Esilämmitettyä korvausilmaa savupiipun kautta?

Millaiselta ajatukselta kuulostaisi, jos sisälle taloon otettaisiin esilämmitettyä korvausilmaa savupiipun kautta? Ainakin omasta mielestäni se kuulostaisi aika pöljältä, tai ainakin kummalliselta. Vaikka varmastikin totta olisi se, että jos tulisija on ollut jokin aika sitten päällä, ja jos hormin rakenteet ovat vielä lämpöisiä, niin silloin kaikki se ilma, mikä vedetään sisään savupiipun kautta, niin pakostakin se esilämpenee siinä samalla ja sisälle tullessaan...

Ai että miksikö tällaisia mietin?

Ekan kerran havahduin tähän ilmiöön tammikuun paukkupakkasten aikana. Kun menin kovilla pakkasilla tekemään tulta saunan pesään, niin melkein näpit jäätyi kiinni kiukaan metalliseen suuluukkuun. No ei nyt ihan sentään. Mutta kyllä se selvästi metallinkylmältä tuntui, kun kiukaan metalliosiin joutuu tulta tehdessään pakostakin koskemaan (ainakin kädensijoihin ja tuhkaluukkuun).

Mietin silloin, että mistä kylmää voi päästä löylyhuoneeseen? Sauna kun on ulkoa tullessa vasta kolmannen oven takana. Eipä siinä tietysti kovin kauaa tarvinnut miettiä, kun keksii, että savupiipun kautta ilmeisesti pääsee pikkuisen ilmaa sisään. Siltikin, vaikka meillä savupiippu menee katolle kolmen kerroksen läpi, ja siinä matkalla on hormissa kahdet sulkupellit (yhdet kellarissa - toiset vielä ylimmässä kerroksessa, ettei kylmä ilma pääsisi kovin syvälle piippuun). Vaikka nämä olivat pakkasilla molemmat kiinni, niin ei se reitti siltikään ilmeisesti ihan täydellisen ilmatiivis kuitenkaan ole.

Eikä meidän talo ole mitenkään erityisen pullomainen tai tiivis ole noin muutenkaan, ei ainakaan nykyajan mittapuulla. Tiiveystestissä ilmanvuotoluvun arvosanaksi tuli 1,44. Eikä meidän talo ole myöskään mikään energiapihi - ei ainakaan nykyajan mittapuulla. Talon rakennuslupa ehdittiin ja onnistuttiin saamaan 2 viikkoa ennen rakennusmääräysten kiristymistä kesällä 2012. Joten meidän talo ei kuulu nyt minkään kokonaisenergiatarkastelun piiriin.

Talon voisi siis jättää vaikka suoran sähkölämmityksen varaan, niin kuin se ekan asumisvuoden noin kokeilumielessä jo olikin. Energialuokka meidän talossa oli rakennuslupaa hakiessa "A"-luokassa (silloin kun oli käytössä vielä ne vihreät energiatodistukset). Mutta sittemmin energiatodistusten laskentasääntöjä muutettiin, ja markkinoille tuli ns. "siniset todistukset", joissa energialuokka lasketaan pelkästään teoreettisesti ja matemaattisia malleja käyttäen, eikä aidot ja oikeat kulutustasot merkitse enää mitään. Sen muutoksen myötä meidän talo putosi energialuokassa luokkaan "D".

Tässä vaiheessa varmaan voisi päätellä, että tämä talo taitaa olla melkoinen harakanpesä? Tai ainakin saattaisi helposti ihmetellä miten talvella tällaisessa pystyy ollenkaan asumaan, kun tiiveystestin tulos on mitä on, eikä energialuokassakaan kovin korkealle nousta...

Todellisuudessa talossa ei tunne vedontunnetta missään. En ainakaan ole huomannut. Tai no, ehkä silloin kun paukkupakkasilla käy laittamassa saunan kiukaaseen tulet, ja jos näpit melkein jäätyy peltiosiin kiinni, niin ehkä siinä kohtaa voi vähän vedon tunnettakin havaita. Mutta muuten en ole kyllä huomannut mitään. Kun jokin aika sitten lämpökameralla tein kuvauksia, niin ainut vuotokohta löytyi olohuoneen alakulmasta TV-tason takaa. Siitä lisää mm. tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/02/testissa-pari-lampokameraa.html

Tuollaiset TV-tason takana olevat pistevuodot ymmärtääkseni ja ilmeisestikin katoaisivat kokonaan myöskin lämpökameran kuvasta, jos esim. saunahormin sulkupellit jättäisi vähän raolleen siinä vaiheessa, kun tulta ei ole pitkään aikaan poltettu? Nimittäin kaikki koneellisen ilmanvaihdon avulla toteutetut talot ovat alipaineistettuja.

