VILP teho ei putoa pikkupakkasessa

Eilen illalla pääsin ekaa kertaa testaamaan ilma-vesi-lämpöpumppua pikkupakkasella, kun lämpötila laski joksikin aikaa -7C tasolle:




Eilen illalla lämpötila laski -7,2C tasolle.

Olin ennen siinä uskossa, että VILP kykenisi lämmittämään käyttövettä enintään 55 astetta yli sen, mitä on lämmönlähteen eli ulkoilman lämpötila sillä hetkellä, niin kuin esim. tässä linkissä taannoin kirjoittelin:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/5-eri-lammonlahdetta-lampopumpulle.html

Tällä matematiikalla eilen ei olisi pitänyt syntyä kuin -7C +55C = +48C lämpöistä käyttövettä, mutta toisin kävi, eli nyt pitää vähän oikoa noita aiempia kirjoituksia. Aiemmin olen saanut VILP:llä tehtyä +54C lämpöistä vettä, kun ulkona on muutamia plus asteita, mutta nyt 10 astetta kylmemmässäkin käyttöveden lämpötila nousi +53C asti. Eli tasan 60 astetta korkeammalle mitä oli lämmön lähde.

Lattialämmitys on nyt myös kytkettynä päälle, tällä hetkellä 3 x 1h eli yhteensä 3h vuorokaudessa. Lattialämmityksen kiertovesipumppu menee ajastetusti päälle aina tunniksi puolisen tuntia tuntia sen jälkeen kun VILP on ensin ajastetusti käynnistynyt. Käyntirytmin sanelee käyttöveden tarve, sitä täytyy lämmittää kolmesti vuorokaudessa, tai muuten sen lämpötila laskee liikaa (IV-patterin esilämmitys syö pikkuhiljaa varaajan lämpötilaa).

Nyt kun lattialämmityksen kiertovesipumppu käynnistyy, se pumppaa tunnin ajan lämpökäyrän mukaista vettä lattiaan, joka eilen -7C pakkasessa oli +30C. Tämä "rasite" vetää myös vesivaraajan lämpötilaa alaspäin parilla asteella huolimatta siitä, että lämpöpumppu käy koko ajan vieressä. Paluuveden lämpötila oli samaan aikaan +24C.

Lämmitysjärjestelmää pitää meillä seuraavaksi (tai jossain vaiheessa) kehittää niin, että lattialämmityksen paluuveteen asennetaan termostaatti. Nyt nimittäin lämmitysjärjestelmä seuraa vai ulkolämpötilaa, eikä tiedä sisälämpötilasta mitään (esim. sitä onko takkaa käytetty vai ei), mutta jos paluuvedessä olisi termostaatti, joka tarvittaessa sulkee lattialämmityspiirin vesikierron, niin se ajaisi periaatteessa saman asian kuin lattiakierron kiertovesipumpun aikaohjaus. Tai ennemminkin niin, että tuo paluuveden termostaatti olisi hyvä lisä kiertovesipumpun aikaohjaukselle.

Eilen sähköä meni yhteensä 55,4 kWh, ja siitä 9,28 kWh kului iltapäivällä yhden tunnin aikana, kun lämminvesivaraaja "kiehautti" veden +56C asteeseen 6 kWh sähkövastusta apuna käyttäen. Samaan aikaan lämpöpumppu - joka käynnistyi tuntia aiemmin, kävi taustalla ja kuluttaen noin 3 kWh tunnissa.

Varaajan käyttövesi nostettu +56C asteeseen klo 16-17:00 välisenä aikana. Lämpöpumppu käynnistyi jo tuntia aiemmin, ja se kulutti sähköä noin 3 kWh tunnissa. Klo 21:00 lämpöpumppu käynnistyi uudestaan, ja silloinkin syntyi -7C pakkaskelissä vielä +53C lämpöistä käyttövettä. (Vantaan Energian lämpömittarissa oli illalla -5C, omassa mittarissani oli -7C)

Motivan mukaan VILP (he käyttävät lyhennettä UVLP eli ulkoilma-vesi-lämpöpumppu) lämmintä käyttövettä saa lämmitettyä noin +50C asteeseen lämpöpumpulla, ja että lämpöpumpun teho laskee noin 50% vähemmän tehoa -20C pakkasella kuin +7C lämpötilassa. No, pikkupakkasella eli -7C lämpötilassa en (yllättävää kyllä) tehonlaskua huomannut vielä ollenkaan. Tässä linkki MOTIVA:n sivuille:

http://www.motiva.fi/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta/lammitysmuodot/ilma-vesilampopumppu_uvlp

Pariisin ilmastokokouksen vaikutus rakentamiseen?

Pariisissa on pidetty ilmastokokous - ja uutisoinnin perusteella maailma on pelastunut. Varsin pitkään, eli jo 20 vuotta tässä asiassa onkin pinnistelty, mutta lähtökohdat sopimiselle olivat tällä kertaa ilmeisen hyvät, sillä "näin lähelle ratkaisua ei olla koskaan ennen päästy" -uutisoitiin jo heti kokouksen alkaessa:

http://yle.fi/uutiset/pariisin_ilmastokokous_kokoaa_suuret_vaikuttajat__yle_nayttaa_suorana_verkossa/8491292

Tänään Maikkarin Seiskan uutisissa Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoi, että Pariisin ilmastokokouksen myötä rakentamisen määräyksiä tullaan kiristämään. Niin vähän arvelinkin. Saa nähdä sitten, että mihin suuntaan ja millä tavalla kiristäminen tehdään. Vaikka hyvällä asialla varmasti ollaankin, rakentamisessa voi tehdä myös sellaisia säädöksiä, jotka eivät sitten jälkikäteen katsottuna ehkä olleetkaan ihan viisaita.

Rakentamisella varmasti on suuret ympäristövaikutukset, ja niitä säätelemällä varmastikin on suuret mahdollisuudet vaikuttaa ilmaston kehitykseen. Rakennusmääräysten kiristäminen voi toisaalta vaikuttaa esim. perinteisen puurunkoisen pientalon häviämiseen, jos sillä rakennustavalla ei enää ylletä vaadittuihin U-arvoihin. Tässä ei olisi välttämättä mitään järkeä, sillä puurunkoisen talon puurunko säilyy jopa 500 vuotta, jos vuorilaudoituksen hoitaa ja tarvittaessa vaihtaa 100 vuoden välein. Puinen runkorakenne sitoisi valtavasti hiiltä, joka on sitten pois normaalista kierrosta ja ilmakehästä. Toki hiiltä yritetään nyt sitouttaa myös maaperään, ja Suomikin on siihen sitoutunut:

http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/pariisin-ilmastokokous-suomi-mukaan-ranskan-maaperaaloitteeseen

Eniten rakentamisessa energiaa kuluu sen jälkeen kun rakennus on valmistunut, ts. eniten rakennus kuluttaa näillä meidän leveyspiireillä silloin, kun sitä talvella lämmitetään ja kesäisin jäähdytetään. Jäähdytystä ei oikein muuten saa aikaan kuin lämpöpumpulla, ja aiempaa lämpöisemmät kesät saattaa olla myös yhtenä syynä lämpöpumppujen yleistymiseen, joka totta kai on hyvä asia. Tästä - siis lämpöpumppujen yleistymisestä - uutisoi Rakennuslehti 11.12.2015 numerossaan:

Lämpöpumppujen vuosittainen käyttöönottojen määrä on räjähtänyt noin 10 vuotta sitten. Nyt lämpöpumppuja on Suomessa jo noin 700000 kpl, ja niiden teho yhden Loviisan ydinvoimalan verran.

