Takan lämmitystä

Aloin tänään lämmittämään takaa - ekan kerran sitten toukokuun, jolloin olohuoneen iso takka oli viimeksi käytössä. Laitoin nyt ekaksi ihan vaan 8 puuta, jotta takka varovaisesti hiukan lämpenee ja kosteudet häipyvät pois. Ei takasta vielä nyt varmaan lämpöä tule, mutta ehkä takka lämpenee itse, niin että lähiaikoina sen voi sitten ottaa oikeasti käyttöön, ja polttaa kunnolla puita.

Tänä vuonna oli kuuma kesä, ja lämpöä riitti syyskuun puoliväliin. Ilmanvaihdon esilämmitys ei ole vielä käytössä, eikä lattialämmityskään. Mutta aloitetaan nyt sitten laittamaan aina tarvittaessa takka päälle, jos syksy viilenee sen verran, että jotain lämmitystä tarvitaan.

Viime vuonna olohuoneen iso takka piti ottaa käyttöön jo paljon aikaisemmin, eli 26. päivä elokuuta:

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2017/08/takka-paalle.html

Toissa vuonna takan herättely syksyyn oli lähes päivälleen samaan aikaan kuin nytkin eli 16.9.2016:

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2016/09/syksyn-varit-ja-takan-herattelya.html

Pari vuotta sitten eli yllä olevassa linkissä näkyy myös syksyn värit jo selvästi. Tänä vuonna ei näy vielä missään mitään. Tässä kuvia tämän kertaisesta takan sytytyksestä, mäyräkoira Ronja 10v ainakin tykkää ja siirtyi heti takan eteen lämmittelemään.

Lähes nollaenergiatalot tulivat 1.1.2018 - mikä muuttui?

Lähes nollaenergiarakennuksilla tarkoitetaan rakennuksia, joiden energiatehokkuus on erittäin korkea, ja joiden tarvitsema vähäinen energia katetaan hyvin laajalti uusiutuvalla energialla. Erittäin korkea energiatehokkuus tarkoittaa raja-arvona 82 kWhE/m2 kulutusta (tai ainakin vielä hiljattain Ympäristöministeriön ehdotus E-luvun uudeksi ylärajaksi oli 82 kWhE/m2).

Mikä sitten muuttui 1.1.2018?

Käytännössä ei muuttunut juuri mikään. Ainakaan vielä ei muuttunut. Eli moni rakentaja ehti hakea ja saada rakennuslupansa jo ennen 1.1.2018. Nyt näitä jemmassa olevia rakennuslupia rakennetaan ensin pois, ja niiden pohjalta aikanaan valmistuvia pientaloja 1.1.2018 voimaan tulleet säädökset eivät vielä koske. Yleisestikin ottaen muutokset olivat loppujen lopuksi paljon pienemmät, mitä "lähes nollaenergia-tason" ennakkoon pelättiin tarkoittavan. Asiasta aikoinaan noussut iso haloo puri ilmeisen hyvin:

https://www.sisailmauutiset.fi/maaraykset/nollaenergiatalojen-vaatimustasoa-kohtuullistettiin/

Toinen asia, mikä muuttui 1.1.2018 oli se, että Suomen rakentamismääräyskokoelma poistui ja sen tilalle tuli lakiin kirjattuja määräyksiä, sekä muilta osin ohjeita ja suosituksia, jotka löytyvät mm. tästä linkissä:

https://www.edilex.fi/rakentamismaaraykset

Vaikka nyt erityisen järisyttäviä ja isoja muutoksia ei vuodenvaihteessa näyttänyt tulevan, niin silti uusilla määräyksillä on tai pelätään olevan kustannuksia nostavat vaikutukset rakentamiseen. Esim. tässä linkissä Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen ilmaisee huolensa säädösehdotusten asumisen kustannuksia nostavasta vaikutuksesta, joissa nollaenergiarakentamisen vaatimille laite- ja rakennusinvestoinneille voisi tulla jopa 30 vuoden takaisinmaksuaika:

https://kuntalehti.fi/uutiset/tekniikka/uusista-rakennuksista-lahes-nollaenergiataloja-2018/

Tuo on kyllä hurja juttu, jos noin käy, ja silloin 30 vuoden takaisinmaksuaika olisi mittakaavassa ihan jotain muuta, mitä nyt on jo pidetty liian pitkänä, jos aurinkosähköpaneeleissa takaisinmaksuaika on noin 17 vuotta, ja uudisrakennuksen maalämpöpumpussakin reippaasti yli 10 vuotta. Mutta mitään 30 vuoden takaisinmaksuaikoja ei ole kuitenkaan vielä tähän mennessä tullut rakentamisessa missään vielä aiemmin vastaan.

Jos toisaalla selvästikin pelätään lähes nollaenergiarakentamisen lisäävän kovasti rakentamisen kustannuksia, niin toisaalla taas rauhoitellaan ja toppuutellaan:

https://rakennusmaailma.fi/pientaloteollisuus-valmiina-nollaenergiarakentamiseen/

"Lähes nollaenergiatason vaatimukset eivät aiheuta pientalojen suunnitteluun juurikaan muutoksia. Rakenteet, talotekniikka, energiavalinnat ja U-arvojen vertailuarvo pysyvät samantapaisina kuin tänäkin päivänä. Taloautomaatio kehittyy tulevaisuudessa ja reaaliaikainen energiankulutuksen seuranta on tavallista"-toteaa TM:n Rakennusmaailma ylläolevassa linkissä. Ja näinhän tämä on jo tänäkin päivänä, eli ei mitään uutta tässä kohdin.

Samassa TM: Rakennusmaailman artikkelissa luetellaan myös useita hyviä keinoja, miten matalaan energiankulutukseen voidaan päästä - tai on jo päästy. Esimerkiksi omakotitaloissa yläpohjan eristepaksuus on vuosien saatossa kasvanut 25 sentistä 50 senttiin. Energiatodistus ja E-luvun laskenta ovat muuttaneet lämmitysjärjestelmän valintaperusteita (aluksi muutti ehkä liikaakin? Jolloin korjaavana toimena suorasähkön kerrointa pudotettiin 1,7:stä 1.2:een).

Lisäksi rakentamisen yksityiskohtiin ja laatuun kiinnitetään nykyisin enemmän huomiota, ja tästä yhtenä esimerkkinä rungon ilmanvuotoluvussa on tapahtunut huimaa kehitystä. Jos vuonna 2005 ilmanvuotoluku oli noin 4, niin nykyisin päästään useimmiten jo alle ykkösen.

Itse neuvoisin tässä kohtaa kaivamaan myös netistä esille rintamamiestalon piirustukset, ja lukemaan ne ajatuksella läpi. Talomalli oli kuitenkin omalla ajallaan suuri energiatehokkuuden innovaatio, jossa energiahukka otettiin taloin päämitoilla hyvin haltuun. Lisäksi talon keskelle asetettu takka takasi tulisijan lämpöä tasaisesti ja kaikkialle taloon. Nämä samat periaatteet on hyviä yhä tänäkin päivänä.

Laskeskelin kerran itsekin kerrosluvun vaikutusta energiatehokkuuteen, ja omissa laskelmissani päädyin sellaiseen lopputulokseen, että jos omassa talossani (kellari ja 2 asuinkerrosta) kaikki tilat laitettaisiin 2 kerrokseen, niin energiankulutus ei nykyisestä paljon muutu. Mutta jos siitä vielä mennään eteenpäin niin, että kaikki tilat laitetaan vain 1 kerrokseen, silloin lopputulos muuttuu isosti, ja energiaa kuluisi vuodessa 22,8% enemmän - verrattuna siihen tilanteeseen, että tilat sijoitetaan kahteen kerrokseen. Omat laskelmani löytyvät tästä linkistä:

talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/11/kerrosluvun-vaikutus-energiatehokkuuteen/

Kerroslukua lisäämällä energiankulutusta voidaan siis pienentää varsin huomattavasti, täysin ilmaiseksi ja täysin ilman rakennusteknisiä tai sisäilma riskejä. Tietysti energiankulutusta voi pienentää kerrosluvun lisäämisen sijaan myös esim. ulkoseinien eristepaksuutta lisäämällä (ja useimmat juuri näin tekevätkin), mutta se maksaa rahaa,  ja siinä vaihtoehdossa joutuu ottamaan myös enempi riskiä kosteusvikojen osalta. Joskushan jokaiselle talolle vesivahinko aina sattuu, jos vaikka putket tai katto vuotavat, tai sattuu jotain muuta, jonka seurauksena rakenteet kastuvat.

Jos taloonsa rakentaa useamman kuin yhden kerroksen, se myös mahdollistaa talon rakentamisen vaiheittain, jolloin taloudellinen rasitus pienenee samassa suhteessa kuin rakentamiselle saa jatkoaikaa. Esim. muuttotarkastuksessa meillä oli valmiina vasta 2 asuinkerrosta, ja kellari oli tekemättä - poislukien sauna ja kylpyhuone, jotka olivat valmiina jo muuttotarkastuksessa. Mutta muuten kellari rakennettiin vasta myöhemmin kuntoon asumisen aikana. Samalla tavoin 1,5 tai 2 kerroksisen talon vintin voi tehdä joskus myöhemmin - jos tekee. Voihan se olla puolivalmista tilaa ja varastona käytössä vaikka ikuisesti, jos lisätiloja ei koskaan tarvitsekaan.

Lähes aina uusiin taloihin tulee myös takka - siltikin, vaikka pääasiallinen lämmön lähde olisi maalämpö. Jolloin tulisija on olemassa lähinnä vain sähkökatkojen varalta ja mukavuuskäytössä siksi, että onhan takat nykyään todella komeita ja elävää tulta on mukava katsella. En tiedä missä määrin näin syntyvää viihdelämpöä voidaan tarjota energialaskelmiin? Mutta kyllä kai polttopuista saatava ja arvioitu lämpö näihin laskelmiin kelpaa, kun kerran kelpaa öljykin, jolloin fossiilisen polttoaineen energiamuotokerroin on 1,00, samalla kun uusiutuvissa polttoaineissa vastaava kerroin on 0,50. Nämä uudet energiamuotokertoimet koskevat siis niitä uusia rakennuksia, joissa hankkeen lupahakemus on jätetty 1.1.2018 jälkeen.

Eli polttopuille on siis varsin edulliset kertoimet, jolloin ahkera polttopuilla lämmittäjä voisi saada jopa muihin rakenneratkaisuihin helpotuksia?

Jos miettii talon lämmittämistä ainakin jossain määrin myös puilla, niin meillä tämä on toteutettu seuraavasti:

Pääasiallinen lämmönlähde lämmityksessä on ilmasta-veteen lämpöpumppu, tai kovilla pakkasilla sen hyytyessä suorasähkö. Talvella 2017-2018 näitä suorasähkön tunteja meillä tuli helmikuun lopulla 14 kpl, siis niin, että 6 kWh:n vastus oli päällä yhteensä 14 tuntia. Suorasähkö on siis Etelä-Suomen VILP taloissa aika harvinainen tilanne.

VILP-lämpöä ohjaa vesikiertoinen lattialämmitys, jossa lämpötilaa ohjaa ulkoilma-anturi. Siis mitä kylmempi ulkoilma, sitä kuumempaa vettä lähtee lattiakiertoon - ja tämä reagoi nopeasti ja heti kun ulkoilma pakastuu. Jos sama olisi tehty huonelämpötila-anturilla, silloin lämpimämpää vettä lattiakiertoon alkaisi tulla vasta silloin, kun huonelämpötila lähtee laskuun, eli vasta usean tunnin viipeellä.

VILP on mitoitettu niin, että sen teholla talon saa yksinkin pysymään lämpimänä, ja tällä hetkellä VILP lämmittää taloa +17C asti. Siis jos polttopuita ei käytettäisi ollenkaan, niin talon lämpötila asettuisi kauttaaltaan +17C tasolle. Mutta koska tuollainen lämpötila ei ole kovin mukava asumislämpötila, ja koska takkaa tykätään muutenkin polttaa, niin takan avulla (tulipalopakkasilla käytössä on kaksikin takkaa ja puukiuas saunassa), niin näiden avulla lämpötila nostetaan yleensä sinne +23C paikkeille, mikä nyt sitten mukavalta tuntuukin.

Tällä tavoin polttopuita kuluu vuosittain lämmityskaudella 5 pinomottia, ja kesäkaudella vielä 1 pinomotti saunassa, eli vuositasolla puuta menee 6 pinomottia. Tietysti jos valittaisiin alhaisempi huonelämpötila, silloin puita menisi vähemmän, ja jos tyydyttäisiin asumaan +17C lämpöisissä huoneissa, silloin polttopuita ei menisi yhtään.

Miten sitten on varmistettu, ettei eri järjestelmät kilpaile tai sodi toinen toisiaan vastaan? No tällä hetkellä VILP "tietää" ainoastaan sen, että mikä on lämminvesivaraajan lämpötila, ja huolehtii siitä, että siellä oleva vesi on tietyn lämpöistä, nyt kuukausi sitten laitoin tavoitelämpötilan +48C asteeseen. Sitä ennen se oli +50C, ja sitä ennen +55C - jolloin näissä lämpötiloissa VILP ei säästänyt käytännössä mitään.

