sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Isot juhlat

Viikonloppuna meillä ja viereisellä (tai läheisellä) työväentalolla ollaan pidetty isot juhlat, kun vaimoni täytti pyöreitä vuosia. Sukulaisia on ollut yökylässä enimmillään 10 kpl, ja hyvin ollaan mahduttu.

Talon mitoitus tuli siten testattua, sillä yhtenä alkuperäisistä ajatuksista oli se, että jos joskus tulee lastenlapsia ja jos pidetään vaikka joulujuhlia meillä eli "mummolassa", niin tilaa löytyy kaikille. Ja näyttäisi siis löytyvän. Ihan vähään aikaan ei lastenlapsia kuitenkaan vielä ole tulossa, nyt meidän perhepotretti 70-luvun tyyliin järjestetyissä retrosynttäreissä näytti tältä (en ole enää ihan vähään aikaan ollut perheen pisin):

Synttärijuhlat eiliseltä.
Joskus bloggaamista ja talon rakentamista aloittaessani perhepotretti näytti vuonna 2011 tältä:


New York helmikuussa 2011. Lapsetkin kasvaa talon rakentamisen aikana...
Huhtikuuta on nyt takanapäin puolet, ja ihan mukavasti kesää kohti mennään. Sähkönkulutus on vuodentakaiseen verrattuna pudonnut noin 40%, mikä suurimmaksi osaksi varmastikin johtuu lämpöpumpusta. Hurjan suuri tuo muutos kuitenkin on. Sähköä lisäävänä tekijänä on ollut juhlavalmistelut ja leipomiset, ja sekin kyllä näkyy kulutuksessa - eli kuukauden huippukulutus vuorokaudessa on ollut noin 40 kWh/vrk, vaikka alimmillaan tässä kuussa on päästy jo 18 kWh/vrk -tasolle. Juhlavalmistelutkin huomioiden sähkönkulutuksesta on kuitenkin "kadonnut jonnekin" tuo 40%, vaikka kuukauden keskilämpötila on ihan samoissa mitä se oli vuosi sitten.

Eilinen oli lämmin ja aurinkoinen päivä, tänään vähän satoi. Tarkalleen sademäärä oli 2mm, ja tämä oli kevään ensimmäinen mitattu sademäärä. Muutama päivä sitten laitoin sademittarin taas paikoilleen talvitauon jälkeen, kun ei ole enää yöpakkasia luvassa. Pakkasella sademittarin keruukuppi, joka on muovia - tahtoo jäätyä halki, ja sen jälkeen vesi ei enää pysy siinä, joten mittari olisi pakkasten jälkeen rikki (jos ei aina muista sateen jälkeen kaataa vettä pois).

Lattialämmitys on ollut poissa päältä jo kuun alusta lukien. Takkaa on tässä kuussa tähän mennessä käytetty 5 kertaa, eli parisen kertaa viikossa. Toukokuussa takan lämmityskerrat tulevat varmasti harvenemaan vielä lisää, mutta ehkä noin 10 kertaa takkaa pystyy vielä käyttämään, ennen kuin sen käyttö siirtyy kesätauolle. Sitten seuraavan kerran takkatulen ääressä istuskellaan luultavasti vasta lokakuussa.

Tällä viikolla takassa oli tulet tiistaina ja torstaina.
Lämpöpumppu on käynyt tällä hetkellä noin 3 tuntia vuorokaudessa. Sillähän ei ole nyt mitään muuta työtä kuin lämpimän käyttöveden tekeminen. Ilmavesilämpöpumpun tehokkuutta lisää ulkoilman lämpötila, joka nyt tätä kirjoittaessa (17.4 klo 23:05) on vielä +8C tässä vaiheessa iltaa... Jos lämpöpumpun ainut tehtävä on lämpimän käyttöveden tekeminen huhtikuulta lokakuulle, niin voisiko sanoa silloin niin, että lämpimän käyttöveden lämmitys on lämpöpumpun päätehtävä, ja myöskin ainoa tehtävä suurimman osan aikaa vuodesta? Jolloin jos tätä asiaa alkaa näin ajatella, silloin pitää aika tarkkaan laskeskella, että paljonko lämpöpumppuun kannattaa investoida. Ja verotuksessakin mahdollisesti saatavat hyödyt olisi hyvä hyödyntää? Niin kuin tässä Kuningaskuluttajan nettijutussakin todetaan:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/14/uudisrakentajan-vinkki-maalampo-vasta-jalkikateen-kotitalousvahennysta-jopa

Se muuten meni se TV-esiintyminen mielestäni ihan hyvin? Tai ainakin meni omasta mielestäni, kun lähtetyksen itse katsoin. Vaikka olin silloin 14.4.2016 lähetetyssä Kuningaskuluttaja-ohjelmassa ihka ekaa kertaa elämässäni TV-lähetyksessä. Ja hyvinhän nuo muutkin ohjelmassa olleet rakentajat osasivat esiintyä :-) Itse ohjelmakin näkyy vielä YLE:n Areenassa, tässä linkissä:

http://areena.yle.fi/1-3179020

3 kommenttia:

  1. Kyllä vaan, hyvin ja asiantuntevasti esiinnyit.

    VastaaPoista
  2. Hyvä esiintyminen ja mielenkiintoinen havainto talonne sähkönkulutukseen liittyen. Tuo tapanne on varmasti ollut fiksu, että teette valinnan lämmitysmuodosta vasta todellisen sähkönkulutuksen pohjalta. Maalämpöä tuputetaan kaikkialla kovin innokkaasti. Me päädyimme siihen eri syistä, vaikka kotimme onkin pieni ja investointimielessä jokin toinen vaihtoehto olisi varmaan ollut kokonaisuutena kannattavampi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja tosielämässä kaikkea ei voi "selittää" euromääräisesti, eikä ympäristömyönteisyydelläkään. Maalämpö voi olla kaikkein järkevin valinta esim. ikäihmiselle, joka arvostaa alhaisia asumisen kuluja, mutta ei pysty tai jaksa enää esim. polttopuiden kanssa taloa lämmittämään.

      Ja sitten jos tarkastelujaksoksi otetaan talon koko elinkaari (eli tarkastelujakson pituus on luokkaa 100 vuotta tai ylikin), niin eiköhän se maalämpö liene sillä tarkastelujaksolla kaikkein halvin? Silloin porareiän hinta jakautuu niin pitkälle aikajaksolle, että alkuinvestoinnin hinta ei enää tunnu oikein missään...

      Poista