Ilmavesilämpöpumppu ja pörssisähkö dilemma

Meillä on ilmasta-veteen lämpöpumppu ja nyt myös pörssisähkö. Näiden kahden optimaalista käyttöä olen tässä nyt pohdiskellut.

Aikaisemmin elämä oli helpompaa ja kalliimpaa, kun ostin sähköt esim. 2v määräaikaisella sopimuksella. Mutta nyt olen siirtynyt tuntihintaiseen pörssisähköön, ja ainakin ensi vaikutelma (siis 5 kuukauden tarkastelun perusteella) on se, että pörssisähköön siirtyminen kannatti, kun otetaan asian tarkasteluun sellainen tulokulma, että miten sähkölasku ja käytetyt kWh-määrät ovat kehittyneet. Näistä havainnoistakin kerroin tässä blogi-päivityksessä jokin aika sitten:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/06/porssisahko-kannatti.html

Tuolla linkissä siis johtopäätös se, että sähkön hinnasta hävisi 9.9% verrattuna siihen vaihtoehtoon, että jos aikaisemmin pörssisähköä meillä ei ollut.

Vuoden 2012 energiatehokkuusvaatimusten myötä uusien lupaehtojen jälkeen rakennetut talot eivät kovin paljon lämmitykseen energiaa enää tarvitse. Nyt kun meille hankittiin ilmasta veteen lämpöpumppu, niin se tekee 7 kuukauden ajan vuodessa pelkästään lämmintä käyttövettä. Olen siis laittanut lattialämmityksen kiertovesipumpun helmikuun jälkeen jo kokonaan pois päältä. Kevät on pärjätty takkatulen viihdelämmöllä. Kesällä lämpimän veden tekemiseen kuluu lämpöpumpulta vajaat 2 tuntia päivittäin.

Nyt dilemma on siinä, että mihin aikaan vuorokaudesta lämpöpumppu kannattaisi ohjelmoida käynnistymään? Tässä jotakin taustadataa pohdinnoille:



Vuorokauden lämpötilavaihtelut ovat tänä kesänä tyypillisesti vaihdelleet noin 10 astetta siten,
että yön lämpötila on ollut vähän yli +10C ja päivän lämpötila vähän yli +20C (jos aina sitäkään).

Jos lämpötiloissa on joka vuorokausi noin 10C heittoja, niin pörssisähkössäkin on melkoiset vaihtelut, ihan näin kesälläkin, vaikka nyt on lomakausi menossa:



Nord Pool pörssissä sähkömarkkinoiden tuntihinnat 1.7.2017 - 8.7.2017. Kahdella alimmalla rivillä näkyy
minimi ja maksimi eri päivinä. Viikonloppuisin (1.7 ja 2.7) vaihtelu ei ole suurta, mutta arkisin huipputunnin
hinta voi olla 2 tai jopa lähes 3 kertainen verrattuna yön halvimpaan tuntihintaan.

Ja tässä nyt sitten toteutunutta sähkönkulutusta meillä tällä hetkellä eri tunteina:

Tuntikohtainen sähkönkulutus, jossa huippupiikit aiheutuvat lämpöpumpun käynnistymisestä, eli lämpimän käyttöveden
tekemisestä. Suurimmat kulutuspiikit osuvat nyt samoihin hetkiin, missä on myös lämpötilan huippu, eli noin keskipäivään.
Silloinhan lämpöpumpun tehokkuus on huipussaan, kun lämmön lähde eli ulkoilma on mahdollisimman lämmintä.
Mutta samaan aikaan voi myös sähkö olla kalliimpaa (kuin yöllä). Toki lämpöpumppu käy nyt vähän aikaa yölläkin
(matalammat piikit), mutta eniten lämpöpumppu käy päivällä. Kysymys - miten pitäisi olla? Mikä on optimitilanne?

Lämpöpumppu on ajastettu olemaan käynnistymättä pörssisähkön erityisinä huippuhetkinä, joita ovat aamun tunnit ja iltapäivän tunnit aina silloin kun ihmiset lähtevät töihin tai palaavat töistä. Muuten lämpöpumppu voi käydä aika vapaasti tällä hetkellä. Lämpimän veden kulutus on suurinta iltaisin, jolloin jos varaajan lämpötila laskee "liikaa", lämpöpumppu tekee yölläkin vähän töitä. Muuten se käy lähinnä vain keskellä päivää ja 500 litrainen varaaja pysyy lämpöisenä iltaan asti, jolloin meillä yleensä käydään suihkussa.

Jos haetaan euromääräistä optimitilannetta, niin miten lämpöpumppu kannattaisi säätää käynnistymään? Kannattaako sitä ajaa yöaikaisella halvalla sähköllä ja noin 10 astetta alemmissa ulkolämpötiloissa? Vai kannattaako mieluummin antaa lämpöpumpun käydä aina päivisin, vaikka sähkön kilovattihinta onkin silloin kalliimpaa, jopa puolet kalliimpaa?

Vastaus - en minä vaan tiedä. Tietääkö joku muu?

Maalämmön kanssa tilanne olisi yksinkertaisempi. Siinä lämmön lähde on aina saman lämpöinen vuorokauden ympäri. Joten lämpöpumppu pitäisi säätää käynnistymään aina silloin, kun sähkö on halpaa.