VILP:n kulutus yöllä ja päivällä - ja pitkässä juoksussa

Olen jo jonkin aikaa pohdiskellut, pitäisikö ilmasta-veteen lämpöpumppu laittaa käymään öisin vai päivisin. Lokakuussa, kun yritin saada asiaan selkoa, silloin lopputulos sillä kertaa omissa päätelmissäni oli, että ainakaan euromääräisessä tarkastelussa ei ollut mitään merkitystä sillä, kävikö VILP öisin kylmempinä tunteina halvemmalla sähköllä, vaiko päivisin vuorokauden lämpiminä tunteina kalliimmalla sähköllä.

Tässä linkissä nämä pohdinnat pidemmillä jorinoilla ja kuvin:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/10/vilpn-optimointia.html

Ihan seurantajakson alkumetreillä näytti siltä, niin kuin viikonloppujen kohdalle olisi tullut sähkönkulutuksessa pieni lovi (kts yllä olevassa linkissä). Sen ajattelin johtuvan siitä, että viikonloppuisin lämpöpumppu kävi edullisella päiväsähköllä ja paremmalla hyötysuhteella. Öisin pumppu ei viikonloppuisin käynnistynyt.

Saattoi taustalla olla muitakin tekijöitä, joten tuo päätelmä oli ehkä liian hätäinen. Suurin "muu tekijä" on ollut eri vuorokausien erilainen lämpötila. Tai jos olisi niin, että viikonloppupäivisin tehokkaampi hyötysuhde päiväajan edullisella sähköllä säästäisi jotain, silloin pidemmän aikajakson tarkastelussa pitäisi selvästi näkyä 5 korkeampaa pylvästä aina arkipäivisin, ja 2 matalampaa sähkönkulutuksen pylvästä aina viikonloppuisin. Jos katsotaan seuraavaa kuvaa, niin tällaista viikkorytmitystä ei kuitenkaan näy seuraavassa graafissa, jossa on päiväkohtaiset lämpötilat ja vuorokausikulutukset ajalla 1.9.2017 - > 11.12.2017:

Talo Rautio: Vuorokausikohtainen sähkönkulutus 1.9.2017 - 11.12.2017.

Mutta se, mikä ylläolevasta graafista näkyy - on se, että kulutus on hypähdellyt satunnaisesti ja epäsäännöllisesti 15-20 kWh:n välillä aina lokakuun puoleen väliin saakka - joskin tässäkin on jossain kohdin korkeampia pylväitä aina silloin, jos lämpötila on välillä sukeltanut, niin samassa kohdassa sähkönkulutus on aina pompahtanut ylöspäin. 

Ilmiön on voimistunut lokakuun puolen välin jälkeen (tarkemmin sanottuna 20.10.2017 jälkeen), jolloin siis laitoin lattialämmityksen päälle 5 tunniksi per vuorokausi. Sitä ennen lattialämmitys ei ollut ollenkaan päällä. Nyt joulukuussa tuntimääriä on vielä lisätty niin, että nyt lattialämmitys on päällä myös keskipäivällä 1,5 tuntia. Silloinkin on hieman edullisempaa pörssisähköä tarjolla, joten hyödynnetään myös ne tunnit. Viimeiseen asti kannattaisi välttää aamun ja iltapäivän muutamaan kalliisti hinnoiteltua tuntia.

VILP-talossa ulkoilman kylmeneminen nostaa sähkönkulutusta kahdella tapaa. Ensinnäkin talon ominaiskulutus kasvaa sitä suuremmaksi, mitä kylmempää ulkona on. Ja mitä kylmempi ulkoilma, sen huonompi hyötysuhde lämpöpumpulla, joka siis saman energian tuottamiseen kuluttaa kylmemmissä olosuhteissa enempi sähköä. Tämän näkee yllä olevan graafin oikeasta laidasta erittäin hyvin, eli aina kun lämpötila sukeltaa, samalla sähkönkulutus vastaavina päivinä pompahtaa ylös. Ja kun talvea kohti mennään, niin tässä tendenssissä lämpötila laskee kuukausi kuukaudelta, samalla kun sähkönkulutuksen tendenssi vastaavasti nousee.

Mutta siis tätä viikkorytmiä en ainakaan itse kuvasta näe, eli yllä olevassa kuvassa ei ole toistuvuutta 5 arkipäivän ja 2 viikonloppupäivän rytmissä, vaikka lämpöpumppu käy viikonloppuna vain päiväaikaan, ja arkisin taas yöpainotteisesti.

Mutta jatkan siis kuitenkin tällä viikkorytmillä. Viikonloppuna kannattaa tottakai hyödyntää edullisempi päiväsähkö, mutta jos arkisin laittaa lämpöpumpun toimimaan yöpainotteisesti, niin eipä sekään noita kulutuspylväitä erityisemmin nosta. Enempi on vaikutusta sillä, onko vuorokausi itsessään lämmin vai kylmä.

Iso harppaus VILP-talossa tulee silloin, jos vuorokauden lämpötila laskee pysyvästi alle -17C rajan, jolloin (meidän) lämpöpumppu sammuttaa itse itsensä. Silloinkin talon ominaiskulutus kasvaa, kun on todella kylmää - ja samaan aikaan talo jää suorasähkön varaan. Eli kulutuksessa tapahtuu jättimäinen harppaus, ja nämä korkeat piikit näkyvät vuosikulutuksessakin varsin selvästi.

Alla olevassa graafissa on meidän talon kulutushistoria aikavälillä 1.10.2015 - > 11.12.2017. VILP hankittiin taloon lokakuussa 2015, ja jos ja kun VILP ei kovilla pakkasilla käynnisty ollenkaan - silloin vuorokauden sähkönkulutus on saattanut noina päivinä olla likemmäs 175 kWh per vuorokausi.

Talo-Rautio: Vuorokausikohtainen sähkönkulutus 1.10.2015 - 11.12.2017.

Talvella 2015-2016 kovia pakkasia oli parisen viikkoa, seuraavana talvena 2016-2017 vain muutama päivä, joten näitä tällaisia 175 kWh:n päiviä ei nykytalvina montaa kuitenkaan ole. Ei ainakaan näin meren äärellä, kun meri ei nykyisin kovin pitkälle rannikosta jäädy. Jos rannikko on meiltä katsottuna 25 km päässä, niin sulaa vettä löytyy silmän kantamattomiin jo 50 km päässä, vaikka olisi kuinka kylmää.

Kyllä kait se merikin hiukan lämmittää taloa ja lämpöpumppua, jolloin ulkoilman lämpötila ei laske lämpömittarissa ihan niin alas. Kosteassa ulkoilmassa ihminen kuitenkin tuntee kylmyyden paljon kovempana, kuin jos ilma olisi sisämaan kuivaa pakkasilmaa. 

Nämä vuosikulutuksessa nyt näkyvät korkeat piikit olisi saanut pois, jos olisikin asennettu VILP:n sijasta MLP eli maalämpö. Silloin nämäkin yksittäiset kylmät päivät olisi sähkönkulutus pysynyt hyvinkin alle 100 kWh:n tasolla. Mutta kun se kallioreikä savimaan tontille olisi maksanut 6-7 tuhatta euroa (noin 200 metriä syvä).

Niin tarkemmin laskemattakin on selvää, että jos se kallioreikä tuottaa kunnolla vain muutamana päivänä vuosittain, ja jos silloinkin säästöksi tulee vain vajaa 100 kWh eli vajaa 10 euroa per päivä, niin ei tuo maalämpö taida maksaa ikinä itseään takaisin VILP:n kulutukseen ja hankintahintaan suhteutettuna?

Mutta tämä vertailu pätee siis vain meidän talolle, jossa jo alun alkaenkin on ollut "positiivisena ongelmana" pieni kokonaiskulutus, jolloin alun perin jo rakennusvaiheessa asennettavaksi suunniteltu maalämpö jäi pois, kun ekan vuoden kulutus suoralla sähköllä jäi niin pieneksi.

Ilta-Sanomat 5.10.2016

Tänään Iltalehdessä oli mielestäni mielenkiintoinen lämmitysmuotojen kustannusvertailu, jossa (tietenkin) maalämpö oli ylivoimainen voittaja. Tulokset oli saatu Motivan lämmitystapojen vertailulaskurista.

"Motiva-konserni tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja, joiden avulla he voivat tehdä resurssitehokkaita, vaikuttavia ja kestäviä valintoja. Motiva-konserniin kuuluvat Motiva Oy ja Motiva Services Oy.

Motiva Oy on valtion kokonaan omistama asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Motiva Oy toteuttaa yhteiskunnallisesti vaikuttavia hankkeita pääsääntöisesti yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. Pääasiakkaita ovat julkishallinto, ministeriöt ja virastot.

Motiva Services Oy toteuttaa energia- ja materiaalitehokkuushankkeita yhteistyössä erityisesti yritysten ja yhteisöjen kanssa. Motiva Services Oy tarjoaa yrityksille energiatehokkuuden konsultointipalveluja ja hallinnoi Suomessa Pohjoismaista ympäristömerkkiä ja EU-ympäristömerkkiä. Pääasiakkaita ovat yritykset, kunnat, tutkimuslaitokset ja vihreää liiketoimintaa edistävät organisaatiot."

(Poiminta Motivan omilta nettisivuilta)

Noista lähtökohdista Motivan tarjoamat laskurit ja tiedot pitäisi omasta mielestäni aika luotettavalla pohjalla? Joten vähän kummalliselta tuntuu, kun itse tämän artikkelin luin. Sillä itse en ole omissa kokeiluissani päässyt samoihin lopputuloksiin.

Eikä minullakaan ole sidoksia mihinkään energian myyjiin, eikä muutenkaan tarvetta vääristellä omia kokemuksia. Minäkin vain yritän löytää ne parhaat saatavilla olevat ratkaisut, niin kuin varmaan yrittää tuhannet muutkin Ilta-Sanomien lukijat. Siksi aihepiiri kiinnostaa - tällä kertaa niinkin paljon, että lämmitystapavertailujen tulokset olivat päässeet ihan lööppiin saakka. Minusta on muutenkin hyvä, että tätä aihetta pidetään tapetilla, koska asialla on merkittävä (kansan)taloudellinen merkitys, ja myös ympäristön näkövinkkelistä lämmitystavan valinnalla on iso merkitys.

Uskoisin, että Motivan laskurin perusteella tehdään aika paljon ratkaisuja ja vertailuja lämmitystapaa valittaessa. Näin siitäkin huolimatta, että Ilta-Sanomien haastattelema Motivan pienrakentamisen energiatehokkuuden asiantuntija Sami Seuna huomautti lehtijutussa, että "laskelmiin kannattaa suhtautua varauksella, koska ne ovat vain suuntaa antavia."

Toisena vaikuttavana tekijänä talonrakentajalla on varmastikin rakennusluvan liitteeksi tehdyt laskelmat, jotka yleensä lasketaan jossakin insinööritoimistossa. Mutta usein tämä juttu meneekin niin, että kun rakentaja saa oman talonsa "lukemat" ja lämmitystehon tarpeen, niin sitten ne käydään syöttämässä esim. Motivan sivuilta löytyvään laskuriin, ja sieltä saatavan vertailutuloksen perusteella tehdään lämmitysratkaisut omaan taloon sen mukaan, mitkä vaihtoehdot ovat edullisia, eli ovat pärjänneet Motivan vertailussa hyvin.

Mutta onko tässä nyt tarjolla sudenkuoppa, ja luotetaanko Motivan laskuriin sittenkin liikaa - vaikka ne ovatkin vain "suuntaa antavia"?

Nimittäin itsekin meinasin laittaa omaan talooni maalämmön. Ihan jo rakennusvaiheessa - ja siitä syystä, että moni maalämmönmyyjä sitä omilla laskelmillaan ja Motivan laskuria apuna käyttäen perusteli niin hyvin. Enkä minäkään niitä perusteluita yhtään epäillyt. Ne vaikuttivat hyvinkin tarkkaan harkituilta ja lasketuilta. Enkä maalämpöä siksi jättänyt laittamatta, että olisin ollut eri mieltä maalämmön edullisuudesta.

Maalämpö jäi laittamatta meidän taloon siksi, että halusin laittaa sen vasta jälkiasennuksena - siis vasta 2 vuotta lopputarkastuksen jälkeen. Silloin siihen olisi ollut mahdollisuus saada kotitalousvähennystä. Ja tässä minulla kävi omasta mielestäni hyvä tuuri.

Nimittäin jo ekan vuoden sähkönkulutusluvut yllättivät. Ne kun jäivät niin pieneksi, että maalämpö ruksattiin siinä vaiheessa yli, eikä sen asentamista voinut enää vakavasti harkita.

Maalämpöä puolet halvempi ilmavesilämpöpumppu kuitenkin kiinnosti. Vaikkakin nyt tuon edellisen kirjoitukseni perusteella taisi käydä kuitenkin niin, että sekään ei sitten kannattanut? Ei ainakaan euromääräisessä tarkastelussa. Ympäristön näkökulmasta se lienee kuitenkin hyvä valinta edelleenkin.

Iltalehden käyttämä talotyyppi on ollut 150m2, huonekorkeus 2,6 metriä, asukkaita 4 ja sijainti Keski-Suomi. Omassa talossani on muuten luvut kutakuinkin samat, paitsi lämpimät neliöt on 241 ja sijaintina Etelä-Suomi.











Jos "Keski-Suomen talon" maalämmön investointikulu on luokkaa 15000€, niin omaan talooni sellaisen olisi saanut parisen vuotta sitten kysytyn tarjouksen perusteella hintaan 17550€. Kallein tarjous oli päälle 20 tonnia. Tarjousten sisältö ei kuitenkaan ollut ihan yks´yhteen, eli tarjoukset eivät olleen ihan suoraan vertailukelpoisia. Uskoisin, että vähän pienempään taloon tuo 15000€ kuitenkin riittää tänä päivänäkin ihan hyvin. Eli tällä rivillä asia on oikein.

Sitten oman taloni ilmavesilämpöpumppu maksoi asennettuna 8600€. Tässä hinnassa oli varmastikin ns. "pääkaupunkilisät", eli pienempään taloon pienemmässä kaupungissa tämä hankintahinta voisi olla ehkä pienempikin? Iltalehden tuloksissa ilmavesilämpöpumpun hinnaksi oli laitettu tasan 10000€. Jolloin lopputulos alkaa jo tässä(kin) kohtaa kallistua maalämmön voitoksi.

Kallistuminen lisääntyy entisestään, kun sähkölämmityksen vuosikuluksi on kirjattu vertailussa 2347€ "2010-luvun talolle", itselläni ekan vuoden sähköt maksoivat kuitenkin vain 1888€.

1960-luvun suorasähkölämmitys maksaa Motivan laskurin mukaan 4016€, jolloin se tarkoittaa noin 40000 kWh:n vuosikulutusta. Uskon että asia on noin, ja tässä tapauksessa ja näillä kWh-määrillä maalämpö kyllä kannattaa jo asentaa, eli se kannattaa oikeasti.

Uuden talon sähkönkulutusta pitäisin vähän yläkanttiin arvioidulta, eli minusta nykytalot oman kokemukseni mukaan ei ihan noin paljon kuluta. Ei siltikään vaikka huomioidaan nykyvuosien lauhat talvet, ja normeerataan niiden perusteella kulutus siten, että kulutustaso saadaan laskennallisesti keskiarvovuoden tasolle. Se meidän talon "eka vuosi" oli siis noin 20% normaalia lauhempi, ja jos 1888€ kerrotaan 1,2:lla - silloinkin lopputulos on vasta 2265€.

Jos sähkölämmitys arvioidaan yläkanttiin, ihan niin kuin ilmavesilämpöpumpun hankintakulutkin - niin kyllähän tässä vertailussa sitten helposti niin käy, että voittajaksi tulee aina maalämpö. Sillä eihän öljylämmitys, pelletti tai kaukolämpö näille oikein pärjää...?

"Motivan vertailulaskurin tekemisestä ovat vastanneet Keski-Suomen Energiatoimisto (www.kesto.fi) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (www.jamk.fi).

Laskuri on tehty Motiva Oy:n tilauksesta ja ohjauksessa, kuluttajien energianeuvonnan käyttöön. Laskurin internet-toteutuksesta vastaa Atlantis Consulting Oy.

Lämmityslaskurin kehitystyön pohjana on toiminut JAMK:n, Jyväskylä Innovation Oy:n ja VTT:n toimesta tehty Heating Tool -laskuri, joka laadittiin osana EU:n IEE-ohjelman BioHousing-hanketta (BioHousing Heating Tool)."

(Lähde Motivan kotisivut)

Tuosta ylläolevasta lainauksesta Motivan kotisivuilta ei oikein selviä se, että onko vertailulaskurin taustalla käytäntöön perustuvaa tutkittua ja mitattua dataa, vai onko sen taustalla teoreettista laskentaa?

Itselläni on luja luottamus suomalaiseen poliisiin, oikeuslaitokseen, yliopistoihin ja tutkijoihin yms. yms. - enkä millään haluaisi epäillä Motivan esittämiä vertailutuloksia. Mutta kyllä tämä tilanne itseäni nyt melkoisesti hämmentää...?

Siis että miksi en omissa kokeiluissani nyt onnistu saamaan samanlaisia tuloksia, mitä Motivan vertailulaskuri antaa? Vertailulaskurin mukaan maalämpö näyttäisi olevan ylivoimaisesti paras, mutta omissa kokeiluissani juuri se vaihtoehto karsiutui ekana pois.

Lämmittämisen vuosirytmi

Taas ollaan siinä vaiheessa vuotta, että talon lämmittämisessä näyttäisi tapahtuman muutos - nyt myös puulämmitys eli takan käyttö on jäämässä pois. Voisiko nyt sitten sanoa, että meilläkin on kesäkaudella passiivitalo, joka lämpiää ihan asumisen hukkalämmöllä... :-) Hyvä kun ei jäähdyttää tarvitse, ja ainakin viime kesä pärjättiin ihan vaan yön aikaisella ilmanvaihdon tehostamisella.

Viime kesänä meillä laitettiin aina yöksi IV-kone suuremmalle teholle. Onhan kesälläkin yön lämpötila usein vaan +10-15C haarukassa, jolloin kun tuon lämpöistä ilmaa kierrättää koko yön, niin aamulla talo on mukavan vilpoinen. Eikä välttämättä lämpene päivän aikana häiritsevässä määrin, ellei sitten satu oikein pitkäjaksoiset ja kovat helteet. Joka tapauksessa kellari meillä säilyy silloinkin ihan luontaisesti ihan mukavan vilpoisena, sinne kovakaan helle ei pääse vaikuttamaan. Ikkunat ovat pieniä, ja tilat suurelta osin maan alla. Joten ei se kivikauden ihmisten keksimä maakuoppa ollut asuminen kannalta ollenkaan huono ratkaisu. Kesäisin maakuoppa on (ainakin meillä) viileä ja talvella se ei vaadi paljon lämmittämistä.

Mutta nyt siis takka taitaa olla näillä näkymin käytössä seuraavan kerran vasta ensi syksynä. Viimeksi kuluneen viikon aikana takkaa on käytetty vielä 2 kertaa. Mutta nyt se on jo jäähtynyt, ja silti sisällä on +22C jo heti aamulla. Päivällä lämpötila tästä vielä vähän nousee, kun aurinkokin alkaa lämmittämään. Näin kävi eilenkin.



Punaisella viivalla takan lämpötila. Tulta on pidetty viimeksi vappuna.

Jos katsotaan tätä vuotta taaksepäin, niin huhtikuu pärjättiin pelkällä takalla, ja maalis-helmikuussa ilmavesilämpöpumppu auttoi käyttöveden lisäksi myös tekemällä lämmintä vettä lattiakiertoon. Tammikuun paukkupakkasissa lämpöpumppu meni pois päältä - silloin takat olivat käytössä täydellä teholla niin, että ylläoleva lämpötilakäyrä nousi +40C -asteeseen, ja lisäksi suorasähköäkin kului aikalailla. Ensi syksynä mennään ilmeisesti kohti talvea asteittain ja samoilla askelmerkeillä, ensin otetaan käyttöön takka, ja sitten sen jälkeen myös lattialämmitys. Jos tulee oikein kova talvi, sitten hyytyy ilmavesilämpöpumppukin, ja talo jää "varavoimalle", eli puun ja suorasähkön varaan.

Jos katsotaan eteenpäin ja pidemmälle tulevaisuuteen, niin olen taas vähän mietiskellyt, että miten lämmitysjärjestelmää voisi kehittää - tai kannattaako tehdä tämän jälkeen enää yhtään mitään?

Ilmavesilämpöpumpusta alkaa olla nyt kokemuksia jo kohta puolen vuoden ajalta. Tosin viime syksyn kuukausilta ei saatu oikein mitään säästöjä - ennen kuin vasta joulukuussa, sillä lokakuun lopussa asennettua lämpöpumppua piti ensin säätää toimimaan oikein ja järkevällä tavalla.

Vuoden alusta lukien säästöä on kuitenkin alkanut tulla jo ihan mukavasti, eli jos verrataan nyt alkuvuoden kuukausia vuotta aikaisempaan, niin tässä vaiheessa näyttää tältä:

	2015kWh	-->2016kWh	-->Vertailu
tammikuu	1629,59	2767,17	1,70
helmikuu	1709,00	1263,55	0,74
maaliskuu	1446,00	985,90	0,68
huhtikuu	1179,00	750,00	0,64

Tilastoa "rumentaa" tammikuu 2016, jolloin sähköä meni 70% enempi kuin vuotta aiemmin, mutta muuten voisi päätellä, ja ennustaa että lämpöpumpusta johtuen kokonaissähkön kulutus on pudonnut noin 30%:lla. Jolloin nyt kun tähän mennessä tänä vuonna on sähköä mennyt yhteensä 5767 kWh 4 kk:n aikana, niin koko vuoden sähkönkulutus asettuu tällä vauhdilla 10800 kWh:n tasolle. Mikäli tammikuu olisi ollut "tavanomainen" nykyajan lauha talvi, silloin sähköä olisi ehkä kulunut sen verran mitä meni helmikuussakin eli noin 1300 kWh? Jolloin vuosikulutus nykyajan normaalitalvina asettuisikin tasolle 9500 kWh (näistä nykyajan normaalitalvista virallinen nimitys on kuitenkin yhä edelleenkin "olipa lauha talvi", vaikka sellainen se nyt useimmiten näyttää vaan olevan).

No nyt jos ilmavesilämpöpumpun kanssa vuosikulutus tulisi meillä olemaan noin 10000 kWh vuosittain, talvesta riippuen joko vähän yli tai vähän alle sen, niin melkein voisi sanoa, että aika samoissa mennään esim. tämän Jyväskylässä olevan maalämpötalon kanssa:

http://www.techeat.fi/maalampo-sahkonkulutus/

Tietysti talvi on heillä siellä ankarampi, mutta talon volyymit ja polttopuiden käyttötottumukset menee kyllä aika yks´yhteen sen kanssa mitä meilläkin kuluu. Jyväskylässä oleva talo siis rakennettu 2011 (meillä muuttovuosi 2014), jossa on bruttona 210 neliötä ja tämän lisäksi autotallista löytyy 36 lämmitettävää neliötä (meillä neliöitä yht. 241m2).

Maalämpö on varmasti Jyväskylän leveyspiireillä ollut hyvinkin oikea ratkaisu, mutta meillä täällä Vantaalla etelässä ja meren äärellä (meri on hyvä lämpövarasto useimpina talvina) mielestäni ilmavesilämpöpumppukin vaan pitää puoliaan - eli tällä hetkellä itsestäni tuntuu, että se oli meidän taloon ihan tehokas ja myös kustannustehokas ratkaisu.

No nyt meillä seuraava askel tämän jälkeen voisi olla esim. aurinkosähköpaneelit. Ilmeisesti 4kW:n teholuokka riittäisi, jolloin paketin hinta ja kk-tuotto menisi näin:

Laskelma otettu tästä linkistä: http://www.arevasolar.fi/fi/aurinkolaskuri

Aurinkopaneelien mitoituksessa tulee siis olla tarkkana, ettei syntyisi ainakaan isommassa määrin ylituotantoa. Nimittäin jos ylituotannon joutuu myymään omalle sähköyhtiölleen, niin ei siitä käytännössä oikein juurikaan mitään rahaa saa. Ylimääräisen sähkön voisi kesäkuukausina syöttää myös sähkövastuksen kautta lämminvesivaraajaan, mutta jos meillä nyt lämpöpumppu tekee saman työn parissa tunnissa, ja erittäin kustannustehokkaasti, niin en minä kyllä siinäkään vaihtoehdossa mitään säästöä saa (jos ylijäämänä olevan aurinkosähkö lämmittää veden, jolloin lämpöpumpun käyntiaikaa säästyy pari tuntia päivässä).

Kuitenkin jos meidän katon suunta ja kallisistuskulma tuottaa 16 paneelilla ja 8000 euron investoinnilla vuosittain 3482 kWh, niin silloin sähkön vuosikulutus olisi meillä talvesta riippuen enää noin 6000 kWh tai enintään 7000 kWh vuosittain.

Ja mitä tämä kaikki sitten olisi tullut maksamaan?

Lämpöpumppu maksoi 8600€. Aurinkopaneelit tässä laajuudessa ja asennettuna maksaisivat 8000 euroa. Ne ei nyt kuitenkaan tule ihan heti, jolloin tulevina vuosina, kun hyödynnän kotitalousvähennykset ja kun huomioidaan, että aurinkopaneelien hinnat ovat muutenkin syöksykierteessä, niin ehkä niistä jää maksettavaa vain  noin 6000 euroa???

Jolloin nämä summat yhteenlaskettuna olisin joutunut maksamaan kaikesta yhteensä noin 14600 euroa. Tämä on selvästi vähemmän kuin mitä maalämpö olisi maksanut. Sen hinta saatujen tarjousten mukaan olisi meidän talossa ollut 17000-20000 euroa. Ja lopputuloksena olisi siinä vaihtoehdossa ollut todennäköisesti noin 9000-10000 kWh:n vuosikulutus. Eli vähän alle sen, mitä pelkällä ilmavesilämpöpumpulla pystytään saavuttamaan.

Mutta loppupeleissä, jos nyt valitsemallani tiellä lopullinen vuosikulutus tuleekin olemaan aurinkopaneelien asentamisen jälkeen noin 6000-7000 kWh:n nurkilla, niin käykö tässä nyt sitten kuitenkin niin, että pääsenkin paljon pienemmällä rahalla paljon parempaan lopputulokseen?

Pohdintoja aurinkoenergiasta

Eilen kiertelin Kevätmessuilla aurinkopaneeliständiltä toiselle. Ajatuksena on ollut täydentää talon lämmitysjärjestelmää aurinkopaneeleilla jossakin vaiheessa. Vielä vuosi sitten vaihtoehdoissa oli mukana myös aurinkolämpökeräimet, mutta se vaihtoehto taitaa olla nyt jo poissuljettu, koska viime vuonna valintani kohdistui ilmalämpöpumppuun. Se tekee nyt lämpimän käyttöveden (ja tällä hetkellä se ei muuta teekään, kun lattialämmitys on jo poissa päältä). Kun otin lattialämmityksen pois 2.4.2016, niin sen jälkeen lämpöpumppu on käynyt 8 päivän aikana 23 tuntia, eli pikkuisen vajaat 3 tuntia päivässä.

Aurinkoenergiajärjestelmien tehot nousevat vuosi vuodelta, ja samalla hintataso putoaa. Kun vuosi sitten kyselin aurinkojärjestelmien tarjouksia, niin nyt - ainakin jos vertaa eilisen messutarjouksiin - niin taas ollaan tultu alaspäin hinnoissa noin 10%. Kehitys on siis nopeaa, ja suunta hyvä. Ja varsinkin jos katsotaan asiaa vielä pidemmällä aikajänteellä, niin eräs edustaja kertoi omalla ständillään, että sellainen järjestelmä, joka vielä vuonna 2007 eli vajaa 10 vuotta sitten maksoi 15 tuhatta, niin nyt sen saa jo 5 tuhannella.

Kuka tahansa - joka miettii aurinkoenergiaan investoimista, joutuu aivan ensimmäiseksi miettimään mitoitusta. Aurinkosähköä voi yleensä myydä omalle energiayhtiölleen, ja silloin siitä saa ns. "pörssihinnan", joka tällä hetkellä on noin 3 senttiä kilovatilta. Eli ei paljon mitään. Sillä jos itse ostaa samanhintaista sähköä, niin siihen päälle kun lisää sähköverot ja siirtomaksut, niin sen jälkeen hinta onkin jo 10 senttiä/kWh ja ehkä enemmänkin. Sillä hintaa jos alkaa laskea aurinkosähkön kannattavuutta, niin takaisinmaksuaika asettuu laitteiden nykyhintojen mukaan jonnekin 15 vuoden paikkeille.

Oikea mitoitus aurinko energialle on siis suunnilleen sellainen, että sähköyhtiölle myytävää ylijäämää ei kovin paljon syntyisi. Mieluummin kannattaa käyttää itse tuotettu sähkö mahdollisimman pitkälti itse. Esim. 3kWp aurinkovoimala, jonka hinta asennettuna on tänä päivänä noin 6000€ sis. arvonlisäveron - niin sillä kun tuottaa vuosittain noin 2700 kWh, niin jos tämän tuotoksen myisi kokonaisuudessaan sähköyhtiölle, ja saisi siitä esim. 3 senttiä/kWh niin koko vuoden tuotoksesta saisi silloin rahaa 2700 kWh x 0,03 = 81 euroa. Ja koko investointi 6000€ tulisi näin kuoletettua 6000 / 81 = 74 vuoden aikana. Mutta järjestelmän elinikä on vain noin 40 vuotta, eli tästä helposti näkee, että sähkön myynti ei kannata, ja että myyntiä varten ei kannata investoida kapasiteettia käytännössä yhtään...

Jos valitsen oman tulevan järjestelmän mitoitukseksi 3kWp, ja saan sillä tuotettua oletusarvojen mukaiset 2700 kWh vuosittain, silloin tuotto jakautuu eri kuukausille näin:



Aurinkoenergian tuotto kuukausittain. Laskuri osoitteessa:
http://www.arevasolar.fi/fi/aurinkolaskuri

Tuo Arevasolarin laskuri on muuten oikeasti tosi hyvä - sillä saa aika hyvin demontstroitua miten kuukausipylväät muuttuvat eri teholuokissa. Sillä näitä kk-pylväitä joutuu vertailemaan siihen, mitä oma sähkönkulutus on. Meillä nämä kk-pylväät menevät tällä hetkellä näin:

Ensi kesän kulutuksia en vielä edes tiedä, mutta aika näyttää. Jos lämpöpumppua ei olisi tullut hankittua, silloin aurinkosähköön voisi investoida enemmänkin. Mutta nyt kun ilmavesilämpöpumppu on, nyt ei voi tai ei kannata investoida ihan samalla lailla. Muuten sähköä voi joutua myymään.

Sekin on mielenkiintoinen kysymys, että kumpi on parempi - se että tekee kesäkaudella lämmintä vettä lämpöpumpulla, vai se, että kuluttelee aurinkoisten päivien "ylijäämäsähkön" omassa lämminvesivaraajassa, jotta ei tarvitsisi myydä sähköä niin paljon? Jos aurinkosähköllä on kannattavampaa tehdä käyttövettä, sitten pitää huomata sellainen seikka, että jos lämpöpumpun tehokerroin on vaikkapa 1:n suhde 3:een, niin kolmella tuotetulla aurinkosähkön kilovatilla säästää oikeasti vain yhden kilovatin lämpöpumpun sähköä, jos pumppua ei tarvitsekaan käyttää. Tämä seikka lisää hieman aurinkosähkön mitoitustarvetta?

Aurinkosähkön mitoituksessa voi menetellä myös niin, että jos ostaa ensin pienemmän kokoisen tuotepaketin, niin siihen voidaan heti asentaa isompi invertteri pelkästään siksi, että järjestelmän paneelimäärää voi sitten myöhemmin kasvattaa. Siis jos sähkön tarve kasvaa esim. jos hankkii sähköauton tai uima-altaan ulos, johon haluaa kesälläkin lämmittää vettä. Silloin jälkikäteen laajennus käy helposti - ei muuta kuin lisätään vaan aurinkopaneeleita. Mutta jos ostaakin aurinkopaneeleita "liikaa", eli joutuu myymään sähköä energiayhtiölleen, niin aika halvalla siitä sähköstä joutuu silloin luopumaan...

Aurinkosähköpaketin asentamisesta saa myös kotitalousvähennystä. Noin 6000 euron paketissa työn osuus on noin 1800 euroa. Jolloin jos nyt vähennyksen määrä on 45% ja omavastuu 100€, silloin tähän 1800 euroon voi kohdistaa vähennyksiä noin 700 euron edestä.

Eli kotitalousvähennystä kannattaa käyttää... Olisi kannattanut käyttää varmaan myös viime syksynä hankkimaani ilmavesilämpöpumppuun, mutta olin niin malttamaton, että otin sen jo nyt. Ja kotitalousvähennystähän saa vasta 2 vuotta sen jälkeen, kun lopputarkastus on uudessa talossa pidetty...

Lisää eri lämmitystapojen vertailusta sitten ensi torstaina. Silloin YLE:n Kuningaskuluttajassa verrataan eri lämmitystapoja, ja siellä pitäisi sitten meidän "ilmalämpöpumppu-talo" olla myös vertailussa mukana:

Tässä vielä aurinkoenergiaan liittyviä räpsyjä eilisiltä Kevätmessuilta:

Hinnat halpenevat... Tämä hinta ilman asennustöitä.

Mökkipaketteja.

Mustaa paneelia.

Kytkentäkaavio.

NAPS = Nesteen Aurinko Paneeli Systeemi (entinen, nyt perheyritys)

Messutarjouksia.

 

Ohutta ja taipuisaa aurinkopaneelia.

Kuningaskuluttaja vertailee lämmitystapoja

Kevät on ilmeisesti se aika vuodesta, jolloin raksablogit ovat medioissa mukana. Tähän samaan aikaan ovat myös tämän kevään uudet rakentajat liikkeellä. Minusta on hyvä, että tietoa on tarjolla - ja sitä tulee tällä hetkellä joka tuutista. Minäkin aloitin oman rakentamiseni aikoinaan niin, että lueskelin mm. raksablogeja. Ja sitten rakentamisen edetessä seurailin sellaisia rakennusblogeja, joissa rakentaminen oli hieman omaa tilannettani edellä.

Nyt jo aiemmin keväällä pääsin mukaan Hesarin kautta, eli antamaan siis parin muun bloggaajan ohella vinkkejä siihen, mitä pitäisi ottaa huomioon bloggaamisessa? Tässä vielä linkki sinne:

http://talopakettitalorautio.blogspot.com.ee/2016/03/kotiblogit-ja-kodin-hinta-varo.html

Seuraavaksi eli huhtikuussa 2016 olen mukana YLE:n Kuningaskuluttaja -ohjelmassa, jossa vertaillaan pientalojen lämmitystapoja.

Meille siis piti tulla maalämpö- jo rakentamisen aikana. Tilanne näytti itse asiassa hyvinkin selvältä. Talossa oli lämpimiä neliöitä 241m2, joten kokonsa puolesta talo oli selvästi ns. "maalämpötalo", jossa mitään muita vaihtoehtoja ei ole. Tätä mieltä olivat kaikki tuntemani asiantuntijat. Samaa sanoivat myös tutut kiinteistövälittäjät: "Että pistä vaan maalämpö - sitten se talo on helpompi myydä, jos se joskus tulee myyntiin."

Tämä käsitys vahvistui vielä entisestään, kun kävin Motivan nettisivuilla. Siellä on eri lämmitystavoille laskuri, jossa voi oman talonsa tulevilla tiedoilla vartailla eri lämmitystapoja. Maalämpö näytti sielläkin olevan taloudellisesti se paras vaihtoehto. Motivan laskuri löytyy tästä linkistä:

http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/

Ja jos sinne nyt syötän tuohon laskuriin oman taloni tiedot, niin tässä on lopputulos - maalämpö on selvästi edullisin, kun laskee yhteen investointi- ja käyttökulut:

Lämmitystapojen kustannusvertailulaskuri Motivan nettisivuilla.

Lopullisesti käännyin maalämpö -vaihtoehtoon (ainoana oikeana vaihtoehtona) sen jälkeen, kun olin kontaktoinut maalämmön myyjiä, ja olin saanut muutamia tarjouksia. Tarjousten mukana tuli hyvät Excelit, joissa tietyllä energian hintojen nousuarvioilla oli laskettu energian hintojen nousu tulevaisuudessa, ja maalämmön takaisinmaksuaika oli hyvinkin lyhyt. (Toisin kuitenkin kävi - sähkön hinta on ollut jatkuvassa luisussa jo vuodesta 2011 alkaen, ja samaan aikaan öljyn hinta on romahtanut.)

Ja toki maalämpöä myös myytiin hyvin. Lämpöpumppujen myyjät ovat ammattilaisia ihan viimitten päälle. He osaavat kertoa, että nykyään jo yli puolet uusista omakotitalojen rakentajista valitsee maalämmön. Myynnin kehitys näkyy mm. tästä tilastosta:

Lämmitysjärjestelmien valinnat uusiin taloihin 2006-2014.

Oletteko muuten huomanneet sellaista ilmiötä, että jos pyydät maalämpötarjousta jossain messuilla maalämpömyyjän omalla messuständillä, niin siinä kun talon tietoja ja maalämmön kannattavuutta laskeskellaan, niin myyntipuheen loppuvaiheissa paikalle ilmestyy myös "aivan sattumalta", joku maalämpömyyjälle tuttu kiinteistövälittäjä.

Välittäjä poikkeaa ständille siis ihan sattumalta "morjenstamaan vanhoja tuttuja", ja sitten myös vähitellen yhtyy keskusteluun todeten syvällä ja vakuuttavalla rintaäänellä, että hän on aika paljon myynyt tällä seudulla omakotitaloja, ja kyllä se vaan nykyään niin tahtoo olla, että ei (isokokoisia) omakotitaloja saa millään kaupaksi, jos ei niissä ole maalämpö pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä. Jolloin lämpöpumpun myyjä kysyy sitten sujuvasti siihen perään, että "No? Tehdäänkö kaupat nyt heti?"

Eikä tässä mitään uutta. Toki tiedän jo entuudestaan ihan saman.

Myös minulle tutut kiinteistövälittäjät pitävät maalämpöä isoissa omakotiloissa järkevänä - eikä vähiten sen talon myynnin kannalta. Ja onhan maalämpö ympäristöystävällinen, helppohoitoinen, se sopii myös ikäihmiselle. Ja se on ainoa tapa, joka pystyy pitämään talon lämpöisenä ja tekemään lämmintä käyttövettä ympäri vuoden - varsin kohtuulliseen hintaan.

Mutta minä en tehnyt kuitenkaan heti kauppoja, vaan jäin odottamaan kotitalousvähennyksiä. Niitä voi saada aikaisintaan 2 vuotta lopputarkastuksen jälkeen. Joten meidän taloon tehtiin kaikki "mahdollisimman helpoksi" maalämmön jälkiasennusta ajatellen. Sisäyksikön paikka ja kallioreiän paikka sekä näiden välinen reitti ja läpivientikohta ulkoseinässä on jo etukäteen mietitty. Kun maalämpö tulisi, se menisi "heittämällä paikoilleen..."

Sitten muutettiin asumaan, ja asuttiin eka vuosi suorasähköllä. Ja tässä kohtaa tapahtuikin sitten eka yllätys!

Sähköä meni nimittäin (lauhasta talvesta johtuen?) sen verran vähän, etten saanut maalämpölaskelmia kannattavaksi enää millään. Siis kyllähän maalämmöstäkin omat rahansa aina takaisin saa ihan varmasti, mutta lämmitykseen olikin yht´äkkiä tullut muitakin vaihtoehtoja, mm. ilmavesilämpöpumppu, ja aurinkopaneelit. Ja omat laskelmani näyttivät siltä, että näistä vaihtoehdoista omat rahansa tienaa nopeammin takaisin kuin maalämmöstä.

Tässä blogipäivityksessäni ekan kerran ja ihan julkisesti aloin ihmettelemään tätä asiaa:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/07/eiko-keisarilla-olekaan-vaatteita-asiaa-maalammosta/

Ja tätä samaa asiaa ihmettelemään tuli meille nyt sitten myöskin Kuningaskuluttaja -ohjelman toimittaja. Mukana heillä oli myös eräs toinen rakentaja, joka juuri nyt alkaa rakentamaan ja miettimään lämmitysratkaisuja.

Nythän on siis aika yllättävää - jos oikeasti on näin - että maalämpö ei (omien laskelmieni mukaan) vielä kannatakaan 241m2:n lämpimillä neliöillä? Uudet talothan kuluttaa tänä päivänä aika vähän. Jolloin jos lämmittää suorasähköllä - sitä kului meillä noin 17000 kWh vuositttain. Ja meni siinä rinnalla polttopuitakin (meillä meni 7-8 kuutiota rakentamisesta jääneitä laudanpätkiä, niiden lämpöarvo ehkä noin 5-7000 kWh?).

Myös Motiva on hiukan samoilla linjoilla maalämmön kannattavuuslaskelmien suhteen, eli heidän nettisivuillaan todetaan, että jos maalämpöä harkitsee, vuotuinen energiankulutus pitäisi olla 30-35000 kWh vuosittain, tai mieluiten yli 40000 kWh vuodessa. No - mikään uusi talo ei tällaisiin lukuihin koskaan pääse. Ellei sitten lämpimiä neliöitä ole talossa vähintäänkin noin 500m2. Eli saa olla melkoinen kartano.

Mutta miten tuo maalämpö sitten kannattaa muissa uusissa taloissa, joiden keskikoko on paljon meidän taloa pienempi, eli 144m2 (tämä tilastotieto vuodelta 2010)? Mutta siltikin siis 56% rakentajista kuitenkin ottaa tai on jo ottanut maalämmön.

Toimittaja kävi myös haastattelemassa Motivan edustajia, ja kävivät samalla reissulla myös tutustumassa muissakin omakotitaloissa muihin lämmitysmuotoihin, mm. pellettilämmitykseen.

Ohjelma tulee ulos YLE 1 kanavalta nyt huhtikuun aikana. Että nähdään silloin, jos olette ruudun äärellä...Itsekään en vielä tiedä miltä ohjelman kokonaisuus näyttää, tiedän vain sen, mitä itse olen sanonut, ja siitäkään ei varmaan näytetä kuin leikaten jokunen repliikki sieltä täältä...

Tämä olikin itselleni ihan ihka eka TV-esiintyminen. Tai olen minä kerran ollut mukana jonkun viihdeohjelman yleisössä, ja nähnyt ohjelman tekoa studiossa, ja upea kokemus oli sekin. TV-ruudussakin olin näkyvillä vilaukselta ja ehkä sekunnin ajan. Mutta nyt sitten sain ekan kerran jopa itse sanoakin jotain. Ja talokin pääsi mukaan ohjelmaan, kun meidän talon insertti filmattiin meidän keittiössä.