ensi syksynä. Viimeksi kuluneen viikon aikana takkaa on käytetty vielä 2 kertaa. Mutta nyt se on jo jäähtynyt, ja silti sisällä on +22C jo heti aamulla. Päivällä lämpötila tästä vielä vähän nousee, kun aurinkokin alkaa lämmittämään. Näin kävi eilenkin.


Punaisella viivalla takan lämpötila. Tulta on pidetty viimeksi vappuna.
Jos katsotaan tätä vuotta taaksepäin, niin huhtikuu pärjättiin pelkällä takalla, ja maalis-helmikuussa ilmavesilämpöpumppu auttoi käyttöveden lisäksi myös tekemällä lämmintä vettä lattiakiertoon. Tammikuun paukkupakkasissa lämpöpumppu meni pois päältä - silloin takat olivat käytössä täydellä teholla niin, että ylläoleva lämpötilakäyrä nousi +40C -asteeseen, ja lisäksi suorasähköäkin kului aikalailla. Ensi syksynä mennään ilmeisesti kohti talvea asteittain ja samoilla askelmerkeillä, ensin otetaan käyttöön takka, ja sitten sen jälkeen myös lattialämmitys. Jos tulee oikein kova talvi, sitten hyytyy ilmavesilämpöpumppukin, ja talo jää "varavoimalle", eli puun ja suorasähkön varaan.

Jos katsotaan eteenpäin ja pidemmälle tulevaisuuteen, niin olen taas vähän mietiskellyt, että miten lämmitysjärjestelmää voisi kehittää - tai kannattaako tehdä tämän jälkeen enää yhtään mitään?

Ilmavesilämpöpumpusta alkaa olla nyt kokemuksia jo kohta puolen vuoden ajalta. Tosin viime syksyn kuukausilta ei saatu oikein mitään säästöjä - ennen kuin vasta joulukuussa, sillä lokakuun lopussa asennettua lämpöpumppua piti ensin säätää toimimaan oikein ja järkevällä tavalla.

Vuoden alusta lukien säästöä on kuitenkin alkanut tulla jo ihan mukavasti, eli jos verrataan nyt alkuvuoden kuukausia vuotta aikaisempaan, niin tässä vaiheessa näyttää tältä:

2015kWh -->2016kWh -->Vertailu
tammikuu 1629,59 2767,17 1,70
helmikuu 1709,00 1263,55 0,74
maaliskuu 1446,00 985,90 0,68
huhtikuu 1179,00 750,00 0,64

Tilastoa "rumentaa" tammikuu 2016, jolloin sähköä meni 70% enempi kuin vuotta aiemmin, mutta muuten voisi päätellä, ja ennustaa että lämpöpumpusta johtuen kokonaissähkön kulutus on pudonnut noin 30%:lla. Jolloin nyt kun tähän mennessä tänä vuonna on sähköä mennyt yhteensä 5767 kWh 4 kk:n aikana, niin koko vuoden sähkönkulutus asettuu tällä vauhdilla 10800 kWh:n tasolle. Mikäli tammikuu olisi ollut "tavanomainen" nykyajan lauha talvi, silloin sähköä olisi ehkä kulunut sen verran mitä meni helmikuussakin eli noin 1300 kWh? Jolloin vuosikulutus nykyajan normaalitalvina asettuisikin tasolle 9500 kWh (näistä nykyajan normaalitalvista virallinen nimitys on kuitenkin yhä edelleenkin "olipa lauha talvi", vaikka sellainen se nyt useimmiten näyttää vaan olevan).

No nyt jos ilmavesilämpöpumpun kanssa vuosikulutus tulisi meillä olemaan noin 10000 kWh vuosittain, talvesta riippuen joko vähän yli tai vähän alle sen, niin melkein voisi sanoa, että aika samoissa mennään esim. tämän Jyväskylässä olevan maalämpötalon kanssa:

http://www.techeat.fi/maalampo-sahkonkulutus/

Tietysti talvi on heillä siellä ankarampi, mutta talon volyymit ja polttopuiden käyttötottumukset menee kyllä aika yks´yhteen sen kanssa mitä meilläkin kuluu. Jyväskylässä oleva talo siis rakennettu 2011 (meillä muuttovuosi 2014), jossa on bruttona 210 neliötä ja tämän lisäksi autotallista löytyy 36 lämmitettävää neliötä (meillä neliöitä yht. 241m2).

Maalämpö on varmasti Jyväskylän leveyspiireillä ollut hyvinkin oikea ratkaisu, mutta meillä täällä Vantaalla etelässä ja meren äärellä (meri on hyvä lämpövarasto useimpina talvina) mielestäni ilmavesilämpöpumppukin vaan pitää puoliaan - eli tällä hetkellä itsestäni tuntuu, että se oli meidän taloon ihan tehokas ja myös kustannustehokas ratkaisu.

No nyt meillä seuraava askel tämän jälkeen voisi olla esim. aurinkosähköpaneelit. Ilmeisesti 4kW:n teholuokka riittäisi, jolloin paketin hinta ja kk-tuotto menisi näin:

Laskelma otettu tästä linkistä: http://www.arevasolar.fi/fi/aurinkolaskuri
Aurinkopaneelien mitoituksessa tulee siis olla tarkkana, ettei syntyisi ainakaan isommassa määrin ylituotantoa. Nimittäin jos ylituotannon joutuu myymään omalle sähköyhtiölleen, niin ei siitä käytännössä oikein juurikaan mitään rahaa saa. Ylimääräisen sähkön voisi kesäkuukausina syöttää myös sähkövastuksen kautta lämminvesivaraajaan, mutta jos meillä nyt lämpöpumppu tekee saman työn parissa tunnissa, ja erittäin kustannustehokkaasti, niin en minä kyllä siinäkään vaihtoehdossa mitään säästöä saa (jos ylijäämänä olevan aurinkosähkö lämmittää veden, jolloin lämpöpumpun käyntiaikaa säästyy pari tuntia päivässä).

Kuitenkin jos meidän katon suunta ja kallisistuskulma tuottaa 16 paneelilla ja 8000 euron investoinnilla vuosittain 3482 kWh, niin silloin sähkön vuosikulutus olisi meillä talvesta riippuen enää noin 6000 kWh tai enintään 7000 kWh vuosittain.

Ja mitä tämä kaikki sitten olisi tullut maksamaan?

Lämpöpumppu maksoi 8600€. Aurinkopaneelit tässä laajuudessa ja asennettuna maksaisivat 8000 euroa. Ne ei nyt kuitenkaan tule ihan heti, jolloin tulevina vuosina, kun hyödynnän kotitalousvähennykset ja kun huomioidaan, että aurinkopaneelien hinnat ovat muutenkin syöksykierteessä, niin ehkä niistä jää maksettavaa vain  noin 6000 euroa???

Jolloin nämä summat yhteenlaskettuna olisin joutunut maksamaan kaikesta yhteensä noin 14600 euroa. Tämä on selvästi vähemmän kuin mitä maalämpö olisi maksanut. Sen hinta saatujen tarjousten mukaan olisi meidän talossa ollut 17000-20000 euroa. Ja lopputuloksena olisi siinä vaihtoehdossa ollut todennäköisesti noin 9000-10000 kWh:n vuosikulutus. Eli vähän alle sen, mitä pelkällä ilmavesilämpöpumpulla pystytään saavuttamaan.

Mutta loppupeleissä, jos nyt valitsemallani tiellä lopullinen vuosikulutus tuleekin olemaan aurinkopaneelien asentamisen jälkeen noin 6000-7000 kWh:n nurkilla, niin käykö tässä nyt sitten kuitenkin niin, että pääsenkin paljon pienemmällä rahalla paljon parempaan lopputulokseen?

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

KikkaKakkonen - kiven siirto pihakivien yli

Iso kivi voi olla ihan kaunis koriste pihalla. Se vaan pitää saada sellaiseen paikkaan, ettei se ole tiellä, eikä haittaa pihatöitä.

Tällä kertaa yksi iso kivi piti siirtää toiselle puolelle pihaa, ja siinä matkalla piti mennä ajopihan roomankivien yli. En viitsinyt alkaa kokeilemaan, että olisiko ne roomankivet kestäneet ehkä pari sataa kiloa painavan kiven pyörityksen siitä yli ihan sellaisenaan, mutta aika harmittavaa olisi ollut kaivaa niitä ylös, jos vaikka muutama betonikivi olisi kiven pyörityksen johdosta mennytkin särölle eli rikki. Ja lopussa olisi ollut vielä reunuskivi, josta noin vaan kivetystä pitkin pyörittämällä ei oikein yli pääse...

Kaivurimiestäkään en viitsinyt tämän vuoksi tilata, eikä kaivuri olisi puutarhan portista mahtunutkaan. Kottikärrylle en jaksanut kiveä nostaa, eikä kottikärrytkään varmaan olisi tykännyt hyvää, vaikka tukevat ja paljon palvelleet raksakärryt onkin...

Sitten keksin, että kahden kuormalavan avulla kivi kulkee pyöritellen ja paikkoja rikkomatta. Kas näin:

Kivi on juuri tullut portista roomankiville. Kuormalavaa siirretään aina toisen eteen.


Ei oikein jaksa nostaa kottikärryyn, vaikka kyllä se sinne juuri ja juuri mahtuisi...

Kuormalavan avulla pääsee myös kätevästi ylittämään reunuskiven.


Selvän teki...

Yli 20C !!

Ulkolämpötiloissa +20C:n raja meni rikki ekan kerran tänään klo 15:00, jolloin talon pohjoisen puolella lämpötilaa mittaava loggeri ilmoitti lämpötilaksi +20,3C. Iltapäivällä viiden maissa tuli päivän korkeimmaksi lämpötilaksi vielä +20,7C. Ja ihan lämmin on ollut iltakin, sillä juuri nyt, eli klo 19:15 lämpötila on vielä +20,5C. Eli ihan kesäiset kelit, ainakin siltä tuntuu - kun ei ole näin lämmintä tänä vuonna vielä aikaisemmin ollut.
Lämpötilat ja kosteuslukemat Vantaan Rekolassa viimeisen viikon ajalta.
Vielä viikko sitten lämpötila nousi hädin tuskin yli +10C. 

Entä miten tämä sitten näkyy sähkönkulutuksessa? Ilmavesilämpöpumppu näyttää reagoivan lämmönlähteen eli ulkolämpötilan nousuun ihan selvästi. Lämpöpumpun päivittäinen käyntiaika on nyt kuunvaihteesta eteenpäin vakiintunut kahteen tuntiin päivässä. Huhtikuussa käyntiaika oli vielä noin 3 tuntia per päivä. Energiankulutuksen uusi vuorokausikohtainen alarajaennätys on nyt 17,51 kWh per vrk, ja se taso saavutettiin eilen, eli 3.5.2016.

Kun teen energiankulutuskäppyröitä ns. "vanhoille pohjille", niin vuoden 2015 toukokuun taulukkoon olen nyt ehtinyt täyttämään tämän vuotisia lukuja 3 kpl, eli aikavälin 1-3.5.2015. Taso ero vuoden takaiseen näkyy selvästi, eli nyt tässä vaiheessa tämä "sekasikiö" eli 3 päivän osalta vuoden 2016 lukuja ja loppukuun osalta eli 4.5 ja siitä eteenpäin vuoden 2015 lukuja esittävä pylväskäppyrä näyttää nyt tässä vaiheessa tältä. Ero on mielestäni aika huomattava, eli kun lämmintä vettä vuosi sitten tehtiin suorasähköllä, sähköä kului reippaasti enempi, mitä ilmavesilämpöpumpun aikana kuluu.

Otsikon mukaan toukokuun 2015 taulukossa on nyt 3 ekaa päivää jo vuotta 2016, ja siitä eteenpäin vuoden 2015
toteutuneita lukuja. Ero on lähes 50%. Eli jos vuosi sitten sähköä meni 1122 kWh per koko toukokuu,
niin nyt voi olla että menee vain 600 kWh. Huhtikuun 2016 kulutus oli 750 kWh. 

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Ilmavesilämpöpumpun COP?

Yritin laskeskella, että kuinka tehokkaasti ilmavesilämpöpumppu on vettä lämmittänyt. Laskennan lähtökohtana oli se, että paljonko lämpimän veden tekemiseen on huhtikuun aikana energiaa tarvittu - ja toisaalta paljonko ilmavesilämpöpumppu on energiaa kuluttanut?

Vähän arvailuksi tämä menee, sillä lämpöpumpun ottoenergialla ei ole erikseen asennettuna mittaria. Ja lisäksi lämpöpumpun tehoalue voi vaihdella 1 kWh:sta -> 8,3 kWh.

