Yritin tehdä tätä tee-se-itse tihkuletkun jo viime kesänä tökkimällä tikkataulun tikalla reikiä puutarhaletkuun. Ehkä onnistuin, ehkä en. 

Mutta nyt näitä saa jo kaupastakin. Laitoin eilen illalla yläkerran parvekkeelle kokeeksi 200 -litraisen tynnyrin täyteen vettä ja yhdistin parvekkeelta puutarhaletkun alas ja kytkin vesiletkun yöksi tihkuletkuun. 

Tänään aamulla, kun 12 tunnin päästä kävin tynnyriä katsomassa, niin se olikin jo tyhjä! Eli tihkuletkusta menee vettä läpi ainakin 15 litraa tunnissa, ehkä enemmänkin. Itse olin kuvitellut, että 200 -litrainen tynnyri riittäisi ainakin viikon, ja toimisi ulkokukkien kastelijana, jos ollaan pidempään poissa kotoa. Joten jos tihkuletkun unohtaa pidemmäksi aikaa vesihanaan kiinni, vettä voi mennä kukkapenkkiin niin paljon mitä vettä vaan vesilaitoksella riittää? Tai ainakin yllättävän suuria määriä. Tietysti kukat tykkää, mutta kukkaro ei.

Tihkuletkun testausta:

Sadevesitynnyri yläkerran parvekkeella.
Täytetty tynnyri illalla täyteen.

Sama tynnyri seuraavana aamuna. 
Tynnyri olikin jo tyhjä. Vaikka luulin, 
että tynnyri vettä riittäisi ainakin viikon.

Kukkapenkissä vesi näkyy ja tihkuletku on tosi hyvä
jakamaan vesi tasaisesti koko letkun pituudelta.

Loppupeleissä tihkuletkun asennuksesta tulee siisti,
kun sen hieman upottaa pintamullan sisään.

Puunkaatoa 7.5.2011

Aika tarkkaan 10 vuotta sitten eli 7.5.2011 alkoi puunkaato omalla tontilla. Tontti oli ostettu jo 5 kuukautta aikaisemmin, eli uuden vuoden aattona 31.12.2010. Uuteen taloon muuttamaan päästiin syys-lokakuun vaihteessa 2014.

 

Lapset kasvaa ja kaikki vanhenee. Tässä videossa reportterina oli Matti 13v.  Nyt Matti on jo 23v. 

Ainoastaan minä itse olen pysynyt ihan samanlaisena kuin oli 10 vuotta sitten? :-) Yhtä hyvin kiipeäisin puuhun nytkin... :-)

Uusi talokin oli erittäin onnistunut. Ainakin itse ole kohta 7 vuoden asumisen jälkeen erittäin tyytyväinen. Energiakulut ovat alhaiset ja talon suunnittelu onnistui aivan täydellisesti. En ainakaan itse keksi mitään, mikä pitäisi tehdä toisin - jos sama talo rakennettaisiin vasta nyt, tai tehtäisiin kerran vielä uudelleen.

Pihan siivousta...

Meillä siivoiltiin pihaa tässä parisen viikkoa takaperin, siis sunnuntaina 25.4.2021. Pihan siivous alkoi jo heti puoli kuuden jälkeen aamulla - eikös ole sellainen vanha sanontakin, että "aikainen lintu madon nappaa"? Ja jos on oikein ahkera, ei haittaa vaikka sunnuntainakin olisi jo aikaisin liikkeellä :-)

Ei me kyllä omasta mielestämme mitään pihan siivousta oltu koskaan edes tilattu mistään, mutta saatiin kuitenkin.

Tässä kuvassa su 25.5.2021 pihan siivooja lähestyy taloamme, hahmo näkyy kellonajan oikeassa laidassa. Tumma hahmo, jolla on valkoiset lenkkarit.

Seuraavassa kuvassa pihan siivooja on saapumassa meidän pihaan, kas tässä:

Kaveri on aika lyhyt, ehkä noin 175 cm pitkä, sillä vieressä oleva Toyota Hiace pakettiauton korkeus on 190 cm korkea, ja pihansiivousmies on autoa selvästi matalampi.

Sitten ei muuta kuin hommiin, ettei mene koko päivä ihmetellessä - tässä videossa pihan siivous alkaa painepesurista. Kaveri on selvästikin vasenkätinen. Eli tarttuu puutarhaletkuun vasemmalla kädellä. Ja alkaa kiertää sitä letkua jenkojen kautta auki, joka onkin kovaa duunia, koska letku oli kiristetty oikein kunnolla. Lopulta letku irtoaa kuitenkin. Jos olisi osannut käyttää pikaliitintä, niin sillloin puutarhaletkun olisi voinut irrottaa painepesurista ihan sekunnissa ja ilman voimaa, mutta nähtävästi pihansiivousmies ei oikein tiennyt miten pikaliitintä käytetään työntämällä ensin liikkuvat osat painepesuria kohti, ja sitten vetämällä koko helahoidon toiseen suuntaan.

Kun painepesuri on saatu puutarhaletkusta irti, sitten hiton äkkiä ja juoksujalkaa juosten karkuun, kas näin:

Mitä tietoja tekijästä jäi?

Pihansiivousfirman "Logo" näyttäisi olevan tässä kuvassa näkyvä valkoinen tupla-aaltokuvio työtakin selässä vasemmassa alakulmassa. Videolla näkyy, että tekijä on vasenkätinen. Hiace pakettiautoon verrattuna tekijän pituus on enintään 175 cm.

Kun pihansiivous oli päättynyt, sitten olikin pari päivää aivan hiljaista. Kunnes pihasta siivottu painepesuri ilmestyy myyntiin www.tori.fi -palstalla. Myyjänä on "velilehto3" -niminen nimimerkki. Tori.fi -palstan ylläpito ei tiedä kenelle henkilölle ko. nimimerkki kuuluu. Eikä poliisilla ole aikaa selvittää asiaa. Yritän toki itse päästä kaupoille ja olen edelleen erittäin kiinnostunut maksamaan tässä myyntikuvassa näkyvästä pesurista 70€, koska tunnistan pesurin omakseni siihen kiinni jäädystä puutarhaletkun pikaliittimestä. 

Pesurin mukana myydään myös pyörivä pesuharja, jossa on ratasvika. Harja pitää siis pyöriessään rahisevaa kovaa ääntä, tai ei pyöri ollenkaan. Viimeksi kun pesuharjaa korjailin, se harjaa pyörittävä ratas lähti kokonaan pois paikaltaan. Jos joku kaupoille pääsee, tulen mielelläni mukaan maksumieheksi, ja auttamaan painepesurin kantamisessa. Tässä pesurin kuva suoraan www.tori.fi -palstalta kopioituna:

Tähän mennessä monet kaverini ovat myöskin yrittäneet kaupoille päästä, mutta viikon yrittämisen jälkeen myyjä ei ole vastannut kenellekään mitään. Oletan, että myyjä on voinut joutua poliisin kiinniottamaksi jonkun muun syyn takia, ja jos istuu nyt poliisin putkassa tai tutkintavankina vaikkapa Vantaan vankilassa, niin nyt hän ei pysty Tori.fi -myynti-ilmoituksiaan hallinnoimaan, eikä potentiaalisille ostajaehdokkaille vastailemaan?

Mikäli joku muukin haluaa olla minulle avuksi, ja yrittää myyjään saada yhteyttä (jolloin tulen tietysti mielelläni itsekin kaupantekotilaisuuteen mukaan), niin tässä linkissä tuo painepesuri on myynnissä edelleenkin:

https://www.tori.fi/uusimaa/Nilfisk_C_110_4__pesuharja_painepesuri_83575123.htm?ca=18&w=3&fbclid=IwAR0JbpTxCTVZBW20VkJoLOGBaDqBmq1fWZLWdQtvEopWA-KBlLN5c-O-N6A