Lattialämmitys ottaa lämpönsä vesivaraajasta ja lähtevän veden lämpötilan säätötiedot ulkoilma-anturista. Lattialämmityksen säädin ei tiedä huonelämpötiloista mitään - sen tietää vain loppukäyttäjä, joka sitten polttaa takkaa tarvittaessa, jos sisällä tuntuu liian vilpoiselta.

Tietysti tämän saman olisi pystynyt toteuttamaan myös huonekohtaisella lämpötila-anturilla. Mutta silloin ehkä kävisi niin, että kun takankäytöstä johtuen huonelämpötila nousee (ja on tarkoituskin nousta esim. +17C:stä +23C:een), niin huonekohtaisella säädöllä muu lämmitys ehkä loppuisi, ja kaikki jäisi takan varaan?

Kerrostaloissa - jos joku ei tyydy taloyhtiön tarjoaman lämmön määrään, niin aina voi hankkia rautakaupasta omalla rahalla oman lämpöpuhaltimen, jolloin oman huoneistonsa lämpötilan voi säätää haluamalleen tasolle (mutta lämmityssähkön lasku jää silloin itselle).

Näissä esimerkeissä käy kuitenkin samalla aina niin, että patteritermostaatti kytkee vesikierron pois, jolloin asukas maksaa omilla sähköillään käytännössä koko huoneiston lämmityksen, eikä enää saa sitäkään kaukolämpöä lämpöpattereihinsa, jonka taloyhtiö olisi toki kustantanut. Tavallaan ulkolämpötila-anturi olisi kerrostaloissakin parempi systeemi kuin patterikohtainen termostaatti? Ja nykyisin siis isot vuokrataloyhtiöt käytännössä rajoittavat vuokra-asuntojen lämpötilat noin +19-20C tasolle, joka sitten taas kaikille asukkaille ei riitä.

Meillä takkaa siis poltellaan silloin tällöin ja tarvittaessa syyskuulta toukokuulle eli 9kk vuosittain. Kesällä takkaa ei pysty käyttämään, vaikka elävää tulta olisi silloinkin mukava kastella. Lisäksi VILP:stä tulee lattialämpöä 5 kk vuosittain, eli lokakuulta maaliskuulle. Nyt kun on ollut kylmä maaliskuu, niin lattialämmöt on vieläkin päällä.

Tässä vielä loppuun kuva ja linkki päämitta-optimoituun rintamamiestaloon, jossa siis ulkoseinän, alapohjan ja yläpohjan pinta-ala on pieni suhteessa lattian pinta-alaan. Toisin sanoen, mitä vähemmän on seinää, yläpohjaa ja alapohjaa suhteessa asuinpinta-alaan, sitä energiatehokkaampi talo.

Yllä oleva kuva on bongattu tästä linkistä:

https://hulluarkkitehti.fi/2016/11/

Tuossa linkissä on hyvää, monipuolista ja värikästä  kerrontaa rintamamiestalosta ihan noin muutenkin.Vaikkakaan artikkelin kirjoittaja eli "hullu arkkitehti" ei jostakin syystä huomannut talon hyviä puolia luetellessaan kiinnittää huomiota talon päämittoihin?

Ei ole kyllä huomannut kiinnittää päämittoihin huomiota moni muukaan, ei edes nykyaikana, vaikka pyrkimyksenä on tehdä mahdollisimman energiatehokkaita taloja. Niin vieläkään en ole huomannut, että kukaan olisi keksinyt ratkaista asiaa talon päämittojen avulla? Tietysti nykyajan talot ovat niin energiatehokkaita jo ihan muutenkin, ettei asialla ole enää juurikaan taloudellista merkitystä.

Takka päälle

Syksy ja lämmityskausi näyttää tänä vuonna alkavan poikkeuksellisen aikaisin. Tai en muista, että koskaan aikaisemmin meillä olisi kesäkuukausina poltettu takkaa. No nyt laitoin olohuoneen takkaan ekan kerran pienen pesällisen puita. Pitää aloittaa myös takan lämmitys varovaisesti, se voi olla kesän jäljiltä nihkeän kostea.

Tästä se lähtee kuudella puulla alkuun. Nämäkin puut ovat vielä
talon rakentamisen peruja, eli sirkkelöinnistä jääneitä tukin pintakappaleita.

Aamun sisälämpötilat olivat kerroksesta vaihdellen 18C ja 22,4C välillä. Lämpimintä oli kellarin takkahuoneessa.

Kellarin takkahuoneen takan päällä lämpötila on 22,4C
ja lattian rajassa 19,5C. Takkaa on viimeksi käytetty
joskus viime talvena.

Olohuoneessa lämmintä oli enää 18C. Vuorokauden ylin lämpötila on ollut
22,5C (pieni lukema alavasemmalla). Näitä pieniä aurinkokäyttöisiä
ikkunaan kiinnitettäviä mittareita saa ostaa mm. Biltemasta. Eikä maksa paljon.

Itselälläni ei nyt ole lämpötiloja muistiin kirjaavaa loggeria, mutta
tässä Malmin lentokentän havainnot tältä aamulta. Aamulla noin
klo 06:30 lämpötila on pudonnut alle +4C.

Ja tässä tulevien päivien ennusteet Vantaalle 27.8.2017.
Huippulämpötilat eivät enää +15C tason yli nouse.

Joten nyt sitten kun ulkoa ei enää taloon lämmintä saa, niin pitää alkaa lämmitellä ihan itse...

Sytytin tällä kertaa  ylhäältä päin. Se kuulemma on oikeaoppisempaa.
Vaikka alhaalta puukasa kyllä syttyy helpommin.

Nyt tuli levinnyt jo alas asti pitkin puukasaa. Siellä oli sytykkeitä vähän
joka välissä. Ajattelin, että kylmä takka ei syty välttämättä kovin helposti.

Ja hyvin palaa noin 5 vuotta sitten sahattu kuusipuu.

Aurinko ja takkatuli lämmittää

Helmikuun loppupuoli oli jo niin lämmin, että otin lattialämmityksen pois päältä. Tai siis lattialämmityksen kiertovesipumppu kytkeytyy aikaohjatusti puoleksi tunniksi päälle aina yöllä klo 03:00 aikaan, jotta se ei "jämähdä kiinni" pitkään seisoessaan. Vuosi sitten otin lattialämmityksen pois päältä maaliskuussa. Takkatulen lisäksi muuta lämmitystä ei yleensä olla tarvittu enää sen jälkeen, kun lämpötila ulkona on kääntynyt plussan puolelle.

Mutta nyt on ollutkin ennätyskylmää pääsiäisenä. Yölämpötilat ovat laskenee -5C tai jopa -6C tasolle, päivällä lämpötila käy niukin naukin plussalla.

Mutta takkatulen lämpö riittää silti. Helmikuussa se ei olisi vastaavilla lämpötiloilla vielä riittänyt. Joten kai selitys nyt on sitten pidempi päivä ja päivällä lämpimämpi aurinko. Tuli ainakin testattua tässä nyt sitten se, että lattialämmitystä ei tarvinnut kytkeä uudestaan päälle.

Ilmasta-veteen lämpöpumppu tekee tällä hetkellä siis pelkästään lämmintä käyttövettä.

Olohuoneen takka (Tiilerin Terhi takka-leivinuuni) on suunnattu niin, että
takkatuli näkyy olohuoneen lisäksi pariovien läpi myös ulos katetulle terassille.

Pakkanen kiristyy...

Itsenäisyyspäivä on kääntymässä iltaan. Ja pakkanen kiristyy. Yöksi on ennustettu enimmillään -14C pakkasta. Kaksi takkaa on nyt illalla päällä, ja savumuodostelma katon päällä näyttää aika hienolta. Sää on lähes tyyni.

Kolmaskin tulisija käyttöön

Tänään tuli ekan kerran sytytettyä tulet takkahuoneen takkaan (tai onhan sen nyt tietysti viime talvena ollut jonkin verran käytössä).

Eilen oli kuitenkin tuulinen päivä, suorastaan myrskysi - ja peltikatto paukkui aivan hurjasti. Tuntui ihan että lähteekö se lentoon sieltä, mutta onneksi ei lähtenyt. Talokin viileni, vaikka ulkona on enintään -5C pakkasta.

Joten tänään sitten olohuoneen takka, saunassa puukiuas ja kellarin takka ovat olleet kaikki käytössä. Mukavalta tuntuu köllöttely takkatulen ääressä, ja puulämmityksestä tulee myös sellainen kiva tuoksu.

Erilaisia listan pätkiä, eli varsin kevyt aloitus lämmityskaudelle.

Lämpöä rakennusaikaisesta ylijäämäpuusta.

Syksyn värit ja takan herättelyä

Kotiuduin juuri työreissulta Jyväskylästä. Siellä syksyn värit olivat jo selvästi nähtävillä. Mutta näkyy niitä jo Vantaallakin, tässä muutamia kuvia tältä päivältä Vantaan Rekolasta:

Orapihlaja marjoo.

Vaahtera on saanut väriä.

Sama lähempää.

Pihlaja marjoo.

Sama lähempää.

Tänä kesänä saatiin ainakin tontin raja-aita valmiiksi. Tässä aidassa on
rimaa 33 metrin matkalla yhteensä 1155 metriä (35 rimaa päällekkäin).

Takkaa on viimeksi käytetty toukokuussa.
Nyt 16.9. ekat puut odottavat sytyttämistä.

Alkulämpötila takan yläosassa 22,2C ja alaosassa 21,8C.

Hyvin syttyivät tämän syksyn ekat 6 polttopuuta.

Sama takan lasin läpi katsottuna.

Ja tässä hiillokset.

Joku muukin tykkää takasta ja takan lämmöstä. Takka myös tuoksuu
hyvältä, vähän niin kuin kesämökiltä.

Kuudella puulla takan yläosan lämpötila nousi noin 4 astetta.
Tiilerin Terhi takka-leivin uunin massa on noin 3500 kiloa.

Lattialämmityksen kiertovesipumpun otin pois päältä jo maalis-huhtikuun vaihteessa. Syystä että lattiakierrossa veden lämpötila oli +22C ja huoneen lämpötila oli samaan aikaan +23C. Joten turha sitä vettä oli lattiassa kierrättää... Ehkä lattialämmitys menee päälle näillä näkymin loka-marraskuun vaiheessa? Lattia lämmitykseen lämpö tulee ilmavesilämpöpumpulta, tai silloin jos pakkasta on enemmän kuin -17C, silloin lattialämmitys muuttuu suorasähkölle kun lämpöpumppu pysähtyy. Kesäkaudella eli noin 7 kuukautta vuosittain lämpöpumppu tekee pelkästään lämmintä käyttövettä.

Isot juhlat

Viikonloppuna meillä ja viereisellä (tai läheisellä) työväentalolla ollaan pidetty isot juhlat, kun vaimoni täytti pyöreitä vuosia. Sukulaisia on ollut yökylässä enimmillään 10 kpl, ja hyvin ollaan mahduttu.

Talon mitoitus tuli siten testattua, sillä yhtenä alkuperäisistä ajatuksista oli se, että jos joskus tulee lastenlapsia ja jos pidetään vaikka joulujuhlia meillä eli "mummolassa", niin tilaa löytyy kaikille. Ja näyttäisi siis löytyvän. Ihan vähään aikaan ei lastenlapsia kuitenkaan vielä ole tulossa, nyt meidän perhepotretti 70-luvun tyyliin järjestetyissä retrosynttäreissä näytti tältä (en ole enää ihan vähään aikaan ollut perheen pisin):

Synttärijuhlat eiliseltä.

Joskus bloggaamista ja talon rakentamista aloittaessani perhepotretti näytti vuonna 2011 tältä:



New York helmikuussa 2011. Lapsetkin kasvaa talon rakentamisen aikana...

Huhtikuuta on nyt takanapäin puolet, ja ihan mukavasti kesää kohti mennään. Sähkönkulutus on vuodentakaiseen verrattuna pudonnut noin 40%, mikä suurimmaksi osaksi varmastikin johtuu lämpöpumpusta. Hurjan suuri tuo muutos kuitenkin on. Sähköä lisäävänä tekijänä on ollut juhlavalmistelut ja leipomiset, ja sekin kyllä näkyy kulutuksessa - eli kuukauden huippukulutus vuorokaudessa on ollut noin 40 kWh/vrk, vaikka alimmillaan tässä kuussa on päästy jo 18 kWh/vrk -tasolle. Juhlavalmistelutkin huomioiden sähkönkulutuksesta on kuitenkin "kadonnut jonnekin" tuo 40%, vaikka kuukauden keskilämpötila on ihan samoissa mitä se oli vuosi sitten.

Eilinen oli lämmin ja aurinkoinen päivä, tänään vähän satoi. Tarkalleen sademäärä oli 2mm, ja tämä oli kevään ensimmäinen mitattu sademäärä. Muutama päivä sitten laitoin sademittarin taas paikoilleen talvitauon jälkeen, kun ei ole enää yöpakkasia luvassa. Pakkasella sademittarin keruukuppi, joka on muovia - tahtoo jäätyä halki, ja sen jälkeen vesi ei enää pysy siinä, joten mittari olisi pakkasten jälkeen rikki (jos ei aina muista sateen jälkeen kaataa vettä pois).

Lattialämmitys on ollut poissa päältä jo kuun alusta lukien. Takkaa on tässä kuussa tähän mennessä käytetty 5 kertaa, eli parisen kertaa viikossa. Toukokuussa takan lämmityskerrat tulevat varmasti harvenemaan vielä lisää, mutta ehkä noin 10 kertaa takkaa pystyy vielä käyttämään, ennen kuin sen käyttö siirtyy kesätauolle. Sitten seuraavan kerran takkatulen ääressä istuskellaan luultavasti vasta lokakuussa.

Tällä viikolla takassa oli tulet tiistaina ja torstaina.

Lämpöpumppu on käynyt tällä hetkellä noin 3 tuntia vuorokaudessa. Sillähän ei ole nyt mitään muuta työtä kuin lämpimän käyttöveden tekeminen. Ilmavesilämpöpumpun tehokkuutta lisää ulkoilman lämpötila, joka nyt tätä kirjoittaessa (17.4 klo 23:05) on vielä +8C tässä vaiheessa iltaa... Jos lämpöpumpun ainut tehtävä on lämpimän käyttöveden tekeminen huhtikuulta lokakuulle, niin voisiko sanoa silloin niin, että lämpimän käyttöveden lämmitys on lämpöpumpun päätehtävä, ja myöskin ainoa tehtävä suurimman osan aikaa vuodesta? Jolloin jos tätä asiaa alkaa näin ajatella, silloin pitää aika tarkkaan laskeskella, että paljonko lämpöpumppuun kannattaa investoida. Ja verotuksessakin mahdollisesti saatavat hyödyt olisi hyvä hyödyntää? Niin kuin tässä Kuningaskuluttajan nettijutussakin todetaan:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/14/uudisrakentajan-vinkki-maalampo-vasta-jalkikateen-kotitalousvahennysta-jopa

Se muuten meni se TV-esiintyminen mielestäni ihan hyvin? Tai ainakin meni omasta mielestäni, kun lähtetyksen itse katsoin. Vaikka olin silloin 14.4.2016 lähetetyssä Kuningaskuluttaja-ohjelmassa ihka ekaa kertaa elämässäni TV-lähetyksessä. Ja hyvinhän nuo muutkin ohjelmassa olleet rakentajat osasivat esiintyä :-) Itse ohjelmakin näkyy vielä YLE:n Areenassa, tässä linkissä:

http://areena.yle.fi/1-3179020

Alarajaennätyksiä

Uusia alarajaennätyksiä sähkönkulutuksessa on syntynyt tasaiseen tahtiin pitkin huhtikuuta. Nyt tällä hetkellä sähkönkulutuksen alarajaennätys on 18,9 kWh per vrk. Joinakin päivinä sähköä on kulunut tosin selvästi enemmänkin. Meillä on ensi viikonloppuna isot juhlat, ja niitä varten on mm. eilen leivottu ihan urakalla. Sähköäkin meni sitten eilen yhteensä 31,7 kWh - joka on huhtikuun ylärajaennätys.

Lattialämmityksen otin pois päältä huhtikuun toinen päivä, sen jälkeen takkaa on poltettu satunnaisesti, viimeksi lauantaina 9. huhtikuuta. Takka riittää siinä vaiheessa, kun ulkona keskilämpötila alkaa hipoa +5C astetta.

Takan reunuksen lämpötilakäyrä.

Tein myös vähän tilastoa ilmavesilämpöpumpun käyntiajoista:

Kuukausi	jakso/vrk	alku/h	loppu/h	käyntitunnit	h/vrk
lokakuu	10	0	55	55	5,5
marraskuu	30	55	196	141	4,7
joulukuu	31	196	402	206	6,6
tammikuu	31	402	903	501	16,2
helmikuu	29	903	1126	223	7,7
maaliskuu	31	1126	1314	188	6,1
huhtikuu	12	1314	1354	40	3,3

Lämpöpumppu asennettiin siis lokakuun 21. päivä 2014. Siihen on tähän mennessä tullut kompuran käyntitunteja mittariin yhteensä 1354 tuntia. Huhtikuussa lämpöpumppu teki enää pelkästään lämmintä käyttövettä, jolloin vuorokauden keskimääräinen käyntiaika on ollut 3,3 tuntia eli minuuteiksi muutettuna 3h 20 min per vrk. Käyntiajat ilmeisesti vielä lyhenevät kesää kohti sitä mukaa kun lämmönlähde eli ulkoilman lämpötila nousee. Eniten lämpöpumppu teki töitä tammikuussa - keskimäärin yli 16 tuntia päivässä. Ja näin siitäkin huolimatta, että pumppu oli kokonaan seisahduksissa yhteensä noin 11 vuorokautta, jolloin ulkolämpötila oli alle -17C ja pumppu sammutti itse itsensä.

Nyt jos lämmintä käyttövettä tehdessään lämpöpumppu käy noin 3 tuntia päivässä ensi lokakuulle asti - jolloin lattialämmitys täytyy taas kytkeä päälle, niin käyttötunteja tulee mittariin yhteensä vielä noin 600 kpl lisää, eli lähelle 2000 tuntia mennään vuositasolla. Tällöin - mikäli lämpöpumpun käyttöikä on noin 40000 tuntia, niin tällä käyttömäärällä lämpöpumpun pitäisi kestää noin 20 vuotta. Jos näin käy, niin tänä aikana lämpöpumppu kyllä ehtii hyvin tienata oman hintansa.

Myyjä ennusti lämpöpumpulle käyttöikää noin 17 vuotta, jolloin ilmeisesti tavanomainen käyttötuntien määrä vuosittain on sitten luokkaa 40000/17= 2350h per vuosi.

Siihen, palonko tunteja kompuran käyttötuntimittariin loppujen lopuksi kertyy, siihen vaikuttaa hyvin paljon myös käynnistyskertojen määrä. Kompura ei oikein tykkää siitä, jos se joutuu käynnistymään kovin usein, vaan se tykkää mieluummin tehdä töitä yhteen menoon mahdollisimman paljon.

Katsoin muuten äsken mikä on veden lämpötila salaojakaivossa noin 3 metrin syvyydessä. Ei ollut kovin paljon - se oli vain +3C. Maaperä lienee kuitenkin syvällä kalliossa vielä jonkin verran lämpöisempi, eli ilmeisesti noin +7C? Joten tällä hetkellä tähän aikaan vuodesta (vielä toistaiseksi) maalämpöpumpun pitäisi olla tehokkaampi kuin ilmavesilämpöpumppu.

Kylmiä tuulahduksia...

Huhtikuulle, eli aprillipäivään olisi vielä aikaa 13 päivää, eli kevättä ja kesää kohti mennään. Mutta kelien puolesta ei juuri nyt ihan siltä kuitenkaan tunnu...

Onko tämä nyt sitten takatalvea vai mitä lie kylmiä tuulahduksia? Nyt oli aamulla yli -10C pakkasta. Sehän olisi nykyajan talvinakin jo kohtalaisen hyvä lukema. Monena talvena on saanut Etelä-Suomessa tottua siihen, että lämpötilat huitelee nollan tienoilla. Luntakaan ei aina talvella ole. Mutta nyt on luntakin - torstain ja perjantain välisenä yönä (siis toissayönä) satoi taas 5cm lisää.

Pakkasta -10,8C talon pohjoispuolella, jonne aurinko ei paista.
Toissapäivänä päivälämpötila käväisi vielä +7C asteessa, eli alaspäin on tultu
nyt parissa päivässä 18 asteen verran.

Jos talon pohjoisen puolella onkin kova pakkanen, niin etelän seinällä ja auringonpaisteessa olevaa mittaria aurinko lämmittää jo mukavasti ja ihan aamusta alkaen:

Tänään kello 8:56 oli ulkolämpötila auringossa +1,5C.
Sisälämpötila keittiössä samaan aikaan +18,8C

Auringon vaikutus lämmittävänä tekijänä on jo huomattu tänä keväänä selvästi, esim. takkaa ei ole voinut enää käyttää niin paljon mitä talvella käytettiin. Nyt kuitenkin pistin takkaan puita jo heti aamusta, sillä kyllä tuon kylmän yön vaikutukset vähän tuntuu sisällekin - sillä talossa ei ole ollut yön aikana oikeastaan mitään lämmitystä - paitsi takasta tuleva jälkilämpö.

Lattialämmityksen kiertovesipumppu, sekä ilmavesilämpöpumppu - joka lämmittää lattiassa kiertävän veden - ne on nyt molemmat tällä hetkellä ja tässä vaiheessa kevättä säädetty käynnistymään vasta aamulla klo 9:00. Itse asiassa lämpöpumppu lähtikin juuri käyntiin, nyt kun tätä kirjoittelen. Yön kylminä tunteina ilmavesilämpöpumppua ei mielestäni kannata käyttää, hyötysuhde olisi silloin pienempi.

Yleensä meillä ei keittiön lämpötila laske alle 20C:n (niin kuin yllä olevassa kuvassa on päässyt käymään), mutta tietysti tämä asia takan ja lämpöpumpun ansiosta korjaantuu nopeasti. Aurinkoinen päiväkin on tulossa, ja sen lämmittävän vaikutuksen sisätiloihin huomaa myös, vaikka ulkolämpötilat ei vielä kovin kummoisia ole olleetkaan.

Takkatulen ääressä kelpaa köllötellä...
Ja jos tulee liian kuuma (niin kuin yleensä tulee),
sitten mäyräkoira Ronja siirtyy sohvalle.

Sähkönkulutuksessa kylmä tuulahdus ei vielä näy (eikä tätä kylmintä päivää tänään ole vielä edes tilastoitukaan). Viimeisen neljän päivän aikana meillä on vuorokautinen kulutus vaihdellut 24kWh - 27 kWh välillä, mikä meidän talon mittakaavassa on erittäin alhainen taso - ainakin viime vuoden lukemiin verrattuna. Silloin siis lämpöpumppua ei vielä ollut.

Aamun lämpötilat nousevat siis todella nopeasti - tässä vielä uusi tilanne päivitys tänne loppuun, edellisen kuvan ottamisesta on nyt kulunut 48 minuuttia. Keittiön pöydällä olevaan sisämittariin aurinko ei paista, ulkoanturiin paistaa.


Klo 9:44 lämpötila sisällä +20,1C ja ulkona auringossa +6,2C.
Muutos sisällä +1,3C ja ulkona +4,7C.

EDIT sama päivä klo 16:15:

Mitä kannattaa tai pitää tehdä, jos kylmän yön jälkeen aamulla on vähän vilpoisempaa? Vastaus - ei kannattaisi tehdä yhtään mitään. Paitsi arkiaamuisin kannattaa lähteä töihin, ja jättää talo silleensä. Sillä iltapäiväksi se on lämmennyt kuitenkin. Nyt tein sen virheen, että laitoin takkaan tulet aamullakin. Jolloin iltapäivällä lämpötila oli jo kivunnut yli +23C. No ei tämä nyt tällaisenaan liian kuuma ole, mutta nyt ei ainakaan voi laittaa tänä iltana takkaan tulta, kun jo lähtötilanteessa on näin lämmin.

Jolloin jos nyt vielä tulee uudestaan tulee toinenkin kylmä yö, sitten taitaa olla huomenna aamulla vielä vilpoisempaa, kun illalla ei ole voinut käyttää takkaa... Ilmalämpöpumpun saa toki käymään öiseenkin aikaan, hyötysuhde vaan on silloin huono. Tässä mielessä vanha lämmitystapa suorasähkö - ajastettuna öiseen aikaan oli parempi. Siinä lämmityksen tehopiikki osui juurikin vuorokauden kylmimpään hetkeen.

Klo 16:12 sisälämpötila on +23,7C. Ylärajoilla mennään.
Jos lämpötila nousee vielä asteen tai pari, alkaa olla tukalan kuuma...



9,4 kiloinen klapi!

Vaikka olen hankkinut hydraulisen polttopuun halkojan, niin silti voi olla joskus niin oksainen runkopala, ettei se halua haljeta mihinkään suuntaan. Talven jäljiltä oli vielä jäänyt polttamatta yksi iso sellainen. Tänään laitoin sen sitten jo aamulla lauantaipäivän kunniaksi takkaan. Nyt kun olen koko päivän kotona, niin tarvittaessa vähän pidemmänkin palamisajan ehtii takkaa valvoa. Paloaika olikin loppujen lopuksi melkein 2,5 tuntia!

Vaakatessa pölkky, joka oli ihan kuiva, painoi yli yhdeksän kiloa. Kävin vaakan kautta, että noin suunnilleen tiedän paljonko se painaa. Meillä Tiilerin Terhi takkaleivinuunissa kertapoltolle määrätty suurin puumäärä on 22kg, joten nyt tiedän, että paljonko voin yhteensä puuta polttaa. Sillä eihän tuo yksinäinen iso pölkky oikein yksinään halua kunnolla palaa, ja sen rinnalle pitää laittaa myös muutamia pienempiä, eli normaalikokoisia klapeja jatkuvalla syötöllä. Muuten se alkaa siellä pesässä yksinään kytemään, jolloin paloaika olisi ollut todella pitkä.



Iso klapi tai pölkky ei mahtunut edes polttopuulaatikkoon.



Pölkky paikoillaan takan pesässä.

Vertailuksi kuvassa myös tavallisen kokoinen klapi.

Takana pakkasyö. Aamullakin pakkasta oli vielä yli -6C astetta.

Laitoin tule myös saunan pesään. Joten tässä nyt sitten sytyttämishetken
 kuvaa, ja molemmista piipuista tulee niitä EU:n pelkäämiä pienhiukkasia....

Esilämmitettyä korvausilmaa savupiipun kautta?

Millaiselta ajatukselta kuulostaisi, jos sisälle taloon otettaisiin esilämmitettyä korvausilmaa savupiipun kautta? Ainakin omasta mielestäni se kuulostaisi aika pöljältä, tai ainakin kummalliselta. Vaikka varmastikin totta olisi se, että jos tulisija on ollut jokin aika sitten päällä, ja jos hormin rakenteet ovat vielä lämpöisiä, niin silloin kaikki se ilma, mikä vedetään sisään savupiipun kautta, niin pakostakin se esilämpenee siinä samalla ja sisälle tullessaan...

Ai että miksikö tällaisia mietin?

Ekan kerran havahduin tähän ilmiöön tammikuun paukkupakkasten aikana. Kun menin kovilla pakkasilla tekemään tulta saunan pesään, niin melkein näpit jäätyi kiinni kiukaan metalliseen suuluukkuun. No ei nyt ihan sentään. Mutta kyllä se selvästi metallinkylmältä tuntui, kun kiukaan metalliosiin joutuu tulta tehdessään pakostakin koskemaan (ainakin kädensijoihin ja tuhkaluukkuun).

Mietin silloin, että mistä kylmää voi päästä löylyhuoneeseen? Sauna kun on ulkoa tullessa vasta kolmannen oven takana. Eipä siinä tietysti kovin kauaa tarvinnut miettiä, kun keksii, että savupiipun kautta ilmeisesti pääsee pikkuisen ilmaa sisään. Siltikin, vaikka meillä savupiippu menee katolle kolmen kerroksen läpi, ja siinä matkalla on hormissa kahdet sulkupellit (yhdet kellarissa - toiset vielä ylimmässä kerroksessa, ettei kylmä ilma pääsisi kovin syvälle piippuun). Vaikka nämä olivat pakkasilla molemmat kiinni, niin ei se reitti siltikään ilmeisesti ihan täydellisen ilmatiivis kuitenkaan ole.

Eikä meidän talo ole mitenkään erityisen pullomainen tai tiivis ole noin muutenkaan, ei ainakaan nykyajan mittapuulla. Tiiveystestissä ilmanvuotoluvun arvosanaksi tuli 1,44. Eikä meidän talo ole myöskään mikään energiapihi - ei ainakaan nykyajan mittapuulla. Talon rakennuslupa ehdittiin ja onnistuttiin saamaan 2 viikkoa ennen rakennusmääräysten kiristymistä kesällä 2012. Joten meidän talo ei kuulu nyt minkään kokonaisenergiatarkastelun piiriin.

Talon voisi siis jättää vaikka suoran sähkölämmityksen varaan, niin kuin se ekan asumisvuoden noin kokeilumielessä jo olikin. Energialuokka meidän talossa oli rakennuslupaa hakiessa "A"-luokassa (silloin kun oli käytössä vielä ne vihreät energiatodistukset). Mutta sittemmin energiatodistusten laskentasääntöjä muutettiin, ja markkinoille tuli ns. "siniset todistukset", joissa energialuokka lasketaan pelkästään teoreettisesti ja matemaattisia malleja käyttäen, eikä aidot ja oikeat kulutustasot merkitse enää mitään. Sen muutoksen myötä meidän talo putosi energialuokassa luokkaan "D".

Tässä vaiheessa varmaan voisi päätellä, että tämä talo taitaa olla melkoinen harakanpesä? Tai ainakin saattaisi helposti ihmetellä miten talvella tällaisessa pystyy ollenkaan asumaan, kun tiiveystestin tulos on mitä on, eikä energialuokassakaan kovin korkealle nousta...

Todellisuudessa talossa ei tunne vedontunnetta missään. En ainakaan ole huomannut. Tai no, ehkä silloin kun paukkupakkasilla käy laittamassa saunan kiukaaseen tulet, ja jos näpit melkein jäätyy peltiosiin kiinni, niin ehkä siinä kohtaa voi vähän vedon tunnettakin havaita. Mutta muuten en ole kyllä huomannut mitään. Kun jokin aika sitten lämpökameralla tein kuvauksia, niin ainut vuotokohta löytyi olohuoneen alakulmasta TV-tason takaa. Siitä lisää mm. tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/02/testissa-pari-lampokameraa.html

Tuollaiset TV-tason takana olevat pistevuodot ymmärtääkseni ja ilmeisestikin katoaisivat kokonaan myöskin lämpökameran kuvasta, jos esim. saunahormin sulkupellit jättäisi vähän raolleen siinä vaiheessa, kun tulta ei ole pitkään aikaan poltettu? Nimittäin kaikki koneellisen ilmanvaihdon avulla toteutetut talot ovat alipaineistettuja.

Meillä ilmaa vaihtuu noin 100 litraa sekunnissa, ja siitä ilmamäärästä 7 litraa eli noin 7% tulee jostain mistä tulee, todennäköisesti juurikin savupiipun kautta, tai sitten liesituulettimen torven kautta, ja joissakin taloissa ehkä myöskin takan korvausilmaputkea pitkin - jos sellainen on rakennettu. Mutta meillä sellaista ei kuitenkaan ole, eikä ole ollut tarvetta sille edes näin jälkikäteenkään katsoen. Kyllä takat meillä toimivat muutenkin, ja syttyvät takkatoiminnolla hyvin. Kirjoittelin muuten jo kerran aikaisemminkin ilmanvuotoluvun suhteesta lämmityskustannuksiin, ja nuo jouluiset pohdinnat siis tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/12/ilmanvuotoluku-ja-lammityskulut.html

Sitten tässä tuli jokin aika sitten mielenkiintoinen tutkimus ja sen pohjalta lehtiartikkeleita passiivitaloista, ja siitä miten niistä suurin osa ei ylläkään sellaisiin tavoitetasoihin, mihin suunnitelmien mukaan olisi pitänyt yltää. Ja lisäksi taloissa asuvat valittavat vedon tunteesta. Artikkelin voi lukea esim. tästä linkistä:

http://www.rakennuslehti.fi/2016/03/vain-kolmasosa-nollaenergia-ja-passiivitaloista-paasi-energiankulutustavoitteisiinsa/

Tai sitten sama juttu tarkemmin tässä linkissä, josta voi lukea koko tutkimusraportin (63 sivua, noin 12,75 megabitin PDF -tiedosto):

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/159847

Itse pohdiskelin tähän liittyen asioita nyt niin, että eikös olekin aika nurinkurista (?), jos tiiveystestauksessa aivan olemattoman pieniä vuotolukuja saaneet passiivitalot koetaan asukkaiden puolelta vetoisina (mm. tutkimuksessa mukana olleet Puuseppä ja Onnelanpolku ihan nimeltä mainiten), ja sitten taas esim. meidän talossa, jossa on paljon huonommat testitulokset, niin mitään vedon tunnetta meillä ei ole. Tai en ole huomannut, eikä ole kukaan muukaan valitellut.

Joten meneekö tässä kohtaa asiat nyt sitten niin, että meillä korvausilma kyllä pääsee taloon suhteellisen helposti (myös sen 7 litraa sekunnissa osalta, kun sitä ei koneellisesti tuoda), jolloin ohivirtausilmaa ei meillä huomaa. Sitä varmaan tulee pienissä määrin, hitailla virtausnopeuksilla, ja riittävän monesta paikkaa... Mutta jos passiivitalossa ohivirtausilman kulkureitit onkin jo todella tiukassa, niin sieltä mistä sitä sitten kuitenkin tulee, niin sitä tuleekin sitten niin voimakkaina ja pistemäisinä suihkuvirtauksina, että se sitten jo häiritsee talon asukkaitakin?

Silloinhan passiivitalo ei olekaan onnistunut sille asetetuissa tavoitteissaan? Siis vaikka passiivitalon runko ei vuoda käytännössä yhtään, niin tämä seikka ei sitten kuitenkaan poista vetoisuutta, vaan päin vastoin vetoisuuden tunne jopa lisääntyy? Sillä eihän mikään talo ole niin tiivis kuin esim. avaruusalus. Jos olisi, silloin tilanne, jossa talosta puhalletaan ulos joka sekunti (meidän talon lukuja käyttäen) 109 litraa sekunnissa, ja sisäänpäin vain 102 litraa sekunnissa, niin yöksi kun käydään nukkumaan ja laitetaan kaikki ovet ja ikkunat kiinni, niin aamulla kun monen tunnin perästä heräillään, niin kaikkien ikkunoiden pitäisi olla jo kaarellaan sisäänpäin, jos ohivirtauksena "puuttuvaa" korvausilmaa ei olisi mistään tullut...

Sitten takaisin tämän aiheen otsikkoon.

Tein nimittäin tänään sellaisen kokeen, että mitä jos raotan saunan hormin sulkupeltejä vähäsen, niin silloinhan tuo alipaineen muodostukseen tarvittava 7 litran ohivirtaus tulee juurikin kokonaan tai lähes kaikki savupiipun kautta, eikö vain? Tulee se osittain sitä savupiippua pitkin kait ihan muutenkin ja joka tapauksessa, eipä kait sitä millään täysin estääkään voi? Enkä tiedä onko se kovinkaan puhdas väylä ottaa raitista sisäilmaa, tuskinpa vain...?

Mutta puolen tunnin mittainen koe meni siis tänään näin:



Aamulla klo 07:00 ulkoilman lämpötila on -0,7C.

 

Samaan aikaan saunan mittari näyttää noin +30C.
Saunassa on saunottu viimeksi eilen illalla.

 

Kokeen alkaessa kiukaan kivillä lämpömittari näyttää +25,9C ja
tuhkaluukussa oleva johdon pää +23,6C. Nämä luvut tietysti
tarkentuvat, kun mittari jätetään puoleksi tunniksi paikoilleen.



Koejärjestely näyttää siis tältä. Sulkupellit on nyt avattu. Jos ilmaa virtaa sisäänpäin,
se pitäisi sitten huomata tuhkaluukussa lämpötilan alenemisena.

Puolisen tuntia on kulunut. Ulkolämpötila edelleen sama -0,7C
ja saunan hormissa sulkupelti on ollut koko ½-tuntia auki.

 

Kiukaan kivillä lämpötilaksi on tarkentunut ½-tunnin päästä +27,1C.
Tuhkaluukussa oleva johdon pään anturi näyttää +22,9C.

 

Lähikuva johdon päästä, eli toisesta mittauspisteestä.

Johtopäätöksiä:

Jos tulisija ei ole ollut vähään aikaan käytössä, ja jos sulkupellin avaa - ilmavirta lähtee tulemaan savupiipun kautta ulkoa sisäänpäin. Sillä mistä muualtakaan noin +30C asteisessa saunassa lämpömittarin anturaan voisi tallentua lämpötilaksi +22,9C, ellei ulkokatolta tulisi viileää ilmaa sisälle? Toki se noin nolla-asteinen ilma lämpenee tullessaan kiukaan läpi ja noin 11 metrisen tiilipiipun läpi aika hyvin. Eli tässä tapauksessa sisään tulee esilämmitettyä korvausilmaa savupiipun kautta.

Entä miten tällaisen tulisijan saa sitten syttymään, jos kerran ilmavirta kulkee ihan vastakkaiseen suuntaan mitä sen palamisreaktion aikana pitäisi kulkea? No, ilmanvaihtokoneen takkatoiminnalla tietenkin... Muuten tulee savut sisään. Niin kuin on muutamia kertoja jo tullutkin, kun ei aina viitseisi takkatoiminnolle kävellä, ja sitten elää toiveissa, että jospa se siitä nyt kuitenkin syttyisi...

Jatkopohdintoina voisi sitten pohtia mm. että olisiko tässä mitään järkeä, jos sulkupellit avaisi aina kun hormi on riittävästi jäähtynyt? Mitä seuraisi, jos koko puuttuva 7 litran ohivirtausilma tulisikin helpointa reittiä, eli savupiipun kautta?

No itse asiassa kesäisin näin tapahtuukin. Silloin ei tule aina laitettua savupiipun sulkupeltejä saunomisen jälkeen kiinni ollenkaan. Silloin tietysti energiaa menee aika paljon "hukkaan" koska lämmin kiuas ja savuhormi puhaltavat ilmaa pihalle useita tunteja vielä sen jälkeenkin, kun viimeiset hiillokset ovat jo hiipuneet. Mutta kun kiuas ja hormi ovat riittävästi jäähtyneet, niin sen jälkeen sitten ilmavirtaa kääntyykin toisinpäin, ja suurin osa ohivirtausilmasta talon sisään tuleekin ilmeisesti savupiipun kautta.

En ole vain tullut tätä asiaa aikaisemmin näin ajatelleeksi, mutta näin tämä asia ilmeisesti on?