Omat laskelmani menivät tällä kertaa näin (copy-paste Excelistä):

Kokonais vedenkulutus 12027,4  litraa
Lämpimän veden osuus, litraa (40% kok.kulutuksesta) 4811,0  litraa
Sähkönkulutus yhteensä 750,0  kWh
Veden lämmitys +8C -> +55C 263,9  kWh
IV-koneen kulutus 90,0  kWh
Kotitalous   sähköt 293,1  kWh
Lämpöpumpulle jää 103,0  kWh
Veden lämmitys,  hyötyösuhde:
energia= 280,7 kWh/56,2 kWh 2,56  COP
Lämpöpumpun käyntitunnit
huhtikuussa = 94h 94  h
Tehonkulutus per tunti 1,10  kWh
Lämpöpumpun "säästämä"
energia = 263,9kWh - 73kWh 190,1  kWh

Meillä siis kului lämmintä vettä huhtikuussa yhteensä 12020,4 litraa, mikä on aika kova kulutus 30 päivän aikana, sillä se tekee 4 henkilölle jaettuna 30 päivän jaksolla kulutukseksi 100,2 litraa per henkilö per vuorokausi. Jossakin kerrostalossa tämä ei olisi mitään - mutta meillä se on siinä mielessä paljon, että esim. kuukautta aiemmin maaliskuussa kulutus oli meillä vain 64,7 litraa per henkilö per vuorokausi. No - juhlat ja kylävieraat tässä kuussa varmastikin lisäsivät kulutusta... :-)

No nyt sitten samaan aikaan sähköä kului 750 kWh. Ja se meni kaikki lämpimän veden tekemiseen (talo lämpeni puilla), sekä kotitaloussähköön, sekä IV-koneen sähköön. Muita sähkönkuluttajia meillä ei oman ymmärrykseni mukaan ole ollut. Salaojapumppaamon pumppukin vie sähköä vain muutaman kWh:n kuukaudessa, eli sen kulutus on aivan mitätön.

Paljonko sitten kotitaloussähkön määrä olisi ollut? Laskin sen niin, että rakentamisen aikana - kun asuimme paritalossa, ja meillä ei sähkölaskussa ollut mitään muuta kuin kotitaloussähkö, niin 607 päivän aikana meidän kulutus oli keskimäärin 9,77 kWh per vrk. Otin sen saman kulutuksen tälle huhtikuulle, joten kotitaloussähköön meni siis noin  293 kWh.

Nämä kaikki muut kulutus(arviot) kun vähentää pois, niin lämpöpumpulle jää 103 kWh. Ja jos sillä sähköllä on saatu lämpimään veteen lämpöä 263,9 kWh, niin silloin COP luvuksi tulee 2,56. Se lienee ihan oikein laskettu, sillä lämmintä eli +55C asteista vettä tehdessään pumppu saa raataa todella kovasti. Lattiakierrossa syntyvä enintään +30C vesi syntyisi paljon helpommin. Ja jos se tehdään +7C asteisesta ulkoilmasta, silloin COP on tehtaan ilmoituksen mukaan luokkaa 4,2.

Näiden laskelmien mukaan lämpöpumppu olisi säästänyt energiaa vain 190,1 kWh (verrattuna siihen, että lämpöpumppua ei olisi lainkaan ollut, jolloin lämmin vesi olisi tehty suorasähköllä). Edellisessä päivityksessä kerroin, että energiaa säästyi kuitenkin vuoden takaiseen verrattuna 429 kWh. Eli kun lattialämmitys oli pois päältä, se säästi sitten aikalailla, eli 429-190=239 kWh? Tai sitten toinen vaihtoehto on se, että vaikka meillä olisi tänä vuonnakin ollut pelkkä suorasähkö, niin ehkä kulutus olisi sittenkin ollut viime vuotta pienempi? Eihän kulutus vuodesta toiseen ihan samana pysy koskaan.

Motivan sivuilla ilmavesilämpöpumpun koko vuoden COP-arvoksi lasketaan 2 ja maalämmön 3. Ehkä nämä ylläolevat laskelmat sitten suunnilleen oikein taitavat olla?

Ilmalämpöpumpun COP-kerroin riippuu paljon paitsi ilman lämpötilasta,
niin myöskin pumpun merkistä. Tämä taulukko bongattu täältä:
http://www.ilmalampopumput.fi/fi/mika-ihmeen-lampopumppu/energian-saasto



Huhtikuun sähkönkulutus ja postilaatikon muutto

Talo Rautio: Huhtikuun sähkönkulutus oli 750,0 kWh.
Huhtikuun sähkönkulutus oli 750,0 kWh - ihan desimaalin tarkkuudella, eli keskimääräinen vuorokausikulutus oli sekin tasan 25,0 kWh. Kuukauden keskivaiheilla meillä oli isot synttärijuhlat, ja silloin oli paljon vieraita, joista osa myös yöpyi meillä, jolloin kuukauden keskivaiheille tuli vähän korkeampia pylväitä. Samoin enempi sähköä meni viikon verran aiemmin, jolloin juhlia varten leivottiin aika paljon. Vähiten sähköä meni 9.4.2016, jolloin kulutus oli 18,88 kWh, joka on nyt myös edelleenkin uusin alarajaennätys.

Vuosi sitten huhtikuun keskilämpötila oli +5,1C - nyt kuukausi oli vähän kylmempi, keskilämpötila oli tänä vuonna 4,8C. Tämän vuotinen huhtikuu oli myös sateisempi, omaan sademittariini kertyi 71 milliä sadetta, vuotta aiemmin huhtikuun sademäärä oli 45 mm. Jos vuosittainen sademäärä Etelä-Suomessa on yleensä noin 600 milliä, niin nyt päättynyt kuukausi oli keskimääräistä kuukautta sateisempi - tällä vauhdilla vuodessa tulisi sateita jo 852 mm, (71 mm x 12 kk).

Huhtikuun sähkönkulutus oli alhaisempi kuin koskaan asumisaikana lokakuusta 2014 lukien, tässä vielä kuukausittaiset kulutuspylväät:

Talo Rautio - sähkönkulutus kuukausittain 1.1.2014 lukien (asumaan muutettiin 1.10.2014)
 Itse asiassa tämän kertainen huhtikuun sähkönkulutus jäi alle vuoden 2014 tason, vaikka silloin ei vielä talossa edes asuttukaan. Vuosi sitten 2015 sähköä kului huhtikuussa 1179 kWh, ja tästä tasosta tultiin nyt alaspäin 429 kWh eli 36%. Syitä tähän on 2 kpl, toinen syy se, että nyt meillä on ilmavesilämpöpumppu, ja toinen syy on se, että lattialämmitys on ollut poissa päältä koko huhtikuun. Eli lämpöpumppu tekee tällä hetkellä pelkästään lämmintä käyttövettä. Samat säädöt olisi ehkäpä voinut tehdä viime vuonnakin, mutta en silloin laittanut.

Tänä vuonna kuitenkin tuntui kuukausi sitten hölmöltä kierrättää lattiassa +22C lämpöistä vettä samalla kun huoneiden lämpötila oli paikasta riippuen 22-23C. Huhtikuussa oli muutamassa vaiheessa vähän koleampikin jakso, ja silloin pidettiin takassa tulta. Se riitti ihan hyvin. Nyt vappupäivänä on ollut ulkona aurinkoista, ja enimmillään +18,8C. Viime yön alin lämpötila oli +0,6C. Tänään oli terassin ovi auki koko päivän ja lämpötila on nyt sisällä +21C. Jos tällaisia päiviä jatkuu koko ajan tästä eteenpäin, sitten takkaa tarvitaan seuraavan kerran vasta ensi syksynä.

Jotain pientä edistystäkin olen tänään saanut aikaan - postilaatikko siirtyi tilapäispaikastaan roskakatoksen päätyyn. Alun perin piti tehdä postilaatikolle oma tukijalka, mutta luovuin siitä suunnitelmasta sitten kuitenkin. Nimittäin kaupunki saattaa lähivuosina leventää katua, jolloin tontista lähtee nyt jo erilliseksi mitattu soiro pois, ja postilaatikko pitäisi siirtää emotontille eli roskakatoksen päätyyn. Siispä laitoin sen sinne jo nyt.

Tässä oli lähtötilanne. Postilaatikko oli harkon päällä ja kiinni kuormalavassa.
Taustalla näkyy roskakatos.
Tässä laatikon pohja (ylösalaisin), laitoin sinne alle pienen palikan, jolloin
kiinnitys seinään kävi helposti ja kulmaraudat ottavat painon vastaan.
Reunuskivet tekevät seinän roolia tässä kohtaa - jotta kulmaraudat asettuvat
oikealle etäisyydelle seinästä.

Laatikon pohja seinässä kiinni ja vatupassilla suoruuden tarkistus.

Ja sitten vaan laatikko päälle. Pitää vielä keksiä jokin laatoitus tuohon
laatikon edustalle. Nyt tehdyn pihakivetyksen reunuskiven paikkaa en enää
siirrä, mielestäni se menee nyt oikeassa kohtaa ja on tällaisenaan ihan hieno.