torstai 9. helmikuuta 2017

Pakkaspäivistä selvitty...

Vielä olisi yksi eli järjestyksessä neljäs pakkasyö edessäpäin, mutta se ei ole ennusteiden mukaan enää niin kylmä, joten tässä kohtaa varmaan voinee jo sanoa, että nyt on pakkaspäivistä selvitty. Tai tarkemmin sanottuna pakkasöistä, sillä päivisin on ollut paljon lämpöisempää.

Tässä olikin pieni dilemma tähän viikkoon valmistautuessa, sillä tavallisesti meillä on ollut ilmasta veteen lämpöpumppu ajastettu toimimaan pelkästään öisin, koska silloin tuntihinnoiteltu pörssisähkö on yleensä kaikkein edullisinta. Joten nyt kun oli luvassa kylmät yöt, niin pahin skenaario olisi ollut sellainen, että lämpöpumppu ei olisi käynnistynyt koko viikkona ollenkaan.

Meillä siis päivisin lämpöpumppu ei (juurikaan) käy, koska lattialämmityksen kiertovesipumppu on ajastettu niin, ettei se päivisin käynnisty. Tällöin yleensä lämpöpumppukaan ei käynnisty. Lämpöpumppukin on vielä erikseen ajastettu olemaan käynnistymättä aamun ja iltapäivän kalliiden pörssisähkötuntien aikana.

Nyt jos olisi käynyt huonoin mahdollinen tuuri, olisi voinut käydä niin, että yöllä kun kiertovesipumppu käynnistyy, niin jos lämpöpumppu ei pakkasen takia käynnistykään, talon lattialämmitys olisi toiminut pelkästään suorasähköllä.

Näin ollen ajastin kiertovesipumpun ja lattialämmityksen toimimaan myös keskipäivällä. Kyllä se toimi yölläkin, pois lukien viime yö, jolloin pumppu oli sammuttanut itse itsensä jossakin vaiheessa. Mutta eilen ja alkuviikolla sähkönkulutuksen tuntikohtaiset käppyrät näyttivät tältä:


Talo Rautio: sähkönkulutus 08.02.2017 tuntikohtaisesti. Ilmasta veteen
lämpöpumpun käyntiajat näkyvät selvästi. Pumppu olisi varmaankin
käynyt yhtäjaksoisesti myös aamuisin ja iltapäivisin olleet "kalliit
tunnit", jos kello-ohjaus ei olisi ollut käytössä.

Nyt kun lämpöpumppu oli pakkasen puolesta käytettävissä koko ajan, niin vuorokauden kokonaiskulutus ei sähkön osalta noussut kovin korkeaksi, enimmillään käytiin tasolla 61,7 kWh per vuorokausi. Helmikuun 2017 vuorokausikohtaiset kulutuskäppyrät näyttävät nyt tältä:


Talo Rautio: Sähkönkulutus 1-8.2.2017. Enimmillään sähköä kului 61,7 kWh
per vuorokausi.

Mikäli pakkasta tulee enemmän kuin -17C (nyt tällä kertaa ei siis ennusteista huolimatta tullut), niin silloin käppyrät ovat korkeita ja komeita, aivan kuten tässä tässä seuraavassa graafissa tammikuulta 2017 näkyy:


Talo Rautio: Sähkönkulutus tammikuussa 2017. Enimmillään sähköä kului 173 kWh per vrk.
Tähän mennessä suurin ikinä mitattu sähkönkulutus oli 28.12.2014, jolloin sähköä kului 190,5 kWh per vrk.
Ero sähkönkulutuksessa on melkoinen, jos pakkasta on enintään -17C ja lämpöpumppu käy, sillä jos pakkasta tulee enemmän, niin talo putoaa suoran sähkölämmityksen varaan.

Tietysti kovemmilla pakkasilla myös talon ominaiskulutus kasvaa, eli näissä pylväissä näkyvä ero ei nyt ihan pelkästään siitä johdu, onko lämpöpumppu ollut käynnissä vai ei.

Entä kannattaako lämpöpumpun antaa käydä edullisemman sähkön takia pelkästään öisin? Kun päivällä olisi paljon lämpöisempää, ja pumpun hyötysuhde siten parempi?

Tähän kysymykseen en osaa vielä vastata. Lämpöpumppu on ollut ajastettuna käymään öiseen aikaan vasta joulukuun alusta lukien, eli reilu pari kuukautta sitten. Sähkönkulutus näyttäisi ainakin tähänastisen seurantadatan perusteella kehittyneen ihan suotuisasti. Sillä jos katson takaisin päin viimeiset 12kk ja vertaan sitä aiempaan 12kk:n aikajaksoon, niin vertailun tulos näyttää tältä:

Talo Rautio: Sähkönkulutus välillä 7.2.2016 - 7.2.2017 yht. 12067 kWh. Vuotta aikaisemmin sähköä kului samalla 12kk
aikajänteellä eli 7.2.2015-7.2.2016 välillä yhteensä 17769 kWh. Erotus on 5702 kWh parempaan suuntaan.
Tässä graafissa punaiset pylväät ovat viikottaisia kulutuksia. Marraskuun minitalvi ja tammikuun 3 päivän kylmä kausi
näkyvät kaaviossa selvästi.

Vuosivertailussa yksi oleellinen tekijä on tietystikin tammikuu 2016. Silloin oli 2 viikkoa erittäin kireää pakkasta, ja sähköä kului 1200 kWh enemmän kuin normaalisti, ja se tietysti "sotkee" nyt tässä olevaa vuosivertailua. Mutta siltikin - jos huomioidaan tuo 1200 kWh:lla kylmempi tammikuu, siltikin sähkön säästöä on kertynyt 5702 - 1200 = 4500 kWh. Eli noin 25% lähtötasosta on hävinnyt pois. Sen verran se lämpöpumppu lienee sitten säästöä tehnyt, vaikka tässä vertailukaudessa on osittain toissavuotisessakin kaudessa jo lämpöpumppu kuukausia mukana. Lämpöpumppu siis asennettiin lokakuussa 2015. Sitä ennen asuttiin vuoden verran eli eka asumisvuosi suorasähköllä.

Nyt jos harkitsee ilmasta veteen lämpöpumpun hankkimista, niin yksi tärkeä asia on selvittää mikä on pakkasraja, jonka jälkeen pumppu sammuttaa itse itsensä. Toisin sanoen missä lämpötilassa pumpun hyötysuhde lähenee ykköstä, eikä pumppua kannata enää käyttää. Meidän pumpussa tämä rajapyykki näyttäisi olevan -17C.

Toinen tärkeä asia on hankkia varaaja jossa on välipelti, tai 2 erillistä varaajaa, jossa toisessa on haaleaa lattialämmitysvettä, ja toisessa lämmintä käyttövettä. Meillä tässä kohtaa asiat meni pieleen, eikä asian korjaaminen enää tässä vaiheessa kannata. Meillä on siis yksi 500 litran varaaja ilman välipeltiä, ja se on kokonaan täynnä lämmintä käyttövettä. Ja siitä otetaan automaattiventtiiliä käyttäen myös vesi lattiakiertoon. Automaattiventtiili siis asettaa lattiapiirin sekoitussuhteen niin, että kelit huomioiden lattiassa kiertää aina oikean lämpöinen vesi, yleensä noin +25C - 30C. Lämmin käyttövesi on aina yli +50C.

4 kommenttia:

  1. Kun lämpöpumpulla joudutaan tekemään kokoajan vettä käyttöveden ehdoilla se romuttaa lämpöpumpun hyyötysuhteen. Esim maalämmössä COP 50:lle vedelle on tyypillisesti 3 ja 35 asteiselle siinä vitosen nurkilla.

    Vilpin tapauksessa koko laite kyykkää ennakkoon pakkasilla koska tehtävän veden lämpötila on liian kuuma... Mitä kuumempaa vettä tehdään sen lämpöisempi lämmönlahde tarvitaan, oli kyseessä sitten maalämpö tai vilp. Vilpin tapauksessa pakkasilla lämmönlähteen(ilma) lämpötila on vain huomattavasti kylmempi kun esim kaivosta nousevan nesteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JEP. Noin se menee. Eli talvikaudella ilmasta-veteenä lämpöpumppu häviää maalämmölle reippaasti, kun ilmavesilämpöpumpun lämmön lähde voi olla esim. -15C pakkasella. Ja samaan aikaan maalämmön lämmönlähde kalliossa on vaikkapa +5C?

      Vastaavalla tavalla luulisin, että kesällä ilmasta-veteen lämpöpumppu on maalämpöä tehokkaampi laite? Silloin sen lämmönlähde helteellä on esim. +20C, kun kalliossa lämpö tuskin nousee koskaan paljon päälle +10C?

      Nyt kun tultiin maaliskuulle, niin meillä on ollut lattialämmitys pois päältä jo melkein viikon päivät. Eli lattialämmityksen kiertovesipumppu on "töpseli-irti-seinästä" -tilassa. Jos se olisi päällä, ei voitaisi käyttää takkaa, eli takan viihdelämpö lämmitttää nyt sitten koko talon.

      Joten jos meillä olisi "oikeaoppisesti" lämpöpumppujärjestelmä tehty niin, että jossakin säiliössä olisi lattiakiertoa varten +35C -lämpöistä vettä, niin nyt sille vedelle ei olisi mitään käyttöä ennen kuin vasta loka-marraskuussa. Eli hyvin pienen osaa aikaa vuodesta. Käyttövettä tarvitaan kuitenkin 12kk joka vuosi.

      Poista
  2. Lattialämmityksestä puhutaan myös usein nimellä "mukavuuslämmitys". Tutkimusten mukaan sen on yleisen mielipiteen mukaan mukavin lämmönjakotapa. Jos lattialämmitys katkaistaan niin tulkitsen asian niin että sitten tingitään mukavuudesta. Jos lämpö tuotetaan ison osan vuodesta tulisijoilla puulla niin eikö silloin voi jo puhua puulämmityksestä? Puulämmityksen tapauksessa tosin suosisin tapaa että lämmityslaitteet on niille varatussa tilassa eikä keskellä asuintiloja.

    Takan kanssa lämpö toki leviää jollain tavalla mutta todennäköisesti tila missä takka sijaitsee on ylilämpöinen ja vastaavasti asunnon kauimmaiset nurkkaukset vastaavasti viileitä. Tasalämpöisen saa vain niin että asunnossa on jonkinlainen lämmityksen lämmönjakojärjestelmä toiminnassa. (patterit, lattia tms)

    Kesällä ilppi saattaa päästä parempaan hyötysuhteeseen (en ole tutkinut) mutta mitä sillä lämmöllä kesällä tehdään? Ei ainakaan lämmitetä taloa. Suurin osa talon lämmönkulutuksesta kuitenkin syntyy talven aikana.

    VastaaPoista
  3. Välipellistä puheenollen jollaintapaa tuo kytkentä olisi mahdollista korjata niin että lämpöpumppu ohjaa vaihtoventtiilillä tekeekö se lämmitysvettä varaajaan vai lattiaan. Ja jotta homma voisi toimia edes jotenkin järkevästi se vaatisi sen että termostaatit ovat pääsääntöisesti auki ja asua lämmitetään lämpöpumpulla.

    VastaaPoista