Takka ja lämpöpumppu kilpajuoksussa

Nyt kun meillä on muutaman päivän ollut talossa uusi perheenjäsen eli lämpöpumppu, tarkemmin sanoen ilma-vesi-lämpöpumppu, niin on ollut mielenkiintoista seurata miten uusi tulokas on kotiutunut ja sopeutunut muuhun perheeseen.

Tässä tarkastelussa yksi tulokulma on talon huoneilman lämmitys, jossa takka ja lämpöpumppu nyt selvästikin kilpailevat keskenään samoista töistä. Ja tässä onkin mielenkiintoinen asetelma, että miten löytyisi se oikea ja hyvä optimitilanne?

Ääripäät ovat toki tiedossa, ja ne molemmat ovat äärimmäisen huonoja.

Ensimmäinen ääripää on se, että jos pumppu lämmittää koko talon, silloin ei takkaa enää tarvita. Toisin sanoen oman metsän ilmaiset polttopuut jäisivät käyttämättä ja tilalle tulisi lisälaskua sähköstä - eikä se ollut missään tapauksessa tämän kertaisen investoinnin tarkoituksena.

Toisena ääripäänä on se, että jos taas pumppu ei lämmitä (siitä on otettu töpseli irti - tai se on kytketty vain käyttöveteen, niin ei se silloin mitään säästäkään, jos ei sille töitä anneta joko ollenkaan tai riittävästi. Näiden välimaastossa lienee jokin optimaalinen tilanne, mutta millainen se on, ja mistä se löytyy - sitä en vielä tiedä, enkä osaa sanoa.

Lisäksi on tässä alkumetreillä ilmeisesti jotain pieniä alkuvaikeuksiakin vähän ollut, eli ihan aluksi lämpöpumpulta meni aika reippaasti lämmintä vettä lattiakiertoon, mikä näkyi huonelämpötiloissa ja sähkönkulutuskäppyröissäkin varsin selvästi. Mutta tämä asia on jo korjattu, eli ei siitä sen enempää. Tiilerin takka-leivin uunin piippu ehti kuitenkin jo mennä ihan kylmäksi, eli sitä ei olla voitu käyttää lämpöpumpun saapumisen jälkeen, mutta eiköhän sekin taas jossain vaiheessa käyttöön saada.

Takan osalta kilpajuoksua on nyt tarkoitus tasoittaa, eli nyt on sellainen kokeilu menossa, että otin lämpöpumpun omista säädöistä lattialämmityskierron kokonaan pois, jolloin pumppu ei lämmitä tällä hetkellä mitään muuta kuin käyttövettä.

Tai noin minä ainakin luulin, mutta taisin olla vähän väärässä...

Sillä nyt huomasin, että taitaa se lämpöpumppu edelleenkin vaan osallistua käyttöveden lisäksi myös koko talon lämmitykseen, ja sen lisäksi nyt tähän kahden kilpajuoksuun on osallistunut omalla panoksellaan vielä kolmaskin osapuoli, eli IV-kone Iloxair 199 optima. Se ei tietenkään pysty lisää lämpöä tekemään, mutta huomasin, että se on pieniä katkoksia lukuunottamatta joutunut takaisin kesä-asentoon, vaikka nyt on kohta jo marraskuu. Tässä linkissä tasan vuoden takaa 26.10.2014 kirjoittamani blogipäivitys, jossa IV-kone toimi silloin tähän vuodenaikaan ihan normaaliin tapaan. Lämmön talteenoton hyötysuhde oli silloin huikeat 93% ulkolämpötilan ollessa (blogikirjoituksen mukaan) +4C:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/10/26/tuplapellitys-kannattaa-tiilipiipussa/

Tuossa linkissä IV-koneen tilannetiedot näyttöruudulla olivat siis ihan tuon päivityksen loppupuolella. Jos vuosi sitten sisään tuleva ilma lämpeni pikkuisen putkessa ennen kuin se saapui IV-koneelle, niin nyt kun IV-koneen sisäilman esilämmityspatteri on kytketty varaajaan (jota lämmittää lämpöpumppu), niin nyt sisään tulevan ilman lämpötila on yli 20C (tarkalleen ottaen mittari mittaa lämmityspatterin ulkopinnan lämpötilaa, johto menee tiivisteen läpi koneen sisälle):

Teknisen tilan lämpötila IV-koneen päällä on +24C. IV-koneen lämpöpatterilla ulkoilma lämpenee +22,7C asteeseen. Eikä tätä saa tämän alemmaksi säädettyä. Varaajalta ei saa viileämpää vettä, ja pumpun kiertonopeus on alimmillaan. Pumpun saisi toki kokonaan pois päältä, mutta sitten tulee jäätymisvaara, eli patterissa seisova ja mahdollisesti jäätyvä vesi voi rikkoa patterin, jolloin seurauksena olisi vesivahinko - vettä tulisi rikkinäisestä patetrista lattialle niin paljon kuin sitä varaajassa riittää. Ja 500 litran varaajassa sitä riittää aika paljon.

Tässä kohtaa ei periaatteessa pitäisi olla mitään ongelmaa. Sisäilman esilämmityksen tarkoitus on asumismukavuus, eli huoneisiin puhallettava raikas ilma ei saa tuntua liian kylmältä. Mutta ei se ole tuntunut liian kylmältä koskaan ennenkään. Tästä lienee pitänyt riittävän hyvää huolta LTO:n oma kenno? Sitä kautta pois menevä jäteilma on lämmittänyt tuloilman. Hyvällä hyötysuhteella tämäkin on ilmaisesti riittänyt? Vai onko siinä kennossa sitten jokin sulatustoiminto? (En ainakaan ole sellaisesta tietoinen). Lisäksi meillä on oma keksintö tuloilman lämmitykseen oleskelutilojen osalta. Olohuoneessa nimittäin tuloilmaa on lämmitetty tähän mennessä takan avulla, sillä tuloilmaventtiili on ihan tarkoituksellisesti laitettu takan päälle. Kas näin:

Tuloilmaventtiilistä tulee kaikki tuloilma korkean olohuoneen ja keittiön tarpeisiin. Virtausnopeus on 24 litraa sekunnissa. Jos takka on lämmityskaudella vaikkapa +30C lämmin, niin tuloilma lämpenee tullessaan aika mukavasti. Samalla myös takan lämpö leviää tehokkaasti koko taloon.

Jos meillä oli vuosi sitten otettujen blogikuvien mukaan huoneista pois tulevan poistoilman lämpötila +23,9C ja kun se meni LTO -kennon läpi, niin katolle puhallettavan jäteilman lämpötila oli enää +12,9C eli noin 9C enempi mitä oli ulkoilman lämpötila. Eli eihän siinä katolla istuvat harakat saa enää itselleen oikein mitään.

Mutta nyt tällä hetkellä tilanne on harakoiden osalta paljon parempi.

Nimittäin IV-laite - jos se erehtyy menemään kesätoimintoon, niin se ei puhalla poistoilmaan ollenkaan LTO-kennon läpi, vaan poistoilma menee kennojen ohi. Koneen tarkoitus on tietysti hyvä ja viisas, eli IV-kone pyrkii näin omalta osaltaan jäähdyttämään taloa, jolloin koneellista jäähdytystä tarvitaan kesällä vähemmän. Tämän hetken tilanne meillä on IV-koneen ruudulta katsottuna tällainen:

Esilämmitysvesipatteri lämmittää tuloilman, joka LTO-kennolle saapuessaan on +17,3C lämmintä.



Huoneesta tulevan poistoilman lämpötila on +23,5C ja tämä tieto yhdistettynä siihen, että sisääntuleva ilma on +17,3C lämmintä, niin IV-kone laskeskelee, että jahas - nyt on kesä, ja sisäilman lämpötila on ylärajoilla, pitää laittaa jäähdytys päälle, jolloin ilma alkaa mennä ulos LTO-kennon ohi. Tässä asiassa ei ole kuin tasan 2 vaihtoehtoa - joko pois menevä ilma menee LTO-kennon läpi (lämmön talteenotto on päällä), tai sitten se menee sen ohi (talteenotto ei ole päällä, toisin sanoa taloa yritetään jäähdyttää - mikä kesäisin onkin ihan ihan asia, jos huonelämpötila on +23C tai jopa ylikin).

Jolloin lopputulos on ulosmenevän jäteilman lämpötilan kannalta tällainen:


Ulkoilman ollessa noin +9C on ulosmenevän jäteilman lämpötila 23,4 eli lämmön talteenotto on kytkeytynyt pois päältä. Energiatalouden tai energiatehokkuuden näkövinkkelistä tässä ei ole mitään järkeä, mutta automatiikka toimii näin, eikä tätä tilannetta pysty manuaalisesti oikaisemaan. Tai ainakaan itse en osaa laittaa IV-koneen lämmöntalteenottoa manuaalisesti päälle, vaikka tässä tilanteessa sekin voisi olla ihan järkevää, eli ensin minimoitaisiin lämmönhukka, ja vasta sitten katsottaisiin paljonko lämpöpumpun tarvitsee varaajaa lämmittää. Koska osa varaajan lämmöstä menee nyt IV-koneen tuloilmapatterille, ja sitä kautta eteenpäin huoneilmaan.

