Omakotiasumisen kulut

 Olen jakanut asumisen kulut seuraaviin pääryhmiin: sähkö (sis. lämmitys ja kotitaloussähkö), kiinteistöverot, vesimaksut, jätemaksut, vakuutus ja viimeisenä huolto ja korjaus. Euromääräisesti ja prosenttiosuuksina excel-taulukot näyttävät tässä vaiheessa tältä (takana päin on 6 kokonaista kalenterivuotta ja neljännes päälle vuotta 2014, jolloin muutettiin syys-lokakuussa sisään uuteen taloon):

Uudessa talossa ei paljon korjattavaa ole, joten ensimmäiset 4 vuotta korjaus- ja huoltokulut olivat lähinnä IV-koneen suodattimien uusintaa ja huoltoon kului noin satanen vuosittain. Sen jälkeen tuli vähän isompiakin juttuja, eli ilmamäärien mittaus ja uudelleen säätö 2018 ja sitä seuraavana vuotena WC-pöntön korjausta ja ulkoseinän läpi menevän vesipostin uusinta. Koronavuosi 2020 oli huollon osalta kaikkein kallein vuosi (rahaa kului yht. 1335€, kun tehtiin IV-nuohous ja valvontakameroiden uusinta kuudennen asumisvuoden kohdalla). Tämä 1335€ ei vielä ole ihan lopullinen kustannus, oletan tämän pienenevän hieman sitten kun verotus valmistuu ja saan kotitalousvähennyksinä jotain.

Yksi kuluerä, joka on pysynyt samana kaikki nämä vuodet on ollut jätemaksut. Siinä kohtaa kuluu vähän reilut 200 euroa joka vuosi. Jäteastia meillä tyhjennetään kerran 2 viikossa. Ja se on luksusta, sillä rakennusaikana, kun kaikenlaista jätettä kertyi tosi paljon, silloin niiden poisviemisestä joutui huolehtimaan ihan itse, kun jätesopimusta ei vielä ollut tehtynä. Jätemaksut ovat myös täysin merkityksetön noin 5-7%:n kuluerä vuosittain.

Jätemaksuille toisena ääripäänä on kiinteistön täysarvovakuutus. Se on kallistunut prosentuaalisesti kaikkein eniten. Vuonna 2015 vuosimaksuna oli 220,39 euroa - mutta 5 vuodessa kustannus lähes tuplaantui niin, että vuonna 2020 vakuutuksiin kului jo 402,18 euroa. Sen jälkeen kilpailutin vakuutukset, mutta en siltikään saanut vuoden 2021 vuosimaksusta pois kuin 26 euroa. 

Vesilaskut ovat vaihdelleet kokonaiskuluista 11-20%:n välillä. Enimmillään vesimaksuihin kului 664 euroa vuonna 2017, mutta vuonna 2020 veteen kului silloinkin vielä 502 euroa, vaikka vesilaskujen olisi voinut olettaa puolittuneen, sillä tarkastelujaksolla asukasmääräkin on puolittunut neljästä kahteen, sillä molemmat lapset ovat muuttaneet kotoa pois. Mutta käyvät toki aina välillä, ja siksi kai vedenkulutus ei ole pienentynyt kuin noin 20% vain.

Sähkömaksut ovat vakiintuneet reiluun 1000-1150 euron paikkeille viimeisen 4 vuoden aikana. Lähtötaso oli 1786 euroa vuonna 2015, jonka jälkeen hankittiin ilmasta-veteen lämpöpumppu. Siitä kai eniten johtuu se, että sähkölasku on nyt 500-600 euroa pienempi kuin ekana asumisvuotena, jolloin asuttiin kokeeksi suorasähköllä.

Ekanakin vuotena suorasähkön kulutus (euromääräisesti siis reilusti alle 2000€ vuosittain) oli niin pieni, että vaikka rakennusaikana kaikki asiantuntijat suosittelivat, että 241m2 suuruinen talo kannattaa ilman muuta liittää maalämpöön, niin eipä kannattanutkaan. Sillä vaikka maalämpö olisi leikannut sähkölaskusta puolet pois, se olisi siltikin tuonut säästöä vain vajaan tonnin vuosittain. Ja saadut maalämpötarjoukset (pyysin 3 kpl) olivat 20 tonnin kahta puolen. Jolloin takaisinmaksuaika maalämmölle olisi hyvinkin ollut luokkaa 20 vuotta ja ylikin. Kuitenkin jo 15 vuoden kohdalla maalämpölaitteiston kompura pitäisi vaihtaa uuteen, vaikka laite ei ole vielä maksanut edes itse itseään takaisin...

Tällä tarkastelujaksolla 2015-2020 edullisinta asuminen oli vuonna 2017, jolloin se maksoi kuukaudessa 271,66€/kk. Kalleinta on ollut vuosina 2014 ja 2020, jolloin kk-kustannus on ollut noin 370€/kk.

Näillä noin 300€/kk -kustannuksilla ei pystyisi vuokraamaan edes yksiötä Vantaalta, eikä yksiön kokoluokassa sen puoleen muutenkaan pystyisi majoittamaan kahta tai neljää asukasta. Eli ainakin tämän matematiikan mukaan omakotitalossa asuminen on verrattain edullista? (Jos on asuntolainaa, niin siinäkin korot ovat tänä päivänä lähellä nollaa).

Okt-asumisen kuluihin voi vaikuttaa!

Omakotitalossa asuva voi vaikuttaa omilla valinnoillaan asumisen kustannuksiin aika paljonkin.

Omakotiliitto tutki ja vertaili kunnallisten maksujen suuruutta, ja niistä löytyi aika suuria eroja. Kunnallisia eli paikallisesti päätettäviä maksuja ovat kiinteistövero, kunnan/kaupungin sähkölaitoksen perimät siirtomaksut ja sähkön hinta (tämän voi jakaa myös termeihin lämmityssähkö ja käyttösähkö), vesimaksut ja jätemaksut.

Esimerkkitalona oli 120 neliöinen ja 30-vuotias puutalo (jossa kiinteistöveron ikäalennus on -1,25% per vuosi). Talo oli sähkölämmitteinen ja se sijaitsi 1000m2:n omalla tontilla. Tutkimus tehtiin nyt toista kertaa, ja se laajennettiin koskemaan 52 kuntaa, joissa asuu 71% suomalaisista.

Ja mitä havaittiin? Vertailun halvimman ja kalleimman kunnan välinen ero oli noin 1000 euroa vuosittain. Tässä kuvassa 10 edullisinta ja 10 kalleinta (klikkaamalla kuvaa se suurenee, kunnan nimen perässä suluissa kunnan perimä vero):











Keskimäärin esimerkkitalon asumiskulut kunnallisten maksujen osalta olivat 3700€/kk ja vaihteluväli oli Seinäjoen 3300 eurosta Raision lähes 4300 euroon. Ja näihin päälle tulee vielä lisäksi ei-kunnallisia maksuja, esim. vakuutukset, remontit, asuntolainat, korkokulut, nuohous yms.

Olen myös itse pitänyt kirjaa asumisen kuluista jo vähän reilun 3 vuoden ajalta, ja tulokset löytyvät tästä linkistä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/kustannukset-asuminen.html

Itselläni asumisen kulut ovat painuneet vuosi vuodelta alaspäin mm. sähkön kilpailuttamisen ja ilmasta-veteen lämpöpumpun hankkimisen myötä niin, että vuodelta 2017 asumisen kulut olivat itselläni 3259,92€. Tämä siis alittaa 30-vuotiaan esimerkkitalon kustannukset Seinäjoella, jossa jo pelkistä kunnallisista maksuista kertyy noin 3300 euroa vuosittain. Uusissa ja hyvin eristetyissä taloissa asuvat myös välttyvät aika pitkälti energian kustannuksilta, ja remonttikuluja ei tule uusiin taloihin käytännössä ollenkaan.

Seuraavassa kuvassa keskimääräiset maksut ja niiden osuudet:

Nyt kun tänä päivänä väki pakkautuu pk-seudulle, niin minusta ihan mielenkiintoista on katsoa myös kustannusten tasoa yli 60.000 asukkaan kunnissa:

Tässä tulee esiin mielestäni mielenkiintoinen ja aika huomattava ero Vantaan ja muun pk-seudun eli Espoon ja Helsingin välillä. Kunnalliset maksut Espoossa ja Helsingissä ovat siis ihan omaa luokkaansa, jos niitä vertaa Vantaan tasoon, joka on listalla neljänneksi viimeisin.

Tämä on ainakin itselleni yllätys, kun aina olen ollut itse siinä luulossa, että Vantaalla mm. kiinteistöverotus olisi paljon kovempaa kuin Helsingissä ja Espoossa, mutta tässä graafissa tämä asia näyttääkin olevan euromääräisessä tarkastelussa ihan päin vastoin. Eli jos ja kun joku ostaa talolleen tontin Espoosta tai Helsingistä, niin jo itse tontti maksaa suunnilleen 2-3 kertaa niin paljon, kuin mitä maksaisi vastaava tontti Vantaalla.

Ja tuo juurikin selittää sen, miksi Espoo ja Helsinki pärjäsi tässä vertailussa noinkin huonosti. Sillä kun maa on kallista, niin vaikka kiinteistöveroprosentti olisikin Espoossa ja Helsingissä hieman Vantaata edullisempi, niin kokonaisuutena ja tontin arvosta laskettuna Espoon ja Helsingin vuotuinen kiinteistöveron määrä rasittaa espoolaista ja helsinkiläistä omakotiasujaa kaksinverroin enemmän, kuin mitä Vantaalla asuva joutuu kiinteistöveroja maksamaan. Eli jos jo aluksi maksaa tontista kalliin hinnan, sen vaikutus näkyy kalliina verona läpi koko asumisen ajan.

Omakotiliitto toivoo lisää tehokkuutta kunnallisiin liikelaitoksiin, sillä asumiskustannuksiin voidaan vaikuttaa, kun energia- ja kuntayhtiöiden päätöksentekoon lisätään avoimuutta sekä läpinäkyvyyttä ja toimintaan tehokkuutta, peräänkuuluttaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Itse toimin tällä hetkellä Omakotiliiton liittovaltuuston jäsenenä, ja paikallisen Rekola-Asola omakotiyhdistyksen puheenjohtajana.

Minusta kaikkien omakotiasujien kannattaisi liittyä Omakotiliiton jäseneksi, koska kukaan muukaan ei omakotiasujan puolia pidä. Tai en ainakaan tiedä, että pitäisi. Liittyminen käy helposti ja nopeasti vaikkapa netissä, esim. oman yhdistyksemme liity-jäseneksi-sivu löytyy täältä:

http://www.rekola.fi/liityjaseneksi

Lähivuosien uhkakuvana on Sote-uudistusten myötä se, että kuntien verotuottojen pudotessa noin kolmanneksen verran, kunnat saattavat helposti ryhtyä paikkaamaan omaa talouttaan kiinteistöjen omistajilta perittävillä maksuilla. Houkutus tulojen kasvattamiseen voi olla suuri, sillä eihän kuntien velat mihinkään häviä, vaikka tulevat verotuotot putoaisivat.

Itse henkilökohtaisesti - ja myös Omakotiliiton aktiivina olisin sitä mieltä, että näin ei pidä päästää tapahtumaan. Kyllä kuntaveroakin voidaan nostaa, jos kunta rahaa tarvitsee, ja silloin maksajiksi pääsevät kaikki muutkin kunnan asukkaat, eikä pelkästään kiinteistöjen omistajat.