Meillä ilmaa vaihtuu noin 100 litraa sekunnissa, ja siitä ilmamäärästä 7 litraa eli noin 7% tulee jostain mistä tulee, todennäköisesti juurikin savupiipun kautta, tai sitten liesituulettimen torven kautta, ja joissakin taloissa ehkä myöskin takan korvausilmaputkea pitkin - jos sellainen on rakennettu. Mutta meillä sellaista ei kuitenkaan ole, eikä ole ollut tarvetta sille edes näin jälkikäteenkään katsoen. Kyllä takat meillä toimivat muutenkin, ja syttyvät takkatoiminnolla hyvin. Kirjoittelin muuten jo kerran aikaisemminkin ilmanvuotoluvun suhteesta lämmityskustannuksiin, ja nuo jouluiset pohdinnat siis tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/12/ilmanvuotoluku-ja-lammityskulut.html

Sitten tässä tuli jokin aika sitten mielenkiintoinen tutkimus ja sen pohjalta lehtiartikkeleita passiivitaloista, ja siitä miten niistä suurin osa ei ylläkään sellaisiin tavoitetasoihin, mihin suunnitelmien mukaan olisi pitänyt yltää. Ja lisäksi taloissa asuvat valittavat vedon tunteesta. Artikkelin voi lukea esim. tästä linkistä:

http://www.rakennuslehti.fi/2016/03/vain-kolmasosa-nollaenergia-ja-passiivitaloista-paasi-energiankulutustavoitteisiinsa/

Tai sitten sama juttu tarkemmin tässä linkissä, josta voi lukea koko tutkimusraportin (63 sivua, noin 12,75 megabitin PDF -tiedosto):

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/159847

Itse pohdiskelin tähän liittyen asioita nyt niin, että eikös olekin aika nurinkurista (?), jos tiiveystestauksessa aivan olemattoman pieniä vuotolukuja saaneet passiivitalot koetaan asukkaiden puolelta vetoisina (mm. tutkimuksessa mukana olleet Puuseppä ja Onnelanpolku ihan nimeltä mainiten), ja sitten taas esim. meidän talossa, jossa on paljon huonommat testitulokset, niin mitään vedon tunnetta meillä ei ole. Tai en ole huomannut, eikä ole kukaan muukaan valitellut.

Joten meneekö tässä kohtaa asiat nyt sitten niin, että meillä korvausilma kyllä pääsee taloon suhteellisen helposti (myös sen 7 litraa sekunnissa osalta, kun sitä ei koneellisesti tuoda), jolloin ohivirtausilmaa ei meillä huomaa. Sitä varmaan tulee pienissä määrin, hitailla virtausnopeuksilla, ja riittävän monesta paikkaa... Mutta jos passiivitalossa ohivirtausilman kulkureitit onkin jo todella tiukassa, niin sieltä mistä sitä sitten kuitenkin tulee, niin sitä tuleekin sitten niin voimakkaina ja pistemäisinä suihkuvirtauksina, että se sitten jo häiritsee talon asukkaitakin?

Silloinhan passiivitalo ei olekaan onnistunut sille asetetuissa tavoitteissaan? Siis vaikka passiivitalon runko ei vuoda käytännössä yhtään, niin tämä seikka ei sitten kuitenkaan poista vetoisuutta, vaan päin vastoin vetoisuuden tunne jopa lisääntyy? Sillä eihän mikään talo ole niin tiivis kuin esim. avaruusalus. Jos olisi, silloin tilanne, jossa talosta puhalletaan ulos joka sekunti (meidän talon lukuja käyttäen) 109 litraa sekunnissa, ja sisäänpäin vain 102 litraa sekunnissa, niin yöksi kun käydään nukkumaan ja laitetaan kaikki ovet ja ikkunat kiinni, niin aamulla kun monen tunnin perästä heräillään, niin kaikkien ikkunoiden pitäisi olla jo kaarellaan sisäänpäin, jos ohivirtauksena "puuttuvaa" korvausilmaa ei olisi mistään tullut...

