Näytetään tekstit, joissa on tunniste asumisen kulurakenne. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste asumisen kulurakenne. Näytä kaikki tekstit

lauantai 22. tammikuuta 2022

Omakotiasumisen kulurakenne

Nyt ennätyskylmän joulukuun 2021 jälkeen on julkisuudessa ja TV-uutisissakin haastatteluissa ihmetelty ja paljoksuttu omakotiasukkaiden sähkölaskuja. Moni on järkyttynyt yli 1000 euron sähkölaskustaan ja ilmeisesti tai mahdollisesti Suomen ennätyksen tässä lajissa teki radiotoimittaja Mari Valosaari, joka kertoi saaneensa joulukuulta 2021 sähkölaskua yhteensä 2245,37 euroa! Tässä linkissä siitä tarkemmin:

Mari Valosaaren sähkölasku

Jos meiltä kysytään samaa, niin oma sähkölaskuni joulukkuulle 2021 oli 261,32 euroa - josta summasta sähköenergian osuus oli 113,42€ ja veroihin ja siirtomaksuihin kului yhteensä 147,90 euroa.

Jos tiivistän omassa omakotiasumisessamme kulurakenteen nyt päättyneeltä vuodelta 2021 ja vertailun vuoksi kaikilta aikaisemmiltakin vuosilta (uuteen taloon päästiin muuttamaan aikoinaan syys-lokakuun vaihteessa 2014), niin alusta saakka tähän päivään saakka vuosittaiset kulut näyttävät tältä:







Kululajeittain katsottuna sähkön euromäärä ei ole kasvanut lainkaan. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että vuosi 2014-2015 oli lokakuulta-lokakuulle suorasähköllä asumisen "koevuosi". Suorasähköllä asumiskokeilu johti siihen, ettei taloon tullutkaan maalämpöä, vaikka sellaista oli alunperin suunniteltu jo rakentamisen aikana asennettavaksi.

Mutta taloon tulikin maalämmön asemesta ilmasta veteen -lämpöpumppu, koska ekan 12kk asumisen aikana sähköä kului vain noin 17000 kWh, joka siis maksoi noin 1800€. Tämä summa oli niin pieni, että jos maalämmön avulla siitä saisi nipistettyä puoletkin pois, niin noin 900€ vuosisäästöllä yli 20 tonnin maalämpöinvestointia saa kuolettaa yli 20 vuotta. Ja silloinkaan ei olla vielä  huomioitu sitä, että maalämpöpumpun laitteistot joutuu uusimaan jo 15 vuoden kohdalla.

Mutta ilmasta-veteen -lämpöpumppu maksoi asennettuna vain 8600 euroa, ja nyt tänä vuonna kun maaliskuussa 2021 siitä hajosi piirikortti, niin samaan koneeseen piti investoida 1130 euroa lisää. Tämän hetkinen hinta tälle kokeilulle on siis 9730 euroa. Lienee tuo nyt tähän mennessä säästänytkin sähköä ehkä noin 2000-3000 eurolla, niin katsotaan miten tässä kokeilussa lopulta käy? Ehkä kone tienaa lopulta hintansa, tai sitten ei. Yhteensä käyttötunti mittariin on nyt kertynyt noin 6 vuoden aikana yhteensä 8196 tuntia. Koneen odotettavissa oleva käyttöikä pitäisi olla noin 40000 tuntia, jonka jälkeen se on loppuun ajettu. 

Maalämpöä ja kaikkia lämpöpumppuja myydään yleensä pelottelemalla ostajaa kovilla korotuksilla energian hintoihin niin, että laskenta-exceleissa vuosikorotukset ovat aina vähintään 3-5%. Jos nyt katson itse peruutustuspeiliin, että miten on käynyt, niin 2014 sähkö on maksanut 5,25€/kWh ja nykyisessä sähkösopimuksessani syyskuusta 2021 eteenpäin sähkönhintana on 4,75€/kWh ilman kk-maksuja ja 18 kuukaudeksi eteenpäin sama hinta. Toki kyllä se sähkönhinta joskus voi nousta, ja viime joulukuu jo näyttikin siitä esimerkkiä.

Prosentuaalisesi ehkä eniten on nousseet vakuutusmaksut, jotka lähes 2-kertaistuivat vuodesta 2014 vuoteen 2020. Sitten kilpailutin vakuutusyhtiöt ja sain vähän hintaa alas ilman, että vakuutuksen sisältöä tai omavastuun suuruutta olisi pitänyt muuttaa.

