lauantai 1. heinäkuuta 2017

Kesäkuun sähkönkulutus

Kesäkuussa sähköä kului 532,50 kWh. Vuosi sitten kesäkuussa sähkönkulutus oli 498,00 kWh, eli lisäystä tuli nyt 34,5 kWh eli 6,9%. Vuorokausivaihtelu on myös ollut aika suurta. Alimmillaan vuorokauden kulutus oli 12,7 kWh ja enimmillään vuorokaudessa sähköä on kulunut 27,9 kWh, eli enemmän kuin 2 kertaa enempi. Tältä näyttää päivittäiset käppyrät:

Talo Rautio: Sähkönkulutus kesäkuussa 2017.

Jos katsotaan koko alkuvuotta, niin ekan puolen vuoden eli ekan 6kk kuukauden aikana tänä vuonna 2017 sähköä on kulunut yhteensä 6208 kWh. Jos myös toinen vuosipuolisko menee samaa rataa, niin silloin tämä ennakoisi koko vuodelle sähkönkulutusta 12416 kWh. Se olisi varsin hyvä lopputulema, sillä aikaisempien vuosien kWh-kulutukset näyttävät meillä tältä:



























Vuosi 2014 oli suurelta osin rakentamisaikaista sähkönkulua. Asumaan muutettiin syys-lokakuun vaihteessa 2014. Eka vuosi asuttiin suorasähköllä, kuitenkin niin, että ilmasta veteen lämpöpumppu asennettiin syksyllä 21.10.2015. Mutta ei se kyllä loppuvuoden eli 2015 viimeisen 3 kuukauden kulutustasossa juuri mitenkään näy. Ei ainakaan mitenkään isompina sähkön säästöinä. Mutta 2016, joka oli koko vuoden eli 12kk lämpöpumpun avustama, niin silloin sähkönkulutus putosi jo runsaan 13000 kWh:n tasolle. Ja mikäli se nyt asettautuu tasolle 12500 kWh/vuosi, niin sehän suuntaus on silloin oikein hyvä.

Tuo yllä oleva numerotaulukko näyttää graafisesti katsottuna tältä:

Vuodet eivät tietenkään ole veljeksiä keskenään. Jotta eri vuosia voisi ollenkaan verrata, pitää tietää eri vuosilta eri kuukausien lämmitystarveluvut. Ne ovat vuoden 5 ekan kuukauden osalta tässä (siis Vantaan luvut):





























Nyt tästä nähdään esim. sellainen seikka, että tämän vuoden toukokuu oli varsin kolea verrattuna viime vuoden toukokuuhun, jolloin lämmitystarveluku oli vain 7 - kun se nyt oli 175. Mutta ei tämä tämän vuoden toukokuu silti pidemmän ajan tarkastelussa mitenkään poikkeuksellinen ole, sillä keskimääräinen lämmitystarveluku toukokuussa vantaalla on ollut 146. Sen sijaan viime vuoden toukokuu oli poikkeus, luku 7 eroaa hyvin paljon pitkän ajan toukokuiden keskiarvosta. Vastaavaa tai edes vastaavan suuntaista toukokuuta ei tässä tarkastelujaksossa ole ollenkaan.

Nämä lämmitystarveluvut muuten löytyvät esim. linkistä http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut jos haluatte sieltä käydä katsomassa lämmitystarvelukuja eri puolille Suomea.

Lämmitystarvelukujen avulla eri vuosien vertailu käy esim. niin, että kun vuoden 2017 viiden ensimmäisen kuun yhteenlasketut lämmitystarveluvut ovat 2306, ja kun vuoden 2016 osalta vastaava luku on 2255, niin vertailussa vuoden 2017 luku on 2,2% suurempi. Jolloin lämmityskulujenkin pitäisi olla 2,2% suuremmat.

Käytännössä meillä kehitys meni kuitenkin päinvastaiseen suuntaan - jostain kumman syystä. Ilmeisesti talosta on sitten tullut energiatehokkaampi (?), tai sitten esim. lämmintä vettä on käytetty vähemmän. Joka tapauksessa 5kk:n tarkastelujaksolla ostoenergiaa eli sähköä kului vuonna 2016 meillä yhteensä 6375 kWh ja tänä vuonna vastaavana aikana vain 5675, eli 700 kWh eli 10,9% vähemmän. Vaikka keliolosuhteiden perusteella olisi pitänyt kulua 2,2% enemmän.

Ehkä on sitten niin, että keliolosuhteet eivät ole ainoa sähkönkulutukseen vaikuttanut tekijä, vaan toinen vaikuttava tekijä on talon rakentamisesta johtuva sähkönkulu. Ja kun rakentaminen vähenee vuosi vuodelta, sitten näköjään sähkönkulutuskin vähenee samassa suhteessa?

Tai jos alentunut sähkönkulutus laitetaan kokonaan lämpöpumpun "syyksi" tai ansioksi, silloin voidaan laskea myös niin, että jos ekan 12kk asumiskauden aikana sähköä kului noin 17000 kWh per vuosi, ja nyt kuluu noin 12500 kWh per vuosi, niin näiden erotus on 4500 kWh eli 476,10 euron säästöt per vuosi. Siis jos laskelmaan otetaan kWh:n (eli meillä nyt käytössä olevan pörssisähkön keskihinnaksi tullut 10,58c/kWh hintataso).

Ja jos 476,10 euron vuosisäästö suhteutetaan lämpöpumpun hankintahintaan 8600,00 euroa, niin takaisinmaksuajaksi tulee tällöin 18 vuotta. Lämpöpumpun käyttöikä lienee noin 40000 tuntia eli se saa käydä vuosittain 2222 tuntia, jotta se kestäisi 18 vuotta, eli sen ajan, jossa se maksaa itse itsensä takaisin.

Jos sähkönhinta nousee, lämpöpumpun takaisinmaksuaika lyhenee. Jos sähkönhinta laskee (niin kuin tähänastisen asumisen aikana on käynyt), niin lämpöpumpun takaisinmaksuaika pitenee. Jos sähkönhinta pysyy samana, sitten takaisinmaksuaika on tuo yllä laskettu 18 vuotta.

Ja miten sähkönhinnalle sitten käy? No sitä ei varmaan kukaan tiedä.

Olkiluoto3 varmaan valmistuu joskus. Toisaalta jokainen öljylämmityksestä lämpöpumpulle siirtynyt omakotitalo lisää sähkönkulutusta. Sähkön markkinahinta varmaan määräytyy (ainakin osittain) kysynnän ja tarjonnan mukaan. Mutta myös verotus ja siirtohinnat (siirtohintojen kohdalla pitäisi lukea "ahneet sähköyhtiöt"?) voivat vaikuttaa omalta osaltaan sähkön hintakehitykseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti