Omasta mielestäni asiassa voitaisiin pohtia ihan hyvin myös sitä, että mikä on energialuokituksen vaikutus esim. omakotitalon hintaan tai vuokraukseen, niin itse luulisin, ettei sillä ole oikein mitään merkitystä. Eihän nyt ainuttakaan talokauppaa sen tähden jätetä tekemättä, että talossa on väärä tai liian huono energiatodistus. Toki maailma voi muuttua, ja ostajat voivat ajatella tulevaisuudessa enempi ympäristömyönteisesti, mutta uskoisin, että tällä hetkellä omakotitalon energiatodistuksilla ei ole suurempaa merkitystä. Eikä kaikki niitä hanki, vaikka laki vaatisi - silloin taloa myydessä vaan kerrotaan, että energiatodistusta ei ole.
Mutta ei sekään nyt ihan poissuljettua ole, etteikö verottaja voisi olla tässä asiassa aktiivinen. Jolloin jos kiinteistöpuolella keksitään jonain päivänä sama idea kuin autoissa, eli (kiinteistö)verot alkaisikin mennä energiatodistuksen arvosanan mukaisesti, ihan niin kuin autoissakin autovero on päästöjen mukaan - niin sen jälkeen energiatodistuksen arvosanalla varmasti on merkitystä, jos sillä on jonain päivänä suora vaikutus asumisen kuluihin kiinteistöveron muodossa.
Lehtiartikkelissa positiivista oli kuitenkin se, että asiat oli hyvinkin konkreettisesti kerrottu. Esimerkkitalot ovat ihan oikeasti olemassa, niiden tämän hetkinen energialuokitus ja kulutustaso tiedetään, ja ilmeisesti paikalle on pyydetty joku alan asiantuntija kertomaan mitä talossa voitaisiin tehdä ja mitä se maksaa. Ja missä ajassa rahansa saa takaisin.
Vaikka lehdessä esitetyt arviot korjausten hinnoista ja takaisinmaksuajoista vaikuttivat yllättävänkin lupaavilta, niin kyllä minä laskelmia maiskuteltuani ja palasteltuani pienempiin osiin uskaltaisin väittää, että lasketut euromäärät taitaa siltikin vaan pitää paikkaansa. Ja jos vaan arviointi saaduista säästöistäkin pitää paikkaansa, sitten myös takaisinmaksuajat on ihan oikein laskettu.
Eikä ne takaisinmaksuajat olleet huonoimmissa energialuokissa kovinkaan pitkät. Esim. jos G-luokan vuonna 1944 rakennettu esimerkkitalo päivitettäisiin kertaheitolla A-luokkaan, niin kulutus putoaa 54800 kWh:sta tasolle 5400 kWh, investointi maksaa noin 25000€ ja takaisinmaksuaika on noin 4 vuotta.
 |
| Kannattaako energialuokituksen nosto? Kannattaa se minusta aina silloin, jos takaisinmaksuaika on riittävän lyhyt. |
 |
| Hyvän energialuokan päivittäminen vielä paremmaksi ei taloudellisesti välttämättä kannata. B-C luokan taloissa takaisinmaksuaika voi olla luokkaa 14-19 vuotta. |
 |
| Huonompi energialuokka päivittyy parempaan varsin kustannustehokkaasti, ja takaisinmaksuaika on lyhyt, näissä lehden kolmessa esimerkissä kaikki nämä maksaa itse itsensä takaisin 3-4 vuodessa. Mistä muusta rahansa saa takaisin yhtä nopeasti ja yhtä varmasti? Nykyään kun esim. pörssiosakkeet ei tuota käytännössä mitään, ja pankit ei maksa säästöille käytännössä lainkaan korkoa. |
 |
| Yhdestä asiasta olisin eri mieltä. Älä eristä kellarin lattiaa tai seiniä sisäpuolelta. Se ei välttämättä onnistu, sillä jos ulkoseinän sisäpinta jää eristeen takana "kylmäksi", niin kosteus tiivistyy siihen. Ja jos siinä on sitten puukoolaukset suoraan seinässä kiinni, niin siinä voi olla puun lahoamis/homehtumisriski aika suuri. |
 |
| Uudehko yli 200 neliön talo ei paljon kuluta. Tämä esimerkkitalo oli luokassa B. |
 |
| Eniten energiaa kului 60-luvun esimerkkitalossa. Tuollaisen kWh-määärän luulisi käyvän jo kukkaron päälle? Asian voisi kuitenkin korjata 14300€ investoinnilla ja 3 vuoden takaisinmaksuajalla. Ihmeellisintä asiassa on se, ettei tälläista korjausta ole tehty jo aikoja sitten... Ehkä iso kulutus ei sitten kuitenkaan käy riittävästi kukkaron päälle? |
 |
| Energiatodistuksen arvosana voi mennä kertaheitolla ääripäästä toiseen. Investoinnin hinta 25000€, säästöt 6800€ per vuosi ja takaisinmaksuaika 4 vuotta. |
Tämä ei ollut (lehden) maksettu mainos.
Ja itsekin isännöitsijän työssäni ihmettelen usein, että näitä euromääräisestikin varsin järkeviä korjauksia tehdään loppujen lopuksi aika vähän. AsOy -maailmassa ainakin joskus tulee vastaan sellainen kumma ilmiö, että mikään ei saisi maksaa mitään, tai ainakin jos investoinnin suuruus on suurehko, ei sitä sitten tehdä, vaikka se maksaisikin itsensä nopeasti takaisin.
Ilmeisesti samaa ajattelutapaa esiintyy sitten omakotitaloissakin, jos ja kun tällaisia tarkoilla esimerkkitiedoilla olevia taloja on ylipäätään löytynyt. Taiteilija on kuitenkin piirtänyt sellaiset havainnekuvat, ettei taloja pysty maastosta tunnistamaan. Sen verran kuitenkin lehdessä kerrottiin, että kaikki esimerkkitapauksina olevat talot sijaitsevat "Keski-Suomen korkeudella".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti