Toukokuut kulutusvertailussa

Jos laitan kahden toukokuun sähkönkulutukset rinnakkain - tai käytännössä siis peräkkäin - samaan taulukkoon, niin ilmavesilämpöpumpun vaikutus näkyy aika selvänä. Viime vuonna kulutus oli joka päivä yli 30 kWh per vrk, tänä vuonna se on yltänyt samalle tasolle vain kerran. Silloin meillä oli taas isot juhlat, ja porukkaa oli paikalla aika lailla.

Keskimääräinen toukokuun sähkönkulutus per vrk on nyt tänä vuonna ollut 19,7 kWh per vrk - alimmillaan on käyty 15,12 kWh:ssa. Tältä tämä näyttää graafisesti:

Sähkönkulutus per vrk - 17 päivää vuotta 2016 ja 14 päivää vuotta 2015.

Lämpöpumppu on tehnyt pelkkää käyttövettä maalis-huhtikuun vaihteesta lukien, takka on ollut käytössä viimeksi vapun tienoilla. Huhtikuu pärjättiin takan "viihdekäytöstä" saatavalla lämmöllä. Elävää tulta kun on mukava katsella, ja siksi kai monessa maalämpötalossakin on yleensä takka, joka on sijoitettu näkyvälle paikalle olohuoneeseen.

Lämpöpumppua olen harvemmin nähnyt asetettavan näkyvälle paikalle keskelle olohuonetta, vaikka yhtä hyvin sekin lämmittää kuin takka. Ja on lisäksi paljon vaivattomampi.

Aurinkoenergia on jäänyt myös kiinnostamaan.

Nythän siis ilmavesilämpöpumppu on meidän talossa tällä hetkellä ainoa laite, joka pystyy koneellisesti tekemään viilennystä. Tai jopa kylmää. Toki meidän IV-konekin osaa kesähelteillä puhaltaa poistoilman suoraan pihalle talteenottokennon ohi, ja sen huomaa silloin siitä, että jäteilman lämpötila on ihan sama kuin huoneista poistetun ilman lämpötila. IV-kone "osaa" tehdä tämän saman talvellakin, jos se huomaa että huonelämpötila on noussut yli +23C:n, jolloin se alkaa jäähdyttämään taloa. Toisin sanoen lämmön talteenotto lakkaa.

Nyt jos lämpöpumppu laitetaan tekemään viilennystä, silloin se ei ainakaan samaan aikaan voi tehdä lämmintä käyttövettä. Vaan pitää valita jompikumpi asento. En tiedä montako kertaa koneellista viilennystä kesällä tarvitaan, mutta viime kesänä ei tarvittu kertaakaan - silloin käytettiin vain IV-koneen yöhuuhtelua, eli yöksi lisättiin tehoja, ja aamulla talo oli mukavan viileä. Ehkä ei ole kovinkaan iso työ, jos lämpöpumpun aina välillä laitaisikin tekemään kylmää ilmaa, joka sitten konvektorin kautta puhalletaan ympäri taloa. Konvektori on sisärappujen seinässä kiinni.

Tai sitten saman voisi tehdä niinkin, että lämpöpumppua ei käytetä kesän kuumimpaan aikaan muuta kuin jäähdytykseen. Lämpimän käyttöveden voisi silloin tehdä myös aurinkolämpökeräimillä. Ehkä ihan pari hassua putkikeräintä riittäisi 4 hengen tarpeisiin, jos käyttövesi tehdään näin pelkästään hellekaudella?

Toinen mahdollisuus olisi asentaa aurinkosähköpaneelit ja käyttää mahdollinen ylijäämäsähkö käyttöveden lämmitykseen. Jolloin lämpöpumppua ei tarvita ollenkaan, tai se on jäähdytysasennossa. Käytetään sitä sitten jäähdytykseen, jos käytetään. Tai sitten ei käytetä ollenkaan, ja pumppu huilaa kesät.

Aurinkoenergiassa tärkeää on sen oikea mitoitus. Se tehdään kesäajan kulutuksen mukaan. Ja sitä en omalta kohdaltani tällä hetkellä ihan tarkkaan edes tiedä, nyt kun vasta ensimmäinen lämpöpumppu kesä on edessäpäin.

Löysin kuitenkin hyvän laskurin, jolla aurinkoenergian oikeaa mitoitusta ja investoinnin kannattavuutta voi helposti laskea. Laskuri tai useampikin laskuri löytyy tästä linkistä:

http://www.finsolar.net/?page_id=2571

Sen verran mitä näitä laskenta-exceleitä nyt kokeilin, niin aika pitkiä takaisinmaksuaikoja näyttäisi tulevan. Jos aurinkopaneelien käyttöikä on noin 30 vuotta, niin se on maksanut itsensä vasta 20-25 vuoden kohdalla - riippuen vähän siitä, paljonko arvioi esim. sähkönhinnan nousuksi tulevina vuosina.

Toinen mikä mietityttää on oikea mitoitus. Ainakin 5 kW:n järjestelmä on meille nyt selvästi liikaa. Se voi helposti tuottaa jopa 30 kWh päivässä, ja meillä toukokuun kulutus on nyt jämähtänyt noin 20 kWh:n tasolle. Energia yhtiölle myydessä aurinkosähköstä ei saa käytännössä mitään, eli sähköverkkoon myyntiä varten ei kannata aurinkosähköpaneeleita asentaa.

Tietysti tässä kohtaa mieleen tulee, että joku 25 metrin tai vaikka 50 metrin jatkojohtokela ei paljon maksa. Ja siihen voi asentaa kWh-mittarin. Se mittarikaan ei paljon maksa.

Mitäs jos myisikin kesän ylijäämäsähköt vaikkapa lähimmälle naapurilleen?

Naapurin kannattaisi varmasti ostaa sähköä esim. 5 sentin hinnalla (tai mitä sitten ikinä sovitaankin), jos sähkölaitos myy samaa sähköä noin 10 sentin hinnalla per kWh. Mutta sähköyhtiölle jos myy ylijäämäsähköt, se ei maksa aurinkosähköstä joko mitään - tai sitten sähköyhtiö maksaa enintään pörssisähkön verran, joka on noin 3 senttiä per kWh.

Näin jos pääsisi eroon kesän ylijäämäsähköistään vähän paremmalla hintaa, sitten voisikin ehkä ottaa laajemman paketin, jolloin itse voisi käyttää kaikki tuottamansa sähköt keväällä ja syksyllä. Ja toki talvellakin, vaikka silloin aurinkosähköä ei paljon kerry. Ja sen verran mitä kertyy, varmasti kuluu myös ihan omassakin käytössä.

Tässä linkissä voi seurata realiajassa muutamia aurinkosähkön tuottajien tuottamia kWh-määriä:

http://solarforum.fi/wp/fi/seurantakohteet/aurinkosahko-sl3-pori/

Ja tältä nuo tuotantopylväät yllä olevassa linkissä näyttivät esim. nyt toukokuun 2016 alkukuun päivien osalta - tuotetun energian päivittäisvaihtelu on aika suurta:

Aurinkosähkön päivittäistuotanto voi vaihdella toukokuussa nollasta 30 kWh:iin,
jos käytössä on 5 kW:n laitteisto 20 paneelilla, sijaintipaikkana tässä esimerkissä on Pori.