Lisää lehtien palstoilla

Tällä kertaa lehtien palstoille oman työn kautta - ja artikkeli olikin varsin suosittu puolilta päivin Ilta Sanomissa, jolloin kyseessä oli Ilta Sanomien luetuin nettiuutinen:

Ilta Sanomat "luetuimmat listan" ykkösenä.

Taloussanomissa tämä on luetuin uutinen yhä tälläkin hetkellä (nyt on maanantai 16.12. klo 18:20 kun tätä kirjoitan):

Taloussanomat "luetuimmat listan" ykkösenä 16.12 klo 18:20.

Jo näitä ennen sama uutinen oli Ilta Sanomien viikonloppunumeron paperiversiona, ja kyseinen lehti loppui ainakin joistakin lehtipisteistä kesken:

Tässä koko juttu vielä luettavassa muodossaan:

Ja tässä linkki Taloussanomien nettiversioon (vielä paremmin luettava versio):

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006342522.html

Mistä oikein on kyse? Onko pääpointtina maalämpöön siirtyminen?

Jutun ja oivalluksen pääpointtina ei varsinaisesti ole maalämpöön liittyminen (jollaisia Suomessa on tehty jo vuosikausia, myös erilaisissa ja erikokoisissa taloyhtiöissä), vaan tässä nimenomaisessa tapauksessa tehtiin oivallus, että jos kerran maalämpö oli mahdollista pistää maksamaan itse itsensä 8 vuoden aikana, niin miksei saman tein laitettaisi maalämpöä maksamaan 20-vuotinen laina?

Jolloin lainamäärä olisi paljon suurempi, kuin mitä oli maalämmön hinta. Jolloin taloyhtiö sai remonttirahaa per heti. Jolloin taloyhtiö teki kaikki remonttinsa per heti - ja ilman, että asumisen kokonaiskulut olisivat nousseet yhtään senttiä, eli taloyhtiön osakkaat maksavat asumisestaan joka kuukausi yhä edelleenkin saman verran, vaikka taloyhtiö teki yhteensä 490 tonnin remontit.

Normaalisti pienehköissä taloyhtiöissä tehtäisiin mittavat vastikkeen korotukset noin suuren remontin jälkeen, mutta tässä yhtiössä pidettiin viime viikolla eli 10.12.2019 ylimääräinen yhtiökokous, joka alensi hoitovastiketta noin 24%:lla. Tämä oli ainakin itselläni oman 15-vuotisen isännöintiurani ensimmäinen ja ainoa ylimääräinen yhtiökokous, joka on kutsuttu koolle sen takia, että hoitovastiketta alennetaan. 

Alentamisen syynä oli siis maalämmöstä johtuva hoitokulujen jyrkkä lasku. Ja tällä hoitovastikkeen laskulla katetaan nyt otettavan pankkilainan kaikki korot ja kulut ja lyhennykset seuraavan 20 vuoden ajan.

Jos joku (vaikkapa nokkela isännöitsijä) esittelee tämän toimintamallin muillekin taloyhtiöille, niin nykyisillä kaukolämmön hinnoilla tämä toimintamalli Helsingin Puistolassa sijaitsevasta rivitaloyhtiöstä on heti kopioitavissa lähes kaikkiin muihinkin taloyhtiöihin esim. Helsingissä ja Espoossa.

Vantaalla tilanne on haastavampi, koska vantaalaiset taloyhtiöt ovat saaneet nauttia edullisemmasta kaukolämmöstä sen jälkeen, kun Vantaalle rakennettiin jätteenpolttolaitos, eli kaukolämpöä tulee - tarvittiin sitä taikka ei. Niin sitä sitten myydään halpaan hintaan lähiseutujen taloyhtiöille. Silti nytkin eräälle vantaalaiselle rivitaloyhtiölle tehty vastaava laskelma lupailee 12-13 vuoden takaisinmaksuaikoja. Sekin on hyvä saavutus. Jolloin 20 vuoden pankkilainalla tämäkin yhtiö saisi reippaasti ilmaista remonttirahaa.

Maalämpö ei kuitenkaan ole taikasana, eikä edes mahdollista tai kannattavaa kaikissa yhtiöissä. Mutta silloin pitää selvittää mm. lämmön talteenoton, tai VILP:n tai muun ratkaisun kannattavuutta.

Miksi näitä ratkaisuja ei sitten tehty jo esim. 10 vuotta sitten? No silloin ei vielä ollut tehokasta ja teknisesti luotettavia lämpöpumppuja. Mutta nyt on. Toki yhä vieläkin lämpöpumppukauppiaat joskus huijaavat ostajia ylisuurilla lupauksilla mm hyvistä COP tai SCOP -luvuilla, jotka ei sitten toteudukaan käytännön elämässä, vaikka laboratorion testitilanteissa ne olisikin saavutettu.

Tai sitten maalämpökauppias myy (halvempaan hintaan pyrkiessään) koko järjestelmän liian lyhyellä kallioreiällä, joka on laskettu 1 metri kallioreikää per 1 neliö lämmitettävää asuinpinta-alaa -kaavalla.

Nykyään oikeampi suhdeluku on 1,3 metriä kallioreikää per neliö lämmintä pinta-alaa. Silloin paluuvesi on lämpimämpää, ja maalämpöpumpun hyödysuhde on parempi ja sähkönkulutus paljon pienempi.

Öljylämmityksen ja VILP:n yhdistelmä fiksua?

Tänään lienee tämän talven kylmin päivä. Ja vielä aika tuulinenkin. Tuuli lisää pakkasen purevuutta - myös asuinrakennuksissa. Meren rannoilla olevissa taloissa tämä lieneekin jo lämmitysjärjestelmien säädöissä huomioitu.

Kirpeä pakkaspäivä on myös pörssisähkön ostajalle kallis päivä. Sähkö(energia) maksaa/maksoi tänä aamuna enimmillään Fortumin Tarkka -asiakkaille 9,2c per kWh, ja lisäksi päälle tulevat vielä siirtomaksu 3,4c/kWh + alv24%, sekä sähkövero 2,8c per kWh. Nämä kaikki tekevät yhteensä 16,2c/kWh.

Sähkö on kallista tänään koko päivän. Illalla vasta halpenee.

Kalliita punaisia tunteja oli eilenkin aamulla ja iltapäivällä.

Huomisen hinnoista ei ole vielä tänään tietoa, ne julkaistaan

noin klo 16:00 aikoihin.

No mikä järki sitten on ostaa kallista pörssisähköä, jos siinä on kovin hinta juuri kylmimpinä pakkaspäivinä, eli juuri silloin, kun sähköä lämmitykseen eniten tarvittaisiin? Siis monet maalämpöjärjestelmätkin mitoitetaan aliteholle, esim. 80%:iin todellisesta tarpeesta, jolloin niissä taloissa juuri tällaisina päivinä lisävastukset menevät päälle, ja kallista sähköä kuluu...

Kyllä siinä pörssisähkössä kuitenkin on järkeä. Eli kalliiden tuntien päivinäkin esim. tänään ja eilen sähkölämmittäjä voi valita tuolta välistä ne edullisimmat tunnit. Tietysti tässäkin pitää olla varovainen, ettei tulevaisuudessa käytä liian suuria hetkellisiä tehoja. Omat pääsulakkeet varmasti isommankin tehon vielä kestävät, mutta suuri hetkellinen tehopiikki - vaikkapa vain yksi tunti - voi jatkossa vaikuttaa siirtomaksujen suuruuteen. Siksi isoja tehopiikkejä ei saisi enää tulla, jos sähkön siirron hinnoittelua tullaan muuttamaan tähän suuntaan:

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/18-000-kotitaloutta-sai-jo-sahkolaskuunsa-tehomaksun-helen-automatiikka-tai-takka-voivat-auttaa-pienet-kerrostaloasunnot-saastyvat-muutokselta-6703775

Koko vuoden tarkastelussa edullisten tuntien poimiminen joko suorasähkölle tai VILP-lämmitteiselle talolle kuitenkin kannattaa, jolloin pörssisähköön siirtyminen alentaa vuosittaista sähkölaskua merkittävästi. Meidän talon tapauksessa pörssisähkö leikkasi sähkön hinnoista pois 9,9% niin kuin tässä kerran jo aikaisemmin asiasta kirjoittelin:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/06/porssisahko-kannatti.html

Pörssisähkön kalliiden tuntien näkövinkkelistä Motivan asiantuntija Sami Seuna lienee pohtinyt myös sellaista vaihtoehtoa, että olisiko VILP-taloissa öljylämmitys se järkevin yhdistelmä ja varalämpö? Siis että kannattaako näin kallista sähköä käyttää enää ylipäätään? Tai toisena tulokulmana samaan asiaan - jos alun perin talossa jo on öljylämmitys, ja jos taloon hankitaan VILP (ilmasta-veteen lämpöpumppu), niin öljylämmistysjärjestelmä - mikäli vielä toimiva - kannattaisi jättää purkamatta. Lisää asiasta tässä linkissä:

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005580079.html

"Jos talossa on hyväkuntoinen öljylämmitysjärjestelmä, ei sitä kannata purkaa. Lämpöpumpun ja öljylämmityksen yhdistelmällä voidaan saavuttaa suurin säästö."

Tuo yllä oleva lause on suora lainaus Taloussanomien artikkelista, ja siinä on mielestäni hyvää pureksittavaa. Siis onko asia noin, ja kuinka suuri se "saavutettava suurin säästö" sitten oikein olisi? Siihen nyt ihan suoraa euron tarkkaan vastausta itse en ainakaan artikkelista lukemalla saanut, tai sitten en vaan osannut katsoa?

Öljylämmityksen avulla kuitenkin voi leikata "kalliit tunnit" pois omasta sähkönkulutuksestaan, aivan niin kuin polttopuitakin käyttämällä voi tehdä. Ja kaikki ihmiset varmasti valitsisivat polttopuut, jos ei niiden eteen tarvitsisi tehdä mitään, sillä kiireisellä työssäkäyvällä ei välttämättä ole niin paljon aikaa talon lämmitykselle, että koko talo lämpiäisi puilla. Mutta öljylämmitys on tässä kohtaa vaivattomampi, eli jotain palavaa ainetta polttamalla voidaan säästää sähköä, jos sähkö on erityisen kallista. Öljylämmitys tietenkään ei ole ympäristöystävällinen, niin kuin polttopuut olisivat.

Yksi näkökulma euromääräisen tarkastelun ja ympäristöystävällisyyden lisäksi talon lämmittämisessä on lämmityksen vaivattomuus. Se lienee myös yksi syy sille, miksi moniin uusiinkin taloihin kuitenkin tulee maalämpö, vaikka yllä olevan Taloussanomien artikkelin mukaan maalämpö ei aina ole taloudellisesti järkevää. Siis tällä tarkoitetaan Taloussanomien artikkelissa varmastikin juuri uudempia (1990 jälkeen rakennettuja) taloja, joissa artikkelin mukaan maalämmöllä voi säästää vain noin 8000 kWh vuosittain, jolloin takaisinmaksu aika artikkelin mukaan olisi enimmillään jopa 17 vuotta.

Sinä aikana on jo jouduttu vaihtamaan maalämpöpumpun kompressori, sekä tekemään muitakin säätöjä ja remontteja, jolloin 8000 kWh:n eli noin 1000 euron säästö on kulunut siinä - eikä välttämättä edes riitäkään, jolloin säästö voi jäädä pienemmäksi mitä on maalämmöstä tulevat ylläpitokulut. Ulkona oleva kallioreikä toki lienee ikuinen, eli jos maalämmön kulut laskee koko talon iälle joka yleisimmin on noin 100 vuotta, niin silloin maalämpö lienee aina se halvin ratkaisu kuitenkin.

Jos öljylämmitteiseen taloon asennetaan VILP, niin hyväkuntoinen öljylämmitysjärjestelmä varmasti kannattaa jättää purkamatta. Siitä olen samaa mieltä. Ja itse asiassa öljynpolttimen uusiminen ja järjestelmän kunnostaminen ei sekään kovin paljon maksa. Silloin öljystä saa varalämmön ja lisälämmön tarvittaessa.

Toinen varalämpö VILP taloissa on suorasähkö tai sen ohella polttopuu. Suorasähkölle "pudotessa" (siis kun VILP ei kovilla pakkasilla enää käynnisty), niin yksi keino siinä kohtaa on lämmittää taloa yösähköllä niin paljon kuin mahdollista. Öisin sähkö on kuitenkin edullisempaa (siirtomaksukin on öisin edullisempi), mutta sähkövero on joka tunti aina sama. Mutta edullisiakin tunteja on tarjolla aina silloinkin, kun on tällaiset kovat pakkaset kuten nyt.

Ja jos pakkasjakso osuu lopputalveen, kuten nyt kävi, niin nyt iltapäivän auringossa VILP on lähtenyt käyntiin käytännössä joka päivä (paitsi tuskin käynnistyy tänään, ja meillä taukoa piti jo kerran aikaisemminkin). Mikäli VILP käynnistyy iltapäivällä, silloin nekin tunnit kannattaa hyödyntää, eli ottaa koneesta täydet tehot irti.

Iltapäivän auringossa käyvä VILP "ei tiedä" että öisin on ollut kylmää, koska se tietää vain sen hetkisen lämpötilan, missä se pysyy käynnissä. Jolloin jos pelkästään päivän ylimmän lämpötilan mukaan lämmittää, se jää vähän alakanttiin (ellei lämmityksen säätönä ole huonelämpötilat). Joten jos esim. meillä nyt kun öisin on yli -20C pakkasta, mutta iltapäivisin lämpötila voi kohota -7C paikkeille, niin siinä -7C:ssä automatiikka säätää lattiakiertoon menevän veden aika haaleaksi.

Kiertoveden lämpötila kannattaa käydä käsin kääntämässä vähän jyrkempään kulmaan niin, että kun VILP alkaa lattiakiertoa lämmittää iltapäivällä, niin noiden tuntien aikana lattiaan kannattaisi ajaa ylilämpöä niin paljon kuin järjestelmä sallii ilman lämpökäyrän rukkaamista. Tai ainakaan lämmityskäyrän säätöihin en ole itse ryhtynyt, nyt kun se on kerran saatu asettumaan oikeaksi. Ja oikean lämmityskäyrän tunnistaa siitä, että talo on tasaisen lämmin niin pikkupakkasilla, kuin kovillakin pakkasilla. Jos lämpökäyrä on liian jyrkkä, talo on kovilla pakkasilla liian kuuma, ja jos se on liian loiva, silloin talo on kovilla pakkasilla kylmä. Mutta usein näissä järjestelmissä on pieni käsisäädön vara, joka esim. Oumanin näyttötaulussa näyttää tältä:

Oumanin säätimellä voi säätää lattiakierrossa kulkevan veden lämpötilaa,

jota lämmityskäyrä säätää toki muutenkin ulkoilman tai sisäilma-antureista

tulevan tiedon mukaan. Käsisäädöllä voi kuitenkin tässä esimerkissä vaikuttaa

huoneilman lämpötilaan joko +4C tai -4C. Jolloin jos kääntää "nupit kaakkoon"

silloin lattiakiertoon lähtee mahdollisimman lämmin vesi niiden tuntien aikana,

mitä VILP pysyy käynnissä. Muutoin lattiakiertoa joutuu lämmittämään suora-

sähköllä, jos VILP pysähtyy pitkäksi aikaa.

Mitä sitten muuta opimme Taloussanomien artikkelista? No ainakin ilmasta-ilmaan lämmittävä "peruslämpöpumppu" näyttää olevan paras sekä halvin. Sellaisen saa noin parilla tonnilla, ja asennustyöstä saa kotitalousvähennykset. Ja sen jälkeen säästöä tulee noin 3000 kWh vuosittain, jolloin takaisinmaksuaika on 4-6 vuotta. Ja jos ilmasta-ilmaan lämpöpumppuja laittaisi 2 rinnakkain, sitten säästöä tulisi 6000 kWh vuosittain? Lisäksi kesäisin saa tehtyä koneellisesti jäähdytystä. 

Jäähdytyksen osalta myös maalämpöä markkinoidaan usein sillä, että "kaupan päälle saatte vielä kesäisin maasta viileää ja ihan ilmaiseksi, pelkän kiertovesipumpun sähkön hinnalla!" No tämä on totta kyllä. Mutta tällä mainoslauseella ei ole euroiksi käännettynä juuri mitään merkitystä. Eli jos kesän viilennykset tekee ihan yleiseen tapaan esim. ilmasta-ilmaan lämpöpumpulla, se maksaa sähkönä muutaman kympin per kesä. Eikä se muuta maalämpöinvestoinnin kannattavuutta mihinkään, jos maalämmön hinta on kuitenkin sellaiset 15-20.000 euroa.

Nykyisin myös IV-koneissa on lisäominaisuutena automaattinen kesäöisin laukeava ohivirtauspelti. Jolloin IV-kone ottaa yöviileän ilman sisään, ja pitkälti siitä johtuen esim. meidän talossa ei olla tarvittu koneellista jäähdystä 3 vuoden aikana vielä kertaakaan. Vaikka VILP:n jatkeena toki konvektori onkin valmiiksi asennettuna (kun jälkiasennuksena se ei enää onnistuisi). Tavallisellakin IV-koneella (ilman ohivirtauspeltiä) saa kesäyön viileyden sisätiloihin, jos joka yö kääntää koneessa kierrokset suuremmalle ja pitää päivällä konetta pienemmällä.

Jätteet ja tähteet tankkiin

Tänään hain ensimmäisen tankillisen Nesteen uutta uusiutuvaa dieseliä eli virallisemmin MY dieseliä. Niin se vaan maailma muuttuu, ja jos jossain vaiheessa fossiilisen dieselin letkut katoaa bensa-asemilta lopullisesti, sitten ei enää Arabimaat saa öljyn viennistään tuloja. Taitaa samalla loppua sotimisetkin sillä suunnalla, jos ei ISIS-miehille ja muille ammuskelijoille enää riitä rahaa eikä panoksia. Mahdollisesti ympäristökatastrofitkin vähenevät, ellei fossiilista öljyä enää tulevaisuudessa rahdata isoilla tankkereilla ympäri maailman meriä.

Joten omasta mielestäni on pelkästään vaan hyvä asia, että jos ja kun autot alkavat kulkea sähköllä ja uusiutuvilla polttoaineilla, niin sen jälkeen diesel autolla ajelu on ihan yhtä ympäristöystävällistä kuin vaikkapa polttopuilla lämmittäminen. Kumpikin näistä toki tuottaa pienhiukkasia ilmaan, mutta kumpikaan näistä ei lisää ilmakehässä olevan hiilen määrää, sillä jos polttopuut jätettäisiin metsään ja tähteet laittamatta tankkiin, niin siltikin ne mätänisivät ihan itsestään, ja täsmälleen sama määrä hiiltä vapautuisi ilmakehään. Se on sitä normaalia hiilen kiertokulkua.

Lisätietoa Nesteen uudesta Dieselistä (jota nyt siis myydään vain pk-seudulla, ja täälläkin vasta vain 6 asemalla) tässä linkissä:

https://www.neste.fi/artikkeli/neste-my-sinun-panoksesi-ilmastotalkoisiin

(tämä ei ole maksettu mainos, enkä ole Nesteellä töissä, joskin minulla kyllä on muutamia Nesteen osakkeita, joiden arvo on viimeksi kuluneina vuosina kehittynyt varsin mukavasti - tosin takapakkia osakkeen arvoon tuli nyt kun Donald Trumpin mukaan ilmastomuutos on kiinalaisten höpötyksiä)

Jos tien päällä diesel autolla ajava ajelee keskimäärin 30000 km vuodessa ja jos siirtyy fossiilisesta dieselistä uusiutuvaan dieseliin, niin litrahintaan tulee nyt nykyisillä hinnoilla noin 15 senttiä lisää. Se tekee vuositasolla suunnillen 350 euroa lisää polttoaine kuluja. Eli alle euron päivässä. Uusiutuva diesel siis maksaa suunnilleen saman verran mitä 95 oktaaninen bensa. Tällöin säästöä ei saa bensa-autoon verrattuna enää muuta kuin sen, että diesel auton ominaiskulutus on muutaman litran pienempi, mitä vastaava ja saman tehoinen bensiinimoottorilla oleva auto kuluttaisi. Eli tappiolle jää, jos vielä diesel verokin huomioidaan.

Mutta ei meillä taida maapallolla olla nyt oikein muita mahdollisuuksia, kuin siirtyä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin. Tähän on ainakin 2 syytä, eli fossiiliset polttoaineet loppuvat (loppuisivat) joskus, ja toisaalta niiden poltosta johtuu ilmaston lämpeneminen (jos ei se sitten Trumpin mukaan todellakin ole jotain kiinalaisten höpötyksiä). Mutta jos uusiutuvat polttoaineet ovat nyt tulleet jäädäkseen, sitten loput fossiiliset öljyt jäävät maan sisään ja pumppaamatta. Ei kivikausikaan sen takia loppunut, että kivet olisivat loppuneet.

Talon rakentamisessa mielestäni oleellisin asia on aina tehdä vesikiertoinen lattialämmitys. Silloin seuraavan 100 vuoden aikana voi vapaasti valita millä sen veden lämmittää. Nytkin vaikka uusiutuva diesel on alussa aika kallista, niin ei ole mitään takeita siitä, etteikö tuotantovolyymien kasvaessa ja valmistusmenetelmien kehittyessä litrahinnat voisi vaikka laskeakin. Jolloin jos hinta painuu perinteisen polttoöljyn alle, silloin öljypoltin on taas uudestaan edullinen, energiatehokas ja myös ympäristöystävällinen (eihän se biodieselin polttaminen ole silloin yhtään sen vakavampi rikos kuin polttopuiden polttokaan).

Toinen mahdollisuus tulevaisuudessa voi olla myös se, että mitä jos kotimainen rypsiöljy alkaisi "kelvata" öljypolttimelle? Se olisi halpaa. Ja silloin lämmitysöljy kasvaisi meillä omassa pellossa. Ja jos rypsiöljy saataisiin taloudellisesti kannattavalla tavalla jalostettua niin pitkälle, että sen voisi polttaa diesel moottorissa, silloin se kelpaisi autoille, mutta myös diesel generaattorillekin.

Silloin pientalon rakentaja voisi tehdä kellariinsa jonkun huolella äänieristetyn kopin. Jolloin siellä voisi diesel generaattorilla tehdä kaiken sen sähkön, mitä talo tarvitsee. Samassa prosessissa, kun ottaisi kaikki hukkalämmöt talteen, niin homma olisi aivan yhtä tekokasta kuin nyt on kaukolämpölaitoksissa ollut. Kaukolämpölaitoksissa samalla kun tehdään lämpöä, on tehty myös sähköäkin. Tällöin raaka-aineen (yleensä hiilen) energia on saatu kaikki talteen lähes 100%:sti. Ja prosessi olisi uusiutuvalla "tähteet tankkiin" dieselillä tai rypsiöljy dieselillä aika ympäristöystävällistäkin vielä.

Mitenköhän siinä sitten Carunan ja muidenkin sähkön siirron korotuksilla rahastavat yhtiöt pärjäisi jatkossa, jos kukaan ei enää tarvitsi ulkopuolelta ostettavaa sähköä (ainakaan niin paljon)?

Nesteen asema lentokentällä Technopoliksen vieressä.

Polttoainevaihtoehdot tänä päivänä.
Mahtaako vasemman puoleinen eli fossiilisen dieselin
letku jossain vaiheessa poistua kokonaan?

Molemmat dieselit lähikuvassa.

Itselläni eka tankkaus tänään 12.1.2017.

Euromäärät juoksevat nopeammin kuin litramäärät.

Uusiutuva diesel on aivan kirkasta eikä vaahtoa. Ihan niin kuin olisi vettä tai
viinaa tankkiin kaadettu.