torstai 3. joulukuuta 2015

Marraskuun sähkönkulutus

Talo-Rautio: Marraskuun sähkönkulutus 2015.
Sähkönkulutuksen kokonaislukemaan tuli paljon kuutosia marraskuussa, kun lukemat pysähtyivät näyttämään 1666,6 kWh. Kulutus oli myös melkoista vuoristorataa. Enimmillään kulutus oli 14.11 yht. 89,8 kWh / vrk, ja alin kulutus oli 4.11, jolloin sähköä meni vain 24,33 kWh per vrk, joka siis oli kaikkien aikojen pienin vuorokausikulutus ikinä. Aikaisempi ennätys oli päivämäärällä 26.6.2015, jolloin vuorokauden sähkönkulutus oli 25,13 kWh / vrk.

Viime vuoden marraskuussa sähkö meni 1383 kWh ja viime kuussa eli lokakuussa 2015 kulutus oli 1486,8 kWh.

Syynä vaihteluun ja ylipäätään korkeaan kulutusmäärään olivat mm. lattialämmityskokeilut, jotka jatkuvat taas joulukuussa. Laitoin lattialämmityksen taas päälle muutaman päivän tauon jälkeen, kun eilen oli muutama aste pakkasta.

Tavoitteena on nyt löytää lattialämmityksen kanssa jokin sellainen "optimitila", että lattialämmitys - yhdessä IV-koneen esilämmityspatterin kanssa antaisi talolle jonkinlaisen pohjalämmön, josta sitten ylöspäin lämmitettäisiin takalla tarpeen mukaan. Jos ollaan pitkään poissa kotoa, sitten se pelkkä pohjalämpökin riittäisi. Pääasia tietysti viime kädessä se, että vesiputket ei saa jäätyä. Mukavinta tietysti kotiin palatessa, jos lämpötila ei ole ihan nollakelissä, ja jos huonetilan lämpö nousee taas nopeasti normaaliksi, joka taasen vaatii reippaasti tehoa lämmitykseltä.

Nyt tällä hetkellä lattialämmitys on päällä 3 tuntia vuorokaudessa, aina tunnin kerrallaan. Sinä aikana lattiaan menee nyt tällä hetkellä +29C -asteinen vesi. Jos olisi kovempi pakkanen, lämpökäyrä laittaisi vielä lämpöisempää vettä lattiakiertoon.

Lämpöpumpun käynnistymiskertojen määrän vuorokaudessa sanelee käyttöveden lämpötila varaajassa. Varaajaa pitää lämmittää kolmesti vuorokaudessa, jotta se ei jäähdy liikaa, jolloin olisi vaarana, että sähkövastukset voisivat mennä päälle. Ja se ei ole tarkoitus, koska lämpöpumppukin on olemassa.

Aina kun lämpöpumppu käynnistyy, on järkevää, että se saa käydä mahdollisimman pitkään. Jos lattialämmitys ei ole lainkaan päällä, lämpöpumppu lämmittää pelkästään lämpimän käyttöveden +42C:stä +54C -asteeseen. Sitä enempään se ei pysty, ja siitä jatketaan sähkövastuksella kerran päivässä +56C asteeseen asti, jotta rakennusmääräysten mukainen veden alarajalämpö täyttyy ja saavutetaan, ja jotta juomavedessä mahdollisesti olevat legionellabakteerit varmuudella kuolevat.

Jos lattialämmitys on päällä - niin kuin nyt joulukuun alusta lukien on, ja pysyy kevääseen asti - niin ensin kiertovesipumppu lykkää (tällä hetkellä) tunnin ajan suht haaleaa vettä lattiaan (Oumanin moottoriventtiilin ja lämpökäyrän ohjauksessa), ja samalla tai tarkasti ottaen hetkeä aikaisemmin lämpöpumppu käynnistyy. Se ei kuitenkaan lattialämmityksen päällä ollessa kovinkaan paljon pysty veden lämpötilaa varaajassa nostamaan. Lämpötila varaajassa lähtee nopeaan nousuun vasta sitten, kun lattialämmityksen kiertovesipumppu kytkeytyy aikaohjatusti pois päältä. Tämän jälkeen lämpöpumppu jatkaa veden lämmitystä siihen asti mitä pystyy. Aikaohjaus on myös lämpöpumpussa, ja se varmistaa, ettei lämpöpumppu käynnisty uudestaan liian nopeasti, eli lämpöpumpulla on mahdollisuus käynnistyä vain se 3 kertaa per vuorokausi.

Onko tämä 3 krt/vrk sitten optimaalinen lämpöpumpun käynnistymiskertojen määrä vuorokaudessa pumpun elinikää ajatellen? Sitä en tiedä, enkä osaa sanoa, mutta näin meillä. Viime kädessä käynnistyskertojen määrä riippuu siitä, kuinka paljon lämmintä käyttövettä menee päivässä, ja kuinka suuri on varaajan litramäärä. Mielellään se lämpöpumppu voisi ladata vaikka vähän isommankin varaajan, mutta meille nyt valittiin 500-litrainen, mikä mielestäni on ihan hyvän kokoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti