maanantai 20. helmikuuta 2017

Lattialämmitys 2 päivää poissa

Viime keväänä otin lattialämmityksen kiertovesipumpun pois päältä maaliskuun jälkeen, kun huomasin, että se kierrättää lattiassa +22C asteista vettä samalla kun huonelämpötila oli +23C. Eli lattialämmityksestä olikin tullut todellisuudessa lattiajäähdytys.

Nyt tein saman kokeilun jo helmikuussa - ja itse asiassa kokeilu jatkuu yhä vieläkin, sillä seuraavan kerran lattialämmitys menee päälle ensi yönä.

Tällä kertaa kokeilun syynä oli pitkään jatkunut nollakeli tai muutamat lämpöasteet, jolloin takkaa ei voitu enää käyttää, kun sisällä alkoi olla liian kuuma. Ja kun takkaa kuitenkin haluttiin käyttää - onhan se mukavaa istua iltaisin takan äärellä, niin sitten piti ottaa lattialämmitys pois.

Kun lattialämmitys on poissa koko kesäkauden, niin vuorokauden sähkönkulutus asettuu keskikesällä noin 15 kWh/vrk tasolle. Nyt halusin nähdä mille tasolle se asettuu helmikuussa, jos vertaillaan nyt viimeisintä kahta vuorokautta ilman lattialämmitystä aiempiin vuorokausiin lattialämmityksen kanssa. Onhan tässä ollut plussa-asteita jo varsin pitkään, eli keli ei ole muuttunut.

Vertailun tulos oli pikkuisen yllättävä - sillä mitään eroa ei näkynyt. Helmikuun vuorokautiset sähkönkulutuspylväät näyttävät siis tältä:
Talo Rautio: Helmikuun 2017 päivittäiset sähkönkulutukset.

Jos katsoo graafissa kahta viimeisintä pylvästä, ja vertaa niitä viiteen aikaisempaan, niin eipä siinä eroa oikein näy. Tai ainakaan silmämääräisesti ei pysty sanomaan, että missä kohtaa lattialämmitys olisi otettu pois päältä.

Nyt siis tässä tulee esille sellainen jännä juttu, että vaikka kylmällä pakkaskaudella kokonaiskulutus toki kasvaa (esim. 8.2. - 10.2 välillä oli kylmä hönkäys joka ylti Etelä-Suomeen asti), niin lauhalla pakkasjaksolla sähkön vuorokausikulutuksen määrää ihan joku muu asia, kuin talon lämmitys. Merkittävin tekijä saattaa olla vaikkapa pyykin pesu tai porealtaan täyttö. Tai ruuan laitto, jos on joulunpyhät tai muut isommat juhlat tulossa. Esim. eilisen päivän tuntikohtainen kulutus näytti meillä tältä:

Talo-Rautio: Sähkön tuntikohtainen kulutus 19.2.2017.


Aamuyön tunteina sähköä ei juurikaan kulunut. Itse olin kyllä kotosalla, mutta minäkin lähdin sunnuntaina aamulla aikaisin liikkeelle. Lähdön hetki näkyy klo 06:00 maissa vähän kohonneina pylväinä. Vähän ennen puolta päivää kuitenkin tuli muu perhe kotiin vähän pidemmältä reissultaan. Ja purkivat matkalaukussa olleet vaatteet pyykkikoriin ja siitä eteenpäin pyykkikoneeseen. Ja sehän näkyykin näissä pylväissä klo 11:00 eteenpäin varsin selvästi. Lattialämmitys ei siis ollut päällä koko päivänä.

Myös toisen mielenkiitoisen ilmiön olen näistä Vantaan Energian kulutusraporteista huomannut. Nimittäin tuon yllä olevan kuvan ala-oikeassa kulmassa kerrotaan, että "Sähkön käyttösi on vuosi tästä taaksepäin ollut 12022 kWh". Se on aika vähän. Ottaen huomioon, että lähtötilanne oli noin 17000 kWh per vuosi, silloin kun asuttiin eka vuosi suorasähköllä. Toisena vuotena tuli ilmavesilämpöpumppu, jolloin vuosikulutus tipahti reiluun 13000 kWh:n tasolle. Ja nyt on tultu vielä siitäkin alaspäin. Osittain tähän vaikuttaa myös tammikuun 2016 kylmä pakkasjakso, joka kesti noin 2 viikkoa. Se ei enää näy näissä "vuosi tästä päivästä taaksepäin" -tilastoissa, eli nyt mennään sitten tasolla 12000 kWh per vuosi.

Sitten vielä joskus, jos kokeilen aurinkosähköpaneeleita (tai jotain muuta), niin tästäkin luvusta lähtee varmaankin jokunen tuhat kWh vielä pois? Jolloin ollaan ehkäpä tasolla 8000-9000 kWh per vuosi?

Ja talossa on siis lämpöisiä neliöitä 241m2. Ajatusleikkinä voisi sen jälkeen pohtia, että jos talo katkaistaisiin pituussuunnassaan "jättikokoisilla puutarhasaksilla keskeltä poikki", niin että kahden puolikas-talon pinta-alaksi tulisi noin 120,5m2, joka lienee aikalailla keskivertotalon pinta-ala (?) niin menisikö myös sähkölaskun vuosikulutus samalla sitten "keskeltä poikki", eli tasolle 8000-9000 jaettuna 2:lla eli, olisiko se molemmissa talopuoliskoissa noin 4500 kWh per vuosi?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti