perjantai 27. tammikuuta 2017

Lämpöpumppualan paluu kasvu-uralle

Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU julkaisi vuoden 2016 tuoreet lämpöpumppujen myyntitilastot. Lämpöpumppuja myytiin vuonna 2016 yhteensä 60163 kpl, ja sen myötä ala on taas palannut kasvu-uralle:

http://www.sulpu.fi/uutiset/-/asset_publisher/WD1ExS3CMra3/content/lampopumppuala-palasi-kasvu-uralle?redirect=http%3A%2F%2Fwww.sulpu.fi%2Fuutiset%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_WD1ExS3CMra3%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2

Nyt julkaistussa uutisessa moni asia yllätti, ja moni asia ei yllättänyt. Minusta suurin yllätys oli se, että suurin myynnin kasvu on tapahtunut ilmavesilämpöpumpuissa, joiden myynti on lisääntynyt yhdessä vuodessa 37,2%!!!

Ainakaan itse en keksi heti hyvää syytä sille, että mikä tällaisen näin nopean suosion nousun voisi selittää? Ja varsinkin kun itselläni omassa talossani on jo ilmavesilämpöpumppu. Enkä ole saanut sitä pelaamaan. Eikä kukaan muukaan ole onnistunut kertomaan, että miten se saataisiin pelaamaan. Siis kyllähän se toimii teknisesti ihan hyvin ja moitteettomasti, mutta ei se oikein tuota mitään. Eli se ei ollut euromääräisessä tarkastelussa kovinkaan järkevä investointi. Hankintahinta oli liian suuri suhteessa siihen, mitä sillä tienaa, ja mikä on pumpun odotettavissa oleva elinikä.

Ensimmäisen kerran havaitsin tämän syksyllä 2016 ja kirjoittelinkin havainnostani tänne blogiin:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/ilmavesilampopumppu-ei-saastakaan-mitaan.html

Itselläni ilmavesilämpöpumpun tuottamattomuus johtuu siitä, että itselläni ei ole kahta eri lämpöistä vettä, vaan lattiassa kiertävä haaleampi vesi otetaan korkean lämpötilan käyttövesivaraajasta. Ja tämä siis ei kannata näin. Mutta kun tälle ei nyt sitten enää jälkikäteen mitään voi. Tilanteen olisi pelastanut se, jos varaajassa olisi ollut välipelti, ja silloin pienillä kytkentätöillä pellin alapuoli eli alaosa varaajasta olisi voitu laittaa haalealle vedelle, ja yläosa olisi ollut lämmintä käyttövettä.

Sain nyt tarjouksen siitäkin, että mitä jos koko nykyinen 500 litran varaajasta tehtäisiin haalean veden säiliö, ja sen perään laitettaisiin 300 litrainen käyttövesivaraaja. Kustannuksia tulisi noin 3000 euroa. Siis nykyisen toteutuksen ja siihen käytetyn 8600 euron päälle. Eikä se silloin muuta nykyistä kokonaistilannetta oikein mitenkään. Siis että systeemin tehokkuus kyllä paranisi lisävaraajan avulla huomattavasti, mutta vastaavasti myös investoinnin kokonaishinta nousisi niin paljon, että parantunutkaan tehokkuus ei oleellisesti lyhentäisi koko investoinnin takaisinmaksuaikaa. Jolloin tätä lisäinvestointia siis ei kannata tehdä.

Yksi, joskin pienempi yllätys oli myös se, että maalämpöpumppujen myynti laski vuodessa melkein 8%. Tai itse asiassa tämän ei kyllä pitäisi olla mikään yllätys?

 Mutta itsestäni on koko ajan tuntunut siltä, että maalämpö-koohotus sen kun vaan jatkuu vuodesta toiseen, vaikka laskelmat eivät siihen sijoittamista aina tue. Jolloin maalämmön suosio perustuukin silloin johonkin muuhun, vaikkapa siihen, että sen toivotaan nostavan - tai se nostaa talon jälleenmyyntiarvoa.

Mutta totuus onkin sitten niin, että maalämpöpumppujen myynti on tässä alla olevan kaavion mukaan saavuttanut huippunsa jo vuonna 2012, jolloin niitä on asennettu kaaviosta katsomalla noin 15000 kpl vuosittain Mutta nyt määrä on noista huippuvuosista jo puoliintunut, ja enää maalämpöpumppuja asennettiin 8491 kpl vuonna 2016.

Eniten lämpöpumppuja myytiin vuonna 2008. Maalämpöpumppuja (vihreä pylväs) on myyty eniten vuonna 2012.


Tässäkin määrässä yllätys on se, että näistä vuonna 2016 asennetuista maalämpöpumpuista noin 3000 kpl asennettiin sellaisiin kohteisiin, joissa niitä mielestäni vähiten tarvitaan, eli uusiin omakotitaloihin. Uudet omakotitalot nimittäin kuluttavat hirveän vähän energiaa. Tähän on kaksikin syytä. Ensinnäkin ilmasto lämpenee, ja toiseksi uusien talojen rakennusmääräykset ja lämmöneristeet ovat niin hyvät, että energiaa ei lämmittämiseen paljon tarvita. Ja kun maalämpöpumppu ei pääse uusissa taloissa kunnolla töihin, se ei euromääräisesti kannata, eikä se maksa itse itseään kovin nopeasti takaisin.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö maalämmön myyjät yhä edelleenkin osaisi laatia omat laskelmansa ja excelinsä erittäin hyvin. Pelkästään niitä tuijottelemalla syntyy vaikutelma, että maalämpöpumppu maksaisikin itse itsensä takaisin ihan muutamassa vuodessa. Tämä "harhakuva" saadaan aikaan väittämällä, että ilman maalämpöä talon lämmityskulu olisi todella korkea, ja että sähkön hinta tulisi nousemaan joka vuosi reippaasti.

Todellisuudessa sähkön hinta ei ole noussut viime aikoina. Itse asiassa nykyään sähkö on niin halpaa, että sähkön tuotantoon ei kannata Suomessa lisäinvestointeja tehdä. Sen sijaan sähköä tuodaan ulkomailta enenevässä määrin:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/suomi-juuri-nyt-riippuvaisempi-tuontis%C3%A4hk%C3%B6st%C3%A4-kuin-koskaan-1.174460

Eikä halvan sähkön aikakausi varmaan tähän lopu. Olkiluoto-3 nimittäin valmistuu näillä näkymin vuonna 2018 (joskin itse vähän luulen, että sen rakentaminen ei lopu koskaan?).

Se mikä noissa SULPU:n julkaisemissa myyntitilastojen käppyröissä oli aika yllätyksetöntä, oli ilmasta-ilmaan lämpöpumppujen suosio - ja suosion pysyvyys. Jos lämpöpumppuja nyt vuonna 2016 myytiin yhteensä vähän yli 60 tuhatta, niin näistä ilmasta-ilmaan lämpöpumppujen osuus oli 45742 kpl, eli noin 75% kaikista asennuksista. Ja itse uskon, että tämä lämpöpumppu tienaa oman hintansa nopeimmin, eli on siis kaikkein tuottoisin? Ja uudet mallistot ilmeisesti pysyvät käynnissä jo -30C pakkasillakin? Siis pyörivät ainakin Etelä-Suomessa läpi vuoden. Ilmasta-ilmaan lämpöpumppu on myös mahdollista asentaa lähes mihin tahansa taloon, myös sellaiseen taloon, jossa ei ole vesikiertoista lämmönsiirtoa.

Myös poistoilmalämpöpumppu on erittäin järkevä investointi 70-lukujen taloyhtiöissä, joissa nyt lämmin ilma menee pelkän koneellisen poiston kautta sellaisenaan harakoille.

Ja kyllä se maalämpöpumppukin kannattaa silloin, jos sille on riittävästi töitä. Eli mikäli jonkun isomman tai vanhemman omakotitalon sähkön vuosikulutus pyörii yli 40.000 kWh:n vuositasolla, niin maalämpö on todennäköisesti kannattava investointi. Mutta kun omassa uudessa omakotitalossani ekan vuoden suorasähköllä asuttaessa sähköä meni vain 17000 kWh vuodessa (sisältäen myös kotitaloussähköt), niin noihin lukemiin en saanut maalämpöpumppua kannattamaan. Eikä toistaiseksi ole kannattanut ilmasta-veteen lämpöpumppukaan. Nyt on tosin vasta reilu yksi vuosi seurantaa takanapäin, eli en tiedä muuttuuko lopputulos tästä, jos ja kun riittävän kauan tilannetta tarkkailee....?

Tässä vielä asennettujen lämpöpumppujen tarkat kpl-määrät vuosina 2015 ja 2016:


Lämpöpumppujen myyntitilastot.
Ylläolevan kaavion löytää tästä linkistä:

http://www.sulpu.fi/documents/184029/0/Myydyt%20l%C3%A4mp%C3%B6pumput%202016%2C%2026.1.2017%2Cf%2C%20ilman%20teholuokkia%2C%20v2.pdf

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti