tiistai 18. lokakuuta 2016

Nyt en ymmärrä?

Jokin aika sitten ihmettelin täällä blogissani sitä, että eikö ilmavesilämpöpumppu säästäkään mitään?

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/ilmavesilampopumppu-ei-saastakaan-mitaan.html

Täytyy sanoa, että kyllä tämä asia on jäänyt mietityttämään edelleenkin, ja olen vähän nyt yrittänyt tutkiskella, että voisiko meillä nyt olevalle tilanteelle tehdä jotain, esim. tehdä kytkennät toisin, tai voisiko sitten laskelmia tehdä eri tavalla?

Varmasti voisi.

Nyt lämpöpumppu lämmittää meillä lämmintä käyttövettä. Ja puolet vuodesta eli noin 6kk ajan se ei mitään muuta teekään (lattialämmityksen kiertovesipumppu on ollut pois päältä maaliskuulta lokakuulle). Näin syksyisin ja keväisin ja toki talvellakin (jos ei ole paukkupakkaset ja pumppu pysähdyksissä) lämminvesivaraajasta otetaan lämpöä myös lattiakiertoon.

Nyt olisi mahdollisuus parantaa hyötysuhteita niin, että lämpöpumpun ja vesivaraajan "väliin" laitettaisiin vielä toinen vesivaraaja, jonka lämpötila olisi esim. noin 30-35C ja josta otettaisiin suoraan lattiakiertoon lämmin vesi. Käyttövesi voitaisiin lämmittää vaikka sähkölläkin, koska lämpöpumppu on huono tekemään vettä korkeisiin lämpötiloihin.

Seuraava kysymys olisi tietysti se, että miksi asiat pitäisi tehdä näin monimutkaisesti? Miksi tarvittaisiin 2 vesivaraajaa, vesikiertoinen lattialämmitys, ja suhteellisen kallis ilmavesilämpöpumppu? Kun kaiken saman voi tehdä ja pystyy tekemään myöskin tavallisella 2 tonnin ilma-ilma-lämpöpumpulla, jonka lämmitystehoa voi tehostaa takkatulella, jos lämpöpumpun sijoittaa niin, että se tehostaa takasta tulevan lämpimän ilman kiertoa.

Teki sitten niin taikka noin, niin molemmissa näissä järjestelmissä varavoimana olisi aina suora sähkölämmitys. Ilmavesilämpöpumpussa on toki isommat tehot mitä "normaalissa" ilma-ilma-lämpöpumpussa. Mutta on siinä myös 4-kertainen hintakin, eli jos samalla rahalla ostaisikin 4 kpl "normaaleita" lämpöpumppuja, niin niiden yhteenlaskettu teho varmasti pärjää hyvin yhdelle ilmavesilämpöpumpulle.

Entä jos alkaisinkin laskemaan asiat jotenkin toisin, nythän laskin saadun hyödyn sitä lähtökohtaa vasten, että mitä jos en olisikaan hankkinut lämpöpumppua, vaan olisikin jatkettu suorasähkön varassa. Ehkä näin ei pitäisi asioita laskea ollenkaan?

Sillä jos lasken lämpöpumpun kannattavuuslaskelmat samalla tavalla, mitä useimmat muutkin talonrakentaja laskevat, silloin minäkin saan ihan sama lopputulokset, ja ne lopputulokset ovat tosi hyvät, ja näillä lopputuloksilla voi ilahduttaa kenet tahansa lämpöpumpun myyjän.

Nimittäin asiat voisi laskea myös näin:

Talo-Rautio - toteutunut sähkönkulutus ilmavesilämpöpumpulla vuoden aikana = 13844 kWh.
Kotitaloussähkön arvioitu osuus = 5000 kWh, jolloin lämmityssähkö oli 8844 kWh/vuosi.
Käytetty ilmavesilämpöpumppu = Viessman 200S AWB ilmavesilämpöpumpun 8,3 kW:n teholla.
Lämpöpumpun COP-luku:
COP +7C/+35C = 4,28 (EN 14511)

Jos oletetaan, että maalämpöpumpun vuosittainen hyötysuhde olisi noin 1/3, niin jos ilmavesilämpöpumppu ei ole aivan niin tehokas, niin ehkä sen hyötysuhde voisi kuitenkin olla luokkaa 1/2,5? Eli yhden suhde 2,5:een (1 kWh sähköä tuottaisi 2,5 kWh lämpöä)

Sen jälkeen laskelmat menevät näin:
Lämmityksen sähkönkulutus lämpöpumppua käyttäen 13844 kWh - 5000 kWh = 8844 kWh.