Sitten takaisin tämän aiheen otsikkoon.

Tein nimittäin tänään sellaisen kokeen, että mitä jos raotan saunan hormin sulkupeltejä vähäsen, niin silloinhan tuo alipaineen muodostukseen tarvittava 7 litran ohivirtaus tulee juurikin kokonaan tai lähes kaikki savupiipun kautta, eikö vain? Tulee se osittain sitä savupiippua pitkin kait ihan muutenkin ja joka tapauksessa, eipä kait sitä millään täysin estääkään voi? Enkä tiedä onko se kovinkaan puhdas väylä ottaa raitista sisäilmaa, tuskinpa vain...?

Mutta puolen tunnin mittainen koe meni siis tänään näin:



Aamulla klo 07:00 ulkoilman lämpötila on -0,7C.

 

Samaan aikaan saunan mittari näyttää noin +30C.
Saunassa on saunottu viimeksi eilen illalla.

 

Kokeen alkaessa kiukaan kivillä lämpömittari näyttää +25,9C ja
tuhkaluukussa oleva johdon pää +23,6C. Nämä luvut tietysti
tarkentuvat, kun mittari jätetään puoleksi tunniksi paikoilleen.



Koejärjestely näyttää siis tältä. Sulkupellit on nyt avattu. Jos ilmaa virtaa sisäänpäin,
se pitäisi sitten huomata tuhkaluukussa lämpötilan alenemisena.

Puolisen tuntia on kulunut. Ulkolämpötila edelleen sama -0,7C
ja saunan hormissa sulkupelti on ollut koko ½-tuntia auki.

 

Kiukaan kivillä lämpötilaksi on tarkentunut ½-tunnin päästä +27,1C.
Tuhkaluukussa oleva johdon pään anturi näyttää +22,9C.

 

Lähikuva johdon päästä, eli toisesta mittauspisteestä.

Johtopäätöksiä:

Jos tulisija ei ole ollut vähään aikaan käytössä, ja jos sulkupellin avaa - ilmavirta lähtee tulemaan savupiipun kautta ulkoa sisäänpäin. Sillä mistä muualtakaan noin +30C asteisessa saunassa lämpömittarin anturaan voisi tallentua lämpötilaksi +22,9C, ellei ulkokatolta tulisi viileää ilmaa sisälle? Toki se noin nolla-asteinen ilma lämpenee tullessaan kiukaan läpi ja noin 11 metrisen tiilipiipun läpi aika hyvin. Eli tässä tapauksessa sisään tulee esilämmitettyä korvausilmaa savupiipun kautta.

Entä miten tällaisen tulisijan saa sitten syttymään, jos kerran ilmavirta kulkee ihan vastakkaiseen suuntaan mitä sen palamisreaktion aikana pitäisi kulkea? No, ilmanvaihtokoneen takkatoiminnalla tietenkin... Muuten tulee savut sisään. Niin kuin on muutamia kertoja jo tullutkin, kun ei aina viitseisi takkatoiminnolle kävellä, ja sitten elää toiveissa, että jospa se siitä nyt kuitenkin syttyisi...

Jatkopohdintoina voisi sitten pohtia mm. että olisiko tässä mitään järkeä, jos sulkupellit avaisi aina kun hormi on riittävästi jäähtynyt? Mitä seuraisi, jos koko puuttuva 7 litran ohivirtausilma tulisikin helpointa reittiä, eli savupiipun kautta?

No itse asiassa kesäisin näin tapahtuukin. Silloin ei tule aina laitettua savupiipun sulkupeltejä saunomisen jälkeen kiinni ollenkaan. Silloin tietysti energiaa menee aika paljon "hukkaan" koska lämmin kiuas ja savuhormi puhaltavat ilmaa pihalle useita tunteja vielä sen jälkeenkin, kun viimeiset hiillokset ovat jo hiipuneet. Mutta kun kiuas ja hormi ovat riittävästi jäähtyneet, niin sen jälkeen sitten ilmavirtaa kääntyykin toisinpäin, ja suurin osa ohivirtausilmasta talon sisään tuleekin ilmeisesti savupiipun kautta.

En ole vain tullut tätä asiaa aikaisemmin näin ajatelleeksi, mutta näin tämä asia ilmeisesti on?