Lämpöpumppunäyttely pidetty

Lämpöpumppunäyttely on nyt pidetty ja väkeä riitti:

Tulipa suhruinen kuva. Mutta hyvä niin kun en kysellyt kuvassa olevilta
julkaisulupaa, niin nyt ei ainakaan ketään ole tunnistettavissa...

Lämpöykkösten edustaja lähikuvassa.
Kodinhoitohuoneessa siis ollaan, ja perällä on tekninen tila.

Toivottavasti näyttelyssä käyneet vieraat nyt sitten saivat jotain lisätietoa, ja ainakin itse sain. Eli meilläkin kun lämmitysjärjestelmä on nyt ollut vuoden verran ei-ihan-niin-optimitilassa, niin nyt saan itsekin kohta tarjouksia, miten tilanne voitaisiin ratkaista.

Ratkaisuvaihtoehtoja on varmasti useitakin, mutta kaikkia niitä yhdistää se, että lämpöpumppu pitäisi jotenkin saada tekemään matalalämpöistä vettä lattiakiertoon. Nyt kaikki lämpöpumpun tekemä vesi on lämmintä käyttövettä, josta sitten "laimennetaan" osa kiertämään lattiassa noin 25-30C asteisena. Meillä tilanne vastaa nyt sitä, että aivan kuin olisikin lämpöpatterit seinillä. Ja niihin pitääkin ajaa noin +50C lämmintä vettä. Ja se ei siis kannata, koska hyötysuhde jää silloin huonoksi.

Nyt yksi ratkaisuvaihtoehto on esim. sellainen, että T-haaralla ilmavesilämpöpumppu yhdistettäisiin suoraan ja ohi varaajan lattiakiertoon. Systeemi vaatisi myös lämpimän veden laajenemisesta johtuen pienen varaajan, jolloin 100 litrainen varaaja varmaankin riittäisi. Siinä olisi silloin lattiakiertoon tulevaa matalalämpöistä vettä. T-haarassa olisi käsikäyttöinen venttiili, jolla joko lämpöpumppu tai varaaja voidaan kytkeä irti, sillä kovilla pakkasilla kun pumppu ei toimi, silloin varaajasta otettaisiin suoraan sähköllä lämmin vesi lattiaan.

Toisessa vaihtoehdossa - ja ehkäpä paremmassa vaihtoehdossa nykyinen 500-litrainen varaaja jäisi kokonaisuudessa matalalämpöiseksi, josta lämmin vesi menee lattiakiertoon. Toinen varaaja - näillä näkymin 300 litrainen varaaja tulisi lisäksi siihen rinnalle, ja siinä olisi sitten lämmin käyttövesi, jota iso 500 litrainen varaaja esilämmittää.

Tässä kytkentävaihtoehdossa lämpöpumppu voisi tehdä erikseen sekä matalalämpoistä vettä lattiakiertoon, että lämmintä käyttövettä mm. suihkussa käyntiä varten. Ainoa riski (mahdollisesti?) tässä vaihtoehdossa on se, että riittääkö 300 litrainen säiliö, kun talossa on myös 400 litrainen poreamme? Ehkäpä se riittää, sillä kun jo 500 litrainen esilämmitysvaraaja on aina noin +35C lämmin, niin pelkästään jo se lämpö riittää, kun lämmintä vettä lasketaan poreammeeseen.

Tietysti näillä molemmilla vaihtoehdoilla on myös omat hintalaput. Täytyy katsoa myös niitä, sitten kun tarjoukset on saatu. Toki itse haluaisin nyt kokeilla myös tämän vaihtoehdon, eli miten kulutustaso muuttuu, jos nämä lisäparannukset vielä tehdään? Ja mikä on koko helahoidon kokonaishinta ja takaisinmaksuaika sitten sen jälkeen?

Normaaliin palattu

Sähkönkulutus on taas "normaalilla tasolla", eilen sähköä meni 30,23 kWh - eli toissapäiväisistä kulutustalukemista on tultu jo alas yli 50% sen jälkeen kun otin lattialämmityksen ihan totaalisesti pois päältä. Nyt ilmanvaihdon esilämmityspatteri on kuitenkin päällä, ja se antaa etenkin yläkerran makuuhuoneisiin mukavasti lämpöä.

Takan lämpö menee noihin ylimmän kerroksen makuuhuoneisiin vähän huonommin. Tai ei mene ollenkaan, jos väliovi on kiinni. Myös oven ollessa auki takan lämmön pitäisi mennä "vastavirtaan", sillä makuuhuoneissa on pelkkä IV-tuloventtiili, eli makuuhuoneesta tulee välioven kautta (tai oven ollessa kiinni oven alitse) sisäilmaa yläaulaan, jossa on imuventtiili.

Täten nyt lämpöpumpun myötä saatu IV-patterin lämmitys on iso parannus. Vaikka IV-kone ei olekaan mikään lämmityskone, niin tämä "lämmitysasento" saattaa meillä olla aika tyypillinen suurimmat osan lämmityskautta, ja se auttaa takkoja aika mukavasti.

Ja jos tulee talvella oikein kylmiä päiviä, silloin lattialämmitys on pakko ottaa käyttöön - ja se lämpenee noissa oloissa suoralla sähköllä, koska ilma-vesi-lämpöpumppu ei kovilla pakkasilla käynnisty. Jos olisi kovillekin pakkaspäiville halunnut lämpöpumpun käyttöönsä, sitten olisi pitänyt ottaa maalämpö, ja se olisi maksanut 10-15 tonnia enempi mitä ilma-vesilämpöpumppu - eli yhteishintaa sille vaihtoehdolle olisi tullut noin 20 tonnia. Ilma-vesi-lämpöpumppu maksoi 8600€.


Sähkönkulutus palasi "normaaliin tasoon" eli tasolle noin 30 kWh. Suunnilleen samalla tasolla se oli myös lokakuussa ennen sitä, kun lämpöpumppu tuli taloon.

Sähkönkulutus lokakuussa. Lämpöpumpun asennus alkoi ma 19.10.2015. Lattialämmitys oli ekan kerran päällä 17.10.2015.

Mikä nyt sitten oli lopputulos tästä kokeilusta tähän mennessä? Sähkönkulutus oli tasolla noin (tai vähän reilu) 30 kWh per vuorokausi, ja taas on muutaman viikon säätämisen jälkeen päästy samalle tasolle, kun eilen sähköä meni (IV-koneen patterilämmityksen ollessa päällä) 30,2 kWh.

Eli ei tässä voitettu mitään, niinkö?

No, ei nyt ihan noinkaan voi sanoa. Ja ennen kaikkea toistaiseksi on liian aikaista sanoa yhtään mitään. Kuitenkin, jos tuo eilinen taso olisi vuoden keskiarvo, tai jos kulutus jämähtäisi tuohon tasoon koko vuodeksi (vuodessa on 365 päivää), niin sitten seuraavan vuoden aikana sähköä tulisi kulumaan 365 x 30,2 kWh = 11034 kWh. Eikä se olisi lainkaan hullumpi lopputulos, koska ekana vuotena sähköä kului 17162 kWh - jolloin näin nopeasti laskien säästöä tulisi vuosittain 17162-11034 = 6128 kWh, joka euroiksi muutettuna on noin 612,80 euroa. Jolloin koska investoinnin hinta oli 8600€, niin takaisinmaksuajaksi tulee 8600€ / 612,80€ = 14 vuotta.

Jos kone kestää tätä kauemmin, eikä vaadi huoltoa vuosien varrella, sitten investointi olisi kannattava, eli tähänastisten kokemusten/arvailujen perusteella ilma-vesi-lämpöpumppu pystyisi nippa-nappa tienaamaan itse oman hintansa. Mikäli pumppu kestää 200 kuukautta eli noin 17 vuotta, sitten loppuvuodet se tuottaakin jo jotain...

Eikö sitten olisi kannattanut ennemminkin ostaa vaikkapa 2 tonnin hintainen ihan tavallinen lämpöpumppu? No, kyllä sellaistakin vaihtoehtoa on tarjottu, ja eräskin myyntimies joskus jossain messuilla perusteli asiaa näin:

Myyjä: "Ilmalämpöpumpun voi saada myös 2 sisäyksiköllä, jolloin sisäyksiköt voi asentaa eri kerroksiin, jolloin keväisin ja syksyisin lämpö leviää paremmin, samoin kesällä viilennys toimii tehokkaammin. Ja ilmalämpöpumppu tienaa oman hintansa yleensä ihan muutamassa vuodessa."

Kyselin, että miten se tienaa oman hintansa, jos meillä on ollut tapana käyttää huoneilman lämmitykseen polttopuita, eikä niille ole omasta metsästä ja omana työnä laskettu mitään hintaa...

Myyjä: "No lisäksi nämä uudet ilmalämpöpumput ovat paljon tehokkaampia kuin mitä ne olivat aikaisemmin, ja ne usein pienentävät sähkölaskua jopa 30-50%..."

Tähän ihmettelin, että jos meillä on vuosittainen sähkölasku tähän mennessäkin ollut vain 17000 kWh vuodessa, ja sähköt ovat maksaneet 1900 euroa vuodessa, ja jos siitä ottaa puolet pois, niin ei jää enää kuin 8500 kWh per vuosi, ja se maksaa vajaan tonnin vuosittain - että voisiko se ilmalämpöpumppu kahdella sisäyksiköllä sitten olla näin tehokas?

Myyjä: "No ei näistä nyt tietenkään voida ihan euron tarkkoja lupauksia etukäteen antaa..."

Ja lisäksi, eikös ilmalämpöpumppu itse kuitenkin käytä sähköä? Jolloin sähkölasku sen kun kasvaa, jos sellainen otetaan. Ja ainut, mitä se ilmalämpöpumppu voisi säästää, niin se on polttopuu - joka meille muutenkin on ilmaista...

Lopuksi myyjäkin totesi, että ehkä se asia on sitten juuri noin... Eikä kauppoja tullut.

Ilma-vesi-lämpöpumpussa kaupat tuli, ja kyllä minä vielä rohkenisin olettaa, että siitä saa omat rahansa pois, ja se saattaa pitkässä juoksussa jotain tienatakin?

Lisäksi yksi asia, minkä tähänastisesta kokeilusta voi myös hyvin nähdä - niin polttopuita ja takkaa käyttämällä sähkölasku on noin puolta pienempi, kuin jos koko talo lämpenisi sähköllä ja/tai lämpöpumpulla. Tähän aikaan syksyä kun ulkolämpötila on noin +5 - +6C, niin on suunnilleen sama otetaanko lämpö ulkoilmasta vai maaperästä, eli tähän aikaan vuotta maalämpö ja ilma-vesi-lämpöpumppu ovat kutakuinkin yhtä tehokkaita molemmat.

Arkkitehtia tapaamassa, lopulliset suunnitelmat nyt tehty

Tänään käytiin arkkitehdin kanssa asiat vielä kerran läpi savupiipusta sokkeliin, tai itse asiassa juurikin toiseen suuntaan kellarikerroksesta alkaen. Aikaa kului 2,5 tuntia, mutta saatiin kaikki valmiiksi. Ellei sitten esim. rakennussuunnittelija, Vantaan rakennusvalvonta tai paloviranomainen vaadi muutoksia tehtäväksi. Toivotaan, että muutosvaatimuksia ei tulisi. Suurin riski lienee kellari, että lasketaanko siellä olevista tiloista jotain mukaan rakennusoikeuden sallimiin neliöihin. Jos näin käy, sitten suunnitelmat menevät aikalailla uusiksi. Nyt oletus on, että kellarissa olevat tilat (takkahuone, sauna, kylppäri, kodinhoitohuone, tekninen tila ja klapivarasto) eivät rakennusoikeutta syö.

Etelään tulee 2-kerroksinen terassi, jonka alaosa lasitetaan parvekelaseilla. Sen alle päätettiin kaivaa varastotila. Terassin alle olisi mahtunut ryömimään, mutta nyt sinne pääsee kellarin ovelle tulevasta oviaukosta ihan kävellenkin. Seinät tehdään harkoista. Joku halpa harkko riittää varaston seiniksi. Itse talo tehdään 380 milliä paksuista lämpöharkoista (siis se ylin osa kellarista, sinne pohjalle ei lämpöharkkoja tarvita).

Pienellä tontilla kaikki mahdollinen varastotila pitää käyttää hyödyksi, koska autotallia tai varastorakennusta ei tontille mahdu. Eikä oikein mahdu nykyisen kokoinen terassikaan, etäisyys naapurin talosta on noin 6 metriä. Palomääräysten mukainen etäisyys pitäisi olla 8 metriä, mutta jos on umpinainen seinä ilman ikkunoita, sitten etäisyys tiettävästi voi olla pienempikin. Meidän talon (tai siis terassin) seinä ei mikään umpinainen ole, mutta onneksi naapurilla on umpinainen pääty.

Talon sisään sisäportaiden alle tulee naapurihuoneista (klapivarastosta ja takkahuoneesta) varastotilat, joten yhtään ns. hukkaneliötä kellariin ei jää. Portaista tulee umpinaiset, koska muuten mäyräkoiramme Ronja ei uskalla portaissa kulkea, vaan se pitäisi aina kantaa. Yläkertaan portaat ovat reunoilta avonaiset, mutta askelmien nousut ovat yläkertaankin ummessa. Sitten ei koira pelkää.

Kellariin oli ja on tarkoitus laittaa vesikiertoinen lattialämmitys puukattilasta. Ilmeisesti sama systeemi kannattaa ulottaa myös keskikerroksen lattiaan, koska se tehdään ontelolaatoista, jotka ovat raskaita, ja joilla lämmönvarauskyky on suuri. Tämä myös varmistaa sen, että kirjastohuone pysyy lämpimänä.

Jonkinlainen ongelma on vielä yläkerran makuuhuoneiden lämmitys. Mikäli sisäovet pidetään kiinni, talon päälämmön lähde eli takan lämpö ei sinne yllä. Ilma ei suljetun sisäoven läpi kulje, ja ovia voidaan joutua koiran takia pitämään kiinni. Yksi ratkaisu voisi olla ilmastoinnin suunnittelu niin, että jokaisessa makuuhuoneessa on imu, mutta ei tuloa. Silloin korvausilma tulee välioven alta, ja lämmönkulku pitäisi olla parempi? Vaihtuuhan koneellisessa ilmastoinnissa huoneen sisäilma kerran 2 tunnissa. Lisäksi jokaiseen makuuhuoneeseen tulee ilmalämpöpumppu. Se takaa kuumilla kesähelteillä riittävän viileyden. Kesän jälkeen lisälämpöäkin saadaan tehtyä pitkälle syksyyn. Talven kovissa pakkasissa ilmalämpöpumppu ei kuitenkaan enää toimi, koska sen paras hyötysuhde lienee siinä +7C paikkeilla.

Talvella takan lisäksi lämmitys tapahtuu suoralla sähkölämmityksellä ja lämmin käyttövesi lämpeää myös aurinkokeräimillä, joita pitää kokeilla ihan huvin ja urheilun vuoksi. Aloituspaketit maksavat muutaman tonnin. Aurinkopaneelit ja ilmalämpöpumput asennetaan kuitenkin vähän myöhemmin, kun on muutama vuosi ensin asuttu. Näin saan vertailutietoa lämmityskustannuksista sekä kotitalousvähennyksen asennustyöstä. Kotitalousvähennystä ei saa vielä talon rakennusvaiheessa, vaan sitä voi käyttää vasta myöhempinä vuosina. Sikäli kun sitä nyt veromuutosten jälkeen jää vielä jäljelle. Ilmalämpöpumppujen ulkopuoliset osat saatiin suunniteltua yläterassille makuuhuoneen ikkunan alle, sekä master-bedroomin pikkuterassin alle niin, että ne eivät näy julkisivussa lainkaan.

