http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/iski-kiire-tai-laiskuus.html
Nyt käänsit nupit takaisin samaan asentoon, ja tällä kertaa nuo ylläolevassa linkissä näkyvät numerot näyttivät tältä:
Lähtölämpötila +25C (perjantaina +33C)
Lämpöpatterin lämpötila +24,7C (perjantaina +30,7C)
Tuloilman lämpötila IV-koneen mittauspiste +23,1C (perjantaina +25,6C)
Huoneilman lämpötila +20,5C (perjantaina +21,4C)
Nyt siis kun alkupäässä lähtevän veden lämpötila laski 8 astetta, niin huoneen lämpötila laski vain 0,9 astetta eli noin asteen verran. Tietysti tässä kohtaa on huomioitava parikin asiaa:
Ensinnäkin kyseessä on eri lämmitysmuotojen nolla-summa-peli. Jos takkaa käytetään vähemmän, tai ei ehditä käyttää ollenkaan, sitten lämmitystä saa (tilapäisesti?) vaikka IV-koneenkin kautta. Ja jos sitä vääntää pienemmälle, niin asukkaita tarkkailemalla mieluummin laitetaan tulta takkaan, kuin haetaan villapaitaa päälle...
Toinen huomioitava asia tässä on myös se, että aikajänne on vielä aika lyhyt, ehkä pitää odotella vielä huomiseen, ja katsoa mihin lämpötila lopulta tasaantuu, sillä ei rakenteet kovin äkkiä jäähdy. Tosin ehkä ne ei jäähdy tämän enempää muutenkaan, kun takan käyttö oletettavasti lisääntyy.
Miten tämä näkyy nyt sitten sähkön kulutuksessa? No katsotaanpa:
 |
| Lauantaina 28.11 sähköä kului 36,7 kWh ja sunnuntaina 29.11 enää 31,2 kWh. Laskua 14,9%. Ulkolämpötila laski myös +5,7C asteesta tasolle +4,0C. Jos ei olisi laskenut - pudotus sähkössä olisi voinut olla ehkä isompikin. |
Jos nyt halutaan minimoida ostoenergian määrää, niin aika "mitättömän pienellä" säädöllä siitä saattaa saada pois jo jopa 15%. Se on aika paljon - jos tästä ottaisi kokovuotisen käytännön. Kilovattimäärän muutos myös tukee sitä havaintoa, että IV-koneen kautta tosiaan liikkuu merkittävä määrä kilovatteja, sillä mitään muita muutoksia tämän "kokeilun" aikana ei ole tehty, eikä säätilakaan nyt kovin rajusti ole muuttunut.
Miten lukemat muuttuisi, jos IV-koneen lämpöpatterille ajettaisiin vaikkapa +50C -asteista vettä? No, ehkäpä senkin tässä tänä talvena jossain vaiheessa vielä kokeilen. Nimittäin jos IV-kanava on toimiva, ja useissa kelioloissa jopa täysin riittävä lämmönsiirron muoto, niin sitten tämän havainnon perusteella pitää alkaa arvioimaan lattialämmityksen tarpeellisuutta ihan uudestaan.
Siis lattialämmityshän - jos sellainen asennetaan - on nykyisin tapana asentaa kaikkiin huoneisiin koko lattian laajuudelta. Se paitsi maksaa, on myös aina jonkin sortin vesivahinkoriski myöskin. Jos ei lattialämmitysputket tai jakotukit usein vuodakaan, niin yllättävän usein joku vahingossa poraa sen putken rikki... IV-koneen kautta kulkevaan lämpimään ilmaan ei sen sijaan minkäänlaista vesivuotoriskiä liity. Eikä liity kustannuksiakaan. Sehän on pakko rakentaa jo ilmanvaihdon takia, joten jos se toimii myös apulämmittimenä tai passiivitaloissa jopa pääasiallisena lämmittimenä (?), niin tämä kaikki tulee kaupan päälle ja ihan ilmaiseksi. Toki lattialämmitys on hyvä ja tehokas, mutta tarvitseeko sen kattaa koko lattia, vai riittäisikö jos lattialämmitys putkea olisi vain 2-3 kierrosta ulkoseinän sisäpuolella olevassa lattiassa talon ympäri?
Lopuksi tuli vielä mieleeni miettiä vieläkerran lämpöpumpun asetukset uudestaan. Ei tässä nyt välttämättä enää ryhdytä mihinkään toimenpiteisiin, vaikka erilaisia vaihtoehtoja kyllä olisi ainakin 2 kpl, eli nykyinen ja entinen kytkentämalli.
Eli nyt meillä on ollut lämpöpumppu siis vasta yhden kuukauden. Jäljellä on vielä 199 kuukautta, jonka jälkeen pumppu on loppuun ajettu, ja se joutaa kaatopaikalle. Eli vielä ehtii tehdä muutoksia, jos niihin ilmenee aihetta... Piirsihän meillä arkkitehtikin talon kolmeen kertaan - sen toisen kerran ihan vain siksi että näin itsekin, ettei se toimi - ja sitten palattiin lähes alkutilanteeseen takaisin, ja lopputulos olikin ihan hyvä. En tiedä pääseekö lämpöpumppumiehet välttämättä yhtään tämän helpommalla, mutta väliäkös sillä, jos itse maksan käytetyn ajan ja tarvikkeet...
Eli nyt siis ensimmäinen lämpöpumpun asennus meni meillä niin, että lämpöpumpusta tuli koko lämmityksen keskus, ja pumpulta lähti oma piiri lattialämmitykseen (ns. matalalämpöpiiri), ja oma piiri vesivaraajalle (ns. korkealämpöpiiri). Tässä lopputuloksessa havaittiin kuitenkin kaksi ongelmaa:
Eka ongelma oli se, että lopputulos olikin vähän erilainen, mitä olin itse sen kuvitellut olevan... Itse nimittäin kuvittelin tai luulin ostaneeni lämpöpumpun pelkäksi apulämmittimeksi, enkä missään nimessä halunnut, että siitä tulee lämmityksen keskus, joka ohjaa vesivaraajaa ja lattialämmitystä. Toinen ongelma oli ehkä astetta pahempi, eli lämmityksen tehon mitoitus.
Alkuperäinen lämmityksen mitoitus oli oikein, ja se oli toteutettu suorasähköllä niin, että varaajan kyljessä oli 3 kpl 6 kWh lämpövastuksia. Ne yhdessä lämmittävät tarvittaessa 18 kWh:n teholla lämmintä käyttövettä, jota käytettiin sellaisenaan, tai alennetulla lämpötilalla lattialämmityksessä. Tällä teholla talo "selviytyy", jos tulisi pakkasta 26 astetta, johon talo on mitoitettu.
Tähän mennessä kaikkein suurin mitattu kulutus vuorokaudessa on ollut 190,52 kWh sähköä, ja se oli 29.12.2014, jolloin vuorokauden keskilämpötila oli -17,4C. Mutta jos joskus tulisi oikeasti 26 asteen pakkanen, niin varaajalta löytyy tarvittaessa tehoa se 18 kWh, jolloin jos ne kaikki vastukset hohkaavat 24h vuorokaudessa, niin sähköä menisi joka päivä 432 kWh, eli 12960 kWh per kuukausi. Se olisi aika hurja määrä sähköä...
No nyt kun on lämpöpumppu, ja kun lämpöpumppu oli hetken aikaa eli muutaman päivän "kaiken keskuksena", niin lämpöpumppuhan menee itse pois päältä heti kun ulkolämpötila putoaa -15C tai sen alle. Jolloin lämpöpumpun omat vastukset yht. 2x 4,5 kWh kytkeytyvät päälle - mutta nämä yhteensä 9 kWh sähköteholla eivät riittäisi pitämään koko taloa lämpöisenä...
Jolloin nämä ensin tehdyt kytkennät raksittiin irti, ja palautettiin lattialämmön lähteeksi vesivaraaja, jota nyt sitten lämmittää ensisijaisesti lämpöpumppu, ja apuna on tietysti kaikki ne vastukset, mitä on varaajan kyljessä tai lämpöpumpun sisällä.
Vaikka tuo ekassa kytkentämallissa havaittu noin 9 kWh:n tehonvajaus näytti aluksi aika pahalta ongelmalta (eli jos talon lämmitys olisi jätetty siihen asentoon mitä se oli, talo ei olisi selvinnyt seuraavasta talvesta - paitsi jos olisi tullut nykyajalle tyypillinen lauha talvi ilman kovia pakkasia).
Euromääräisessä tarkastelussa tuollainen 9 kWh:n tehonvajaus ei olisi ollut mikään ylitsepääsemätön ongelma:
Siis jos olisin hakenut Gigantista 4 kpl tuollaisia 2 kWh:n siirrettäviä öljylämpöpattereita, niin ne olisivat maksaneet yhteensä parisen sataa, mikä olisi ollut ihan mitätön lisähinta itse ilma-vesi-lämpöpumpun hinnassa. Ja nyt kun tiedetään, että varaajasta voidaan IV:n kautta siirtää helpostikin 1 kWh:n teho, niin se 9 kWh:n tehonvajaus olisi helposti katettu näin (8 kWh siirrettävillä lämpöpattereilla ja 1 kWh IV-koneen kautta). Eikä jo tehtyjä kytkentöjä olisi ehkä tarvinnutkaan purkaa. Paitsi ehkä kotona ei oltaisi järin iloisia, jos meille tulisi sähköllä ja töpselillä toimivat lämpöpatterit melkein joka huoneeseen... Tosin eihän niitä aina tarvitsisi esillä pitää, ainoastaan silloin kun on kovat pakkaset.
No kannattaako tuohon alkuperäiseen tilanteeseen nyt sitten palata? Eli käynkö hakemassa ne neljä lämpöpatteria, ja soitanko lämpöpumppumiehille, että palauttaisitteko kaikki kytkennät vielä takaisin siihen ekaan tilanteeseen?
No enpä tiedä - en ole varma.
Siis nyt kun tässä vaiheessa olen oppinut, että lämpöpumppu tekee lämmintä vettä varsin huonolla hyötysuhteella (en olisi kuvitellut, että hyötysuhde on niin heikko, COP alle kakkosen luokkaa), niin totta kai olisi järkevämpää se, että IV-piiri ja lattiapiiri olisi kytketty suoraan matalalämmön piiriin, ja pumppu tekisi näiden tarpeisiin vain enintään +30C vettä. Jolloin jos lämmön lähde eli ulkolämpötila on jotain +5C - +7C, niin pumpun hyötysuhde olisi puolta parempi, eli todennäköisesti COP luvut menisivät päälle neljän.
Mutta ei tämä (siis alkutilanteessa olleet kytkennät) kuitenkaan meidän talossa ihan ongelmaton olisi sekään, joten hyvin todennäköinen on sekin vaihtoehto, että nykyisiä kytkentöjä ei tästä enää muuteta. Syynä tälle on se - että vaikka nytkin ulkosalla on ilma-vesi-lämpöpumppu lämmittäjän unelmakelit, niin meillä kuitenkaan lattialämmityksen kiertovesipumppu ei ole edes päällä. Siis kun sille ei ole tarvetta olla päällä. Meillä on lämmitystä varten myös oman metsän ilmaiset puut (ja tällä hetkellä ainakin pariksi vuodeksi eteenpäin rakentamisesta yli jäänyttä laudan pätkää), niin käytetään ensisijaisesti ne pois siihen asti mitä takan lämmitysteho riittää. Sitten kun pakkasta on riittävästi, otetaan myös lattialämpö käyttöön. Mutta sitten voi olla taas ilma-vesi-lämpöpumppu joko kokonaan kiinni, tai ainakin hyvin heikoilla hyötysuhteilla, jos pakkasta on liikaa... Eli matalalämpöiselle lattiavedelle meillä ei välttämättä ole juurikaan tarvetta.
Tässä siis tämän kertaisia pohdintoja... Minulle suurin oivallus oli tässä se, että kyllä ilma-vesi-lämpöpumpulla ja muutaman satasen sähköpattereilla voi pärjätä koko vuoden ympäri ihan yhtä hyvin kuin maalämpöpumpullakin. Mutta hintaero näiden kahden välillä on noin 10 tuhatta euroa, jolloin jos unohdetaan kokonaan ne polttopuut (eihän kaikissa Suomen taloissa ole takkaakaan), niin ilma-vesi-lämpöpumppu saattaa kuitenkin maksaa itse itsensä paljon nopeammin takaisin kuin maalämpö?
Siis nythän maalämpöä kaupitellaan aika aggressiivisesti. Ostajalle annetaan käteen sellaiset Excelit, joissa sähkön hinnan nousuvauhdilla yms. pelotellaan ylisuurilla kustannuksilla, jos ei ota maalämpöä. Itselläni yksi vuosi suorasähköllä osoitti, ettei näillä väitteillä välttämättä ole mitään katetta? Etenkin jos nykytalvet ovat aina näin lauhoja... Lisäksi suorasähkön vaihtoehto jää monelta rakentajalta kokonaan näkemättä/kokematta, koska maalämpö laitetaan uuteen taloon jo heti rakennusvaiheessa (ja ilman kotitalousvähennyksiä).
Sitten kun maalämpö on laitettu, niin se jälkeen uusilla asukkailla on tapana ihastella mitättömän pientä sähkönkulutusta, joka usein saattaa olla esim. tasolla 7000-8000 kWh per vuosi. Ja tästä tietysti iso kiitos lankeaa juurikin sille maalämpöinvestoinnille, eikö vain?
Oikeasti en osaa sanoa onko maalämmöllä tässä jutussa loppujen lopuksi niin erityisen suurta roolia?
Siis totta kai maalämpö pienentää sähkölaskua, ja totta kai yksin sillä pärjää ympäri vuoden, mutta itse rohkenisin olla sitä mieltä, että suurin kiitos uusien talojen pienestä kulutuksesta perustuu hyvään tiiveyteen, hyville eristeille ja näistä johtuen pienelle ominaiskulutukselle - eikä niinkään maalämmölle.
Jos maalämpö ei (omasta mielestäni) uudessa talossa välttämättä kannata, niin vanhassa talossa se kannattaa yleensä aina. Jos maalämpö maksaa 20 tonnia, niin sillä rahalla ei vielä kovin paljon energiaa säästäviä korjauksia tehdä...
Hei
VastaaPoistaTuota lattialämmityksen tarpeellisuutta olen itsekin tässä ihmetellyt, mutta kovat pakkaset ovat tosiaan kokematta. Meille maalämmön oli määritellyt LVI-suunnittelija osana tasauslaskelmaa. Tavallisen rakentajan ongelmana on, että on aivan liikaa tuntemattomia muuttujia. Meillä esim. tasauslaskelman kulutus on lähes tuplasti sen mikä on todellisuus. Tästä tulee jo arviointilaskelmiin iso ero. En tiedä miten nykyisin onnistuisi tehdä niin kuin sinä, että ensin menisi vain sähköllä ja katsoisi kulutuksen ja sen jälkeen alkaisi laskeskella sopivaa lämmitysmuotoa. Motivan sivuilla taisi olla joku laskuri, jonka mukaan alle 150m2 talo kannattaa lämmittää sähköllä ja uusissa energiatehokkaissa taloissa ala voi olla suurempikin.
Hei,
VastaaPoistaItse vältyin aika täpärästi maalämpöpumpun asentamiselta omaan taloon. Nimittäin kaikki paikat, suunnitelmat yms. oli ja on valmiiksi tehty, mutta jäin odottamaan kotitalousvähennyksiä. Lopputarkastukseen olisi menty suorasähköllä, ja "oivalluksen" maalämpöön liittymisestä jälkiasennuksella oli tarkoitus syntyä vasta jälkikäteen ja asumisen aikana. Ja sitten olisi haettu asiaan kuuluvat kotitalousvähennykset.
Mutta ekan vuoden sähkönkulutus osoitti, ettei maalämmössä ole mitään järkeä - ei ainakaan meidän talon kohdalla. Vaikka lämpimiä neliöitäkin on sentään 241m2.
Meillä siis rakennuslupa haettiin ja saatiin 2 viikkoa ennen uusia määräyksiä, eli me ei vielä jouduttu siihen kokonaisenergiatarkasteluun, mikä tuli uusien rakennusmääräysten myötä. Me siis voitaisiin jättää oma talo suoran sähkön piiriin, vaikka nykymääräysten mukaan se ei ole enää mahdollista suorasähkön "huonoista" kertoimista johtuen.
Yhä edelleenkin on mahdollista se, että lopputarkastusta voi lykätä - ja sinä aikana kokeilla mikä lämmitysmuoto ja missä laajuudessa on oikeasti mahdollista. Jos lopputarkastuksesta pääsee läpi vaikkapa ilma-vesi-lämpöpumpulla, ja jos taloudellisesti järkevintä on vaikkapa suorasähkö, niin äkkiäkös sen lämpöpumpun laittaa vaikka myyntiin lopputarkastuksen jälkeen. Sen jälkeen käytännössä kukaan ei tule ikinä katsomaan millä tavalla taloja oikeasti lämmitetään.
Tietysti se ilma-vesi-lämpöpumppukin voi olla oikeasti ihan järkevä peli käyttöveden ja lattialämmitysveden lämmitykseen. Tai sitä olen nyt itse lähdössä koemielessä selvittämään.
On meillä sitten talossa vielä valmiiksi etukäteen suunnitellut paikat myös aurinkopaneeleille katolla ja talon seinässä, jos sellaiset halutaan joskus laittaa. Seinässä aurinkopaneeleille varattu paikka näkyy tämän blogin otsikkokuvassa oikeassa alakulmassa tikkaiden vieressä, jossa kohtaa seinästä puuttuu yksi ikkuna-aukko. Todellisuudessa siinä kohtaa ei voisi ikkuna-aukkoa ollakaan, koska seinän toisella puolella autokatos jatkuu talon sisään. Samassa kohtaa kellarikerroksessa on tekninen tila, jotta paneeleista yhteys lämminvesivaraajalle olisi mahdollisimman lyhyt - eli käytännössä sokkelin seinästä veto läpi, niin ollaan heti teknisessä tilassa.
Moi ja kiitos mielenkiintoisesta blogistasi! Olen itse seurannut tekstejäsi erityisesti näistä lämmitysratkaisuista. Meillä on rakentaminen aluillaan ja lämmitysjärjestelmä tietysti kiinnostaa insinööriä, ja tähän valintaan onkin käytetty tosi paljon aikaa. Olin aivan varma että en laita maalämpöä taloomme, juuri sen takaisinmaksuajasta johtuen, mutta nyt kuitenkin päädyin ottamaan maalämmön meille.
VastaaPoistaKritisoisinkin sinun tapauksessa hiukan tuota hintaeroa, sillä meidän kokemuksen mukaan MLP/VILP ero ei ole ihan tuota 10t€. Esim meillä vaihtoehdot olivat Nibe Split VILP ja Nibe MLP, edellisen hinta 6250 €, jälkimmäinen pumppu 5320 € ja kaivo n 4200€ (150 m kaivo a 28€/m), joten vastaavissa laitteissa hintaeroksi jäi 3270 €.
MLP on pumppu siinä missä VILP, mutta rakenteeltaan kuitenkin yksinkertaisempi, ja tämän vuoksi ehkä hiukan yksinkertaisempi käyttää ja ehkä hiukan pitkäikäisempi. Toki en osaa sanoa tuleeko tätäkään eroa säästettyä laitteen käyttöikänä, mutta hintaero joka tapauksessa on hiukan pienempi.
Hei Antti,
VastaaPoistaTeillä on kyllä tosi edullinen tuo maalämpö, jos kaikki kulut siitä on 5320+4200=9520€. Millaisille tehoille tämä on mitoitettu? Ilmeisesti MLP:ssä on mukana myös sähkövastukset kovien pakkasten varalta, vai selviääkö pumppu 100%:sti mitoitettuna kaikissa keleissä?
Meillä jo pelkän kaivon hinta (syvyys 200m) olisi ollut noin 7000€. Siihen sitten laitteiston hinta päälle Dimplex HPK 11kWh hintaan 7133€, plus asennustöitä, plus vaakaputkitusta, plus pehmeän maan putkitusta ja loppuhinta verollisena 21799€.
Asennustyö toki puuttuu tuosta, mutta niin se puuttuu VILP:nkin hinnasta. (VILP:n asennustyö saattaa olla jopa kalliimpi, kun siihen asennetaan sekä sisä- että ulkoyksikkö, maalämmössä vain sisäyksikkö. Kaivonporauksen hinnassa on vaakaputki ja kaivon täyttö mukana.)
PoistaLaitteet ovat 8 kW laitteita, Nibe Split VILP ja Nibe 1226-8. Molemmissa on sähkövastukset mukana paketissa.
Meidän kokonaisbudjetti maalämmölle (tuolla oletetulla 150 m kaivolla), bufferivaraajalla ja maakylmälle kattokonvektorilla asennettuna on 15950€. Tämä Varsinais-Suomessa. Meidän tapauksessa VILP oli vielä sovittu talotoimitukseen kuuluvaksi, ja siitä saatava hyvityshinta pois jätettäessä oli 10900, joten lisähinta maalämmölle jäähdytyksineen tuli 5050€ + arviolta 400€ ylimääräisiä töitä kahden toimijan rajapinnan epäselville mahdollisille lisäasennustöille.
Meillä VILP:nä on Viessmann 200-S AWB 8,3 kW -tehoinen pumppu, ja sen hinta asennettuna 8600€. Ulkoyksikössä ulkoseinälle (siis autokatokseen) oli tosiaan noin puolen päivän työ, mutta jos olisi ollut porausfirman jäljiltä maalämpökaivo jossakin muutaman metrin päässä pihalla niin olisiko ne kytkentä ja pihatyöt siltikään sitten sen nopeammin menneet? En tiedä, en osaa sanoa.
PoistaMLP:ssä tosiaan tehot oli 11 kW ja VILP:ssä vain 8,3 kW. En tiedä mistä ero johtuu, voi johtua ihan siitäkin, että MLP:n tehot on laskettu ja arvioitu silloin kun taloa ei vielä oltu edes rakennettukaan.
VILP:n mitoituksessa on jo varmuudella ollut se tieto, että mitä talo oikeasti oli ekan vuoden aikana kuluttanut. Toisaalta VILP on myös mitoitettu "apulämmittimeksi" tekemään etupäässä lämmintä käyttövettä, ja pitämään talossa peruslämpöä silloin jos ollaan pidempään poissa kotoa. Itsestäni tuntuu tällä hetkellä siltä, että tehon mitoitus olisi VILP:n osalta osunut ihan oikeaksi.
Tuota vaihtoehtoa meilläkin mietittiin. Mies on myös puhunut lämpökeskuksesta, joka ajatuksena itselleni on hieman vieras. Meille tulee monta rakennusta myös navettojen ja muiden takia. En tiennyt, että on edes semmoisia siirettäviä lämpökeskuksia. Meneeköhän tuommoinen pumppu yhteen semmoisen kanssa? https://www.hansheat.fi/lampokeskukset
VastaaPoista