Ilma-vesi-lämpöpumpun asennus alkoi

Tänään alkoi ilma-vesi-lämpöpumpun asennus. Taloon tulee Viessmannin 200-S AWB 8,3 kW:n saksalaisvalmisteinen invertteripumppu. Asennettuna hintaa 8600 euroa. Tavoitteena on saada säästöjä sähkön hinnassa, sekä ympäristöystävällisyys.

Aika tulee näyttämään, saavutetaanko tavoitteista kumpaakaan?

Ainoa mikä on varmaa, on kulut ja se että laite on romu 200 käyttökuukauden jälkeen. Sen jälkeen sen voi kärrätä kaatopaikalle. Onko se sitten tienannut omana elinaikanaan omaa hintaansa, ja jos onkin - oliko järkevää saada pieni sähkön säästö sillä, että taas menee kaatopaikalle sähkö-elektoroniikka romua aika paljon. Saadaan niistä toki ehkä jotain kierrätykseenkin, ja uudelleen käyttöön.

Äärimmäisen ihailtavaa on kuitenkin se, että koko ajan uusiin omakotitaloihin asennetaan myös paljon maalämpöpumppuja. Vantaan asuntomessuillakin joka toisessa talossa oli maalämpö. Maalämpöjärjestelmä verrattuna ilma-vesi-lämpöpumppuun verrattuna on puolta kalliimpi. Vantaan asuntomessuilla maalämmöllä aletaan murskaamaan puolta pienempiä sähkönkulutuslukuja, mitä meidän talossa on. Meillä ekana vuotena sähköä meni noin 17000 kWh, kun oli lauha talvi ja suora sähkölämmitys. Lämpimiä neliöitä meidän talossa on 241m2.

Melkein samalla rahalla (siis ilma-vesi-lämpöpumpun hinnalla eli 8600 eurolla) olisi voinut saada myös aurinkosähköpaneelit. Siinä mielessä valinta tuntuu nyt hyvältä ja oikeaan osuneelta, että jos katsotaan vaikka ensi viikkoa, niin tasaisen harmaalta taivaalta ei varmaankaan kovin paljon valoa saada, mutta lämpöpumppu käy aina, kun on tarve - ihan vaikka keskellä yötä.

Ja mitä tuo invertteri sitten tarkoittaa? Lämpöpumppuja on kahta mallia, ne ovat joko "on/off" tai "invertteri" ohjattuja. Erona on siis kompressorin ohjaus. Kompressori on koko järjestelmän kriittisin osa, ja sillä tulee tiettyjen käynnistyskertojen jälkeen tunnit täyteen. Sitten se menee rikki - ihan samoin kuin tietokoneen kovalevy. Silläkin on tietty käynnistyskertojen määrä, ja sen jälkeen kone ei enää käynnisty.

"On/Off" -malleissa, kun kompressori kytkeytyy päälle niin se käy vakionopeudella ja kaasu pohjassa, kunnes sisäyksikön termostaatti havaitsee, että haluttu lämpötila on saavutettu. Silloin kompressori pysähtyy. Kompressori käynnistyy taas uudelleen sitten kun sisälämpötila (tai veden lämpötila) laskee riittävästi.

"On/off" -malliset lämpöpumput ovat jäämässä pikku hiljaa pois "invertteri" -mallisten lämpöpumppujen tieltä. Maalämpöpumpuista silti melkein kaikki nyt myytävät mallistot ovat ns. "on/off" -tyyppisiä, ja siksi mitoitus lasketaan noin 80%:iin, ettei laite käynnistyisi liian usein ja ettei se kävisi ns. "lyhyttä pätkää", jolloin kompressorin käyttöikä jäisi hyvin lyhyeksi.

"Invertteri" -mallissa lämpöpumpuissa kompressorin kytkeytyessä päälle, se käy aluksi nopeasti, kunnes haluttu lämpötila on saavutettu. Sitten kompressori hidastaa pyörimisnopeuttaan ja käy optimi-teholla pitäen tällä tavalla yllä säädettyä lämpötilaa. Esimerkiksi tässä meidän ilma-vesi-lämpöpumpussa tehoalue voi vaihdella täysin portaattomasti välillä 1 kW >> 8,3 kW.

 "Invertteri" -mallisten lämpöpumppujen etuna on siís nopeampi ja tasaisempi lämmitys.

Ensimmäisen asennuspäivän aikana saatiin ulkoyksikkö telineelle, sisäyksikkö seinään ja yksi reikä seinään. Asennukset jatkuvat taas huomenna.

Ulkoyksikkö on saatu telineilleen. Läpivienti reikä alhaalla oikealla.

Sama sisäpuolelta, sisäyksikkö on saatu seinälle.

Sama lähempää. Sisäyksikkö on paljon pienempi mitä maalämmössä olisi ollut. Maalämpö meille piti aluksi tullakin.

Nyt näkyy ulkoilma kellarin teknisen tilan seinän läpi.

Asentajien pikkunippelit ja ohjeet kodinhoitohuoneen lattialla.

Kupariset liuosputket on hyvin eristetty.