Lämpöpumppujen keskimääräisiä hintoja.

Selvästi suosituin - ja myös halvin - lämpöpumppu näyttäisi olevan ilmalämpöpumppu. Uskoisin, että se hankinta myös tienaa nopeimmin rahansa takaisin, eli COP ja SCOP arvot ovat varmastikin kohdallaan. Lämpöpumput nimittäin eivät siedä korkeita lämpötiloja, ja tavalliselle ilmalämpöpumpulle riittää, että se tekee huoneen lämpöistä ilmaa. Nyt lauhoina talvina, kun kovia pakkaspäiviä ei Etelä-Suomessa paljon ole, niin ilmalämpöpumppu pyörii käytännössä lähes ympäri vuoden. Kesällä se tekee siis kylmää, jolloin muutamalla kymmenellä eurolla lämmityskaudella saatuja säästöjä menee siinä, mutta asialla ei ole suurta käytännön merkitystä.

Silti tätä "saat kesäisin viilennyksen ihan ilmaiseksi" -myyntiperustetta käytetään myös maalämmön kaupassa, ja maalämpöpumppu onkin sitten heti seuraavaksi suosituin. Vaikka tosiaan tuo kesäviilennyksen rahallinen arvo ei tiettävästi montaa kymppiä ole, jos tilannetta vertaa siihen että kylmä tuotettaisiin koneellisesti ja kompuraa käyttäen.

Yksi kiistattoman hyvä puoli maalämmössä kuitenkin on. Se on se, että siihen perustuva systeemi on yksin riittävä, ja muuta lämmitys/jäähdytysmuotoa talo ei tarvitse. Tätä taustaa vasten on mielestäni käsittämätöntä, että maalämpö - jossa lämmönlähde on aina saatavilla ja määrältään riittävä - niin kuitenkin nämä systeemit aina mitoitetaan siten, että tehoa tuleekin vain noin 80% siitä mitä lasketaan olevan talon todellinen tarve. Ja tämä johtuu siitä, että näin kompura saadaan käymään pidempää hukia, koska lyhyttä pätkää käydessään kompuran käyttöikä lyhenee.

Yhteiskunnan ja ympäristön kannalta tämä menettely on kuitenkin katastrofaalinen, eli nyt Suomessa kylminä pakkaspäivinä sähkö loppuu kesken, kun sähkövastukset lyövät päälle samaan aikaan joka puolella, ja siihen tilanteeseen ei ole nopeana ratkaisuna mitään muuta apua, kuin laittaa säätövoimana toimivat hiilivoimalat päälle sähköä tuottamaan. Joten tässä kohdin maalämpöpumppujen ympäristöystävällisyys ainakin osittain vesittyy. Oikeastaan tällainen maalämmön 80% mitoitus pitäisi mielestäni lailla kieltää, jolloin rakennusvalvonta voisi vahtia, että jos maalämpö taloon asennetaan, niin se myös mitoitettaisiin sitten niin, ettei kovilla pakkasilla apusähköä tarvita.

Ylimmässä kuvassa olevan graafin mukaan VILP ja PILP näyttäisivät olevan tuiki harvinaisia. Ehkä asia on sitten niin, että nämä laitteet eivät oikein pysty kilpailemaan hinnassa ja hyödyn määrässä tavalliselle ilmalämpöpumpulle ja/tai maalämmölle?

Näissä kahdessa (VILP ja PILP) toteutuu juuri se tilanne, mitä lämpöpumppu ei mielellään siedä, eli kuuma lämpötila, kun lämpöä ajetaan vesivaraajaan, ja +30C lämpöisellä vedellä ei vielä mitään tee. Sitä voi käyttää sellaisenaan vain vesikiertoisessa lattialämmityksessä, tai IV-koneen tuloilman esilämmitykseen. Tai sitten koko järjestelmä pitäisi rakentaa niin, että VILP tai PILP huolehtii vain käyttöveden esilämmityksestä johonkin +35C asti, jonka jälkeen vesi pumpataan toiseen tankkiin, jossa se sitten lisälämmitetään jollain muulla tavalla, niin että loppulämpötila on vähintään rakennusmääräysten vaatima +55C.

Itse jään omassa talossani vielä seurailemaan, että pitääkö rakentaa kahden peräkkäisen varaajan systeemi, vai onko mitään järkeä tässä nykyisessä toimintamallissa, että meillä oleva VILP yrittää nyt suoraan tehdä riittävän lämmintä käyttövettä, vaikka se pystyy siihen vain niukin naukin, jolloni hyötysuhde jää aika heikolle tasolle. Omien mittausteni mukaan COP olisi meillä nyt vain luokkaa 1,7 kun VILP lämmittää varaajan +42C veden +54C asti, josta sähkövastus jatkaa eteenpäin +56C lämpötilaan saakka.

Tästä se taas alkaa...

Kuvan kuusi Rekolan kukkatalosta, hinta 35€. Kuusen kuvaajan keskittynyt ilme näkyy kellon peilistä.

Tämä olisi nyt sitten toinen joulu uudessa talossa. Tosin viime jouluna ei oltu kotona. Viime jouluna meillä oli aika suurikokoinen kuusi, minkä korkea olohuone mahdollistaa. Tosin se piti sijoittaa aika lähelle (siis 2-3 metrin päähän) takasta, joka ei kuusen kannalta ollut ehkä se paras paikka, eli takan lämpö varmaan kuivatti kuusta jonkun verran.

Nyt tänä vuonna pikkukuusi - noin miehen mittainen - mahtuu ihan olohuoneen matalaankin osaan.

Kiukaan kiviä ei kannata latoa liian taajaan

Otsikon asia tuli nyt sitten opittua kantapään kautta, eli ainakin jos kiukaan kivet ovat ns. "tornissa", ja tankojen välissä näkyvillä, niin sitten ne kivet kannattaa laittaa kiukaaseen vähän niin kuin ämpäristä kaatamalla sinne tankojen taakse. Muuten käy näin:



Aurinkokiuas Duo 250. Pari tappia on antanut periksi, ja kiviä pudonnut lattialle.

Aurinkokiuas ja todennäköisesti kaikki muutkin tämän tyyppiset kiukaat ovat varmastikin muhkean ja upean näköisiä, jos kivet asettelemalla asettelee tankojen väliin niin kuin tämän kuvan oikealla sivustalla näkyy. Silloin kauas kurkottavien kivien särmät antavat hyvin löylyä, ja kiukaan lämpökin kait tarttuu sitä paremmin saunan ilmaan mitä "karheampi" kiukaan ulkopinta on.

Mutta muutaman kuukauden päästä käy sitten niin, että kivet vähän laajetessaan aina elävät, ja hakevat uudestaan paikkojaan, ja alkavat jännittää tankoja. Ihan niin kuin tässäkin kuvassa näkyy vasemmalla. Se niksahtaa jossain vaiheessa, mutta en nyt jaksanut korjata sitä vielä. Korjaan sitten joskus kerralla kaikki, kun kivet pitää jossain vaiheessa kuitenkin vaihtaa. Ei kiuas tästä kuitenkaan rikki mene, jos joku tanko välillä irtoaa, eikä ole toistaiseksi rikki mennyt lattiakaan, vaikka siihen on nyt muutaman kerran kiviä pudonnut. Tankokin näköjään suoristuu aina irrotessaan, ja sen sekä kivet voi aina laittaa takaisin.

Kivet siis asetetaan tankojen taakse tässä mallissa niin, että tankoa nostetaan yläreikänsä sisään niin ylös kuin se menee, ja sitten tankopudotetaan alas, jolloin se edelleen jää ylhäällä olevaan reikään sisään, mutta menee samalla myös alapäässä olevasta reiästä sisään. Ja kivet jäävät sitten tankojen taakse vangiksi.

Aurinkokiuas Duossa kiukaan alaosa lämpenee puilla, ja yläosassa on sauhutorven ympärillä lisäksi vielä 10 kWh:n sähkövastukset, jolloin kiukaan yläosan voi lämmittää myös sähkövastuksilla. Kiukaan paino tyhjänä on 90 kg ja täytettynä 300 kg.

Usein kuulee puhuttavan, että puukiukaasta saisi paremmat löylyt kuin sähkökiukaasta. Tällä kiuasmallilla voi periaatteessa testata, että miten asia on - että tietääkö kiukaan kivi, onko se lämmitetty sähköllä vai puulla. Kai tämä asia menee suunnilleen niin, että jos puulämmityksellä saunaan jää puulämmityksen haju, niin sähkölämmityksellä ei jää, jolloin saunasta "puuttuu jotain".

Samoin sähkövastus lämmittää siinä kiinni olevat kivet tosi kuumaksi, jolloin löylyvesi kihahtaa tosi aggressiivisesti. Puulämmitys jättää kiukaan kivet hieman matalampaan lämpötilaan, jolloin löytyvesi höyrystyy rauhallisemmin. Muuta eroa en ole itse huomannut. Allekirjoitan kyllä itsekin sen, että puulämmityksellä saunominen tuntuu mukavammalta, ja eron kyllä huomaa.

Tietysti vielä voisi tehdä sellaisenkin kokeilun, että kiukaan lämmittäisi sekä puilla että sähköllä. Sellaista en ole kuitenkaan vielä kokeillut. Sähköä tulee käytettyä vain jos on kiire, eikä jaksa/ehdi puilla alkaa lämmittämään.

VILP:n kotitalousvähennys olisi ollut 11%

Tänään tuli loppulasku Lämpöykkösiltä ilma-vesilämpöpumpusta. Urakan hinta (ilman lisätöitä, mm. konvektorin osalta) oli 8600€. Loppulaskun mukana tuli verottajan 14A -kaavake, johon oli valmiiksi täytettynä yritykselle maksettu urakkasumma arvonlisäveroineen, sekä siitä työn osuus, joka oli 2206€. Tämä on hyvää palvelua, kun tämän saa ihan pyytämättä, ja näin pitkälle vietynä, eikä tarvitse laskulta alkaa työnosuuksia tihrustamaan...



Loppulaskun mukana tulleet valmiiksi täytetyt verokaavakkeet.

Itse en näillä verottajan kaavakkeilla kuitenkaan nyt mitään tee, koska lopputarkastusta ei ole meillä vielä pidetty, rakentaminen siis jatkuu, enkä ole tällä hetkellä oikeutettu kotitalousvähennykseen. Mutta muuten tarina jatkuisi normaalisti tämän jälkeen niin, että tämä 2206€:n työnosuus käsiteltäisiin verotuksessa niin, että ensin tästä vähennettäisiin 100€:n omavastuu, ja sitten sen jälkeen vähennyksenä hyväksyttäisiin 45% aina 2400 euroon asti. Pariskunnalla kotitalousvähennyksiä saa olla yhteensä 2 x 2400€ eli 4800€ vuosittain.

Nyt jos lämpöpumpusta olisin lähtenyt kotitalousvähennyksiä hakemaan, niin niitä olisi siis saanut 2106€ x 45% = 947,70€, joka olisi 11% kauppahinnasta.

Tämän hetkisen tiedon valossa suosittelisin, että jos vaan mitenkään mahdollista, niin aurinkopaneelit, lämpöpumput, parvekelasit, kiinteiden kaapistojen asennukset yms. kannattaa jättää rakennusvaiheessa tekemättä - ja tekee ne vasta sitten kun kotitalousvähennyksiä voi saada. Siis vasta 2v lopputarkastuksen jälkeen. Ainakin nyt näyttää mielestäni siltä, että edes lämpöpumppu ei ehdi oikein kunnolla "kotitalousvähennysten odotteluaikana" eli ekan 2 vuoden aikana tienaamaan tuota 947,70 euroa, joten verottajalta kannattaa kyllä kaikki rahat vaan ottaa vastaan, mitä suinkin on tarjolla.

Jos nyt tässä kohtaa katsotaan miten meillä lämpöpumppu on (lähinnä käyttöveden lämmittämisessä) tähän mennessä tienannut, niin pumppu siis käynnistyi ensimmäistä kertaa 21.10.2015 ja se on ehtinyt tekemään töitä tähän mennessä 52 päivää. Tai eihän se nyt koko aikaa käy, vaan näiden 52 päivän aikana käyntitunteja on kertynyt yhteensä 237 tuntia.



VILP on käynyt 52 päivässä 237 tuntia eli keskimäärin 4,5 tuntia per päivä.

Nyt viime aikoina, kun lämpöpumppu on käytetty pelkästään käyttöveden lämmitykseen, niin käyntitunteja tulee 3h per päivä, paitsi ihan joulukuun alussa kun oli pieni pakkasjakso, niin silloin lattialämmitys oli jokusen päivän päällä 3h per vuorokausi, ja lämpöpumppu kävi 4 tuntia pidempään, eli esim. 2-3.12.2015 välisenä aikana tunteja on kertynyt 7h per vrk.



Kirjanpitoa VILP:n käyntitunneista.

Lämpimän käyttöveden lämmityksessä +42C:stä +54C asteeseen lämpöpumpun COP on aika heikko, eli vain luokkaa 1,7 (ulkolämpötila on samaan aikaan ollut noin +5C). Jolloin jos 8,3 kW:n tehollla oleva pumppu käy noin tunnin, jolloin se antaa ulos 8,3 kWh:n lämpötehon (ulosanti voidaan todentaa veden lämpiämisellä), ja itse pumppu kuluttaa samaan aikaan 5 kWh sähköä, niin tästä voidaan laskeskella, että jokaista käyttötuntiaan kohden pumppu on säästänyt sähköä noin 3,3 kWh - ja hinta sille on 0,33 euroa.

Eli jos lämpöpumppu on tähän mennessä käynyt yhteensä 237 tuntia, sen avulla on säästynyt sähköä 237 x 3,3 kWh = 782 kWh, ja tämä muutettuna euroiksi tekee tähän asti saatuna säästönä noin 78,20 euroa. Se on 1,50 euroa per päivä.

Myös vuosittainen sähkönkulutus tukee tätä laskelmaa, sillä ensimmäisen 12kk asumisen aikana lokakuun alusta 2014 lokakuun alkuun 2015 sähköä kului (suorassa sähkölämmityksessä) meillä yhteensä 17162 kWh. Nyt kun lämpöpumppu on joulukuun lopulle tultaessa ollut töissä melkein 3 kuukautta, niin ensimmäisen kalenterivuoden eli vuoden 2015 sähkönkulutus näyttäisi nyt asettuvat jonnekin lähelle 16500 kWh:ta. Eli sähkön säästöä näyttäisi tulevan vuodelle 2015 juuri tuon 600-700 kWh:n verran, mikä myös toista kautta laskettuna oli lämpöpumpun tässä ajassa tekemä sähkön säästö.

Oikeasti kaikki se minkä lämpöpumppu "tienaa" ei jää suoraan säästöksi, vaan osa lämpöpumpun tekemästä lämmöstä menee nyt myös IV-koneen esilämmityspatterille, joka sitten puolestaan näkyy taas sillä tavalla, että polttopuita kuluu nyt vähemmän kuin ennen. Tälle talvelle varatut puut taitaa riittää tällä kulutusvauhdilla vielä seuraavankin talven. Tai sitten on käymässä niin, että tästä talvesta taitaa tulla vielä leudompi, kuin mitä viime talvi oli? Ekana asumisvuotena ennen lämpöpumpun tuloa IV-koneen esilämmityspatteri oli kytkemättä, jolloin se ei tietenkään kuluttanutkaan mitään.

Sitten voitaisiin laskea vielä sellainenkin alustava laskelma, että jos lämpöpumppu tienaa 1,50 euroa per päivä, ja jos sen elinikä on 17 vuotta, niin paljonko se tienaa koko elämänsä aikana? Laskentakaava menisi silloin näin:

1,50€ x 365 x 17v = 9307€

Ja kun lämpöpumpun hinta oli 8600€, niin ehkäpä tässä on vielä pienet mahdollisuudet saada omat rahansa pois tästä kokeilusta...

Jos olisin odottanut vielä parisen vuotta, ja asentanut lämpöpumpun vastasilloin, niin olisin saanut myös ne 947,70€ verovähennykset, ja silloin voittokerroin olisi ollut huomattavasti suurempi. Eli taisin olla liian malttamaton... :)

Tietysti nämä ovat nyt vain alustavia laskelmia, jotka tarkentuvat vasta pidemmän ajan kuluessa...

Kannattaako omakotitalossa asua?



Viime aikoina rakennusblogeissa on pyöritelty rahaa joko rakennusbudjettien tai kustannusten muodossa. Tuon tähän euromääräiseen tarkasteluun vielä yhden tulokulman lisää, eli jos pelkästään euroja tarkastellaan, niin mikä asumismuoto on edullisin? Sillä jossain sitä kait kaikkien on pakko asua? Suomen leveyspiireillä ulkonakaan ei oikein tarkene. Ja kaikista asumismuodoista tulee jotain kustannuksia.

Otetaan esimerkkinä 4 henkinen perhe, joka lienee Suomessa aika tavanomainen. Jos molemmilla lapsilla on oma huone, lisäksi jos on vanhempien makuuhuone ja myöskin olohuone, niin tästä tulee tilantarpeena yhteensä 4h + k + s. S-kirjain tarkoittaa saunaa, koska onhan sellainenkin ihan mukava.

Itse asuimme rakentamisen ajan vuokralla, ja vuokra-asuntona oli paritalon puolikas, jossa neliöitä 92m2 ja huonemäärä oli juurikin tuo 4h+k+s. Lisäksi oli iso takapiha ja mukavat naapurit, joten olisi siellä vaikka viihtynyt paljon pidempäänkin, mutta muutettiin pois, kun oma talo saatiin muuttovalmiiksi. Vuokra-asumisen kulu oli 1100€/kk. Muita asumisen kuluja ei ollut.

Seuraava esimerkki voisi olla sitten vaikkapa uusi omakotitalo, eli tämä jossa itse nyt asumme. Pinta-alaa 241m2, huonemäärä riittävä, ja asumisen kulut näyttäisi asettuvan noin 306€/kk tasolle (sisältäen kaikki asumisen kulut kiinteistöveroista jätemaksuihin saakka). Lisäksi omassa asumisessa on aina pääomaakin kiinni. Jos ei ole ollenkaan omaa pääomaa, sitten sitä pitää lainata. Ja lainarahalla on tietty hinta, joskaan ei kovin suuri juuri tällä hetkellä.

Sanotaan vaikka että jos lainan korko olisi 1,5% ja jos koko talon hinta olisi pelkästään pankkilainaa, sitten tässä tapauksessa noin 575000€ talosta aiheutuisi vuodessa korkokuluja 8625€ eli kuukaudessa 718,75€. Asumisen kulut yhteensä täten 306+718,75€ = 1024,75€. Jos taas pankkilainaa ei tarvitse ollenkaan - eli jos omaakin rahaa on - sittenkin asumisen kulut voisi laskea olevan ihan tuo sama, mutta silloin pitää maksaa korkoa "itse itselleen" se 1,5%, jonka saisi oikeastikin silloin, jos myisi talon pois, ja sijoittaisi varat johonkin 1,5%:n tuotolla. Mutta kun asunnon omistaminen estää tämän sijoituksen, niin kuuluu silloin omasta mielestäni omallekin rahalle (tässä laskelmassa) sama hinta, mitä pankkilaina olisi maksanut.

Ja tällä samalla logiikalla vielä pari muuta esimerkkiä, käyttäen esimerkkeinä nyt netissä löytyviä asuntoja ihan tästä lähistöltä (jotta sijainti eri puolilla Suomea tai pk-seutua ei sotke vertailua).

Tällainen rivitaloasunto olisi myynnissä noin parin kilometrin päässä:

http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/11739693#?view=gallery&previousSearchId=5

Eli 4h + k +s = 97,5m2 ja ostohinta on (remonttikuluilla lisättynä) 252000€, ja jos tämäkin on kaikki pankkilainaa, sitten korkokulu on 3780€ vuodessa eli 315€/kk. Oletan näissä esimerkeissä jatkuvasti, että lainaa ei lainkaan lyhennetä, koska kirjanpitonäkökulmasta katsottuna lainan lyhennys ei ole kustannus, vaan velat vähenee aina samalla summalla kuin (yrityksen) kassa kevenee, jolloin tuloslaskelmassa katsottuna mikään ei muutu. Siis yrityksen tulos ei pienene siitä, jos lainoja lyhennetään.

Tässä esimerkissä 4 henkisen perheen vesimaksut ja hoitovastike on yht. 4 x 18€ + 351€ = 423€, johon jos lisätään pankkilainan korot, niin kuukausikuluiksi tulee yhteensä 315+423=738€/kk.

Entä mitä maksaa jos valitsee vanhan omakotitalon? Esimerkkitapauksena sellaisesta voisi olla vaikkapa tämä (tämäkin ihan tässä lähinurkilla myynnissä):

http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/9825957#?view=gallery&previousSearchId=3

Eli rakennusvuosi 1948 ja remontoitu talo. Lämmityskulu on 130€/kk (meillä suorasähkön ekana vuotena 150€/kk), joten asumisen kulu tässä talossa on alhaisemmasta kiinteistöverosta johtuen 50€ edullisempaa kuin meidän uudessa talossa, eli luokkaa 250€/kk. Johon sitten korkokulut päälle hankintahinnasta eli 258000 eurosta 1,5%:n korolla laskettuna tekee 322,50€/kk eli juoksevat kulut ja korot yhteensä on 250+322,50= 572,50€/kk.

Eli neljä eli vaihtoehtoa 4-henkiselle perheelle ja kustannukset halvimmasta kalleimpaan menisi näin:

Vanha 100m2 omakotitalo = 572,50€/kk.
Rivitalo 97,5m2 = 738,00€/kk
Uusi 241m2 omakotitalo = 1024,75€/kk
Vuokra-asunto paritalossa 92m2 = 1100,00€/kk.

Tämä nyt siis tuollainen "pikavertailu" olemassa olevista vaihtoehdoista, jotka oikeasti ovat olemassa ja tarjolla. Tarkemmin miettiessä muuttujia ja riskitekijöitä toki on, ja on mahdollista että voi tulla esim. vuokra-asunnossa vuokrankorotus (ja käytännössä joka vuosi tuleekin). Vanhassa omakotitalossa voi sattua mitä tahansa - vaikka se olisi juuri remontoitu. Ja toki sattumalle on tilaa uudessakin omakotitalossa. Jos "yllätys" kohtaa rivitalo eli AsOy -muotoisessa asumisessa, silloin maksajia on taloyhtiössä aina niin paljon, että riski yhden asukkaan tai perheen osalta on paljon pienempi, koska taloyhtiön nimissä silloin lähdettäisiin pankista korjauslainaa hakemaan. Mutta omakotitalossa asukas maksaa aina itse kaiken.

Myös korkotaso voi vuosien saatossa muuttua, ja jossain vaiheessa varmuudella muuttuu. Se ei vuokralla asuvaa suoranaisesti kosketa, mutta uuden omakotitalon tapauksessa, jossa todennäköisesti on eniten rahaa kiinni, niin koron hinta ja sitä kautta asumisen kuukausikulut alkavat muuttua, vaikka tällä hetkellä korkotaso nyt ei paljon päätä huimaa.

Miksi sitten vuokra-asuminen on kallista? Kai siihen on yhtenä syynä asumistuet, jolloin jos ei työssäkäyvä niitä saa, sitten joutuu maksamaan koko vuokran omasta kukkarostaan. Siksi työssäkäyvälle on varmastikin edullisempi ratkaisu pyrkiä omistusasuntoon, jossa asumisen kulu on pieni sen jälkeen kun asuntolainat on joskus kaikki maksettu.

Ja sitten vastaus otsikon kysymykseen? Kannattaako omakotitalossa asua? No jos asiaa euromääräisesti tarkastellaan, niin kyllä vanhassa omakotitalossa asumisen kulut vaikuttaisi olevan kaikkein edullisimmat. Ei ehkä yksin asuvalle, mutta 4-henkisen perheen tapauksessa se on edullisin, koska tilaa tarvitaan enempi.

Tuo ylläoleva vertailu "ontuu" sikäli, että 3 tapausta on noin 100 m2 ja yksi - eli meidän nykyinen talo on 241m2, jolloin jos uuden talon esimerkki olisi puolta pienemmästä talosta, kk-kulut olisi todennäköisesti paljon pienemmät. Siltikin vuokra-asuminen lienee vaihtoehdoista se kaikkein kallein, ja vanha omakotitalo halvin.

Vanhat omakotitalot ovat usein myös kauniita katsella.

Itsenäisyyspäivänä uusia lämpötilaennätyksiä?

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Meillä on nyt järjestyksessä toinen itsenäisyyspäivä uudessa talossa. Talon lipputangot puolestaan täyttävät tänään tasan yhden vuoden. Vuosi sitten itsenäisyyspäivänä meillä liputettiin ensimmäistä kertaa.

Ja näin liehuu liput myrskytuulessa tänä vuonna:

  

 

Myrskyn jylyä kuultavissa myös tässä Youtube-pätkässä, ääninupit kaakkoon tietokoneessa:

Ja tässä linkissä itsenäisyyspäivän kuvat ja tunnelmat vuosi sitten:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/12/06/oi-maamme-suomi/

Tuolla linkissä muuten näkyy kellarin tilanne tasan vuosi sitten, kun asettelin lippuja vinotankoon ensimmäistä kertaa, ja huomasin että Suomen lippu ja Viron lippu menevätkin tankoon vähän eri tavalla... Taustalla näkyy myös kellarin edistymistä, eli vuosi sitten kun muutettiin, niin kellarin seinät olivat kauttaaltaan kevytsoraharkolla, eli näin:

Kellarin takkahuone vuosi sitten 6.12.2014.

Sama paikka nyt 6.12.2015

Kohta sitten nähdään vielä sekin, että mitataanko tänään uusia lämpötilaennätyksiä? Meillä ulkolämpötilamittari näyttää nyt puolilta päivin +8,8C, Helsinki-Vantaan lentokentän mittarissa on +9,0C. Aste vielä lisää, niin olisi vissiin kaikkien aikojen ennätys, mitä Suomessa on ikinä mitattu itsenäisyyspäivänä?

Ilmatieteenlaitoksen tuulitilastot Vantaalla 5-6.12.2015.



Omat lämpötilakäppyrät talon pohjoiselta seinältä. Kohti +10C ollaan menossa, mutta vielä ei olla niin korkealla...

Edit 6.12.2015 klo 17:45:
Uudet lämpötilaennätykset on jälleen kerran rikottu, ja joulukuun lämpöennätys Suomessa on näin ollen +11,2C. Ennätys mitattiin Salon havaintoasemalla klo 14:30. Vantaalla omassa lämpötila loggerissani päästiin +9,3C asteeseen talon pohjoisella seinällä.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/historiallisen-lauha-viikonloppu-joulukuun-lampoennatys-murskaksi-kahdesti/5596314




Rakentamisen budjetoinnista

Mitä muuttovalmiimpi talo, sen helpompaa on budjetointi.

Eniten muuttujia ja yllätyksiä budjettiin saattaa tulla, jos rakentaa pitkästä tavarasta, ja tekee kaiken itse. Itse tehden sitä kuvittelee, että ehtisi tekemään paljon enempi, mutta rakentamisen nopeuttamiseksi voi tarvita kuitenkin palkattua apua.

Lisäksi budjetointiin liittyy sellainen vaara, että joku "tietty rivi" budjetista voi epähuomiossa jäädä kokonaan pois. Sitten kun se kyseinen vaihe kuitenkin tulee rakentamisessa vastaan, niin eihän sitä tekemättäkään voi jättää, ja rahat tarvitaan. Jolloin se on sitten taas jostain muulta riviltä pois, eli jossain muussa voi joutua säästämään tai tinkimään siitä, miten oli alun perin ajatellut tehdä ja rahaa käyttää.

Hyvä listaus eri asioista ja hyvä budjettipohja tästä aiheesta löytyy mm. täältä toisesta rakennusblogista:

http://koti7.blogspot.fi/2015/12/omakotitalon-rakentamista-varten.html

Hyvää keskustelua ja hyviä lukijoiden kommentteja samaan aiheeseen liittyen samasta blogista löytyy täältä:

http://koti7.blogspot.fi/2015/12/todelliset-kustannukset-ja-budjetti.html

Itse olen laittanut omaan rakennusblogiini näkyville tähän mennessä toteutuneet eli todelliset kustannukset, mutta en budjettia. Tämä syystä, että tiesin, että omat urakoitsijani lukivat myös tätä omaa blogiani, jolloin jos olisin etukäteen heille paljastanut/kertonut, että paljonko olen mihinkin työvaiheeseen budjetoinut, niin oletettavasti budjetista olisi helposti voinut tulla itse itsensä toteuttava profetia, jolloin urakoitsijat olisivat uskaltaneet laskuttaa ainakin sen määrän minkä he näkisivät netistä, että olen heille ko. työtä varteen budjetoinut. Nyt kun en kertonut mitään etukäteen, tuli välillä alituksiakin budjetissa. Erityisesti nostokoneiden osalta budjetti alittui noin 90%:lla. Rahaa tässä kohtaa kului loppujen lopuksi vain 492€ silloin, kun nosturi oli paikalla ontelolaattojen nostamista varten.

Kokonaisuutena oma budjettini kuitenkin ylittyi.

Jossain määrin "Harrison & Stetson" -menetelmällä eli Harrison -merkkisen paidan hihasta hintoja vetämällä, sekä Stetson -merkkiseen hattuun katsomalla ensimmäinen arvioni oli sellainen, että talo tontteineen ja kokonaisuutena tulisi maksamaan noin 500.000€. Tai että tuo summa saisi joka tapauksessa riittää.

Se oli siis ekan budjetin loppusumma - ja kun eri rivien summat ei ihan siihenkään asti yltäneen, niin nimesin viimeisen rivin "pelivaraksi" niin, että sen kanssa loppusumma oli tasan 500.000€.

Tein myös arvion tai budjetin omasta työajasta, että paljonko tarvitsisin vierasta työvoimaa, ja paljonko hankkeessa menisi omia työtuntejani. Omia työtunteja kirjasin ylös yli 2000 kpl, ja lisäksi lähipiiristäkin tuli apuja - mm. oma isäni teki metsässä hakkuutöitä useita kuukausia. Ja niitä tunteja ei ole kirjattu mihinkään ylös. Omalla kohdallani työtuntibudjetti ylittyi enemmän kuin 100% jo siihen mennessä, kun oli muuttotarkastus, ja kun päästiin muuttamaan. Sen jälkeen en ole omia tunteja ylös enää kirjannut. Se olisi ollut turhan hankalaa. Tässä linkissä - kun elettiin elokuuta 2013, niin takana oli 1 vuosi rakentamista ja 1000 tuntia:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2013/08/07/1-vuosi-ja-1000-tuntia-takanapain/

Jos aikoo rakentaa pitkälti omalla rahalla ja omalla ajalla, kannattaa aika tarkkaan miettiä mistä se aika ja raha on sitten pois? Meillä yksi selvä (säästö)kohde oli matkustelu, johon rakentamisen aikana ei ole ollut aikaa, rahaa eikä oikein mielenkiintoakaan. Mutta ehkäpä tämä harrastus nyt tulee taas takaisin, kun talo alkaa olla valmis. Isona haaveena itselläni olisi ajaa autolla USA:ssa rannikolta rannikolle, ja jos en ensi kesänä vielä lähde (olisi vielä pihatyöt kesken), niin lähivuosina sitten... Kaukoidän maissakaan en ole käynyt vielä koskaan.

Kannattaako taloa sitten rakentaa nykypäivänä itse? Tätä pohdiskelin jo viime helmikuussa, tässä linkissä enempi siitä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/27/kannattaako-talo-rakentaa-itse/

Tuolla Karolinan Koti-blogissa (linkki ylempänä) lukijan kommentti riveillä tulee ilmi, että Pohjois-Suomessa talon hinnoissa kipurajana on noin 300 tonnia. Väittäisin, että Vantaalla sama raja menee jossain 400 tonnin kohdalla. Eli sitä kalliimmat kohteet ei oikein tahdo mennä kaupaksi. Yli 250 neliöisen talon pystyy Vantaalla ostamaan alle 400 tonnilla, ja tuossa "kannattaako-talo-rakentaa-itse" -linkissä - kun tämän vuoden helmikuussa viittasin kahteen myynnissä olevaan taloon, niin jälkimmäinen linkki toimii yhä, eli se talo on vieläkin myynnissä. Toisessa linkissä ollut myynti-ilmoitus on poistunut, mutta tietoa ei ole että tuliko kaupat, vai luopuivatko myyjät, ja ottivat talonsa pois myynnistä.

Itselläni on nyt tähän mennessä rahaa kulunut rakentamiseen seuraavasti:

105000,00€	2010
9414,63€	2011
182948,26€	2012
99818,26€	2013
142563,93€	2014
20479,80€	2015

Tästä tulee yhteensä 560.224,88€, joka on 2324€ per neliö, jos jakajaksi otetaan lämpimien neliöiden määrä eli 241m2. Budjettiylityksen määrä on siis tällä hetkellä yhteensä 60.224,88€ ja matkaa maaliin on vielä noin 10-15 tuhatta euroa, jolloin jos kustannukset pysähtyvät esim. tasolle 575 tonnia, sitten budjettiylitys on siinä vaiheessa +15%. Näissä summissa on mukana tontin osto. Tonttikaupat osuivat 31.12. päivämäärälle, joten vuodelle 2010 ei kohdistu muita kuluja kuin tontin ostoon käytetty 105 tonnia.

Tuo budjeettiylitys, joka loppupeleissä lienee luokkaa +15% on ilmeisesti aika paljon? Siis yleensä kait hyvä budjetti heittää maksimissaan plus/miinus 10%?

No mistä tämä sitten johtuu?

Taustalla on useitakin eri syitä. Vesiliittymätöissä - vaikka siinä loppujen lopuksi meillä kävikin ihan hyvin ja asiat saatiin sovittua, niin pikkuisen budjetoitua enempi kustannuksia siitä kuitenkin meille jäi. Myös kellarin laajennus "lennossa" toi lisää kuluja, eli nyt meillä on 2 rinnakkaista kellaria, kumpikin omalla sisäänkäynnillään. Toinen kellareista on lämmin, ja toinen kylmä - tosin se kylmäkin osa saadaan lämpöiseksi tarvittaessa. Siellä on lämpöeristeet paikoillaan, mutta ei lämmitystä. Sähkölämmityksellä se tietysti lämpenisi, mutta ei ole ollut kertaakaan tarvetta. Nyt siellä kylmällä puolella varastoidaan enimmäkseen polttopuita.

Myös ikkunoissa tuli ylitystä budjettiin, koska alun perin ikkunat oli tarkoitus hankkia Virosta. Lopulta päädyttiin kuitenkin kotimaisiin Pihla-ikkunoihin 0.8:n U-arvoilla. Yhtä hyviä ikkunoita ei Virosta olisi ollut mistään saatavilla.

Myös piha - vaikka se on yhä edelleenkin kesken, on jo ylittänyt sille varatun budjetin. Mutta siitä tulee varmasti nyt paljon hienompi, mitä alun perin piti.

Myös maalit, betoniraudoitus yms. olivat yllättävän kalliita, vaikka niissä kohdin luulee aluksi, että rahaa ei pitäisi paljon kulua, mutta kuluu kuitenkin. Meidän taloon mahtui loppujen lopuksi harjaterästä yhteensä 5125 metriä. En olisi luullut sitä niin paljon menevän. Myös sepelitäytöt ja pumpatun betonin määrän olin arvioinut hiukan alakanttiin. Betonia meni taloon yhteensä 79 kuutiota, josta pumpattuna tuli 68 kuutiota, rahaa betonissa on kiinni yhteensä 11.987,79€, eli 151,74€ per kuutio, jos se haluaa sillä tavalla laskea. Itse tasoittuva lattiabetoni oli vähän kalliimpaa, mutta säästi työn määrässä paljon.

Se mikä budjetointia auttoi, oli tarjousten pyytäminen jo etukäteen - vaikka talon rakentaminen ei ollut vielä alkanutkaan. Jolloin kun sitten tuli vastaan se vaihe, että tarvitsin ne tavarat mistä olin tarjousta pyytänyt, soittelin parhaan tarjouksen antaneelle, että vieläkö se joskus paljon aikaisemmin annettu tarjous on voimassa, niin yllättävän usein se oli (keskustelut meni usein niin, että on tässä nyt vähän tullut jo hintojen tarkistuksia välissä, mutta menköön nyt vielä samalla hinnalla...) Eli budjetti usein piti yksikköhintojen osalta, mutta ei silloin jos olin arvioinut määrät alakanttiin.

Tärkeintä budjetoinnissa, ja rakentamisessa yleensäkin on se, että budjetin tekee niin ettei joudu pulaan, vaikka se vähän ylittyisikin. Nimittäin talo on aina pakko saada valmiiksi, ja nykyisessä markkinatilanteessa valmista taloa ei kovin helposti pysty myymään. Tai pitää ainakin varautua siihen, että myyntiaika voi olla pitkä. Jolloin jos lopputulos on se, että rakentaminen tulikin maksamaan enempi kuin mitä sen piti maksaa, se ei saa olla itselle ja omalle perheelle taloudellinen katastrofi. Maailma ei saa kaatua, vaikka budjetti vähän ylittyisikin. Mukavinta tietysti, jos ei ylity.



Talo-Rautio. Näkymä budjetti-exceliin, johon on tähän mennessä tullut rivejä jo 504 kpl. Tässä loppupäässä on "pikkusälää", joihin ei oltu budjetoitu yhtään mitään, toki nämä sekalaiset yleiskulut eivät nyt kokonaiskuluista kovin montaa prosenttia tee.

Talo-Rautio toteutuneet kustannukset löytyy tästä linkistä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/toteutuneet-kustannukset.html

Tässä linkkiä muiden rakentajien budjetteihin / kustannuksiin:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/linkit-kustannuksiin-ja-budjetteihin.html

Marraskuun sähkönkulutus

Talo-Rautio: Marraskuun sähkönkulutus 2015.

Sähkönkulutuksen kokonaislukemaan tuli paljon kuutosia marraskuussa, kun lukemat pysähtyivät näyttämään 1666,6 kWh. Kulutus oli myös melkoista vuoristorataa. Enimmillään kulutus oli 14.11 yht. 89,8 kWh / vrk, ja alin kulutus oli 4.11, jolloin sähköä meni vain 24,33 kWh per vrk, joka siis oli kaikkien aikojen pienin vuorokausikulutus ikinä. Aikaisempi ennätys oli päivämäärällä 26.6.2015, jolloin vuorokauden sähkönkulutus oli 25,13 kWh / vrk.

Viime vuoden marraskuussa sähkö meni 1383 kWh ja viime kuussa eli lokakuussa 2015 kulutus oli 1486,8 kWh.

Syynä vaihteluun ja ylipäätään korkeaan kulutusmäärään olivat mm. lattialämmityskokeilut, jotka jatkuvat taas joulukuussa. Laitoin lattialämmityksen taas päälle muutaman päivän tauon jälkeen, kun eilen oli muutama aste pakkasta.

Tavoitteena on nyt löytää lattialämmityksen kanssa jokin sellainen "optimitila", että lattialämmitys - yhdessä IV-koneen esilämmityspatterin kanssa antaisi talolle jonkinlaisen pohjalämmön, josta sitten ylöspäin lämmitettäisiin takalla tarpeen mukaan. Jos ollaan pitkään poissa kotoa, sitten se pelkkä pohjalämpökin riittäisi. Pääasia tietysti viime kädessä se, että vesiputket ei saa jäätyä. Mukavinta tietysti kotiin palatessa, jos lämpötila ei ole ihan nollakelissä, ja jos huonetilan lämpö nousee taas nopeasti normaaliksi, joka taasen vaatii reippaasti tehoa lämmitykseltä.

Nyt tällä hetkellä lattialämmitys on päällä 3 tuntia vuorokaudessa, aina tunnin kerrallaan. Sinä aikana lattiaan menee nyt tällä hetkellä +29C -asteinen vesi. Jos olisi kovempi pakkanen, lämpökäyrä laittaisi vielä lämpöisempää vettä lattiakiertoon.

Lämpöpumpun käynnistymiskertojen määrän vuorokaudessa sanelee käyttöveden lämpötila varaajassa. Varaajaa pitää lämmittää kolmesti vuorokaudessa, jotta se ei jäähdy liikaa, jolloin olisi vaarana, että sähkövastukset voisivat mennä päälle. Ja se ei ole tarkoitus, koska lämpöpumppukin on olemassa.

Aina kun lämpöpumppu käynnistyy, on järkevää, että se saa käydä mahdollisimman pitkään. Jos lattialämmitys ei ole lainkaan päällä, lämpöpumppu lämmittää pelkästään lämpimän käyttöveden +42C:stä +54C -asteeseen. Sitä enempään se ei pysty, ja siitä jatketaan sähkövastuksella kerran päivässä +56C asteeseen asti, jotta rakennusmääräysten mukainen veden alarajalämpö täyttyy ja saavutetaan, ja jotta juomavedessä mahdollisesti olevat legionellabakteerit varmuudella kuolevat.

Jos lattialämmitys on päällä - niin kuin nyt joulukuun alusta lukien on, ja pysyy kevääseen asti - niin ensin kiertovesipumppu lykkää (tällä hetkellä) tunnin ajan suht haaleaa vettä lattiaan (Oumanin moottoriventtiilin ja lämpökäyrän ohjauksessa), ja samalla tai tarkasti ottaen hetkeä aikaisemmin lämpöpumppu käynnistyy. Se ei kuitenkaan lattialämmityksen päällä ollessa kovinkaan paljon pysty veden lämpötilaa varaajassa nostamaan. Lämpötila varaajassa lähtee nopeaan nousuun vasta sitten, kun lattialämmityksen kiertovesipumppu kytkeytyy aikaohjatusti pois päältä. Tämän jälkeen lämpöpumppu jatkaa veden lämmitystä siihen asti mitä pystyy. Aikaohjaus on myös lämpöpumpussa, ja se varmistaa, ettei lämpöpumppu käynnisty uudestaan liian nopeasti, eli lämpöpumpulla on mahdollisuus käynnistyä vain se 3 kertaa per vuorokausi.

Onko tämä 3 krt/vrk sitten optimaalinen lämpöpumpun käynnistymiskertojen määrä vuorokaudessa pumpun elinikää ajatellen? Sitä en tiedä, enkä osaa sanoa, mutta näin meillä. Viime kädessä käynnistyskertojen määrä riippuu siitä, kuinka paljon lämmintä käyttövettä menee päivässä, ja kuinka suuri on varaajan litramäärä. Mielellään se lämpöpumppu voisi ladata vaikka vähän isommankin varaajan, mutta meille nyt valittiin 500-litrainen, mikä mielestäni on ihan hyvän kokoinen.

Puukuitulevy paras palotestissä?

Tee-se-itse -lehti oli testannut mineraalivillan, lasivillan ja puukuidun palo-ominaisuuksia. Tulos oli varsin yllättävä - ja varmasti siksi tulos oli myös uutinen. Nimittäin lasivillaan ja mineraalivillaan tuli aukko jo 10 sekunnin kuluttua, mutta puukuitulevy tuli ainoastaan nokeentuneeksi 2 minuutin aikana:

http://teeitse.com/eristemateriaalit/puukuitueriste-hidastaako-puukuitueriste-paloa?utm_source=nb&utm_medium=email&utm_campaign=gds_fi_2015_12_2_men_abo&utm_content=artikel&cxense_hash=68989dde7f1f0bccbd6ea7a382e514d9731119a0

Testitulos on mielenkiitoinen siksi, että oikeasti (oman ymmärrykseni mukaan) paras palonkestävyys ja ääneneristävyys olisi vuorivillassa, joka on ainoa kipsilevyyn rinnastettava paloa hidastava materiaali.

Mutta ei se puu tai puukuitukaan näköjään kaikissa tilanteissa syty palamaan... Tai vaikka syttyisikin, ei pala läpi asti. Ja yllättävää on vielä sekin, että mineraalivilla oli palanut läpi asti - en olisi ihan heti uskonut sitäkään...

Artikkelin lopussa oli vielä toinenkin mielenkiintoinen väite eristeiden homehtumisriskiin liittyen:
"Mineraalivillan käyttö on kaikkein tavallisin eristystapa, ja 0,2 mm paksu höyrynsulku on rakenteeltaan hyvin tiivis, mikä on monella tapaa mainio ominaisuus. Jos eristeeseen kuitenkin jossakin vaiheessa pääsee kosteutta (esim. sokkelista), se jää eristeeseen ja leviää pahimmassa tapauksessa kantaviin rakenteisiin aiheuttaen laho- ja homeriskin."

Olisiko tämä asia nyt oikeasti kuitenkin myös niin, että jos lämmöneristeeseen iskee lahottajat tai homesienet, niin ne kyllä syö puukuitueristeen ihan loppuun saakka, mutta mineraalivillassa tai lasivillassa ei ole näille mikrobeille mitään muuta syötävää kuin mahdolliset epäpuhtaudet, eli rakentamisen aikana mahdollisesti jääneet sahanpurut yms. orgaaniset ainekset? Ne homehtuvat, mutta muu eriste ei tietääkseni ole moksiskaan.

Samoin jos eriste kuin eriste joskus saa kosteutta - joko sokkelista tai jonkun vesivahingon esim. kattovuodon seurauksena, niin se kuivuu parhaiten jos rakenne vaan on suunniteltu niin, että se pääsee ja voi kuivua itsestään.

Toisin sanoen lämpövirta rakenteen läpi pitää olla riittävän suuri, ja rakenteen pitää olla harveneva sisältä ulospäin, jossa ennen vuorilautaa oleva tuuletusrako vie kosteudet pois. Nykyajan taloissa seinien U-arvot tosin suunnitellaan niin pieniksi, että kuivuminen on tosi hidasta, jos sitä tapahtuu ollenkaan.

Rakennusmateriaaleista ainoa tai paras - joka oikeasti kestää jatkuvan kastumisen ja kuivaamisen on betoni. Eli tavallisissa kerrostaloissa jos sattuu vesivahinkoja - niin kuin yleensä sattuukin tämän tästä, niin rakenteet voidaan aina korjata ja kuivata. Ja sen jälkeen elämä jatkuu taas normaalisti, ihan niin kuin mitään vahinkoa ei olisi koskaan ollutkaan.

Puukerrostaloissa taas ehkä eniten pelätään sitä, että mitä jos tulee tulipalo, ja siitä syystä kaikki paikat parvekkeista alkaen on sprinklattu. En sitten tiedä onko kukaan miettinyt lainkaan sitä, että mitä tehdään sen jälkeen kun sprinklerit ovat kerran lauenneet? Eli saadaanko puukerrostalo kunnolla kuivattua, vai pitääkö se purkaa kokonaan tai osittain? Itse en tiedä, enkä osaa sanoa, kun en ole vielä koskaan ollut puukerrostalon isännöitsijänä.