Mikäli lämpöpumppua ei olisi ollut, olisi sähkönkulutus COP laskentaa käyttäen ollut 8844 x 2,5 = 22110 kWh /vuosi. Tätä lopputulosta voi vallan mainiosti peilata myös rakennuslupaa varten tehtyä energiaselvitystä vasten - siellä arviokulutuksen määränä oli 23287 kWh/vuosi/lämmitys. Tai jos syötän oman taloni volyymiluvut ja lämmitystaparatkaisut Motivan laskuriin, sieltä tuloksena tulee 25600 kWh vuosittaiseksi sähkönkulutukseksi. Eli kaikki näyttää hyvältä - samalla hehtaarillahan nämä kaikki 3 lukua selvästikin ovat - arvioitu kulutus 2,5:n COP arvolla, energiaselvityksen lopputulema ja Motivan laskuri eli 22110 kWh ja 23287 kWh ja 25600 kWh. Tai ei näillä luvuilla ainakaan oleellisen suurta eroa ole.

Jolloin nyt voidaan kätevästi laskea ilmalämpöpumpun säästö ja kannattavuus tältä pohjalta:

Säästö = 22110 kWh - 8844 kWh = 13266 kWh ja sille hinta 12c/kWh tasoa käyttäen = 0,12€ x 13266 = 1591,92 euroa (vuosittaisen säästön määrä), ja kun hankintahinta eli 8600,00 euroa jaetaan tällä, saadaan takaisinmaksuajaksi = 8600,00€/1591,92€ = 5,4 vuotta!!!

Mitäs minä tuolla aiemmin sanoin? Tällaisella lopputuloksella ilahduttaisi kenet tahansa lämpöpumppumyyjän, ja nyt lopputulos on kutakuinkin sellainen, mitä kaikki muutkin lämpöpumpun ostajat ovat laskeneet. Tai että mitä myyjän taholta heille on valmiiksi laskettu.

Tässä kohtaa pitää muistin virkistyksenä ja ilon pilaamiseksi kuitenkin todeta oman taloni vuosikulutus ilman lämpöpumppua. Se oli siis mittarilukeman perusteella 17162 kWh ja kun saadun säästön laskin normeerauskertoimien avulla, niin säästöä tuli oikeasti siis vain noin 371 euroa vuosittain (eikä 1592 euroa vuosittain). Ja vastaavasti lämpöpumppuinvestoinnin takaisinmaksuajaksi tulikin siis yli 20 vuotta, eikä noin 5 vuotta.

Eli niin kuin tässä nyt nähdään, erilaisia laskelmia voidaan tehdä aika monella tavalla...

Seuraavaksi aloin sitten surffailla netissä katsomassa, että onko kukaan muu pettynyt lämpöpumppulla saatuihin säästöihin? Paljon ei osumia löytynyt, mutta jotain kuitenkin. Tässä yksi:


Iltalehden juttu vuodelta 2012. Kuva tästä linkistä:
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001751266.html
Yllämainitun Iltalehden jutussa kerrotaan Kuluttajariitalautakunnan ratkaisusta, jonka mukaan: "Lautakunnan mukaan kuluttajalla on oikeus purkaa kauppa. Ahsellia on suositeltu palauttamaan ostajalle tämän osuus kauppahinnasta "käyttöhyödyllä vähennettynä". Lisäksi maahantuojan pitää korvata lämpöpumpun asentamisesta aiheutuneet kustannukset." Jutussa ei kerrottu sitä, että mitä kuluttaja sitten teki? Ja noudattiko yritys lautakunnan ratkaisua? Eli purettiinko lämpöpumpun asennukset pois? Jos näin tehtiin, olisiko tämä mahdollisesti ainoa Suomessa pois purettu lämpöpumppu? Eihän kukaan nyt yleensä lämpöpumpusta luovu, vaikka se ei ihan odotuksia täyttäisikään?
Lämpöpumppuja kuitenkin myydään Suomessa hyvin, niitä on Suomessa jo 670000 kpl. Ja määrä kasvaa, tässä linkissä lisää lukuja:

http://www.sulpu.fi/-/lampopumppujen-myyntimaarat-kasvoivat-vuonna-2014

Tuolla linkissä myös kerrotaan, että lämpöpumput tuovat asuintaloihin energiaa vuosittain noin 5 TWh (viisi teravattituntia - teravatti on miljoona megavattia eli miljardi kilovattia). Jos 670000 lämpöpumppua tuottaa yhteensä 5 TWh, silloin yhden lämpöpumpun keskimääräinen tuotto pitäisi olla 7462 kWh vuosittain. Kai se sitten näin on. Euroiksi muutettuna saatu hyöty on silloin keskimäärin noin 750 euroa per lämpöpumppu.

Jos on noin, seuraavaksi on minusta mielenkiintoista katsoa, että miten tämä talon ympäriltä talon sisälle lämpöpumpun pumppaama lisäenergia mahtaa "kaunistaa tilastoja", eli vähentää muiden energiamuotojen kulutusta? Onhan tuo 5 teravattia kuitenkin jo sellainen määrä energiaa, että se näkyy. Tilastoistahan tämä tieto on helposti saatavilla, ja tilastot näyttävät esim. tältä, alla oleva graafi löytyy tästä linkistä:

http://www.stat.fi/til/asen/2014/asen_2014_2015-11-20_tie_001_fi.html

Asumisen energiankulutus Suomessa vuosittain.

Noissa pylväissä näkyy normaalia kylmemmät talvet eli 2010 ja 2012 selvästi muita pylväitä korkeampina. Mitään muuta tuossa kuvassa ei sitten omasta mielestäni näykään? Ja nyt tulee eka kohta, jossa en ymmärrä? Siis kun noissa pylväissä näkyy (aivan sattumalta) juuri se ajanjakso, jolloin lämpöpumppujen suosio on räjähdysmäisesti kasvanut, niin miksei niiden avulla tuotettu yhteisteho ole painanut Suomi-tason kokonaisenergiankulutusta laskuun? Eikös näin olisi pitänyt käydä?

En nyt löydä ihan tähän hätään nopeasti lämpöpumppujen myyntitilastoa, joka yltäisi vuoteen 2014 asti, mutta tässä olevassa tilastossa on vuosi 2012 mukana, ja kun lämpöpumppuja nyt on 670000 kpl, niin tämäkin auttaa näkemään miten huimaa kehitys on ollut vuosina 2008 -> 2014:

Lämpöpumppujen määrä Suomessa.

Vielä löytyy tuolta ylempänä mainitusta stat.fi eli Tilastokeskuksen linkistä myöskin eri energiamäärien kehitys, jossa lämpöpumpuilla tuotetun energian määrän nousu näkyy selvästi:

Asumisen energian lähteet.
Kaukolämpö on lämmön lähteistä suosituin ja tärkein. Miten on muuttunut kaukolämmön määrä vuodesta 2008 vuoteen 2014? Se on ehkä hivenen noussut? Matkalla näkyy vuoden 2010 ja 2012 muita talvia ankarammat talvet. Puun käyttö on toiseksi suosituinta, ja sekin on pysynyt samoissa vuodesta 2008 vuoteen 2014. Kolmantena tulee sähkö. Sen käyttö asuintalojen energian lähteenä on vähän noussut. Öljyn käyttö on vähän laskenut. Lämpöpumpuilla tuotetun energian määrä on noussut selvästi. Mutta mitä hyötyä tästä noususta on ollut, kun minkään muun käytetyn energian (öljy poislukien) käytön määrä ei tunnu oikein laskevan?

Vai onko tässä nyt käynyt sillä tavalla, että lämpöpumppujen arvioitu tuotto on pelkästään arvioitua tuottoa, eikä todellista tuottoa olekaan syntynyt? Ei ainakaan siinä määrin, mitä on laskettu? Samaan aikaan 6 vuodessa myös talojen rakennusmääräyksiä on kiristetty, talojen energiatehokkuus on parantunut - joten luulisi, että lämpöpumppuenergia pois lukien kaikki muut käppyrät olisi reippaassa laskussa? Näin ei kuitenkaan näytä olevan. Ja nyt en ymmärrä, mistä tämä voisi johtua?

Olisiko mahdollisesti käynyt niin, että tarkastelujaksolla vuodesta 2008 vuoteen 2014 Suomen väkiluku tai asumisen väljyys olisi (räjähdysmäisesti) kasvanut? No näin ei ole käynyt, muutamien viime vuosien aikana Suomen väkiluku ei ole oleellisesti muuttunut, ei myöskään asumisväljyys, josta graafia tässä:

Asumisväljyyden kehitys Suomessa.

Jos kerran Suomessa lämpöpumppujen määrä kasvaa, ja oletettavasti lämpöpumpuilla tehdyn energian määrä kasvaa yhtä huimasti, niin mihin se lämpöpumppujen lämpö oikein menee, kun ei se missään tilastoissa näy? Jos näkyisi, muiden energiamuotojen käytön olisi mielestäni pitänyt laskea, ja ainoa joka hivenen oli laskenut oli öljy.

Tietysti voihan tässä olla vielä sellainenkin mahdollisuus, että mitä jos asuntojen lämpötila olisi 6 vuoden aikana tasaisesti kasvanut? :-) Silloin se lämpöpumpuilla mahdollisesti tehty lisäenergia kuluisi siinä... :-) (tämä nyt vähän huumorimielessä pohdittua)

Jos nyt lukijoiden puolella joku keksii ratkaisun, mistä tämä dilemma voisi johtua, niin saa toki auttaa - eli kertoa mistä ilmiö johtuu?

Sillä jos nyt itse katson ruohonjuuritasolta ylöspäin, niin en ainakaan omassa lämpöpumpussani kovin suuria tuottoja pysty näkemään. Samoin jos taas katson ylätason tilastoja Suomi-tasolla, niin en minä näe lämpöpumppujen vaikutuksia kovin konkreettisesti oikein sielläkään? En ainakaan siinä laajuudessa mitä minun mielestäni pitäisi näkyä...

Siis ainoa mikä näkyy, on tuossa toiseksi viimeisessä graafissa oleva lämpöpumpuilla tuotetun energian kasvu 5 teravattiin - mutta kun se on itsessään pelkkää teoreettista laskentaa. Konkreettisesti tämän lisähyödyn pitäisi näkyä siten, että joku muu energiamuoto menettäisi selvästi otettaan rakennusten lämmitysmuotona. Käyrien laskuun pitäisi antaa lisävauhtia myös energiamääräysten kiristyminen ja jossain määrin myös ilmastonmuutoksesta johtuva vähäisempi energian kokonaistarve.

Tietysti olen minä kuullut myös paljon positiivisia kokemuksia monelta esim. öljystä maalämpöön siirtyneeltä vanhan kiinteistön omistajalta, entä tietenkään näitä kertomuksia halua kiistää. Toteutuneista luvuista ja säästöistä olisin kyllä kiinnostunut kuulemaan lisää.

15 kommenttia:

  1. Ootsa miettinyt sitä että pitäiskin "peruslämpöä" päällä kesäajankin ? Sullahan oli siitä juttuakin kyllä aiemmin. Se mua on ainakin jäänyt vaivaamaan, itse en voisi pysäyttää lämmitystä kokonaan, nytkin oli niin kylmää kesäkuussa että sai lämmittää ihan tosissaan. Rajasin nyt ekalle kesälle alimman mahdollisen kiertoveden 20astetta ja lämmitys pysähtyy (kiertoveden lämmitys) kun ulkona on 24h mittauksella ollut 25astetta. Näin rakenteet ei jää ihan kylmiksi koskaan ja ei tarvi lämmittää hurjasti sisään kun ilmat jäähtyy. Nytkin on lokakuussa ollut pakakstakin en pysty skuvittelemaan että kärsisin säästön nimissä kylmiä lattioita ja 19-20asteen makkaria.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oltiin muuten viime viikonloppuna reissun päällä ja tein taas omia kokeilujani sen suhteen, että miten talo jäähtyy ja kotiin tullessa lämpiää sen jälkeen, kun se oli jätetty viikonlopuksi ihan ilman lämmitystä. Tämmöinenkin kokeilu piti tehdä, nyt kun lämpötilat oli vielä koko ajan plussalla, eikä ollut jäätymisen vaaraa.

      Kotiin tullessa lämpötila oli laskenut +16C tienoille, ja kyllä sain palautetta, että kylmältä tuntui. Vaikka aika pian saatiinkin talo taas normaaliin lämpöön.

      Itse asiassa tämän kokeilun lopputuloksena muutin lämmityksen ajastusta nyt niin, että öisin lämmitystä ei ole - mutta aamu viidestä alkaen lämpöpumppu alkaa taas lämmittämään. Oli nimittäin niin mukava ja hyvä nukkua yö viileässä, ja herätä lämpimään taloon...

      Kun maalis-huhtikuun vaihteessa otin kesäksi lattialämmityksen kokonaan pois, niin silloin lattiakierrossa oli +22C vesi, vaikka huonelämpötila oli samaan aikaan +23C. Eli minusta pumppu teki ihan turhaa työtä. Eikä meillä kyllä kukaan kesällä valittanut kylmästä tai kylmistä lattioista, en itsekään huomannut että lämpöä olisi jossain tarvittu enempi.

      Huhtikuu ja syyskuu pärjättiin takkojen viihdelämmöllä.

      Jos laittaisin kesäksi peruslämmöt päälle, niin eikös sähköä kuluisi silloin enempi, mitä nyt meni?

      Poista
    2. Mietin sitä että mikä määrä kosteutta tuossa puolenvuoden aikana sitoutuu ja paljonko energiaa taas tarvitaan että paikat kuivuu ja lämpiää ?

      Poista
    3. Enpä ole itse tuota miettinyt, että paljonko rakenteisiin imeytyy kosteutta matalammissa lämpötiloissa, mutta ehkä tätäkin voisi joskus esim. pintamittarilla tutkiskella.

      Tai että jos tekee lisää tällaisia kokeiluja, että antaa talon jäähtyä vaikka viikonlopun verran, ja katsoo minkä verran energiaa sen jälleen lämmitys kuluttaa. Tosin viikonloppu on niin lyhyt aika, että sinä aikana ei kovin paljon kosteutta sitoudu mihinkään.

      Toisaalta IV-koneen tehtävä on myös ajaa kosteutta rakenteista pois vaihtamalla koko talon sisäilma kerran 2 tunnissa. Eli siltä pohjalta kosteutta ei pitäisi sitoutua kovinkaan paljon mihinkään, edellyttäen, että ilmanvaihto toimii talossa normaalisti?

      Poista
  2. Koitetaas miettiä...

    Sinun kysymys:
    "Noissa pylväissä näkyy normaalia kylmemmät talvet eli 2010 ja 2012 selvästi muita pylväitä korkeampina. Mitään muuta tuossa kuvassa ei sitten omasta mielestäni näykään? Ja nyt tulee eka kohta, jossa en ymmärrä? Siis kun noissa pylväissä näkyy (aivan sattumalta) juuri se ajanjakso, jolloin lämpöpumppujen suosio on räjähdysmäisesti kasvanut, niin miksei niiden avulla tuotettu yhteisteho ole painanut Suomi-tason kokonaisenergiankulutusta laskuun? Eikös näin olisi pitänyt käydä?"

    Tuohon taulukkoon "Asumisen energiankulutus 2008-2014" on sisällytetty ilmeisesti lämpöpumppujen antama ilmainen energia. Kun katsoo alemmas tuota tilastokeskuksen sivua, sieltä selviää asia.

    "Lämpöpumppujen käyttö asuinrakennusten lämmityksessä kasvaa edelleen. Lämpöpumpuilla hyödynnetään maahan, veteen tai ilmaan varastoitunutta energiaa. Maalämpöpumpuilla arvioidaan saadun energiaa ympäristöstä talteen 2,2 TWh ja ilmalämpöpumpuilla 2,4 TWh. "

    Mielestäni yllä mainuttu näkyy puu-, kauko- ja öljylmämmityksen osalta taulukossa "Asuinrakennusten lämmityksen energialähteet 2008-2014" siitä että niiden trendi menee hivenen alaspäin ainakin välillä 2010-2014. Tuolla ajalla pumppulämpöä on tullut 2.5Twh lisää mutta öljy, kauko ja puu on laskenut jopa yli 2,5Twh:n

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OK, ehkä asia on sitten näin (kiitos avusta, nyt ymmärrän paremmin).

      Hieman huolissani olisin kuitenkin siitä, että tiukentuneet rakennusmääräykset eivät ole vielä saaneet energian kokonaiskulutusta laskuun, ja jos Suomessa on tavoitteena nolla-energiataso asumisen ostalta, niin ainakin tällä hetkellä tuo tavoitetila vaikuttaa kovin kaukaiselta...?

      Poista
  3. Tässä muutamia toteutuneita lukuja vertailun vuoksi. Meillä on 2-krs puutalo vm. 2014 Varsinais-Suomessa, kerrosala 230m2 ja huoneistoala 195m2, maalämpöpumppu Jämä 8kW ja kaivon syvyys 166m. Pumppu+tarvikkeet kaivoineen sekä asennuksineen noin 15400 EUR.
    Sähkönkulutus v.2015 noin 11500kWh ja tänä vuonna noin 12700kWh jos loppuvuosi ei kauheasti poikkea viime vuodesta.
    Lamput kaikki ledejä ja kiertoilmatakka tunnelman vuoksi, jonka nominal output power 12,3kW. Suurempia sähkönkuluttajia kiuas 7,5Kw (sauna päällä 3-4krt/vko väh. 2h kerrallaan) ja yläkerran kattokonvektori, joka viilensi tänä kesänä melkein joka päivä 2-3h. Viime kesänä ei niin paljoa ollut tarvetta viilennykselle.
    Lisäksi auton sisätilalämppäri 1500W on talvikaudella päällä melkein joka päivä väh. 2h.
    Sisälämpötila on talvella asuintiloissa +23 ja pesutiloissa +25, kesällä 1-2 astetta vähemmän. Vesikiertoinen lattialämmitys päällä koko ajan.

    Mukavaa syksyä ja kiitos mielenkiintoisesta blogista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia näistä - uusien talojen kulutuslukemia ja lämmitysjärjestelmien investointihintoja on tosiaan aika vähän ollut tarjolla...

      Poista
    2. Sulla ei sattumoisin ole kwh mittaria pumpulle tai menusta saa sen itse määrittämää kulutusta ? Käyntituntimäärästä toki saa karkeasti myös laskettua...
      Vastais meidän tilannetta Tampereella aikas suoraan kans.

      Poista
    3. "Sulla ei sattumoisin ole kwh mittaria pumpulle tai menusta saa sen itse määrittämää kulutusta ?..."

      Hei Janne,
      Juu ei ole. Sähkömieheltä tällaista kyselin, mutta kuulemma ei ole ihan helppo laittaa mittaria. En tiedä mikä vaikeus siinä sitten on. Ja valikosta en ole löytänyt muuta mittaria kuin käyntitunnit.

      Poista
    4. Vastaan vanhaan viestiin. Mutta laita ihmeessä sähkömittari tuolle VILP:lle ja muulle lämmitysjärjestelmän laitteille (kiertovesipumppu, sähkövastukset). Sitä kautta selviää mikä on käyttösähkön ja mikä on lämmityksen oikea osuus. Ja sitä kautta voi myöskin optimoida laitteiden toiminnan.

      Tuo sinun aikaisempi kulutuslaskelmakin voi muuttua ratkaisevasti, jos käyttösähköön menee selvästi enemmän kuin laskemasi 5000kWh.

      Me päästiin muuttamaan juhannuksena, ja olen pitänyt 1.7. alkaen exceliä kulutuksista. Eiliseen päivään mennessä sähköä on kulunut kaikkiaan 3669 kWh josta lämmitykseen 1284 kWh. Taulukko löytyy alta linkistä.

      Taloja ja kulutustottumuksia on monenlaisia, joten ei ole yhtä totuutta, mutta olen toistaiseksi meidän maalämpöratkaisuun hyvin tyytyväinen. 160 m reiällä, paremmalla invertteripumpulla ja kattokonvektorilla meillä lämmitysjärjestelmä maksoi vajaa 17t€. En tiedä takaisinmaksuajasta, ja mielenkiinnosta tulen varmaan tekemään 1-2 päivän testin joskus tasaisen lämpötilan alueella, jolloin lämmitänkin pelkästään pumpun sähkövastuksilla jotta saan lämmityksen suoran sähkönkulutuksen testattua.

      https://dl.dropboxusercontent.com/u/19779124/foorumikuvia/Kulutuslaskenta_20161212.png

      Poista
    5. Hei Antti, erillinen sähkönmittaus ainakin lämpöpumpulle olisi todella hyvä ja tarpeellinen, ja yhdeltä tutulta sähkömieheltä sellaisen asentamista kerran kyselinkin. Mutta siinä oli joku vaiheisiin liittyvä juttu, joka tekee hommasta hankalan. En muista enkä ehkä edes ymmärtänyt mistä tarkalleen oli kyse, mutta mittaus jäi siis laittamatta.

      Meillä kun on savimaan tontti, niin maalämmön hintaero ilmavesilämpöpumppuun oli yli 10 tonnia. Ilmasta-veteen lämpöpumpun hyötysuhde on kuitenkin maalämpöä huonompi, eli siinä mielessä maalämmön lisähinta olisi ehkä kannattanutkin maksaa?

      Ja näin jälkikäteen katsottuna meidän taloon paras ratkaisu olisi varmaankin ollut se, että olisin asunut muutaman vuoden suorasähköllä, ja sitten jälkiasentanut maalämmön kotitalousvähennyksiä käyttäen.

      Nyt laitan lämpöpumpun rinnalle varmaan aikanaan aurinkosähköpaneelit. Jolloin jos saan sähkönkulutuksen putoamaan aurinkopaneeleilla vielä noin 4000 kWh, niin kokonaiskulutus painuu jo alle 10000 kWh/vuosi. Ja rahaa on kulunut varmaankin tuo sama 17 tonnia mitä teilläkin. Aurinkosähköjärjestelmän elinikä on kuitenkin noin 30-40 vuotta, eli huomattavasti pidempi mitä lämpöpumpuilla.

      Mitä opimme tästä? Erilaisia mahdollisuuksia on erittäin paljon, ja sen "oikean" valitseminen on mahdotonta. Tai ainakin itse uskoisin, että meille olisi pitänyt valita joku muu kuin nykyinen lämpöpumppu... Jos talon saa suorasähköllä lopputarkastuksesta läpi, niin lämpöpumput asentaisin vasta jälkeen päin ja silloin, kun niihin saa kotitalousvähennykset.

      Poista
  4. Eikös teillä ole takka vai parikin takkaa? Mietin vaan, että jos niitä ahkerasti lämmitetään niin se on loppujen lopuksi niin pieni se sähköllä tai lämpöpumpulla tehtävä lämmitysenergia, että ei siinä paljoa säästä teki sen sitten miten vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JEP, näinhän se on. Jos kulutus on jo lähtökohtaisestikin pientä, ja jos vielä takkaakin poltellaan, niin eihän siihen sitten enää paljon säästövaraa jää... Mutta tämä on nyt vähän tällaista urheiluhenkistä kokeilemista, että josko jostain jotain vielä saisi nipistettyä pois. Ja mieluiten vielä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Muutaman vuoden päästä varmaan tulee aurinkopaneeleita katolle... :-)

      Poista