torstai 6. lokakuuta 2016

Lämmöt päälle ja savut sisään

Otsikossa mainitut asiat eivät liity toisiinsa, mutta sattuivat samalle päivälle kuitenkin.

Tänään siis laitoin lattialämmityksen päälle. Takka oli päällä ekan kerran 16.9 eli tasan 3 viikkoa sitten. Ei meillä nytkään vielä kylmä tullut, vaikka huonelämpötila jo laskikin 20-21C paikkeille eilen.

Sekin tuntui aika vilpoiselta, kun kesällä on tottunut pari astetta korkeampiin huonelämpötiloihin. Tänään oli kyllä jo lämpöisempää, kun ei ollut tuulinen ilma. Mutta laitoin lattialämmityksen silti päälle, sillä lattioissa massat ovat sen verran suuret, että sitä pitää hieman "herätellä" etukäteen - siis lämmittää jo hyvissä aloin asteen taikka pari.

Lattialämmitys on nyt aluksi päällä 3 tuntia joka päivä. Pari tuntia päivällä, ja tunnin illalla. Tämä johtuu siitä, että lämpöpumppu on kello-ohjauksella säädetty käynnistymään 2 kertaa vuorokaudessa. Toinen käynnistyminen on puolilta päivin, koska silloin ulkolämpötila on korkeimmillaan. Toinen käynnistyskerta on illalla, koska silloin lämmintä vettä tarvitaan eniten. Yön kylminä tunteina lämpöpumppu ei käy ollenkaan (käynnistyminen on estetty kello-ohjauksella). Näin olen yrittänyt saada lisää tehokkuutta ja pidempiä työhukeja kompressorille. Kompuralla kun on rajattu määrä käynnistyskertoja, joten mitä kauemmin se pyörii yhdellä käynnistymisellä, sen parempi.

Nyt kun laitoin lattialämmityksen päälle, niin sekin käynnistyy kello-ohjauksella aina samoihin aikoihin, mitä lämpöpumppukin on käynnissä. Näin varmistuu se, että lämpö menee lattiapiiriin lämpöpumpulta, eikä sähkövastukset napsahda päälle.

Moni tiettävästi valitsee maalämmön (myös) siksi, että se on yksinään riittävä, jolloin muuta lämmitystä ei tarvita. Ilmavesilämpöpumppu tarvitsee aina muutakin lämmitystä (se ei siis toimi paukkupakkasilla), ja se muu lämmitys on yleensä sähkö.

Molemmilla lämmitysjärjestelmillä siis lämmitetään ensin varaajan vesi. Lämpöpumppu "haistelee" varaajan veden lämpöä koko ajan, ja lähtee käyntiin jos lämpötila vähän laskee (paitsi jos käynnistyminen on kello-ohjauksella estetty tiettyinä aikoina, esim. öisin). Jos lämpöpumpun teho ei riitä, silloin varaajan kyljessä on kaiken varalta sähkövastukset. Niissä on termostaatti, joka reagoi tietyssä lämpötilassa, jos varaajan veden lämpötila laskee "liikaa", eikä lämpöpumppu ole siihen ollenkaan tai riittävällä teholla reagoinut. Silloin varaajan vesi lämpeneekin sähkövastuksilla.

Mikä sitten on asukkaan kannalta maalämmön ja ilmavesilämpöpumpun ero? Oikeasti eroa ei ole. Molemmat lämmitysjärjestelmät toimivat täysin automaattisesti, ja kumpaankaan ei tarvitse koskea - jos ei halua koskea. Eli ilmavesilämmöllä lämpenevä talo osaa mennä itse sähkölämmitykselle, jos tulee kovat pakkaset, ja se osaa itse palata lämpöpumpun lämmitykseen, kun pakkanen lauhtuu. Eikä siinä sen kummallisempaa "tekoälyä" tarvita kuin termostaatti. Se säätää lämpövaraajan kyljessä sähkövastuksen päälle tai pois päältä. Ihan samalla tapaa mitä sähkökäyttöisestä saunan kiukaassakin oleva termostaatti vahtii lämpötilaa ja kytkeytyy tarvittaessa päälle.

Lattialämmityksen kiertovesipumppu.
Oli kokonaan poissa päältä 1.4 -> 6.10.2016.

Nyt töpseli on taas seinässä. Lattialämmityksen
kiertovesipumppu käy aikaohjauksella.
Kellon jälkeen on myös virtamittari. Pumppu kuluttaa
sähköä noin 18W, eli ei paljon mitään, mutta virta-
mittarista näkee sen, onko pumppu ollut käynnissä,
eli onko sähköä kulunut.

Ilmavesilämpöpumppu on säädetty käynnistymään klo 11:30 ja 18:30.
Pumpulla on käyntiaikaa enintään 3h. Ei sitä aikaohjatusti koskaan
sammuteta, ja ennen kuin lattialämmitys oli päällä, lämpöpumppu kävi
yleensä tunnin kerrallaan, eli yhteensä noin 2 tuntia per päivä.

Lämpötila tänään 21,7C ennen lattialämmityksen
päälle kytkemistä.
Sitten vielä otsikossa mainittuun toiseen asiaan, eli oli meillä tänään takkakin päällä. Ja samaan aikaan saunan kiukaassa paloi tuli. Saunan kiukaan jatkeena on tiilipiippu, johon on kytketty myös takkahuoneen takka. Takkahuoneen takka on ollut käytössä vain kovimmilla pakkasilla. Nyt kun on rakennettu tiilipiippu, jossa on 2 hormia rinnakkain, niin tämä järjestely ei nykyajan taloissa oikein toimi. Ei ainakaan meillä.

Nykyisin talot ovat liian ilmatiiviitä, jolloin tässä käy nyt aika usein ainakin meidän talossa sillä tavalla, että kun puukiukaan savukaasut menevät ensin omaa hormiaan ylös taivaalle - niin osa savusta tulee IV-koneen vetämänä viereistä takkahuoneen takan hormia pitkin takaisin sisään. Silloin savun tuoksu on ylimmän kerroksen makuuhuoneessa aika voimakas. Jos menee sulkupellin eteen seisomaan, niin vedon tuntee sormissaan helposti, aika pitkänkin matkan päästä. Yritin nyt tänään tukkia vetoisuutta sanomalehdillä, saa nähdä auttaako se yhtään. Toinen ratkaisu ongelmaan on se, että aina kun saunan kiukaassa palaa tuli, niin sitten pitäisi sytyttää aina samalla myöskin takkahuoneen takka. Silloin molemmissa hormeissa savu menee taivaalle. Jos käyttää vain toista hormia (eli saunan kiuasta tai takkahuoneen takkaa), silloin käyttämätön hormi tuo toisen hormin savut takaisin sisään.

2-horminen tiilipiippu yläkerran makuuhuoneessa. Vasen sulkupelti on auki,
ja menee saunan kiukaalle. Oikea sulkupelti on kiinni - ja nyt myös sanoma-
lehdillä tiivistetty, ettei tyhjästä hormista olisi vetoa huonetilaan.
Mutta noin yleensä ottaen - tämä oli siis jossain määrin toimimaton ratkaisu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti