maanantai 28. elokuuta 2017

Suihkulähteen salaojitus ja suodatus

Useissa suihkulähteen tai pihalammen rakennusohjeissa neuvotaan salaojittamaan allas sen varalta, että allaskumin tai allasmuovin alle voi päästä vettä.

Itse olen ihmetellyt, että mitä se kosteus tai vesi siellä alla sitten haittaa? Ainahan maassa on vettä ja kosteutta? No tässä seuraavan linkin kertomuksessa haitta oli aivan ilmeinen, kun kosteikon pohjaveden paine oli nostanut allasmuovin kokonaan ylös niin että se oli alkanut kellumaan:

http://www.ts.fi/teemat/1074058000/Oma+lampi+on+Saaristen+pihan+kaunistus

Ongelma oli ratkaistu puhkomalla allasmuoviin reikiä. Mutta silloin muovi taisi olla täysin turha ostos? Tai reikien puhkomisen jälkeen se nyt joka tapauksessa vuotaa...? Mutta jos ongelma sillä ratkesi, niin pääasia että lopputulos oli hyvä ja asukkaat tyytyväisiä...

Itsekin olen nyt sitten tuota salaojitusta miettinyt. Meillä pohjavettä ei ole missään. Ei edes noin 9 metriä paksun savipatjan allakaan. Hulevettä voi savimaan päällä välillä vähän olla. Mutta suihkulähde tulee maanpinnan yläpuolelle, reunuskivillä ympäröityyn tilaan. Mutta kun sen salaojan nyt helposti saa laitettua, ajattelin upottaa salaojaputken viistoon maan sisään tulevan maan alle niin, että jos siellä nyt sitten esim. allaskumi vuotaa, niin sekin vesi pääsee sitten nopeasti poistumaan salaojaputkea pitkin. Eikä ala viemään traktorin renkaan alla olevia maamassoja mennessään. Sellainen nimittäin olisi yksi uhkakuva, jolloin jos se toteutuisi, tilanne ei välttämättä olisi ihan hallinnassa.

Tässä salaojaputki hakemassa omaa paikkaansa, suunnilleen näin se mielestäni tulisi. Päässä on kaareva putki ylöspäin, jotta samaa putkea voi tarvittaessa käyttää myös esim. sähköjohtojen yhdysputkena renkaalle päin. Siis uskoisin että salaojaputkessa ei koskaan vettä ole, ja jos ajoittain onkin, niin kyllä maakaapeli sen kestää... Vaikka noin muuten sähköjohdon ja salaojan sijoittaminen samaan putkeen voikin kuulostaa aika hurjalta ajatukselta...

Renkaan alle voimakkaalla kaadolla tuleva salaojaputki menossa paikalleen.
Putken toinen pää on tynnyrin vieressä, poistoputken suulla. En ala siihen
nyt asentamaan mitään Y-haaraa. Se mahdollistaisi ylimääräisen veden liru-
misen tynnyriin, jossa se olisi taas suodattimien riesana... Eli eikös
poistoputkena olevan salaojanputken tehtävänä ole "aistia" mahdollinen
kosteus myös putken ulkopuolella, jolloin mahdollinen tippavuoto menee
poistoputkeen myös ilman, että putket on yhdistetty toinen toisiinsa?
Vastaavanlainen putki tulee myös toiseen sydämen puoliskoon toisen
traktorin renkaan alle.
No tämä salaojituksista. Ja sitten suodatukseen. Tai eipäs mennäkään vielä suodatukseen. Otetaanpas tähän väliin vielä puheeksi nuo suihkulähteen reunukset, jotka siis on tehty muurikivistä. Niitä jäi kukkaistutusaltaista yli, eli eivät maksaneet mitään (siis tarkoitan, että suihkulähde projektille ei tullut kivistä lisähintaa, sillä jos suihkulähdettä ei olisi lainkaan tehty, ne olisi pitänyt myydä puoli-ilmaiseksi tai antaa eteenpäin jollekin toiselle rakentajalle). Mikäli näitä samoja muurikiviä haluaa tilata, niin esim. tästä linkistä löytyy (täältä tilasin itse):

http://www.taloon.com/muurikivi-300x320x80-mm-pari-suora-harmaa/HB-MUURI-80-H/dp?nosto=nosto_0000_katsoimyos

Kukkaistutusaltaissa kivet on päällekkäin ladottuna ja ihan irtonaisina. Sisäpuolella on patolevy. Pakkanen vähän siirtää kiviä aina välillä, mutta ne on helppo naputella kuminuijalla takaisin. Tai jos takana oleva multa on tiukkaa, sen voi lapioida hetkeksi sivuun. Tässä linkissä pakkasen töitä, joista kerroin jo joskus aiemmin:

https://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/03/vedella-on-voimaa.html

Nyt kun tätä kuminuija & kaivamismahdollisuutta ei ole suihkulähteessä, niin reunuskivet on laitettu betonilla ja vanteella kiinni, kas näin:

Kivenmurikoita, tiiliskiven kappaleita ja metallivannetta. Nämä kun yhdistää
betonilla (olen käyttänyt S30-laatua) toisiinsa, niin kyllä pitäisi maan paineen
pysyä sisäpuolella ja reunojen paikoillaan.

Vanne tulee siis tuonne kivien väliseen rakoon kivimuurin
sisäpuolelle.
Vanne paikoillaan. Sitten vaan betonia päälle. Matalassa
sydämenkaaressa on 2 vannetta päällekäin ja korkealla
puolella on 3 vannetta. Vannetta jäi talon rakentamisesta
yli, en muista missä sitä tarvittiin.
Tässä vielä valmista tai lähes valmista tuotosta. Nuo tiiliskivet ja muut
kiven murikat jäävät siis pois näkyvistä, sisusta peitetään maa-aineksilla ja
päälle tulee iso traktorin takarengas.

Ja sitten suodatusasiaa...

Omaan suihkulähteeseeni tulee rinnakkain kaksi suodatinta, toinen on omavalmiste, ja toinen on tehdasvalmisteinen. Nämä molemmat sijoitetaan yläkuvassa näkyvän tynnyrin pohjalle, kas näin:

Suunnilleen näin ne suodattimet tulisivat asettumaan. Suihkulähteessä
kierroksen tehnyt vesi tulee ylijäänyttä syöksytorvea pitkin ämpärin pohjalle.
Ämpärissä on kiviä ja hiekkaa ja zeoliittiä, tässä järjestyksessä alhaalta ylös,
näiden välissä on aina suodatin kangas tai hyttysverkko tai jotain.
Kun vesi tulee ämpäristä (ämpäri on siis esisuodatin) pois, sitten se jatkaa
matkaa tehtaan suodattimen läpi, ja tähän settiin kuuluva pumppu antaa
vedelle vauhtia taas uuteen kierrokseen.
Tuossa pystyssä näkyvään rännitöistä ylijääneeseen syöksytorven pätkään, joka seisoo ämpärissä pystyssä, niin siihen tulee 8 millin reiät alalaitaan, kas näin:

Suodattimen tuloputken alapää, vesi purkautuu kyljessä olevista rei´istä
ämpärin pohjalle. Tässä kohtaa olisi yhtä hyvin voinut käyttää myös
mustaa sadevesiputkea, sitäkin olisi tontilta vielä löytynyt ylimääräisinä
pätkinä, mutta itse laitoin nyt syöksytorven pätkän. Katsotaan miten se vettä
kestää, koska samasta putkesta on rakennettu myös talon rännit yms.
Sitten ei muuta kuin tynnyrin kansi kiinni, jolloin lopputulos näyttää tältä:

Sadevesitynnyri suljettuna, jotta roskat yms. ei pääse tynnyriin.

Ja tähän viereen sydämen kaaren sisään tulee siis traktorin takarengas
suunnilleen näin. Maatäyttöjä tulee toki vielä renkaan alle paljon lisää,
eli loppupeleissä rengas vähän nousee, mutta periaate on siis tämä.
Rengas on hivenen kallistettu kaivoa/tynnyriä kohden, aivan kuten kuvassakin.
No nyt seuraava kysymys, ja itse asiassa varsin hyvä kysymys on se, että miten saan renkaasta valuvan veden pakotettua menemään syöksytorven päästä sisään, ja sitä kautta tynnyrin pohjalla olevaan esisuodatusämpäriin?

Helpostihan tuo kävisi esim. niin, että tekisi allaskumista puron pohjan, ja sen toinen pää syöksytorven päähän, ja alle multamaalla voisi tehdä maan muotoilut niin, että kaltevuus on oikea ja riittävä. Ja päälle sitten vaikka pyöreitä luonnonkiviä niin, ettei tynnyri ja allaskumi ja syöksytorven pää jää näkyville.

Tämä olisi helpoin toteutustapa noin. Mutta tässä on pari ongelmaa...

Nimittäin ensinnäkin tynnyrin muovikansi ei juurikaan kestä painoa. Ja toiseksi haluaisin aina välillä päästä helposti kurkkaamaan tynnyrin sisään ilman että tarvitsee purkaa puolikasta puroa päältä pois, sehän olisi viikon työ... (tai no, ainakin yhden päivän työ :-)

Joten nyt pitää keksiä jotain muuta. Suurin ongelma on se, että vesi ei "kiipeä" tynnyrin päällä olevan syöksytorven päähän, koska vapaana virtaava vesi on aika kehno virtaamaan ylämäkeen. Ja tynnyrin kattorakennettakin pitää vahvistaa...

Eli tynnyrin päälle pitää rakentaa terassilaudoista terassi. Tässä olen hahmotellut sitä pienellä lavan kappaleella, kas näin:

Tynnyrin kansi kaipaa vahvistusta. Terassilaudoista saattaisi löytyä ratkaisu?
Toki laudat pitää tukea tynnyrin ulkopuolella olevaan maahan, eikä tynnyrin
kanteen, kuten tässä kuvassa - mutta tämä on siis pelkkä hahmotelmakuva.


Sitten jos laittaisin terassilaudoituksen päälle esim. vanhan laastilaatikon
(toki siitä pitää reunat sahata pois, noin 5m reuna riitää tässä kohtaa
vallan mainiosti), niin sitten jos saan ensin vedet sinne laastilaatikkoon,
niin laatikon pohjaan voi porata pienen reiän syöksytorven kohdalle.
Siitä vesi sitten tipottelee eli virtaa syöksytorveen, ihan niin kuin lavuaarista
vesi menee viemäriputkeen.

Tältä tilanne näyttää sivulta katsottuna. Eli kun terassi tukee maahan,
laastilaatikko on terassin päällä, niin silloin tynnyrin kansi on ylös nostetta-
vissa muutamalla sentillä ja sen saa vedettyä syöksytorven yli ja tynnyristä
pois. Näin pääsee helposti vilkaisemaan tynnyrin sisään, jos haluaa sinne
kurkistaa. Laastilaatikon pohja noin 5cm laidoilla jää pyöreiden luonnon-
kivien alle ja pois näkyvistä.

Lisätäänpä vaikeuskertoimia vielä hiukan lisää. Jos tynnyrille tuleekin
kaksi rinnakkaista puroa, niin miten saisin niistä molemmista vedet
laastilaatikkoon - kuitenkin niin, että tynnyrin kannen saa halutessaan
helposti vetää välistä pois? Ratkaisuna voisi olla lasten pulkat. Ne tukevat
allaskumia, jonkan avulla puron voi laittaa laskemaan laastilaatikkoon,
josta vesi valuu edelleen syöksytorveen. Lopussa kaiken voi peittää
luonnonkivillä piiloon. Tynnyrin päälle jäävä terassikansi jää näkyviin,
 joten siitä pitää tehdä riittävän kaunis. Tässä suunnittelukuvassa tämä
kokonaisuus ei nyt vielä erityisen kauniilta näytä... :-)
Tässä tämän kertainen suunnittelutuokio. Sitten ei muuta kuin lapiohommiin... Saas nähdä mitä tästä tulee, vai tuleeko mitään...?

Jos ei hommasta tule yhtään mitään, sitten pitää varmaan tilata kuorma-autollinen multaa, joka peittää kaiken tähän asti tehdyt yritelmät allensa, ja sen jälkeen tässä onkin lasten pulkkamäki (sikäli mikäli vielä nuo kuvassa näkyvät pulkat säilyvät ehjinä...:-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti