maanantai 1. helmikuuta 2016

Tammikuun sähkönkulutus

Talo Rautio: Tammikuun sähkönkulutus vuorokausikohtaisesti.
Päättynyt kuukausi oli meillä uuden talon kuudestoista asumiskuukausi, ja kerran aikaisemmin eli joulukuussa 2014 on kuukauden sähkönkulutus ollut yli 2000 kWh/kk. Joulukuussa 2014 kuukauden keskilämpötila oli vain -1,0C, mutta silloin tuli kuitenkin kaksi vuorokausikohtaista ennätystä (190,5 kWh ja 175,7 kWh), kun joulunpyhille tuli kylmät henkäykset, ja talo oli tyhjillään juuri silloin. Talo lämpeni siis pelkällä sähköllä (tosin lämpötilaa oli alennettu), mutta polttopuun käyttö olisi silloinkin varmasti auttanut ainakin jonkin verran.

Vaikka nyt tammikuussa 2016 oli ennätyspakkaset vuosikausiin, niin enimmillään sähköä kului vuorokaudessa vain 171,7 kWh. Joten 28.12.2014 mitattu vanha vrk-ennätys 190,52 kWh jäi vielä rikkomatta.

Tällä kertaa tuo 171,7kWh (joka on kolmanneksi korkein vuorokausimäärä tähänastisen asumisen aikana) kului 17.1.2016 - vaikka sen vuorokauden keskilämpötila oli vain -12,4C. Kuukauden kylmin vuorokausi oli 7.1.2016, jolloin vuorokauden keskilämpötila oli tasan -25,0C ja silloin sähköä meni 169,7 kWh. Eli ihan hyvin oltiin mekin mukana tehtailemassa kaikkien aikojen sähkönkulutuksen ennätystä Suomessa, jonka H-hetki siis sattui 7.1.2016 päivälle klo 16-17:00 väliselle ajalle, lisää aiheesta tässä linkissä:

http://www.taloussanomat.fi/energia/2016/01/07/nyt-meni-raja-rikki-sahkonkulutuksessa-uusi-ennatys/2016202/12

Siis jännä juttu - että kovilla paukkupakkasilla, ja suhteellisen leutona vähän reilun 10 asteen pakkasessa vuorokausikulutus on täysin sama (eli noin 170 kWh). Itse en oikein tiedä mistä tämä mahtaa johtua? Helposti voisi luulla, että sähkönkulutus riippuu voimakkaasti ulkoilman lämpötilasta, mutta ei näköjään riipu?

Nimittäin oli viime kuun sähkönkulutuksessa yksi toinenkin mielenkiitoinen kohta, eli kuukauden kaksi viimeisintä päivää, joista 30.1 oli kuukauden lämpimin - keskilämpötila +3,4C ja kulutus silloin 30,9 kWh. Päivä sen jälkeen vuorokauden keskilämpötila laski +0,3C asteeseen - ja silloin sähkönkulutus enemmän kuin 2-kertaistui ollen 62,7 kWh. Enkä tiedä tässäkään kohtaa, että mihin tuo sähkönkulutuksen ero näiden peräkkäisten päivien välillä mahtaa perustua?

Kuun lopussa molemmat päivät 30.1. ja 31.1 osuvat viikonlopulle, ja käyttötottumukset oli muistaakseni ihan samat. No - eipä tässä nyt tällä asialla sen puoleen mitään merkitystä, kunhan nyt ihmettelen ääneen ihan joutavia asioita. Euromääräisessä tarkastelussa siis toinen päivä oli sähkönkulutuksen osalta noin 3 euron arvoinen, ja toinen päivä 6 euron arvoinen, ja uskoisin, että pystyn molemmilta päiviltä sähkölaskun maksamaan.

Jos meillä nyt ostoenergian määrä oli tällä kertaa 2783 kWh, niin loppujen lopuksi se ei ollut paljoa enempää kuin aikaisempi ennätys joulukuulta 2014, jolloin sähköä meni 2308 KWh kuukaudessa. Osaltaan tammikuun lukuja selittää viime syksynä hankittu ilmalämpöpumppu, jonka ansiosta varmastikin "nollakeleissä" on nyt selvitty jopa alle 40 kWh vrk-kulutuksella. Viime talvena tyypillisen talvipäivän kulutus oli aina yli 40-50 kWh per vrk, kun lämmin vesi lämpeni suorasähköllä ekan asumisvuoden.

 Paukkupakkasissa lämpöpumppu ei enää toimi, mutta nyt kun oltiin itse kotona koko tammikuu (toisin kuin joulukuussa 2014), niin kylmimpinä päivinä käytettiin polttopuita noin 0,1 kuutiota eli noin 100 litraa vuorokaudessa. Koko kuukauden aikana polttopuita on mennyt noin 1,5 kuutiota ja koko talven aikana tähän mennessä puita on kulunut 3-4 kuutiota. Viime talvena puita meni noin 10 kuutiota, ja saman verran on varattuna tällekin talvelle, mutta kasasta on selvästi yli puolet vielä jäljellä. Eli yksi lämpöpumpun selvä vaikutus on myös se, että näköjään polttopuita kuluu vähemmän. Tässä ei tietysti pitänyt käydä näin, sillä polttopuuhan on meille käytännössä ilmaista, mutta näin tässä nyt vaan silti näyttää käyneen. Tämä johtuu mm. tuloilman esilämmittämisestä. Ensimmäisenä asumisvuotena IV-koneen esilämmityspatteri oli kokonaan kytkemättä, jolloin sitä kautta huoneilmaan ei tullut lämpöä, jolloin taas polttopuuta oli mahdollista käyttää enempi.

Katsoin tänään, että ilmavesilämpöpumpun laskuriin oli kertynyt kompuran käyttötunteja jo vähän yli 900 tuntia, ja pumppu on ollut nyt käytössä vähän yli 3 kuukautta. Pumppu on invertteripumppu, joka pystyy tuottamaan tunnissa 1,0 kWh -> 8,3 kWh:n lämpötehon, jolloin jos oletetaan keskiarvolaskennalla, että keskimääräinen lämpöteho olisi ollut vaikkapa 4 kWh joka tunnilta, niin yhteensä lämpöpumppu olisi silloin antanut lämpöä taloon 900 x 4 = 3600 kWh.

Joskus aiemmin laskeskelin, että lämpöpumpun hyötysuhde ei ole kovinkaan hyvä silloin, kun se lämmittää varaajan vettä esim. noin +40C lämpötilasta noin 10C astetta ylöspäin noin +50C lämpötilaan. Sen korkeampaan lämpötilaan lämpöpumppu ei oikein kykene. Tällöin hyötysuhde saattaa tässä kohdin jäädä jopa alle kakkosen.

Parhaimmillaan pumpun hyötysuhde olisi silloin, jos se saa tehdä +7C lämpötilasta +35C asteista vettä, ja silloin COP luvuksi tulee laboratorio-olosuhteissa 4,2. Mutta nyt jos oletetaan, että noin kakkosen COP luvulla meidän IVLP olisi tehnyt 3600 kWh tähän mennessä, niin silloin sähkölasku on ollut 1800 kWh ja ilmasta on saatu talteen saman verran, eli hyöty euromääräisesti on ollut noin 180€ eli keskimäärin 60€ kuukaudessa.

Kun pumpun hankintahinta oli 8600€, niin tällä vauhdilla lämpöpumppu tienaa itse oman hintansa noin 144 kuukaudessa, eli noin 12 vuoden aikana.

Lisää mielenkiintoisia lukemia ja tilastotietoa tammikuun 2016 sähkönkulutuksesta myös tässä linkissä:

http://kissankapala.blogspot.fi/2016/02/sahkoista-energiaa.html

Nyt päättynyt tammikuu oli muuten yksi kylmimmistä ikinä. Lämpötiloja on mitattu ja merkitty muistiin mm. Helsingin Kaisaniemessä jo 1800-luvun alusta lähtien, ja nyt 2016 kun tammikuun keskilämpötilaksi tuli (ainakin meillä Vantaalla) -10,3C, niin mittaushistorian aikana yhtä kylmä tammikuu on ollut vain 22 kertaa. Kaikkein kylmin tammikuu oli 1987, jolloin Kaisaniemessä tammikuun keskilämpötilaksi oli mitattu -16,5C. Tässä vielä nämä Etelä-Suomen 22 kylmintä tammikuuta ikinä:

Kaisaniemi   
/vuosi    Tammikuu/C
1829 -11,3
1831 -11,2
1834 -10,7
1838 -13,6
1848 -10,8
1850 -14,4
1861 -15,3
1862 -14,4
1867 -13,6
1868 -10,3
1875 -13,1
1881 -10,9
1893 -13,2
1940 -12,4
1941 -12,7
1942 -15,9
1950 -10,4
1966 -11,6
1968 -12,7
1985 -13,9
1987 -16,5
2010 -10,4

11 kommenttia:

  1. Oletko kokeillut pörssisähköä ? Meillä on testimielessä se nyt rakennusaikana käytössä mutta lähes poikkeuksetta (pienellä kulutuksella ja paino iltaisin) se on joka laskussa ollut kalliimpi kuin toistaiseksi voimassaoleva. Mutta jos pystyisi ohjaamaan kulutusta, esim lämitystä klo 20-06 välille niin ne olisi tosi halpoja tunteja. Taas klo 8-9 ja 17-20 ovat kalliimpia tai samanhintaisia kuin toistaiseksi voimassaolevat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä ole pörssisähköä vielä kokeillut... Mutta voisin joskus kyllä alkaa kokeilemaan. Viimeksi kun kilpailutin sähkösopimusta (oli ollut raksa-ajan alusta alkaen sama eli Vantaan Energia), niin kävi niin että kun puhelimessa kyselin irtisanomisaikaa ja kerroin, että olen kilpailuttamassa sähköä, niin sain puhelimessa heti niin hyvän tarjouksen, että jatkettiin... Eli sähköt tuli kilpailutettua, mutta sähköyhtiö ei vaihtunut.

      Vantaan Energialla on myös yötunnit halvempaa sähköä, ja ekana vuotena kun talo lämpesi suorasähköllä, niin laitoinkin lattialämmityksen kiertovesipumpun pyörimään aikaohjatusti eli kellon avulla vain öiseen aikaan. Sähkölasku pieneni kahdestakin syystä (yhteensä 27% verrattuna aikaisempaan) ja toinen syy oli se, että oli halvemmat kWh-hinnat. Toisena syynä sitten se, että tuli käytettyä myös enempi polttopuita. Kun lattialämmitys oli ollut aiemmin päällä ympärivuorokauden, niin polttopuita kului aika vähän.

      Poista
  2. Moi. Itselläni on ollut vähän samankaltainen projekti. Tosin talo on vuodelta 2002 ja lämmitettävää pinta-alaa on 150neliöö. Alkuperäinen kulutus jäspin yösähkövaraajalla oli noin. 21000kwh. Siis tuossa myös käyttösähkön osuus. Kuutisen vuotta sitten laitoin tuohon kattilan kylkeen kiinni ctc-ecoair vilpin. Nyt kulutuslukemat vuodessa ovat sijoittuneet noin. 13000kwh paikkeille. olisimme saaneet ehkä vieläkin pienemmäksi kulutuksen, jos tuo olisi ollut yhdistelmävaraaja. Hyviä laitteita. Kattilan ohjauksen tosin tein itse Siemensin mikrologiikalla. Tämä oli ihan mielenkiintoinen ja opettavainen projekti. Osoitti myös että laitteet toimivat myös vanhemman järjestelmän lisänä.

    VastaaPoista
  3. Eli ilmavesilämpöpumpulla ostosähkön määrä väheni noin kolmanneksen? Ehkä meillä käy tällä menolla suunnilleen samalla tavalla.

    Nyt kun kevättä kohden mennään, päivät lämpenee ja yöt näköjään kylmenee (?) ainakin ensi yöksi on luvattu poikkeukselliset -8C pakkasta Vantaalle, niin kävin äsken säätämässä lämpöpumpun niin, että se ei enää öiseen aikaan ole kuin reilun tunnin päällä (ettei varaaja viilene niin, että sähkövastuksia alkaa mennä päälle).

