keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Lämmityksen tasapainotusta

Aloin tekemään vielä 2 vuoden asumisen jälkeenkin pientä lämmityksen tasapainotusta, vaikka luulin jo aika pitkään, että lämmön tasapaino ja taso ovat nyt jo niin hyvät kuin vaan on mahdollista ne saada onnistumaan. Viime tammikuun paukkupakkasilla vuosi sitten sain mielestäni myös lämmityskäyrän oikeaksi. Joka siis tarkoittaa sitä, että talossa on oikea lämpötila kelistä riippumatta.

Lattialämmitys meillä on jokaisessa huoneessa, joskin yläaulassa ison takan yläpuolella ja korkeassa olohuoneessa se on yleensä ollut poissa päältä. Näihin tiloihin riittää takastakin lämpöä. Ja takkaa halutaan aika säännöllisesti käyttää. Siitä saatava viihdelämpö pelkästään riittää maaliskuulta toukokuulle, jolloin ainakin viime vuonna otin lattialämmityksen talosta kokonaan pois päältä.

Nyt otin tuosta "keskiarvon" eli tällä hetkellä "pikkupakkasilla" lattialämmitys on päällä ja käytössä ylimmän kerroksen makuuhuoneissa (ja pois päältä ylimmän kerroksen yläaulasta). Keskikerroksessa lattialämmitys on nyt uudessa kokeilussa päällä ainoastaan kirjastohuoneessa, joka on korkean olohuoneen rinnalla ja "hieman sivussa" isosta takasta. Iso olohuoneen takka lämmittää nyt korkean olohuoneen, keittiön ja eteisen, eli noin 75% keskikerroksen pinta-alasta. Kellarissa lattialämmitys on poissa kodinhoitohuoneesta (joka lämpiää viereisen huoneen vesivaraajan hukkalämmöstä), sekä kylppäristä ja saunatiloista (siellä lämmittää puukiuas). Loppuosa eli noin puolet kellarista on lattialämmityksen piiristä.

Miksikö moinen kokeilu nyt sitten?

No kun lapset valittivat, että kovilla pakkasilla oli lämmintä, mutta nyt kun tuli lauhat kelit, niin alkoivat kyselemään, että eikös heidän huoneisiinsa eli yläkerran makuuhuoneisiin saa lainkaan lattialämmitystä? Siellä onkin ollut asteen tai pari muita huonetiloja viileämpää, koska takan lämpö ei oikein mene oviaukosta "vastavirtaan", koska kaikissa makuuhuoneissa on IV-putken tuloventtiili. Ilmavirta siis käy makuuhuoneista pois päin.

Makuuhuoneiden lattialämmitys on ollut jo "täysillä", eli venttiiliä ei saa makuuhuonetiloissa enää suuremmalle. Mutta muita huonetiloja voi kytkeä pienemmälle tai kokonaan pois, ja näin olen nyt sitten tehnytkin.

Nyt jäi nähtäväksi, että jos lattialämmityksen eri piireistä noin puolet suljetaan, niin kierrättääkö kiertovesipumppu silti saman määrän vettä? Tällä hetkellä oma tuntuma on, että ei ihan. Eli lattiassa kiertää vähemmän vettä (veden kierrosnopeus ei siis tuplaannu niissä piireissä jotka ovat vielä avoinna). Joten nyt joudun taas hakemaan uutta lämmityskäyrää, eli nostamaan jonkin verran lauhan kelin lattialämmitysveden lukemia.

Eiköhän tästä vielä uusi tasapaino tila löydy. Siis siten että joka huoneessa on tasainen ja sama lämpötila. Se on kylläkin korkeassa talossa ja takkaa eli polttopuita käytettäessä aika haastavaa. Siis yksi tapa miten tämän voisi helposti (?) tehdä olisi se, että olisi huonekohtaiset termostaatit, jotka säätäisivät jokaisen huoneen lattialämmitystä. Kai se niinkin voisi olla. Nyt kuitenkin lämmitysjärjestelmä ottaa tiedon pelkästään ulkoanturin avulla, ja säätää lattiakierron veden lämpötilan sen mukaisesti. Jolloin jos polttopuita ei käytettäisi ollenkaan, kaikkien huonetilojen lämpötila painuisi jonnekin +18C tuntumaan. Ja sinne se menee silloinkin, jos talo jää lämmityskaudella pitkäksi aikaa tyhjilleen.

Kirjastohuoneen lämpötila +21,1C ja kosteus 30%.

Olohuoneen ison takan lämpötila yläkulmassa +30,7C ja alakulmassa +23,1C.

Lämmityksen säätökäyrä on nyt vähän uudestaan hakusessa. Kovien pakkasten
+33C lienee oikein. Mutta nollakelien lämpötilaa pitää nyt hakea uudestaan.
Tällä hetkellä kokeilussa on +26C. Kovilla pakkasilla lämmin vesi lämpiää
sähköllä, ja pienemmillä pakkasilla ilmavesilämpöpumpulla.
 

2 kommenttia:

  1. Huonetermostaatit on lattialämmitystalossa aika turhat. Mulla on huonetermarit 22 asteessa ja säätökäyrän olen pyrkinyt laittamaan niin, että termostaatti ei koskaan sulkisi kiertoa. Itse asiassa meilläkin on käyrä hieman alakanttiin. Makkarit on aika vilpoisia, n. 20 astetta ja takalla tehdään lisälämpö. Olkkari on ainoa huone jossa huonetermostaatista on hyötyä - se sulkee lattialämmityksen kun takkaa poltetaan. Tosin tuo 2600 kg varaavaa takkaa pitää sen aina niin lämpöisenä että eipä lattialämmitys ole toiminnassa olkkarissa kuin kovimmilla pakkasila.

    Korvaan hieman särähti tuo, että märkätiloissa ei ole lattialämmitys käytössä. Meillä on kylppärissä lattialämmitys päällä läpi vuoden. Tai itse asiassa koko talossa. Asuinhuoneiden kiertopumpun laitan kesäksi vähän pienemmälle ja samoin siitä piiristä kesäsulun kiinni lämmönvaihtimella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei,

      Meillä kun on 1 jakotukki per kerros, niin olisi ainakin pitkästi piuhaa saanut vetää, jos olisi termari joka huoneessa. Että sillä lailla hyvä tieto, jos tarpeeton tai turha työ jätettiin tekemättä.

      Lattialämmitystä meillä on käytetty, jos lisälämpöä on tarvittu. Maaliskuulta myöhään syksyyn lattialämpöä ei tarvita, koska takkojen viihdelämpö yksi riittää.

      Kph- tai märkätilojen lattialämpö on myös ollut pois, ja ihan vaan siksi, että lattia ei ole tuntunut jalkaan kylmältä. Eli muutamat saunomiset viikossa riittää pitämään lattian lämpöisenä koko ajan.

      Meillä siis kph on kellarissa aika keskellä taloa. Lattiassa pintalaatan alla on 5cm valu, jossa on lattialämmitysputket. Sen alla on 5cm styroksi. Sitten on 20cm kantava valu. Kantavan valun alla on 20 cm styroksia. Sitten tulee puolisen metriä sepeliä. Sitten suodatin kangas ja 9 metriä savea. Sen jälkeen on kiveä Kiinaan asti. Ja lämpötila tuolla noin 3,5 metrin syvyydessä on talon alapuolella varmasti noin +6 -> 10C välissä ympäri vuoden? Eli meillä on lattiassa myös maalämmitys talvisin, ja kesällä vastaavasti maaviilennys.

      Meillä myös koko talo kuluttaa noin 20% vähempi energiaa mitä se eristepaksuuksien ja fysiikan lakien mukaan pitäisi kuluttaa. Luulisin, että tämäkin johtuu osin kellarista? Siellä on siis pienet ikkuna (siis jonkin näköiset ampuma-aukot), sitten seinien ulkopuolella on ensin sepeliä ja sitten maata vaikka kuinka paksulti. Näitä maa-aineksia ei ole ollenkaan otettu missään laskelmissa huomioon, vaan kellarin seinän U-arvo on se U-arvo mikä on rakennetussa seinässä. Mutta eihän se oikeasti ja käytännössä noin ole. Tilanne muuttuisi energian kulutuksen osalta myös aika oleellisesti, jos esim. alapohjan alla olisi rossipohja. Eli jos talo kellareineen nostettaisiin maasta ylös kokonaan.

      Poista