tiistai 10. joulukuuta 2019

Lehtien palstoilla

Oma talomme on tässä loppuvuonna ollut pariin kertaan lehtien palstoilla, ensin Tekniikan Maailman Rakennuslehti -liitteessä (numero 10/2019 ja


aiheena hulevesien ja sadevesien talteenotto), ja nyt aivan viime viikolla myös Taloussanomissa, tällä kertaa aiheena sähkön hinnat ja mahdollisuus säästää tässä kohtaa. Tässä linkki Taloussanomien artikkeliin:

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006328289.html

Taloussanomien artikkeliin jäi yksi pieni virhe, eli artikkelin loppupuolella on lause: "Rautio seuraa tarkasti sekä oman talonsa sähkönkulutusta että työnsä puolesta isännöitsijänä kiinteistösähkön hintoja. Raution taloon on vaihdettu maalämpö."

Oikeasti meidän taloon ei vaihdettu maalämpöä, vaan siirryttiin suorasähköstä ilmasta-vesi lämpöpumpun käyttämiseen, eli maalämmön paikalla pitäisi lukea "VILP" tai "ilmasta-veteen -lämpöpumppu".

Harmi, etten huomannut tuota pikkuvirhettä ajoissa, sillä moni Taloussanomien lukija sen huomasi, ja se myös herätti ihmetystä Taloussanomien artikkelin kommenttikentässä (jonne en huomannut/ehtinyt oikaisua laittaa).

Aina joskus tulee vastaan kysymyksiä, että kannattiko VILP, ja miten kulutus väheni, jos mittareina ovat kWh tai euromäärät sähkölaskulta? Tässä vastauksia:

Wiesmannin 8,3 kW -tehoinen lämpöpumppu maksoi lokakuussa 2015 asennettuna 8600,00€ sis. alv 24%. Vuonna 2015 (jossa siis 9kk suorasähköllä asumissa ja ekat 3kk lämpöpumpun opettelua (jolloin se lämpöpumppu ei vielä säästänyt juuri mitään), jolloin 2015 vuoden sähkölasku oli 1785,09€ ja kulutus silloin siis 2015 oli 16624 kWh (ekat 12kk asumista lokakuulta 2014 lokakuulle 2015 sähkönkulutus oli 17162 kWh).

Nyt 2018 vuoden kulutus oli 9089 kWh ja hinta sille 842,03€. Joten säästö vuodessa = 1785,09€-842,03€=943,06€ (luvut suoraan toteutuneista sähkölaskuista). Kun 8600€ jaetaan 943,06:lla saadaan takaisinmaksuajaksi 9,1 vuotta.

Eli tällä hetkellä homma kannatti ihan hyvin, vaikka alkuvaiheessa tätä epäilin, että miten mahtaa käydä, kun säästöjä ei ihan aluksi näyttänyt syntyvän juuri ollenkaan. Paremmilla säädöillä yms. säästöä alkoi kuitenkin tulla, ja nyt tulee aika mukavasti, kun kulutustaso on vakiintunut tasolle 9000-9500 kWh. Ja sisälämpötila meillä siis noin 22-23C ja lämmintä pinta-alaa talossa on yhteensä 241m3.

TM:n rakennuslehteen linkittäminen onkin haasteellisempaa, mutta lehden voi lukea esim. kirjastojen eMagz -palveluista, jos on kirjastokortti, tai kirjastojen lehtilukusaleista varmaan löytyy myöskin, jos ei ole lehden tilaaja. Tässä kuitenkin muutama valokuva juttuun (valokuvia voi kaksoisklikata isommiksi).


3 kommenttia:

  1. Niin sitä pitää..pääset lehtien palstoille..kukaties tienaamaan kunnolla.. Mul on vastaava talo..ainakin kauniinpi kuin sulla ja puutarha-metsä maisemissa..eikä tienristeyksessä..alle 9000 kwh tänä vuon menee..mut ei ooo yksikään media ottanu yhteyttä

    VastaaPoista
  2. Hei Debatoija, ei näistä lehtijutuista kyllä tienaa yhtään mitään, mutta minusta on hienoa, että jos voi jakaa mitä tahansa tietoa, josta voi olla jollekulle jotakuta hyötyä - niin mun puolesta antaa mennä vaan, vaikka ilmaiseksi.

    Samalla tavalla itsekin etsin jatkuvasti uutta tietoa ympäri internettiä, ja usein löytyykin monilta ns. "omakohtaisia kokemuksia". Mikäs nyt sit on se teidän talon salaisuus, kun pelkällä ilpillä pääset paljon alle sen, mitä meillä kuluu?

    Joku syy siihenkin kait pitää olla, niin esim. tässähän sinä pystyt nyt näppärästi kertomaan asian kaikille muillekin (mikäli siihen on joku selkeä syy olemassa, vai onko se vaan noin, ilman että kukaan tietäisi miksi sähkömittari pyörii niin hitaasti teillä?)

    VastaaPoista