 |
| Talo Rautio: Tammikuun sähkönkulutus vuorokausikohtaisesti. |
Vaikka nyt tammikuussa 2016 oli ennätyspakkaset vuosikausiin, niin enimmillään sähköä kului vuorokaudessa vain 171,7 kWh. Joten 28.12.2014 mitattu vanha vrk-ennätys 190,52 kWh jäi vielä rikkomatta.
Tällä kertaa tuo 171,7kWh (joka on kolmanneksi korkein vuorokausimäärä tähänastisen asumisen aikana) kului 17.1.2016 - vaikka sen vuorokauden keskilämpötila oli vain -12,4C. Kuukauden kylmin vuorokausi oli 7.1.2016, jolloin vuorokauden keskilämpötila oli tasan -25,0C ja silloin sähköä meni 169,7 kWh. Eli ihan hyvin oltiin mekin mukana tehtailemassa kaikkien aikojen sähkönkulutuksen ennätystä Suomessa, jonka H-hetki siis sattui 7.1.2016 päivälle klo 16-17:00 väliselle ajalle, lisää aiheesta tässä linkissä:
http://www.taloussanomat.fi/energia/2016/01/07/nyt-meni-raja-rikki-sahkonkulutuksessa-uusi-ennatys/2016202/12
Siis jännä juttu - että kovilla paukkupakkasilla, ja suhteellisen leutona vähän reilun 10 asteen pakkasessa vuorokausikulutus on täysin sama (eli noin 170 kWh). Itse en oikein tiedä mistä tämä mahtaa johtua? Helposti voisi luulla, että sähkönkulutus riippuu voimakkaasti ulkoilman lämpötilasta, mutta ei näköjään riipu?
Nimittäin oli viime kuun sähkönkulutuksessa yksi toinenkin mielenkiitoinen kohta, eli kuukauden kaksi viimeisintä päivää, joista 30.1 oli kuukauden lämpimin - keskilämpötila +3,4C ja kulutus silloin 30,9 kWh. Päivä sen jälkeen vuorokauden keskilämpötila laski +0,3C asteeseen - ja silloin sähkönkulutus enemmän kuin 2-kertaistui ollen 62,7 kWh. Enkä tiedä tässäkään kohtaa, että mihin tuo sähkönkulutuksen ero näiden peräkkäisten päivien välillä mahtaa perustua?
Kuun lopussa molemmat päivät 30.1. ja 31.1 osuvat viikonlopulle, ja käyttötottumukset oli muistaakseni ihan samat. No - eipä tässä nyt tällä asialla sen puoleen mitään merkitystä, kunhan nyt ihmettelen ääneen ihan joutavia asioita. Euromääräisessä tarkastelussa siis toinen päivä oli sähkönkulutuksen osalta noin 3 euron arvoinen, ja toinen päivä 6 euron arvoinen, ja uskoisin, että pystyn molemmilta päiviltä sähkölaskun maksamaan.
Jos meillä nyt ostoenergian määrä oli tällä kertaa 2783 kWh, niin loppujen lopuksi se ei ollut paljoa enempää kuin aikaisempi ennätys joulukuulta 2014, jolloin sähköä meni 2308 KWh kuukaudessa. Osaltaan tammikuun lukuja selittää viime syksynä hankittu ilmalämpöpumppu, jonka ansiosta varmastikin "nollakeleissä" on nyt selvitty jopa alle 40 kWh vrk-kulutuksella. Viime talvena tyypillisen talvipäivän kulutus oli aina yli 40-50 kWh per vrk, kun lämmin vesi lämpeni suorasähköllä ekan asumisvuoden.
Paukkupakkasissa lämpöpumppu ei enää toimi, mutta nyt kun oltiin itse kotona koko tammikuu (toisin kuin joulukuussa 2014), niin kylmimpinä päivinä käytettiin polttopuita noin 0,1 kuutiota eli noin 100 litraa vuorokaudessa. Koko kuukauden aikana polttopuita on mennyt noin 1,5 kuutiota ja koko talven aikana tähän mennessä puita on kulunut 3-4 kuutiota. Viime talvena puita meni noin 10 kuutiota, ja saman verran on varattuna tällekin talvelle, mutta kasasta on selvästi yli puolet vielä jäljellä. Eli yksi lämpöpumpun selvä vaikutus on myös se, että näköjään polttopuita kuluu vähemmän. Tässä ei tietysti pitänyt käydä näin, sillä polttopuuhan on meille käytännössä ilmaista, mutta näin tässä nyt vaan silti näyttää käyneen. Tämä johtuu mm. tuloilman esilämmittämisestä. Ensimmäisenä asumisvuotena IV-koneen esilämmityspatteri oli kokonaan kytkemättä, jolloin sitä kautta huoneilmaan ei tullut lämpöä, jolloin taas polttopuuta oli mahdollista käyttää enempi.
Katsoin tänään, että ilmavesilämpöpumpun laskuriin oli kertynyt kompuran käyttötunteja jo vähän yli 900 tuntia, ja pumppu on ollut nyt käytössä vähän yli 3 kuukautta. Pumppu on invertteripumppu, joka pystyy tuottamaan tunnissa 1,0 kWh -> 8,3 kWh:n lämpötehon, jolloin jos oletetaan keskiarvolaskennalla, että keskimääräinen lämpöteho olisi ollut vaikkapa 4 kWh joka tunnilta, niin yhteensä lämpöpumppu olisi silloin antanut lämpöä taloon 900 x 4 = 3600 kWh.
Joskus aiemmin laskeskelin, että lämpöpumpun hyötysuhde ei ole kovinkaan hyvä silloin, kun se lämmittää varaajan vettä esim. noin +40C lämpötilasta noin 10C astetta ylöspäin noin +50C lämpötilaan. Sen korkeampaan lämpötilaan lämpöpumppu ei oikein kykene. Tällöin hyötysuhde saattaa tässä kohdin jäädä jopa alle kakkosen.
Parhaimmillaan pumpun hyötysuhde olisi silloin, jos se saa tehdä +7C lämpötilasta +35C asteista vettä, ja silloin COP luvuksi tulee laboratorio-olosuhteissa 4,2. Mutta nyt jos oletetaan, että noin kakkosen COP luvulla meidän IVLP olisi tehnyt 3600 kWh tähän mennessä, niin silloin sähkölasku on ollut 1800 kWh ja ilmasta on saatu talteen saman verran, eli hyöty euromääräisesti on ollut noin 180€ eli keskimäärin 60€ kuukaudessa.
Kun pumpun hankintahinta oli 8600€, niin tällä vauhdilla lämpöpumppu tienaa itse oman hintansa noin 144 kuukaudessa, eli noin 12 vuoden aikana.
Lisää mielenkiintoisia lukemia ja tilastotietoa tammikuun 2016 sähkönkulutuksesta myös tässä linkissä:
http://kissankapala.blogspot.fi/2016/02/sahkoista-energiaa.html
Nyt päättynyt tammikuu oli muuten yksi kylmimmistä ikinä. Lämpötiloja on mitattu ja merkitty muistiin mm. Helsingin Kaisaniemessä jo 1800-luvun alusta lähtien, ja nyt 2016 kun tammikuun keskilämpötilaksi tuli (ainakin meillä Vantaalla) -10,3C, niin mittaushistorian aikana yhtä kylmä tammikuu on ollut vain 22 kertaa. Kaikkein kylmin tammikuu oli 1987, jolloin Kaisaniemessä tammikuun keskilämpötilaksi oli mitattu -16,5C. Tässä vielä nämä Etelä-Suomen 22 kylmintä tammikuuta ikinä:
| Kaisaniemi | /vuosi Tammikuu/C |
| 1829 | -11,3 |
| 1831 | -11,2 |
| 1834 | -10,7 |
| 1838 | -13,6 |
| 1848 | -10,8 |
| 1850 | -14,4 |
| 1861 | -15,3 |
| 1862 | -14,4 |
| 1867 | -13,6 |
| 1868 | -10,3 |
| 1875 | -13,1 |
| 1881 | -10,9 |
| 1893 | -13,2 |
| 1940 | -12,4 |
| 1941 | -12,7 |
| 1942 | -15,9 |
| 1950 | -10,4 |
| 1966 | -11,6 |
| 1968 | -12,7 |
| 1985 | -13,9 |
| 1987 | -16,5 |
| 2010 | -10,4 |