Huhtikuun sähkönkulutus

 Huhtikuussa sähköä kului 663,15 kWh. Se on eniten mitä kertaakaan viimeisen 4 vuoden tarkastelujaksolla on huhtikuussa kulunut, mutta nyt kun käytössä on jo 8 huhtikuun kulutuslukemaa, niin tämä on neljänneksi pienin ja viidenneksi suurin, eli neljänä ekana vuotena kulutus oli suurempaa kuin nyt. Tässä sama numeroina:

Jos katsotaan vuoden neljää ensimmäistä kuukautta, niin tänä vuonna neljän ekan kuukauden kulutus oli yhteensä 6380 kWh, eli enemmän kuin koskaan ennen vastaavana ajanjaksona. Tähän vaikutti hyvä talvi, josta johtuen tammikuun kulutus oli suht korkea - samoin helmikuu. Ja kun vielä maaliskuulle sattui laitevika, sekin oli huippukulutuksen kuukausi, eli nyt sattui kolme todella korkean kulutuksen kuukautta peräkkäin. 6380 kWh on myös sikäli korkea lukema, että jos tähän vielä lisättäisiin päälle toinen maaliskuu 2021 eli 2000 kWh, niin lopputuloksena saataisiin 8380 kWh, joka on melkein sama kuin 8562 kWh, joka oli vuoden 2020 koko kulutus 12 kuukauden ajalta. Saapi nähdä nyt sitten millaisiin lukemiin tänä vuonna päästään, kun jo ekan 4 kuukauden jälkeen on tosi hyvät pohjat tälle vuodelle...

Tässä vielä sähkönkulutukset graafisesti kuukausittain ja vuorokausikohtaisesti:

Suorasähkö versus ilmastaveteen lämpöpumppu

Meillä oli maaliskuussa ilmasta-veteen lämpöpumpussa piirikortti rikki. Uusi maksoi 1130 euroa asennettuna. Ehkä se kuitenkin oli sen arvoinen, verrattuna siihen vaihtoehtoon, että laite olisi jäänyt seisomaan paikoilleen seinäkoristeena. Kirjoittelin jo aikaisemminkin sähkönkulutuksen eri tasoista tässä linkissä:

Sahkonkulutuksen-erilaisia-tasoja.html

Tämä on jatkoa samalle teemalle, eli jos katsotaan koko viimeisen kuukauden 10.3.2021 -> 10.4.2021 välistä aikajatkoa, niin puolessa välissä kulutuksen tasomuutos näkyy selvästi:

Uusi piirikortti asennettiin 27.3.2021 eli tämän tarkastelujakson puolivälissä. Sen jälkeen yösähköllä toimineet vastukset kytkettiin taas irti, ja sähkönkulutuksen kokonaismäärä putosi tasolta 70-80 kWh/vrk tasolle 20-30 kWh/vrk. Eli nyt sähköä kuluu noin 40% entisestä määrästään tarkastelujakson alkupuoliskolla. Eli noin 40-50 kWh per vrk vähemmän jälkimmäisellä puoliskolla. Kuukausitasolla säästön määräksi voisi arvioida tässä vaiheessa vuotta noin 1500 kWh/kk.

Jos vuosisäästön määrä meillä on ollut noin 8000 kWh, niin tuo säästö ilmeisesti kohdentuu juurikin kevät ja syyskuukausille? Jolloin lämmitystarve vielä jatkuu, ja jolloin haaleaa noin +30C asteista vettä voi kierrättää lattialämmityksessä. Tämä haalea vesi syntyy erittäin hyvällä hyötysuhteella, kun ulkolämpötila on jo reilusti plussalla tässä vaiheessa vuotta.

Maaliskuun sähkönkulutus

Maaliskuussa 2021 sähköä kului vähän yli 2000 kWh, eli 2000,9 kWh. Tämä on kuukausikulutuksena kolmanneksi suurin kuukausikulutus koko talon olemassaolon aikana. Enemmän sähköä on mennyt vain joulukuussa 2014 ja tammikuussa 2016.

Maaliskuun 2009,9 kWh:n kulutus on myös sikäli erikoinen, että se on edeltävää helmikuuta (1943,1 kWh) isompi. Helmikuussa puolestaan meni enempi sähköä kuin tammikuussa 2021 (1772,9 kWh). Koskaan ennen ei ole vuosi alkanut näin, että joka kuukausi sähkön kulutus olisi nousussa kolmen perättäisen kuukauden ajan. Myös vuoden 2021 kolmen ensimmäisen kuun yhteenlaskettu kulutus 5716,86 kWh on suurempi kuin minkään aikaisemman vertailuvuoden 3 ekaa kuukautta, kts alla oleva matriisi:

Miten tässä nyt sitten näin kävi? Miksi maaliskuussa 2021 sähköä kului näin paljon? Tähän on kaksikin syytä. Ensinnäkin pidettiin hiihtolomaa maaliskuun ekalla viikolla eli viikolla 9. Takaisin palatessa taloa taas lämmitettiin normaaliin lämpötilaan, jolloin kulutus oli isompi. Toinen syy nyt saadulle huippukulutukselle on lämpöpumpun ulkoyksikön piirikortin hajoaminen. Piirikortti on nyt vaihdettu, mutta kotiin palatessamme lämpöpumppu oli jo sammunut, eikä enää käynnistynyt (ennen kuin asentaja kävi ja piirikortti vaihdettiin). 

Näin ollen maaliskuun eri aikoina näkyy erilaisia kulutustasoja seuraavasti:

1) maaliskuun ekat päivät tyhjä talo kulutti suorasähköä 50 kWh joka päivä 3.3.3021 asti.

2) tämän jälkeen kulutus nousi tasolle 100-115 kWh/vrk, kun palasimme kotiin ja taloa lämmitettiin takaisin +23C asteeseen. Poissaollessamme talo oli jäähtnyt ja sen oli annettu jäähtyä +17C lämpötilaan.

3) piirikortin saapumista/tilausta ja asentajaa odoteltiin perjantaille 23.3.2021 saakka. Sen aikaa talo lämpesi suorasähköllä, jota kului noin 65-85 kWh/vrk - päivästä riippuen.

4) kun ilmasta-veteen lämpöpumppu taas oli saatu toimimaan, sähkönkulutus asettui kuun loppupäiviksi tasolle noin 20 kWh/vrk.

Että on siitä lämpöpumpusta selvästikin jotain hyötyä. Ainakin maaliskuussa. Eipä tuo VILP tietenkään talvikuukausina esim. maalämmölle pärjää, mutta poislukien nuo talven 3 kylmintä kuukautta, Etelä-Suomen muut yhdeksän kuukautta VILP saattaa hyvinkin olla tehokkaampi kuin maalämpö? (eli kulutus mahdollisesti menee maalämpöpumpun kulutuksen alle?)

Jos lämpöpumpusta johtuva sähkön säästö on ollut luokkaa esim. 50 kWh per vrk maaliskuun loppupäivien ajan, silloin euroiksi muutettuna á 13 c/kWh sähkön säästönä olisi tullut 50 kWh x 0,13 €/ kWh = 6,50 euroa per päivä! Mikäli sama taso jatkuisi läpi vuoden (vaikka tuskinpa jatkuu), niin ilmasta-veteen lämpöpumppu voisi tienata 365 päivää x 6,50€/päivä = 2372,50 euroa per vuosi.

Todellinen vuosisäästö omassa talossamme on noin 8000 kWh per vuosi lämpöpumpusta johtuen. Tämä luku tulee siitä, että eka vuosi - kun asuttiin koko vuosi suorasähköllä, sähköä kului noin 17000 kWh per vuosi. Nyt sähköä on mennyt 9006 kWh/vuosi viimeisen 3 vuoden aikana. Ja euroiksi muutettuna noin 8000 kWh:n vuosisähkö on 8000 kWh x 0,13€/kWh = 1040 euroa per vuosi. Näillä luvuilla ilmasta-veteen-lämpöpumppu maksaa itsensä takaisin alle 10 vuodessa. Lämpöpumpun ostohinta asennettuna oli 8600€ ja nyt hajonnut piirikortti maksoi asennettuna noin 1000€ verran.

Suorasähkön kulutusluku (meillä 17000 kWh vuodessa) on mahdollista saada vain kokeilemalla, eli asumalla talossa vuosi niin, että mitään maalämpöä tai muuta energiaa säästävää lämmitysjärjestelmää ei ole vielä asennettu. Mitään muita tapoja en ainakaan tiedä uudistalon rakentajalle olevan olemassa. Sillä jos katsotaan rakennusluvan liitteeksi tulevaa laskelmaa, sen mukaan meidän talon vuosikulutus siitä, että ilmasto on lämmennyt. 

Lisäksi rakennusluvan liitteeksi laskettavat mitoitukset tehdään kait "kunnollisten talvien" mukaan, mutta sellaisia ei enää tule kuin 2-3 kertaa 10 vuodessa. Esim. meidän suorasähköllä eletty vuosi lokakuusta lokakuulle 2014-2015 oli noin 20% pitkän keskiarvo vuotta lämpimämpi. 

Toinen syy, miksi meidän talon laskelmat näyttää väärin lienee siinä, että meillä on tilat 3 kerroksessa, eli kellarin päällä 2 kerrosta asuintilaa. Jolloin pakkanen ei ikinä pääse talon alapohjan alle. Myöskin kellarin ympärillä on maata aina Kiinaan saakka - eikä tämän maamassan tuomaa lisäeristystä energialaskelmat huomioi mitenkään. Energialaskennassa kiinnitetään huomiota vain seinän paksuuteen, ja seinän rakenteissa käytettyjen rakennusmateriaalien U-arvoihin. 

Huomiota ei kiinnitetä siihen, että jos talon alla ja kellarin seinien tasolla myös ulkolämpötila on ympäri vuoden selvästi plussalla tai suurimman osan vuotta jopa +10C. Niin näiden olosuhteiden ympäröimänä talo ei kuluta juurikaan mitään suhteessa omaan kokoonsa.

Sähkönkulutuksen erilaisia tasoja

 

Ehkä jotain mielenkiitoista saattaa näkyä näissäkin käppyröissä? 

Ainakin tuossa näkyy osittain 2 peräkkäistä maaliskuuta (eli viime päivien kulutustiedot ovat päivillä 1-> 11.3.2021), ja "vanhaan pohjaan" tehtynä viimevuotiset luvut paistaa vielä läpi loppukuun osalta 12-31.2020 maaliskuulta.

Sitten noissa käppyröissä näkyy kolme erilaista kulutustasoa. Ihan alussa päivillä 1-3.3.2021 kulutus on vakiintunut noin 50 kWh/vrk -tasolle. Silloin talo oli tyhjä. Ja lämpesi suorasähköllä sen verran mitä lämpesi (lattialämmitys oli siis kokonaan katkaistuna, mutta IV-esilämmitys oli päällä). 

Kun palasimme hiihtolomalta viikon 9 jälkeen eli lauantai-iltana 6.3.2021, niin kulutus pomppasi tasolle 110 kWh/vrk syystä, että taloa lämmitettiin taas takaisin normaaliin lämpötilaan noin +23C, mitä meillä on ollut tapana pitää. Lämpimästä kun tykätään. Kulutuskäppyrät pomppasivat selvästi jo paria päivää aikaisemmin eli torstaina 4.3.2021. Lattialämmitys käynnistettiin kauko-ohjauksella jo muutaman päivän etukäteen, ennen kuin kotiin palattiin.

Hiihtolomaviikon aikana poissaollessamme ilmasta-veteen lämpöpumpun ulkoyksikkö oli simahtanut. Kauko-ohjauksella käynnistyikin siis suorasähkölämmitys, ei lämpöpumppu (mikä oli oletuksena, mutta kun ei ole itse kotona, ei voi nähdä lämpeneekö vesivaraaja sähkövastuksella vai lämpöpumpulla - nyt lämpeni sähkövastuksella). Parin päivän kotona oleskelun jälkeen suorasähkön kulutusmäärä on vakiintunut tasolle 85 kWh/vrk. 

Olen nyt säätänyt varaajan lämpenemään yön tunteina, silloin ainakin siirtomaksuissa on pienemmät tariffit. Ensi tiistaina saapuu asentaja katsomaan, mikä vika on lämpöpumpussa, kai sekin siitä sitten kuntoon saadaan pikkuhiljaa. Varmaan alkoi kiukuttelemaan, kun jätettiin yksin kotiin hiihtoloman ajaksi? :-)

Loppupäivät eli 12->31.3 ovat vuoden 2020 maaliskuuta. Jolloin lämpöpumppu on toiminut normaalisti. Vuoden 2020 maaliskuun keskilämpötila Vantaalla on ollut +1,7C. Näissä olosuhteissa ilmasta-veteen lämpöpumppu toimii aika tehokkaasti. Sähkönkulutuksen määrä on vuosi sitten maaliskuussa vaihdellut noin 20-25 kWh:n tasolla.

Että on siitä ilmasta-veteen lämpöpumpusta jotain hyötyä. Ilmeisesti kun se saadaan taas kuntoon, niin nykyinen sähkönkulutuksen taso 85 kWh/vrk muuttuu taas takaisin 25 kWh/vrk. Sikäli mikäli vika saadaan jo tässä kuussa korjattua.

Miten nopeasti talo jäähtyy?

Tällä kertaa hiihtolomailtiin helmi-maaliskuun vaihteessa, ja talo jäi tyhjilleen ja myös lämmitys otettiin pois. Ainoastaan IV-koneen tuloilman esilämmitys jäi päälle. Näin tuli samalla kokeiltua se, että miten nopeasti talo jäähtyy, jos kuitenkin yöpakkasta oli enimmillään -12C?

Vastaus on, että talo ei jäähdy kovinkaan nopeasti, tai alimmillaan sisätiloissa huonelämpötila kävi +17C paikkeilla:

Näissä käppyröissä lämpötilaloggerit ovat rekisteröineen lämpötiloja tunnin välein. Talo jäi tyhjilleen 25.2.2021 torstaina, jolloin ylimmän lämpötilakäyrän aaltoilu loppuu. Tämä lämptila-anturi on lähellä takkaa, ja jos normaalisti takka on ollut käytössä pakkasilla joka päivä, tässä mittauspisteessä lämpötila on normaalisti vaihdellut +22C - +24C välillä joka päivä. Aaltoilu loppuu 25.2.2021 hetkellä ja herää taas henkiin 7.3.2021, jolloin takkaan laitettiin seuraavan kerran tulet (pieni ylöspäin väkänen kuvan oikeassa yläkulmassa).

Toisessa paikassa ollut lämpötilan mittauspiste on pysytellyt +22C tuntumassa, ja laskenut sitten +18C tasolle.

Alin ja hyppelevä käyrä on ulkolämpötila tumman sinisellä. Taustalla on vihreää viivaa, joka on ulkokellarista, jossa ei ole lämmitystä ollenkaan. 

Jos katsotaan tyhjän talon vrk-kohtaisia sähkönkulutuspylväitä, niin ne näyttävät tältä:

Sähkön kulutus vaihtelee noi 50 kWh/vrk -tason tuntumassa (poikkeuksena yksi yksittäinen päivä poislähtiessä, jolloin kulutus on ollut korkeampi). Samoin kulutus on tuplaantunut paria päivää ennen kotiintuloa, jolloin lattialämmitys on 2 päivää etukäteen käynnistetty etänä GSM-ohjattava sähköpistorasian avulla. 

Talon kulutusmäärät ovat tässä kohtaa "todellisia", eli välissä ei ole ilmasta-veteen lämpöpumppua, sillä siihen oli tullut jokin toimintahäiriö, eikä se toimi vieläkään. Sulake napsahtaa aina alas, kun ulkoyksikköä yrittää käynnistää, jolloin vikatila -ilmoituskaan ei poistu. Pitää soittaa sille korjaus huomenna maanantaina, siihen asti talo ja käyttövesi lämpiää suoralla sähkölämmityksellä.

Joskus jossakin - muistaakseni ainakin Motivan sivuilla on todettu, että jos lasketaan sisälämpötiloja yhdellä asteella, niin energiankulutus putoaa sillä tavoin -5% per yksi aste. Nämä kuviot ei kyllä ollenkaan vahvista tuota väitettä, sillä näistä käppyröistä katsoen sähkönkulutus on pysynyt suunnilleen samoissa, vaikka lämpötila talon sisällä laski 7 asteella, eikä tarkastelujaksolla lattialämmitys ollut ollenkaan päällä. Eli energiaa olisi kuulunut säästyä enemmänkin? Ei kuitenkaan säästynyt.

Toisaalta tämä näyttää myös senkin, että nykyaikaisen talon nykyaikaisilla lämmöneristeillä uskaltaa hyvin jättää viikoksi ilman lämmitystä, eikä pelkoa putkien jäätymisestä sinä aikana ole. 

Helmikuun sähkönkulutus

Helmikuussa sähköä kului 1943 kWh, mikä on noin 2 kertaa enemmän kuin vuosi sitten, jolloin helmikuussa sähköä meni 993 kWh. Peräkkäiset talvet olivat nyt kuin 2 ääripäätä - jos vuosi sitten ei tullut talvea ollenkaan, nyt 2020-2021 talvi oli pitkästä aikaa kunnon talvi aina Etelä-Suomea myöten. 

Oman talomme olemassa olon aikana kahtena kuukautena sähkönkulutus on ylittänyt 2000 kWh (joulukuu 2014 ja tammikuu 2017). Myös helmikuu 2021 oli lähellä, mutta kun päiviä helmikuussa oli vain 28 kpl, niin siksi tuo 2000 kWh/kk -taso ei tällä kertaa ylittynyt, mutta kolmanneksi korkein kk-kulutus kuitenkin tällä kertaa saavutettiin näilläkin lukemilla. 

Helmikuun sähkönkulutus 2021 on ollut myös erittäin aaltoilevaa. Sähkönkulutus on tuplaantunut niille päiville, jolloin on ollut kunnolla kylmää, ja jolloin ilmasta-veteen -lämpöpumppu on pakkasen takia sammuttanut itse itsensä. Paukkupakkasilla talo on siis suorassa sähkölämmityksessä. Toki takkojakin poltellaan, mutta suoran sähkölämmityksen myötä sähkön kokonaiskulutus korostuu entisestään.

Tässä kulutukset graafisesti:

Ja tässä vuoden 2 ekan kuukauden kulutukset numeromuodossa:

Omakotiasumisen kulut

 Olen jakanut asumisen kulut seuraaviin pääryhmiin: sähkö (sis. lämmitys ja kotitaloussähkö), kiinteistöverot, vesimaksut, jätemaksut, vakuutus ja viimeisenä huolto ja korjaus. Euromääräisesti ja prosenttiosuuksina excel-taulukot näyttävät tässä vaiheessa tältä (takana päin on 6 kokonaista kalenterivuotta ja neljännes päälle vuotta 2014, jolloin muutettiin syys-lokakuussa sisään uuteen taloon):

Uudessa talossa ei paljon korjattavaa ole, joten ensimmäiset 4 vuotta korjaus- ja huoltokulut olivat lähinnä IV-koneen suodattimien uusintaa ja huoltoon kului noin satanen vuosittain. Sen jälkeen tuli vähän isompiakin juttuja, eli ilmamäärien mittaus ja uudelleen säätö 2018 ja sitä seuraavana vuotena WC-pöntön korjausta ja ulkoseinän läpi menevän vesipostin uusinta. Koronavuosi 2020 oli huollon osalta kaikkein kallein vuosi (rahaa kului yht. 1335€, kun tehtiin IV-nuohous ja valvontakameroiden uusinta kuudennen asumisvuoden kohdalla). Tämä 1335€ ei vielä ole ihan lopullinen kustannus, oletan tämän pienenevän hieman sitten kun verotus valmistuu ja saan kotitalousvähennyksinä jotain.

Yksi kuluerä, joka on pysynyt samana kaikki nämä vuodet on ollut jätemaksut. Siinä kohtaa kuluu vähän reilut 200 euroa joka vuosi. Jäteastia meillä tyhjennetään kerran 2 viikossa. Ja se on luksusta, sillä rakennusaikana, kun kaikenlaista jätettä kertyi tosi paljon, silloin niiden poisviemisestä joutui huolehtimaan ihan itse, kun jätesopimusta ei vielä ollut tehtynä. Jätemaksut ovat myös täysin merkityksetön noin 5-7%:n kuluerä vuosittain.

Jätemaksuille toisena ääripäänä on kiinteistön täysarvovakuutus. Se on kallistunut prosentuaalisesti kaikkein eniten. Vuonna 2015 vuosimaksuna oli 220,39 euroa - mutta 5 vuodessa kustannus lähes tuplaantui niin, että vuonna 2020 vakuutuksiin kului jo 402,18 euroa. Sen jälkeen kilpailutin vakuutukset, mutta en siltikään saanut vuoden 2021 vuosimaksusta pois kuin 26 euroa. 

Vesilaskut ovat vaihdelleet kokonaiskuluista 11-20%:n välillä. Enimmillään vesimaksuihin kului 664 euroa vuonna 2017, mutta vuonna 2020 veteen kului silloinkin vielä 502 euroa, vaikka vesilaskujen olisi voinut olettaa puolittuneen, sillä tarkastelujaksolla asukasmääräkin on puolittunut neljästä kahteen, sillä molemmat lapset ovat muuttaneet kotoa pois. Mutta käyvät toki aina välillä, ja siksi kai vedenkulutus ei ole pienentynyt kuin noin 20% vain.

Sähkömaksut ovat vakiintuneet reiluun 1000-1150 euron paikkeille viimeisen 4 vuoden aikana. Lähtötaso oli 1786 euroa vuonna 2015, jonka jälkeen hankittiin ilmasta-veteen lämpöpumppu. Siitä kai eniten johtuu se, että sähkölasku on nyt 500-600 euroa pienempi kuin ekana asumisvuotena, jolloin asuttiin kokeeksi suorasähköllä.

Ekanakin vuotena suorasähkön kulutus (euromääräisesti siis reilusti alle 2000€ vuosittain) oli niin pieni, että vaikka rakennusaikana kaikki asiantuntijat suosittelivat, että 241m2 suuruinen talo kannattaa ilman muuta liittää maalämpöön, niin eipä kannattanutkaan. Sillä vaikka maalämpö olisi leikannut sähkölaskusta puolet pois, se olisi siltikin tuonut säästöä vain vajaan tonnin vuosittain. Ja saadut maalämpötarjoukset (pyysin 3 kpl) olivat 20 tonnin kahta puolen. Jolloin takaisinmaksuaika maalämmölle olisi hyvinkin ollut luokkaa 20 vuotta ja ylikin. Kuitenkin jo 15 vuoden kohdalla maalämpölaitteiston kompura pitäisi vaihtaa uuteen, vaikka laite ei ole vielä maksanut edes itse itseään takaisin...

Tällä tarkastelujaksolla 2015-2020 edullisinta asuminen oli vuonna 2017, jolloin se maksoi kuukaudessa 271,66€/kk. Kalleinta on ollut vuosina 2014 ja 2020, jolloin kk-kustannus on ollut noin 370€/kk.

Näillä noin 300€/kk -kustannuksilla ei pystyisi vuokraamaan edes yksiötä Vantaalta, eikä yksiön kokoluokassa sen puoleen muutenkaan pystyisi majoittamaan kahta tai neljää asukasta. Eli ainakin tämän matematiikan mukaan omakotitalossa asuminen on verrattain edullista? (Jos on asuntolainaa, niin siinäkin korot ovat tänä päivänä lähellä nollaa).