Joulu meni ja talvi tuli

Vietettiin tämä joulu Virossa, ja oltiin kotoa pois keskiviikosta 23.12 lukien eli yhteensä 4 päivää. Talo jäi lämpöpumpun lämmitykseen niin, että lattialämmitys oli ajastetusti päällä 3 tuntia vuorokaudessa, eli tunnin kerrallaan 3 kertaa joka vuorokausi.

Poissaolon aikana sähköä kului seuraavasti:
24.12.2015 = 32,87 kWh
25.12.2015 = 33,26 kWh
26.12.2015 = 34,28 kWh

Yritin yhden päivän eli jouluaaton osalta vähän analysoida, että mihin kaikkeen sähköä kuluu tyhjässä talossa:

Lämpöpumppu näyttäisi vieneen sähköä 15,61 kWh. Tämän voi päätellä siitä, että jos vertaa tasaista pohjakuormaa niihin hetkiin jolloin pumppu käynnistyy ajastetusti, niin noilta tunneilta pystyy näkemään tuon verran "ylimääräistä" sähkön kulutusta. Ja jos hyötysuhde käyttöveden ja sitä kautta lattialämmitysveden lämmityksessä on ollut luokkaa 1.7 (tämän hyötysuhteen kerran mittasin jo aiemmin), niin lämpöpumpun taloon antama lämmitysteho olisi silloin ollut 26,52 kWh.

Pohjakuormana poissaolopäivien päivätunteina näyttää olevan 430W per tunti, sama luku toistuu lähes joka tunti. Tämä jakautuu mm. niin, että IV-kone vie 170W, mikä lienee suurin yksittäinen kuluttaja. Sitten talossa hurisee yksi uusi jääkaappi ja pakastin, sekä kellarissa yksi vanha jääkaappi. Myös IV-koneen esilämmityspatterille vettä kierrättävä pumppu käy koko ajan 18W:n teholla. Kodin elektroniikan valmiustila kuluttaa kait jotain sekin, joten nämä yhteenlaskettuna tekee kait sitten loput eli 260W ns. "pohjakuormaa".

Yön tunteina pohjakuorma kasvaa 300W lisää, joka selittynee ulkovalaistuksella. Ulkona on 9W:n kolmisilmäisiä LED-valoja räystäitä kiertämässä 17 kpl, josta tulee 17x9=153W, lisäksi on jouluvalot terassin kaiteissa ja katunumeroiden valaistukset, sekä noin 10m led nauhaa päätyräystäässä, josta sitten tulee se toinen 150W.

Täten esim. jouluaaton sähkökulutus 32,87 kWh jakautuu suunnilleen seuraavasti:
15,61 kWh lämpöpumpulle
6,8 kWh ulkovalaistukselle
10,46 kWh kodin elektroniikalle ja ilmastoinnille

Noissa luvuissa voi olla vähän heittoja, eikä niitä ehkä kannattaisi kirjoittaa 2 desimaalin, mutta tuossa nuo luvut kuitenkin siinä muodossaan kuin mitä ne laskukoneesta tuli. Toinen "epätarkentava" tekijä on tiilipiipun ja Terhi takka-leivinuunin jäähtyminen. Niiden massa yhdessä on liki 10 tonnia, ja ne kestävät jäähtyä lähes viikon, joten ne ovat luovuttaneet joka päivä kumpikin jotain lämpöä taloon. Jäähtymiskäyrät näyttivät tällä kertaa tältä (23.12 ei pidetty enää tulta missään pesässä, ei ollut tarvetta, eli kun viimeksi saunan kiukaassa ja takassa oli tuli 22.12 illalla, niin lämpötilan huippu on osunut keskiyölle 22-23.12:



Tiilerin Terhi takka-leivinuuni. Lämpötila (ja kosteus) käyrät 21-27.12.2015. Loppupäässä käyrä kääntyy ylös, kun kotiin tullessa laitettiin tulet takkaan.

Tiilipiipun lämpötila (ja kosteus) käyrät 21-27.12.2015. Loppupäässä käyrä kääntyy ylös, kun kotiin tullessa laitettiin tulet saunan kiukaaseen..

Talvi tuli tänä vuonna suunnilleen samaan aikaan kuin vuosi sitten, eli joulun pyhinä. Eikä oltu kotona viime vuonnakaan, jolloin kylmin päivä oli 29.12.2014, jolloin vuorokauden keskilämpötila putosi -17,4C asteeseen. Ihan noin kylmää ei ole tällä kertaa luvassa ollenkaan tähän joulun jälkeiseen aikaan, mutta juuri tällä hetkellä meillä ulkomittari näyttää -11,2C:



27.12.2015 klo 16:00 - lämpötila Vantaan Rekolassa -11C.

Ilma-vesi-lämpöpumppu toimii vielä tässä lämpötilassa, ja se onkin nyt "koekäytössä", että miten se jaksaa talon lämmittää. Lattiakiertoon menee nyt koko ajan +25C lämpöinen vesi, ja lämpöpumppu pystyy näissä lämpötiloissa kehittämään vielä +33C lämpöistä vettä, jolla se lämmittää varaajaan, ja josta vesi menee käytännössä saman tein ja hieman jäähdytettynä lattiakiertoon. Lämmin käyttövesi on nyt siis "loppu" tällä hetkellä, mutta kun myöhemmin illalla käydään suihkussa, otetaan lattialämmityksen kiertovesipumppu siksi aikaa pois päältä. Jolloin jos ei lämpöpumppu tee riittävästi lämmintä käyttövettä, tehdään se sitten sähköllä. Sillähän sen lämpimän käyttöveden aina saa nopeasti tulemaan.

Huomenna sitten näkee tämän päivän tuntiperusteisen kulutuksen, jolloin näkee mitä lämpöpumppu näissä lämpötiloissa kuluttaa sähköä. Lämmön tuottoa on vaikea arvioida, koska kaikki lämpö menee lattiakiertoon, eikä varaajan lämpötila nouse. Sähkönkulua voi sitten verrata vaikka vuoden takaisin pakkaspäivään, jolloin esim. 27.12.2014 vuorokauden keskilämpötila oli -7,8C ja sähkönkulutus (talon ollessa tyhjillään) oli 140,8 kWh per vuorokausi. Uskoisin, että nyt kun talo lämpiää lämpöpumpulla ja takkatulen avulla, niin nyt ei päästä lähellekään noita lukemia.

Kotiin palatessa Vantaalla oli siis täysi talvi, ainakin aikaisempaan verrattuna. Maa oli valkoinen, pakkasta oli yli 10 astetta, ja päivä oli lyhyt - ainakin tässä ekat fiilikset, kun Etelä-Virosta tulee 300 km tänne "pohjoiseen" takaisin, jolloin myös päivän pituus on heti 45 minuuttia lyhyempi.

Tällaisista olosuhteista nimittäin lähdettiin:



Tapanin päivä 2015 Etelä-Viron Võrussa. Harvoin kalastetaan joulun pyhinä siimalla?



Kotiin tullessa lämpötila oli pudonntut +16C asteeseen, joten ihan tuo 3 tunnin mittainen lämpöpumpun käynti lisättynä  takkojen jäähtymislämmöllä ei ollut pitänyt asumislämpötilaa yllä. Joten eka työ on nyt vähän lämmittää taloa...