Keskikerroksessa poistettiin pari porrasaskelmaa katetulle terassille, jolloin katettu/lasitettu terassi
on samassa tasossa kuin olohuoneen lattia. Samalla terassin lattia nousi, ja se mahdollisti kylmän varastotilan terassin lattian alle. Terassin kautta tulee leveä kulkuväylä, jota pitkin kannattaa taloon muuttaessa kuljettaa suurimmat mööpelit taloon sisään.

Keittiön suunnittelusta on tehty jo kolme versiota, eikä ole varmuutta onko tämä kolmaskaan vielä lopullinen. Mutta sitä ehtii hiomaan sitten myöhemminkin.

Ikkunan pesun kannalta ongelmallisin on korkean olohuoneen yläosassa oleva 8-kulmainen pikkuikkuna. Omasta mielestäni sitä ei olisi tarvittu välttämättä ollenkaan, mutta arkkitehti on sellaisen siihen piirtänyt, ja kyllä se kieltämättä näyttää siinä kohdassa aika hyvältä. Ikkunan peseminen vaatii kylläkin aika korkeat A-tikkaat tai jotkut muut viritelmät. Olen aina ihmetellyt, miten esim. asuntomessuille rakennetuissa taloissa ikkunat pestään, kun ikkunoita on korkean olohuoneen yläosa täynnä? Meidän talossa olohuoneen yläosan ikkunat (poislukien se 8-kulmainen pikkuikkuna) voi pestä yläkerran terassilta käsin. Ikkunat tehdään ulkoapäin avattaviksi ihan tästä syystä. Korkea olohuone ja sen rinnalla rappukäytävä yläkerrasta kellariin saakka laittavat myös ilman kiertoon, jolloin lämmitys takan avulla onnistuu tehokkaasti. Ja oman metsän puilla puulämmitys on meille edullisinta.

Yläkerrassa lasten makuuhuoneiden erisuuret pinta-alat ovat aiheuttaneet kiistaa, kun toinen lapsista saa hiukan isomman huoneen kuin toinen. Tälle ei kuitenkaan voida mitään, kun kantava seinä ei ole aivan keskellä taloa. Ja toisaalta - mitä järkeä on rakentaa useita täysin samankokoisia koppeja? Eri pinta-alat antavat erilaisia mahdollisuuksia. Jossain vaiheessa lapset myös muuttavat yksi kerrallaan kotoa pois.

Ilmanvaihtokone päätettiin laittaa yläpohjaan puhallusvillojen päälle rakennevalle lavalle. Värinä talon rakenteisiin estetään esim. kumianturoin. Näin IV-koneen ääni ei pitäisi kuulua asuinkerroksiin. Talon itäpäätyyn tulee luukku, josta on yläkerran terassilta käynti luukun kautta yläpohjatilaan. Katolle käynti tapahtuu etelän yläterassilta.

Katoksi olimme ajatelleen peltiä kattotiilen profiililla, mutta arkkitehti suositteli tai piti parempana ja halvempana Joutsenolaisen Metehe Oy:n (www.metehe.fi) määrämittaan tehtyjä kattopeltejä. Kuulemma moni talonrakentaja hakee niitä ihan omalla autollaan, ja ne pystyy latomaan annetuilla ohjeilla katolle helposti. Peltiseppää ei tarvita. OK - tehdään sitten näin - joten peltikatto muistuttaa konesaumattua peltiä.

Nyt ei muuta kuin lopulliset piirustukset tämän keskustelun pohjalta kuntoon ja rakennuslupaa hakemaan. Lupahakemus on tarkoitus jättää Vantaan rakennusvalvontaan tammi-helmikuun vaihteessa, jolloin rakentaminen pääsee alkuun maalis-huhtikuulla.

Arkkitehti Immo Teperi päivittää uudet kuvansa omille nettisivuilleen, tähän osoitteeseen:

http://fontus.pp.fi/rautio/

Tältä tontilla näytti 26.11.2011.
Isot kivet asetteli ojanpenkalle riviin kaivinkone urakoitsija Petri Sillanpää.