25.10.2015. IV-koneen lämmöntalteenoton hyötysuhde on nolla (kaksi viivaa). Vuosi sitten samaan aikaan se oli yli 90%.

No miten nyt sitten tästä eteenpäin?

Aina jos huomaa joutuneensa ojasta allikkoon, niin aina on mahdollisuus palata takaisin siihen ojaan. Eli jos lämpöpatteri oli aiemmin irtikytkettynä, eikä siitä ollut IV-koneelle tai asumisviihtyvyydelle mitään haittaa, niin saahan sen taaskin irtikytkettyä. Turhaa on laittaa IV-kone ja lämpöpumppu keskenään kilpasille, jossa lämpöpumppu yrittää lämmittää huoneilmaa, samalla kun IV-kone pyrkii jäähdyttämään taloa.

Jos ei löydetä tähän kohtaan muuta ratkaisua kuin IV-koneen esilämmityspatterin irtikytkeminen, niin silloinkin voi olla vaarana jäätyminen, jos patteria ei kuitenkaan saa ihan tyhjäksi. Toki voihan sitä yrittää puhdistaa kaikesta vedestä esim. paineilmalla - tai sitten irtikytkennän jälkeen sen voi huuhtoa tai täyttää esim. Vodkalla, jota saa Virosta halvalla, ja Vodka-mäyräkoirassa prosenttejakin voi olla parhaimmillaan 80%. Toki ei 40%:n Vodkakaan talon sisätiloissa mihinkään jäädy, mutta patteriin seisomaan jäänyt puhdas vesi voi jäätyä, jos tulee talvella joku kylmä pakkaspäivä.

Jolloin jos kylmänä pakkaspäivänä hyvin kylmä ilmavirtaus menisikin ilman esilämmitystä suoraan LTO-kennoon, niin eikö se kenno sitten jäädy kondenssi-ilmiöstä johtuen? Ei se näköjään vaan jäädy, ei ainakaan viime talvena ollut jäätynyt, vaikkapa muutamana päivänä oli kovemmat pakkaset, joulun pyhinä oli likemmäs -20C. Ehkä IV-koneen LTO:n hyötysuhde - jos se on luokkaa 90% - niin on sitten niin hyvä, ettei LTO:n kenno pääse jäätymään?

Koska Vantaan Energian tuntikohtainen seurantapalvelu ei ole vielä päivittynyt perjantaita pidemmälle, niin en nyt vielä tiedä mikä on sähkönkulutus juuri tällä hetkellä, kun lämpöpumppu lämmittää pelkästään varaajaa (ja sitä kautta IV-koneen tuloilmaa, ja sitä kautta huoneilmaa). Vielä perjantaina sähkönkulutus oli tasolla 59,4 kWh. Siis yhä vieläkin reippaasti eli noin 50% yli sen, mitä sähkö meni ennen kuin meillä oli lämpöpumppua talossa.

Sähkönkulutuksen huippu on tasaantumassa. Perjantaina 23.10.2015 sähköä meni 59,4kWh. Alkukuun lukemat olivat pikkuisen päälle 30 kWh per vuorokausi, vaikka ulkolämpötila oli alhaisempi mitä se on nyt (punainen ulkolämpötilan käyrä on noussut samoin kuin sähkönkulutuskin.









Lämpöpumpun kompuran käyntiaikoja olen kuitenkin seuraillut. Viime yönä (la-su välinen yö) kompura kävi 3 tuntia, ja yhteensä se on käynyt tähän mennessä 35 tuntia. En osaa sanoa onko 3 tuntia hyvä vai huono työvuoro kompuran elinikää ajatellen, eli jos se käynnistyy - niin kuinka pitkään sen olisi hyvä käydä? Pelkässä käyttöveden lämmityksessä yhden yön käyntiaika ei sitten tuon suurempi kuitenkaan ole. Eilen illalla käyntitunteja oli siis 32 tuntia, ja vuorokausi ennen sitä eli perjantai-iltana 28 tuntia. Tämä 28 tuntia tuli keskiviikon ja perjantain välisenä aikana, eli ei lämpöpumppu silloinkaan ihan koko aikaa käynnissä pysynyt, muuten tunteja olisi pitänyt tulla ainakin 48 kpl.

 

Lämpöpumpulla on myös oma sähkövastus, ja uskon että sekin taisi mennä keskiviikkona 21.10.2015 päälle, koska lämpöpumppu yritti lämmittää kaikki talon lattiat - ja ehkä vähän liiankin tehokkaasti.