Jätemaksut ovat kehittyneet maltillisesti, koko asumisen aikana nousua noin 20%. Ensi vuodelle tulee tässä kohtaa alennusta, koska sekajäteroskiksen tyhjennysväliä muutettiin 2 viikosta 4 viikkoon 1.1.2022 lukien. Koska talossa asuu enää 2 henkilöä, niin jätteitäkään ei kerry enää yhtä paljon kuin alkuvuosina, jolloin asukkaita oli 4. Mutta nyt molemmat lapset ovat jo muuttaneet asumaan ja opiskelemaan Vantaalta muualle (Tampereelle ja Lappeenrantaan). Tästä asukasmäärän laskusta johtuen myös vesilasku on vuosien saatossa pudonnut reippaasti, lähes puolella.

Kiinteistöveroon on tullut vuodesta 2014 lisäystä noin 13% eli yhteensä reilut sata euroa 7 vuoden aikana. Korjauskulut ovat vaihdelleen alle satasesta (IV-koneen suodattimien hinta) nykyiseen 1450,67 euroon, josta summas se ilmalämpöpumpun piirikortti kustansi sen 1130 euroa, ja loput ovat IV-suodattimia yms. pienkorjauksia.

Tänä vuonna kuukautta päälle laskettu asumisen kulu oli 413 euroa, eli noin 200 euroa per henkilö. Ei ole iso raha pk-seudulla, jos katsoo mitä asuminen täällä seudulla noin muuten maksaa, niin 413 eurolla ei saa edes yksiön vuokraa maksettua. Tietysti jos on asuntolainaa tai rakennuslainaa (niin kuin meilläkin toki on), niin se tulee tuohon summaan päälle. Mutta sen todennäköisesti saa talon myydessä pois, eli se ei ole kulu vaan investointi. Lisäksi myydessä voi saada enemmänkin, mitä talo on aikoinaan maksanut. 

Esim. kun tämän omakotitalon tontti ostettiin 10 vuotta sitten 105.000 eurolla, niin tänä päivänä tonttien hinnat näyttää liikkuvan siinä 130.000-150.000 euron haarukassa. Eli pelkästään tonttien hinnat ovat nousseet keskimäärin 300 euroa joka kuukausi koko 10 vuoden ajan (jolloin 10 vuodelle laskettu arvonnousu on 36000 euroa). Omakotitalojen hintakehitystä en ole nyt katsonut, ja siihen voi myös vaikuttaa moni muukin seikka. Esim. talon ikä, koko ja asumisen kulut.

sunnuntai 28. helmikuuta 2021

Omakotiasumisen kulut

 Olen jakanut asumisen kulut seuraaviin pääryhmiin: sähkö (sis. lämmitys ja kotitaloussähkö), kiinteistöverot, vesimaksut, jätemaksut, vakuutus ja viimeisenä huolto ja korjaus. Euromääräisesti ja prosenttiosuuksina excel-taulukot näyttävät tässä vaiheessa tältä (takana päin on 6 kokonaista kalenterivuotta ja neljännes päälle vuotta 2014, jolloin muutettiin syys-lokakuussa sisään uuteen taloon):






Uudessa talossa ei paljon korjattavaa ole, joten ensimmäiset 4 vuotta korjaus- ja huoltokulut olivat lähinnä IV-koneen suodattimien uusintaa ja huoltoon kului noin satanen vuosittain. Sen jälkeen tuli vähän isompiakin juttuja, eli ilmamäärien mittaus ja uudelleen säätö 2018 ja sitä seuraavana vuotena WC-pöntön korjausta ja ulkoseinän läpi menevän vesipostin uusinta. Koronavuosi 2020 oli huollon osalta kaikkein kallein vuosi (rahaa kului yht. 1335€, kun tehtiin IV-nuohous ja valvontakameroiden uusinta kuudennen asumisvuoden kohdalla). Tämä 1335€ ei vielä ole ihan lopullinen kustannus, oletan tämän pienenevän hieman sitten kun verotus valmistuu ja saan kotitalousvähennyksinä jotain.

Yksi kuluerä, joka on pysynyt samana kaikki nämä vuodet on ollut jätemaksut. Siinä kohtaa kuluu vähän reilut 200 euroa joka vuosi. Jäteastia meillä tyhjennetään kerran 2 viikossa. Ja se on luksusta, sillä rakennusaikana, kun kaikenlaista jätettä kertyi tosi paljon, silloin niiden poisviemisestä joutui huolehtimaan ihan itse, kun jätesopimusta ei vielä ollut tehtynä. Jätemaksut ovat myös täysin merkityksetön noin 5-7%:n kuluerä vuosittain.

Jätemaksuille toisena ääripäänä on kiinteistön täysarvovakuutus. Se on kallistunut prosentuaalisesti kaikkein eniten. Vuonna 2015 vuosimaksuna oli 220,39 euroa - mutta 5 vuodessa kustannus lähes tuplaantui niin, että vuonna 2020 vakuutuksiin kului jo 402,18 euroa. Sen jälkeen kilpailutin vakuutukset, mutta en siltikään saanut vuoden 2021 vuosimaksusta pois kuin 26 euroa. 

Vesilaskut ovat vaihdelleet kokonaiskuluista 11-20%:n välillä. Enimmillään vesimaksuihin kului 664 euroa vuonna 2017, mutta vuonna 2020 veteen kului silloinkin vielä 502 euroa, vaikka vesilaskujen olisi voinut olettaa puolittuneen, sillä tarkastelujaksolla asukasmääräkin on puolittunut neljästä kahteen, sillä molemmat lapset ovat muuttaneet kotoa pois. Mutta käyvät toki aina välillä, ja siksi kai vedenkulutus ei ole pienentynyt kuin noin 20% vain.

Sähkömaksut ovat vakiintuneet reiluun 1000-1150 euron paikkeille viimeisen 4 vuoden aikana. Lähtötaso oli 1786 euroa vuonna 2015, jonka jälkeen hankittiin ilmasta-veteen lämpöpumppu. Siitä kai eniten johtuu se, että sähkölasku on nyt 500-600 euroa pienempi kuin ekana asumisvuotena, jolloin asuttiin kokeeksi suorasähköllä.

Ekanakin vuotena suorasähkön kulutus (euromääräisesti siis reilusti alle 2000€ vuosittain) oli niin pieni, että vaikka rakennusaikana kaikki asiantuntijat suosittelivat, että 241m2 suuruinen talo kannattaa ilman muuta liittää maalämpöön, niin eipä kannattanutkaan. Sillä vaikka maalämpö olisi leikannut sähkölaskusta puolet pois, se olisi siltikin tuonut säästöä vain vajaan tonnin vuosittain. Ja saadut maalämpötarjoukset (pyysin 3 kpl) olivat 20 tonnin kahta puolen. Jolloin takaisinmaksuaika maalämmölle olisi hyvinkin ollut luokkaa 20 vuotta ja ylikin. Kuitenkin jo 15 vuoden kohdalla maalämpölaitteiston kompura pitäisi vaihtaa uuteen, vaikka laite ei ole vielä maksanut edes itse itseään takaisin...

Tällä tarkastelujaksolla 2015-2020 edullisinta asuminen oli vuonna 2017, jolloin se maksoi kuukaudessa 271,66€/kk. Kalleinta on ollut vuosina 2014 ja 2020, jolloin kk-kustannus on ollut noin 370€/kk.

Näillä noin 300€/kk -kustannuksilla ei pystyisi vuokraamaan edes yksiötä Vantaalta, eikä yksiön kokoluokassa sen puoleen muutenkaan pystyisi majoittamaan kahta tai neljää asukasta. Eli ainakin tämän matematiikan mukaan omakotitalossa asuminen on verrattain edullista? (Jos on asuntolainaa, niin siinäkin korot ovat tänä päivänä lähellä nollaa).

lauantai 26. tammikuuta 2019

Asumisen kulut nousivat 2016 tasolle

Vuosi sitten asumisen kulut laskivat jonkin verran, kun vertailin vuotta 2016 ja 2017 keskenään. Tässä linkissä nuo toissavuotiset vertailut ja analyysit:

https://talopakettitalorautio.blogspot.com/2018/01/asumisen-kulut-laskivat-jalleen.html

Nyt kun katsotaan 2018 asumisen kokonaiskustannuksia ja niiden muutoksia, niin pientä nousua on havaittavissa. On noustu taas takaisin vuoden 2016 tasolle.

Alusta alkaen kaikkien vuoden kaikki asumisen kulut ovat eri vuosina menneet näin (talossa on asuttu lokakuusta 2014 alkaen).

Vuosi 2014 = 1.134,42€ (muutto 28.9.2014 - asuttiin loppuvuotta vain 3 kuukautta)
Vuosi 2015 = 3.735,56€
Vuosi 2016 = 3.559,90€
Vuosi 2017 = 3.259,92€
Vuosi 2018 = 3.528,20€

Nyt jos ja kun verrataan vuosia 2017 ja 2018 toisiinsa, niin nyt vertailu asumisen kustannuksissa ja niiden muutoksissa näyttää tällä kertaa tältä:

Vuosi 2017 Euroina   % -osuus
Sähkö1151,64    35,33 %
Kiinteistövero          870,70    26,71 %
Vesi          664,29    20,38 %
Vakuutus          278,30      8,54 %
Jäte          214,24      6,57 %
Muut kulut            80,75      2,48 %
YHTEENSÄ 3259,92  100,00 %
Vuosi 2018 Euroina %-osuus
Sähkö 921,66 26,12
Kiinteistövero 863,12 24,46
Vesi 556,76 15,78
Vakuutus 320,28 9,08
Jäte 229,72 6,51
Muut kulut 636,66 18,04
YHTEENSÄ 3528,20 100,00
Muutos,€ Euroina %-osuus
Sähkö -229,98 -19,97
Kiinteistövero -7,58 -0,87
Vesi -107,53 -16,19
Vakuutus 41,98 15,08
Jäte 15,48 7,23
Muut kulut 555,91 688,43
YHTEENSÄ 268,28

Sähkössä tuli eniten säästöä, yhteensä 229,98€ ja prosentteina sähkölasku putosi viidenneksellä eli -19,97%. Syynä pudotukseen oli pienempi vuosikulutus kuin vuotta aiemmin.

Kiinteistöverossa ikäalennus kasvaa vuosi vuodelta, ja jos ei veron perusteita muuteta, silloin vero pienenee noin prosentilla vuosittain. Näin on ollut aiemmin, ja näin kävi tälläkin kertaa.

Veden käyttö ja vesilasku pienenivät. Syystä että viime vuonna poika oli armeijassa ja kulutus pienempää.

Vakuutusmaksuissa on tapahtunut selkeää kasvua, noin +15%. Onneksi vakuutusmaksut kokonaisuudessaan ovat vain pieni kustannus asumisen kaikista kuluista.

Myös jätemaksut nousivat hieman, eli noin 15 eurolla eli noin +7%.

Suurin muutos ylöspäin oli kohdassa muut kulut, johon toissa vuonna ei tullut mitään muuta kuin nuohouksen kulut 80,75€. Tämä kustannus oli tällekin vuodelle ihan sama, mutta nyt piti hankkia myös uusia suodattimia IV-koneelle. Olen ottanut niitä 5 settiä aina kerralla, ja ne maksoivat 185,40 euroa, ja riittävät pitkälti ensi vuoteen. Ilmanvaihtoa piti myös tutkia, mitata ja säätää, koska ilmanvaihto oli tukkeutuneesta tuloilman hyttysverkosta johtuen mennyt lähes tukkoon. Tästä työstä tuli laskua 371,01 euroa, joten tänä vuonna kohta "muut kulut" oli yhteensä 555,91 euroa eli lähes 700% suurempi kuin viime vuonna.

Yhtä kuukautta kohden omakotiasuminen maksoi meillä tällä kertaa eli vuonna 2018 yhteensä 294,02 euroa per kuukausi. Jos AsOy -maailman menettelytapoja noudattaen tämä kustannus olisi katettu keräämällä yhtiövastiketta, niin tällöin lämpimästä asuinpinta-alasta laskien yhtiövastikkeen määräksi olisi pitänyt määrätä 294,02€/kk / 241m2 = 1,22 euroa per neliö per kuukausi. Monissa taloyhtiöissä vastikkeiden määrä on paljon suurempi, vaikka taloyhtiössä ei olisi siivouspalveluita eikä kiinteistönhuoltoyhtiötä.

Monilla talonrakentajilla on toki asumisesta johtuvien kulujen lisäksi myös pankkilainaa, jolla talo on rakennettu. Näin on asiat meilläkin, eli toki olemme vuositasolla maksaneet asumiseen liittyen paljon enemmän kuin pelkästään 3528,20 euroa, mutta tuolle tasolle asumisen kulut jäävät sitten joskus, jos ja kun asuntolaina päättyy ja saadaan kokonaan maksettua.

Kuva bongattu netistä.


sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Omakotiasumisen kulut 2015

Kuva bongattu Meidäntalo.fi -sivuilta, tästä linkistä:
 http://www.meidantalo.fi/jutut/tasa-arvoa-asumiseen-kustannukset-kuriin


Ensimmäinen kalenterivuosi asumista tuli nyt täyteen, ja 2015 kalenterivuoden kulut ovat nyt saatavilla. Kirjasin ylös asumisen kuluja myös jo loppuvuodesta 2014 viimeisen 3kk ajalta. Sen kauempaa ei tässä vielä ole asuttu, mutta esim. kiinteistövero olisi varmaankin pitänyt jaksottaa eri tavoin. Vaikka se jälkimmäinen verolappu tulikin asumisen kaudella, sen olisi voinut jakaa pidemmällekin ajalle. Joten 2014 osalta kulut ovat siis hieman yläkantissa...

Mutta tuo 2014, kuten myös 2015 on siis kassavirtalaskelma. Molemmat vuodet perustuvat AsOy -muotoisen omakotitalon kirjanpitoon, joka kattaa kaikki ne kulut, mitä AsOy:lle on tullut. Sieltä siis puuttuu mm. irtaimiston vakuutus, jonka asukas voi halutessaan ottaa ihan omissa nimissään (olen toki ottanutkin). Samoin puuttuu mm. internetin kulut, lehtitilaukset yms. jotka ovat enemmänkin elämisen kulua eikä pakollista asumisen kulua.

Nämä kuluerittelyt löytyvät siis tämän blogin "Kustannukset, asuminen" -välilehdeltä, tästä linkistä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/kustannukset-asuminen.html

Sivun alalaidasta löytyy myös linkkejä parin muun taloblogin asumisen kustannuksiin, mutta yhteenvetona vuosi 2015 meni meillä näin (puutalo 241m2 kolmessa tasossa):


Euroina %-osuus
Sähkö 1785,89€ 47,8%
Kiinteistövero 818,90€ 21,9%
Vesi 598,63€ 16,0%
Vakuutus 220,39€ 5,9%
Jäte 206,00€ 5,5%
Muut kulut 105,75€ 2,8%
YHTEENSÄ3735,56€100,0%

Sähköä kului kilovateissa mitattuna yhteensä 16626,40 kWh, ja se maksoi 1785,89€. Viimeisin sähkölasku joulukuulta on toki vielä tulematta, mutta laskin sille hinnan jo etukäteen marraskuun kulutuslukujen perusteella. Marraskuun ja joulukuun kulutustasot eivät ole kaukana toisistaan, joten uskoisin, että arvaus joulukuun laskun suuruudesta lienee oikein ihan yhden euron tarkkuudella, vaikka se tässä vaiheessa "noin arvio" vasta onkin. Tai ainakaan tässä kohtaa kuluerittelyissä ei ole (vielä nyt) lukemalasku, niin kuin aikaisempien sähkölaskujen kohdalla.

Sähkö- ja vesilaskut tekevät yhteensä 63,8% kokonaiskuluista - ja nämä 2 riviä ovat myös käytännössä ainoat, joihin voi jollain tavalla vaikuttaa. Toki kiinteistön täysarvovakuutuksenkin voi kilpailuttaa - ja olen kilpailuttanutkin, mutta ei siinä kohtaa kovin suuria säästöjä pysty saamaan. Tässä laskelmassa oleva tämän hetkinen kustannus 206,00€ ei kovin paljon loppusummaa muuta, siltikään vaikka kilpailuttamalla saisi tästä luvusta vaikkapa 5-10% eli 10-20 euroa pois. Eli käytännössä vakuutusmaksujen suuruuteen ei siis pysty vaikuttamaan.

Eikä pysty oikein jätemaksuihinkaan vaikuttamaan. Jätefirmalta (pk-seudulla HSY) tulee 3 kuukauden välein aina sama lasku. Tietysti tyhjennysvälin voi säätää järkeväksi, niin ollaan jo tehtykin. Rakentamisen päättyessä meillä tyhjennysväli oli hetken aikaa vähän tiheämmällä, kun jätteitä ja pakkausjätteitä tuli pienen aikaa vähän runsaammin, kun oltiin vastikään muutettu.

Jos sen sijaan sähkölaskusta haluaisi vaikkapa puolet pois, niin se kyllä onnistuisi ihan vaikka pelkästään sillä, että taloon asennettaisiin maalämpöpumppu. Silloin kWh -määrä leikkautuisi 16 tuhannen tasolta noin 8 tuhannen tasolle vuosittain. Säästöä tulisi samassa suhteessa eli 1786€/2 = 893 euroa per vuosi. Mutta sillä sitten pitäisi maksaa kiinni noin 15-20 tonnin investointi. Niin eihän siinä mitään järkeä olisi ainakaan taloudellisesti katsottuna...?

Saapi muuten nähdä vaikuttaako meillä nyt kohta 2,5 kuukautta pyörinyt ilmavesilämpöpumppu sähkölaskuun mitään? Jos ei se oleellisesti vaikuta, niin ainakin se oli investointina puolet maalämpöä halvempi (maksoi siis 8600€ asennettuna).

Muissa kuluissa yht. 105,75€ on savupiippujen nuohous ja uudet suodattimen IV-koneisiin. Tästä kassavirtalaskelmasta puuttuu kokonaan polttopuut, koska ne ovat omia - ja vuonna 2015 käytännössä myös omalta tontilta kerättyjä. Eli rakentamisesta ylitse jäänyttä laudan pätkää. Euroja ei siis ole liikkunut, ja siksi näitä ei laskelmassakaan ole mukana.

Polttopuuta kului noin 10 pinomottia talvella 2014-2015. Jos se olisi korvattu kunnon koivuklapilla, olisi koivuklapia pitänyt ostaa noin 6 pinokuutiota. Pk-seudulla se olisi maksanut noin 600 euroa, eli periaateessa nyt esitettyyn kululaskelmaan pitäisi lisätä 600€/vuosi eli 50€/kk, jos tässä talossa asuisi joku sellainen, jolla ei omia puita ole.

Miten tuollainen nyt toteutunut 311,30€ kk-kustannus sitten kurittaa kukkaroa? Omasta mielestäni ei erityisen pahasti. Pakkohan sitä nyt jossain on aina asua, ja asumista tulee aina kustannuksia. Jos vuokrattaisiin vapailta markkinoilta yksiö (eihän siinä ole mitään ylärajaa eli jos 4-henkinen perhe haluaisi ahtautua yhteen pieneen yksiöön, niin eipä kait sitä kukaan tulisi kieltämään), mutta asumiskulut saisi silloin tuplata. Nimittäin tällä alueella yksiön vuokrat ovat haarukassa 500-550€/kk ja Tikkurilassa edes 600€/kk ei oikein riitä.

Isojen vuokra-asuntojen vuokrat ovat Vantaalla vähän reilun 1000€/kk tuntumassa. Niiden hinnoista pystyy kai vähän jo neuvotellemaankin, koska isoille vuokra-asunnoille ei ole oikein kysyntää. Itse vuokrasimme rakennusajaksi paritalon puolikkaan hintaan 1100€/kk. Omistuspuolella eli AsOy -maailmassa pikku AsOy:n (yleensä rivitalo ilman isännöintiä ja ilman huoltoliikettä) maksaa hoitovastiketta noin 2,0-2,5€/m2 - jos ei ole mitään remonttikuluja. Vanhoissa kerrostaloissa neliövastikkeet alkavat olla 4€/m2 tuntumassa, joten tuollainen vähän reilu 300€/kk asumisen kulu ei muissa asumismuodoissa riitä oikein mihinkään.

Toki uudessa talossa useimmilla on varmasti myös pankkilainaa, ja uusissa omakotitaloissa sen määrä on suurempi kuin vanhoissa kohteissa. Vanhoissa omakotitaloissa (aivan kuin isoissa vuokra-asunnoissakin) euromääristä pystyy varmaan neuvottelemaan aika hyvin, koska tällä hetkellä myyntiajat ovat aika pitkiä, eikä kaikki talot mene kaupaksi ollenkaan. Ei ainakaan järkevässä ajassa tai järkevällä hinnalla, joka voi tarkoittaa siis sitä, että uusikin talo myydään reilusti alle sen mitä sen rakentaminen oli maksanut. Nyt on siis ostajan markkinat, ja kauppaa tehdään sillä mitä ostaja suostuu tarjoamaan. Tai sitten toisena vaihtoehtona on se, että kauppoja ei tehdä.

Tässä linkissä myös hyvää faktaa kulu- ja tulotasoista vuodelta 2012:

http://www.omakotiliitto.fi/sites/default/files/2012-06-12%20Asumismenot.pdf