    Lattialämmityksen kiertovesipumppu on nyt 12 tuntia päällä ja pois päältä, niin että vesi ei nyt kierrä lattiassa iltakasista aamukasiin lainkaan. Toisaalta sillä välillä tai siis iltaisin poltellaan takkaa, eli se lämmittää sen ajan oikein hyvin, ja kun päivällä on lämpöistä, ilmavesilämpöpumpun pitäisi toimia vähän paremmalla hyötysuhteella...

    VastaaPoista
  4. Kyllä näin on käynyt. Tein muuten logiikkaan aika monta ohjelmamuutosta ennenkuin olin tyytyväinen kattilan toimintaan kovilla pakkasilla.

    VastaaPoista
  5. Ajatuksena oli, että järjestelmä on lähes näkymätön. Ja niin se on mennyt. Voi olla, että saisin säästöjä vielä paljonkin aikaan. Esim. Huonemittausta ei ole vaan järjestelmä toimii pelkästään ulkomittauksen varassa. Sisämittauksella järjestelmä tietäisi takankäytön yms.

    VastaaPoista
  6. Tuo ouman 80 alkaa varmasti olemaan pikkuhiljaa vanhanaikainen tässä maailmassa. Yksinkertainen ja varma pelihän tuo on ollut mutta aikakaudella, jossa haetaan (kiitos eduskunnalle) kaikki ylimääräiset pois sähkönkäytöstä niin taitaa mennä piakkoin vaihtoon modernimpaan laitteeseen. Samalla laitetaan myös sisämittaus kuntoon. Aurinkokeräimet olisi kiehtova lisäys tuohon kattilan lämmittämiseen. Tosin melko kalliita. maailma ei ole kuitenkaan vielä valmis. Tuostakin lämpöpumpusta on tullut jo parempi versio, joka pystyy tekemään -22 pakkaseen saakka lämpöä.

    VastaaPoista
  7. Senverran maalämmöstä. Porauslupaa tuskin olisi tullut pohjavesialueelle. Hinta oli myös esteenä. Tuo ulkoyksikkö oli noin. 4700euroa. Putkimies otti oman osuuden ja loput jäi meikäläiselle. oikeastaan ainoa suurempi ruumiillinen työ oli kondenssivesikaivon teko noin 4 metrin päähän talon seinästä. Kaivon sulatuskaapeli toimii myös kattilaa ohjaavan logiikan kautta. Tosin ihan kalenterimenetelmällä. Lokakuusta huhtikuun loppuun. Ehkä tässäkin olisi ollut pienen säästön paikka. Täytyy vaan kehua ctc ecoairia. Sulatusjaksot toimivat todella hienosti ja vedet ohjautuvat hyvin pois. Koneessa on yleensä yksi jääpuikko todistamassa laitteen käyntiä.

    VastaaPoista
  8. Tavoitteena olisi vielä saada noin 2000kwh pois. Silloin tämän talon kulutus olisi puolitettu. En olisi kyllä uskonut, että pelkästään pumpulla olisi ollut noin iso vaikutus asiaan.

    VastaaPoista
  9. Aika huimia on vuotuiset kulutuserot tällä laitteistolla. Tammikuun kulutuslukemat olivat noin 2300kwh! Nyt kävin katsomassa lukemia, jotka olivat tällä hetkellä/eilinen hiukan päälle 900kwh. Eli helmikuun lukemat olivat tässä. tosin helmikuu on ollut suht leuto. Tuossa kauppamatkalla mietiskelin aurinkolämmitystä..tästä energiansäästöistä vielä. Muutin tämän talon valaistuksen ledeiksi vuosia sitten. Ehkä siitä joku pieni säästö tuli, mutta aika pieni. Periaatteena mulla on ollut, että eläminen pysyy samanlaisena säästöt tulevat muuta kautta. Pahoittelut jos kirjoittelen paljon. ��

    VastaaPoista
  10. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista