Lokakuun sähkönkulutus

Äsken päättyneen lokakuun aikana sähköä kului 764,3 kWh. Tämä oli tuttuun tapaan taas uusi alarajaennätys, en muista kuinka mones jo peräkanaa. Perättäisiä alarajaennätyksiä on nyt tullut jo monen kuukauden aikana, ja sille ainakin yhtenä merkittävänä taustasyynä todennäköisesti se, että pudotin vesivaraajan lämpötilaa +55C:stä +50C asteeseen. Lämpöpumppu pääsee alempaan lämpötilaan huomattavasti helpommin, ja tämä siis näkyy sähkönkulutuksessa myöskin.

Toisena taustasyynä on varmaankin rakentamisen väheneminen. Vaikka lopputarkastusta ei ole vielä(kään) pidetty, niin enpä nyt viime aikoina ole paljon mitään tehnytkään. Kesken olevat asiat löytyvät etupäässä ulkoa pihalta, joten ei siellä nyt syksyn pimeinä iltoina mitään pystyisi enää tekemäänkään.

Joka tapauksessa, tämän lokakuun sähkönkulutus oli aikaisempiin nähden täysin poikkeuksellinen, voisi sanoa että puolta vähemmän mitä aikaisempina vuosina. Jos katsotaan neljän perättäisen lokakuun sähkönkulutuksia, niin kehitys ostetun sähkön määrässä näyttää tällä hetkellä tältä:
lokakuu 2014 = 1.671,8 kWh,
lokakuu 2015 = 1.486,8 kWh
lokakuu 2016 = 1.416,8 kWh
lokakuu 2017 = 764,3 kWh

Tässä kohtaa voidaan tietysti kysyä, että oliko lokakuu tänä vuonna poikkeuksellisen lämmin? Tai käytettiinkö tämän vuoden lokakuussa vettä normaalia vähemmän? Tämän vuoden lokakuussa keskilämpötila Vantaalla oli +5,0C. Vuosi sitten 2016 se oli +4,7C. Eli eipä eroa tässä. Tämän vuoden lokakuussa veden kulutus oli 12,1 kuutiota. Vuotta aikaisemmin vettä kului 9,5 kuutiota. Eli ei nyt toteutunut pienempi sähkönkulutus ainakaan vedenkulutuksesta voi johtua, koska se oli vuosi sitten paljon pienempää, ja vettä meni 2,5 kuutiota enempi lokakuussa 2017. Tämän vuotinen vedenkulutus oli 98,1 litraa per henkilö per vuorokausi. Monissa kerrostaloissa vedenkulutus voi olla tasolla 150 litraa per hlö per vrk. Eikä kerrostaloissa useimmiten ole porealtaitakaan (mutta meillä on).

Toinen tulokulma sähkönkulutuksen tarkasteluun voisi olla neljän perättäisen kuukauden tarkastelu, jolloin tilanne näyttää tältä:
heinäkuu 2017 = 430,80 kWh,
elokuu 2017     =  579,2 kWh
syyskuu 2017   = 546,1 kWh
lokakuu 2017   = 764,3 kWh

Näihin neljän kuukauden kehitykseen pystyy ehkä paremmin kommentoimaan jotain. Eli heinäkuu 2017 oli pienin kuukausikulutus ikinä. Silloin ei ollut edes yövalaistus päällä (paitsi lakisääteinen katunumeron valaistus - tai ei sekään nyt lakisääteinen ole, mutta kaupunkikohtaisissa rakennusmääräysohjeissa sanotaan, että katunumeron pitäisi olla valaistu pimeällä). Mutta eihän juhannuksen jälkeen juuri pimeää ole, tai jos on - pimeän kesto on muutamia tunteja yön pikkutunteina. Joten napsautin mm. räystäsvalot ja muut pihavalot kokonaan pois päältä. Myös ilmanvaihdon esilämmitys oli heinäkuun kokonaan pois päältä. Eli mitään "turhaa kulutusta" ei ollut.

Elokuussa illat pimeni, ja laitoin ulkovalot taas normaalisti hämäräkytkimen taakse. Kulutus nousi noin 150 kWh eli noin 5 kWh vuorokauden aikana. Muuta syytä sähkönkulutuksen kasvulle en keksi. Lämpötilakin oli heinäkuussa ja elokuussa käytännössä sama. Heinäkuun keskilämpötila oli tänä vuonna +16,1C ja elokuussa +15,9C. Vantaalla ei ollut koko kesänä kuin yksi hellepäivä. Käytännössä joka päivä satoi.

Syyskuussa laitoin ilmanvaihdon esilämmityksen päälle. Sähkönkulutus kuitenkin putosi. Syynä kai se, että syyskuussa on vain 30 päivää. Muissa kuukausissa tässä vertailussa on 31 päivää.

Lokakuun 20. päivä sitten piti laittaa jo lattialämmitystä päälle, ja vuorokautinen sähkönkulutus nousi selvästi. Päivittäisinä käppyröinä lokakuu näytti tältä:

Talo-Rautio. Lokakuun sähkönkulutus.

Jos katsotaan vuosittain eri kuukausien kulutuksia, niin käppyrät näyttävät tältä:

Talo-Rautio. Sähkönkulutus eri vuosina ja eri kuukausina.

Tähän mennessä 10 kuukauden yhteenlaskettu sähkönkulutus vuonna 2017 on ollut 8528 kWh. Tällä vauhdilla koko vuoden kulutus tulee olemaan noin 11000 kWh, tai jopa vähän alle.

Aikaisempien vuosien sähkönkulutus on mennyt näin:
vuosi 2014 = 14.214,2 kWh,
vuosi 2015 = 16.651,6 kWh
vuosi 2016 = 13.219,7 kWh
vuosi 2017 = 11.000,0 kWh?

Vuoden 2014 alussa oli 9kk raksa-aikaa. Asumaan muutettiin syys-lokakuun vaihteessa. Eka vuosi asuttiin suorasähköllä. Lämpöpumppu tuli taloon 21.10.2015 - eli se täyttää tällä hetkellä tasan 2 vuotta. Tunteja ilmasta-veteen lämpöpumpun tuntimittariin on tullut tähän mennessä 3274 tuntia eli se käy 1.637 tuntia vuosittain. Jos lämpöpumpun elinikä on 40.000 tuntia sitten tällä vauhdilla nuo tunnit tulevat täyteen 24 käyttövuoden jälkeen.

Mikäli lämpöpumppu sinne asti jaksaa puksuttaa, eikä pikkuremontteja matkalla tarvita, silloin lämpöpumppu ehtii tienata oman hintansa oikein hyvin. Tietysti tämä ainakin meidän talossa näyttää edellyttävän sitä, että lämmin käyttövesi jätetään tasolle +50C. Sillä jos lämpötila laitetaan takaisin normien vaatimalle tasolle eli +55C:een, sitten lämpöpumppu ei säästä oikein yhtään mitään.

Sademittarin otin myös tänään sisälle ja odottamaan ensi kevättä, ettei se jäädy yöpakkasilla rikki. Lokakuun sademääräksi tuli meidän talon kohdalla 208 milliä, mikä on huima luku, ja kaikkien aikojen ennätys ikinä. Tosin rakentamisen alkaessa syyskuussa 2012 saatiin myös melkoisen hyvin vettä niskaamme. Silloin meillä ei ollut vielä omaa sademittaria käytössä (tontilla ei ollut kuin kellarin monttu), mutta uutisten mukaan oli sateisin syyskuu ikinä:

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sade-ennatys-helsingissa-sateisin-syyskuu-ainakin-168-vuoteen/1893866#gs.vX_lVH4

Tuolloin satoi syyskuun aikana "vain" 160 milliä. Nyt lokakuun 2017 aikana sadettaa saatiin oman mittaukseni mukaan 208 milliä.

Ilmavesilämpöpumppu ja pörssisähkö dilemma

Meillä on ilmasta-veteen lämpöpumppu ja nyt myös pörssisähkö. Näiden kahden optimaalista käyttöä olen tässä nyt pohdiskellut.

Aikaisemmin elämä oli helpompaa ja kalliimpaa, kun ostin sähköt esim. 2v määräaikaisella sopimuksella. Mutta nyt olen siirtynyt tuntihintaiseen pörssisähköön, ja ainakin ensi vaikutelma (siis 5 kuukauden tarkastelun perusteella) on se, että pörssisähköön siirtyminen kannatti, kun otetaan asian tarkasteluun sellainen tulokulma, että miten sähkölasku ja käytetyt kWh-määrät ovat kehittyneet. Näistä havainnoistakin kerroin tässä blogi-päivityksessä jokin aika sitten:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/06/porssisahko-kannatti.html

Tuolla linkissä siis johtopäätös se, että sähkön hinnasta hävisi 9.9% verrattuna siihen vaihtoehtoon, että jos aikaisemmin pörssisähköä meillä ei ollut.

Vuoden 2012 energiatehokkuusvaatimusten myötä uusien lupaehtojen jälkeen rakennetut talot eivät kovin paljon lämmitykseen energiaa enää tarvitse. Nyt kun meille hankittiin ilmasta veteen lämpöpumppu, niin se tekee 7 kuukauden ajan vuodessa pelkästään lämmintä käyttövettä. Olen siis laittanut lattialämmityksen kiertovesipumpun helmikuun jälkeen jo kokonaan pois päältä. Kevät on pärjätty takkatulen viihdelämmöllä. Kesällä lämpimän veden tekemiseen kuluu lämpöpumpulta vajaat 2 tuntia päivittäin.

Nyt dilemma on siinä, että mihin aikaan vuorokaudesta lämpöpumppu kannattaisi ohjelmoida käynnistymään? Tässä jotakin taustadataa pohdinnoille:



Vuorokauden lämpötilavaihtelut ovat tänä kesänä tyypillisesti vaihdelleet noin 10 astetta siten,
että yön lämpötila on ollut vähän yli +10C ja päivän lämpötila vähän yli +20C (jos aina sitäkään).

Jos lämpötiloissa on joka vuorokausi noin 10C heittoja, niin pörssisähkössäkin on melkoiset vaihtelut, ihan näin kesälläkin, vaikka nyt on lomakausi menossa:



Nord Pool pörssissä sähkömarkkinoiden tuntihinnat 1.7.2017 - 8.7.2017. Kahdella alimmalla rivillä näkyy
minimi ja maksimi eri päivinä. Viikonloppuisin (1.7 ja 2.7) vaihtelu ei ole suurta, mutta arkisin huipputunnin
hinta voi olla 2 tai jopa lähes 3 kertainen verrattuna yön halvimpaan tuntihintaan.

Ja tässä nyt sitten toteutunutta sähkönkulutusta meillä tällä hetkellä eri tunteina:

Tuntikohtainen sähkönkulutus, jossa huippupiikit aiheutuvat lämpöpumpun käynnistymisestä, eli lämpimän käyttöveden
tekemisestä. Suurimmat kulutuspiikit osuvat nyt samoihin hetkiin, missä on myös lämpötilan huippu, eli noin keskipäivään.
Silloinhan lämpöpumpun tehokkuus on huipussaan, kun lämmön lähde eli ulkoilma on mahdollisimman lämmintä.
Mutta samaan aikaan voi myös sähkö olla kalliimpaa (kuin yöllä). Toki lämpöpumppu käy nyt vähän aikaa yölläkin
(matalammat piikit), mutta eniten lämpöpumppu käy päivällä. Kysymys - miten pitäisi olla? Mikä on optimitilanne?

Lämpöpumppu on ajastettu olemaan käynnistymättä pörssisähkön erityisinä huippuhetkinä, joita ovat aamun tunnit ja iltapäivän tunnit aina silloin kun ihmiset lähtevät töihin tai palaavat töistä. Muuten lämpöpumppu voi käydä aika vapaasti tällä hetkellä. Lämpimän veden kulutus on suurinta iltaisin, jolloin jos varaajan lämpötila laskee "liikaa", lämpöpumppu tekee yölläkin vähän töitä. Muuten se käy lähinnä vain keskellä päivää ja 500 litrainen varaaja pysyy lämpöisenä iltaan asti, jolloin meillä yleensä käydään suihkussa.

Jos haetaan euromääräistä optimitilannetta, niin miten lämpöpumppu kannattaisi säätää käynnistymään? Kannattaako sitä ajaa yöaikaisella halvalla sähköllä ja noin 10 astetta alemmissa ulkolämpötiloissa? Vai kannattaako mieluummin antaa lämpöpumpun käydä aina päivisin, vaikka sähkön kilovattihinta onkin silloin kalliimpaa, jopa puolet kalliimpaa?

Vastaus - en minä vaan tiedä. Tietääkö joku muu?

Maalämmön kanssa tilanne olisi yksinkertaisempi. Siinä lämmön lähde on aina saman lämpöinen vuorokauden ympäri. Joten lämpöpumppu pitäisi säätää käynnistymään aina silloin, kun sähkö on halpaa.

Kesäkuun sähkönkulutus

Kesäkuussa sähköä kului 532,50 kWh. Vuosi sitten kesäkuussa sähkönkulutus oli 498,00 kWh, eli lisäystä tuli nyt 34,5 kWh eli 6,9%. Vuorokausivaihtelu on myös ollut aika suurta. Alimmillaan vuorokauden kulutus oli 12,7 kWh ja enimmillään vuorokaudessa sähköä on kulunut 27,9 kWh, eli enemmän kuin 2 kertaa enempi. Tältä näyttää päivittäiset käppyrät:

Talo Rautio: Sähkönkulutus kesäkuussa 2017.

Jos katsotaan koko alkuvuotta, niin ekan puolen vuoden eli ekan 6kk kuukauden aikana tänä vuonna 2017 sähköä on kulunut yhteensä 6208 kWh. Jos myös toinen vuosipuolisko menee samaa rataa, niin silloin tämä ennakoisi koko vuodelle sähkönkulutusta 12416 kWh. Se olisi varsin hyvä lopputulema, sillä aikaisempien vuosien kWh-kulutukset näyttävät meillä tältä:

Vuosi 2014 oli suurelta osin rakentamisaikaista sähkönkulua. Asumaan muutettiin syys-lokakuun vaihteessa 2014. Eka vuosi asuttiin suorasähköllä, kuitenkin niin, että ilmasta veteen lämpöpumppu asennettiin syksyllä 21.10.2015. Mutta ei se kyllä loppuvuoden eli 2015 viimeisen 3 kuukauden kulutustasossa juuri mitenkään näy. Ei ainakaan mitenkään isompina sähkön säästöinä. Mutta 2016, joka oli koko vuoden eli 12kk lämpöpumpun avustama, niin silloin sähkönkulutus putosi jo runsaan 13000 kWh:n tasolle. Ja mikäli se nyt asettautuu tasolle 12500 kWh/vuosi, niin sehän suuntaus on silloin oikein hyvä.

Tuo yllä oleva numerotaulukko näyttää graafisesti katsottuna tältä:

Vuodet eivät tietenkään ole veljeksiä keskenään. Jotta eri vuosia voisi ollenkaan verrata, pitää tietää eri vuosilta eri kuukausien lämmitystarveluvut. Ne ovat vuoden 5 ekan kuukauden osalta tässä (siis Vantaan luvut):

Nyt tästä nähdään esim. sellainen seikka, että tämän vuoden toukokuu oli varsin kolea verrattuna viime vuoden toukokuuhun, jolloin lämmitystarveluku oli vain 7 - kun se nyt oli 175. Mutta ei tämä tämän vuoden toukokuu silti pidemmän ajan tarkastelussa mitenkään poikkeuksellinen ole, sillä keskimääräinen lämmitystarveluku toukokuussa vantaalla on ollut 146. Sen sijaan viime vuoden toukokuu oli poikkeus, luku 7 eroaa hyvin paljon pitkän ajan toukokuiden keskiarvosta. Vastaavaa tai edes vastaavan suuntaista toukokuuta ei tässä tarkastelujaksossa ole ollenkaan.

Nämä lämmitystarveluvut muuten löytyvät esim. linkistä http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut jos haluatte sieltä käydä katsomassa lämmitystarvelukuja eri puolille Suomea.

Lämmitystarvelukujen avulla eri vuosien vertailu käy esim. niin, että kun vuoden 2017 viiden ensimmäisen kuun yhteenlasketut lämmitystarveluvut ovat 2306, ja kun vuoden 2016 osalta vastaava luku on 2255, niin vertailussa vuoden 2017 luku on 2,2% suurempi. Jolloin lämmityskulujenkin pitäisi olla 2,2% suuremmat.

Käytännössä meillä kehitys meni kuitenkin päinvastaiseen suuntaan - jostain kumman syystä. Ilmeisesti talosta on sitten tullut energiatehokkaampi (?), tai sitten esim. lämmintä vettä on käytetty vähemmän. Joka tapauksessa 5kk:n tarkastelujaksolla ostoenergiaa eli sähköä kului vuonna 2016 meillä yhteensä 6375 kWh ja tänä vuonna vastaavana aikana vain 5675, eli 700 kWh eli 10,9% vähemmän. Vaikka keliolosuhteiden perusteella olisi pitänyt kulua 2,2% enemmän.

Ehkä on sitten niin, että keliolosuhteet eivät ole ainoa sähkönkulutukseen vaikuttanut tekijä, vaan toinen vaikuttava tekijä on talon rakentamisesta johtuva sähkönkulu. Ja kun rakentaminen vähenee vuosi vuodelta, sitten näköjään sähkönkulutuskin vähenee samassa suhteessa?

Tai jos alentunut sähkönkulutus laitetaan kokonaan lämpöpumpun "syyksi" tai ansioksi, silloin voidaan laskea myös niin, että jos ekan 12kk asumiskauden aikana sähköä kului noin 17000 kWh per vuosi, ja nyt kuluu noin 12500 kWh per vuosi, niin näiden erotus on 4500 kWh eli 476,10 euron säästöt per vuosi. Siis jos laskelmaan otetaan kWh:n (eli meillä nyt käytössä olevan pörssisähkön keskihinnaksi tullut 10,58c/kWh hintataso).

Ja jos 476,10 euron vuosisäästö suhteutetaan lämpöpumpun hankintahintaan 8600,00 euroa, niin takaisinmaksuajaksi tulee tällöin 18 vuotta. Lämpöpumpun käyttöikä lienee noin 40000 tuntia eli se saa käydä vuosittain 2222 tuntia, jotta se kestäisi 18 vuotta, eli sen ajan, jossa se maksaa itse itsensä takaisin.

Jos sähkönhinta nousee, lämpöpumpun takaisinmaksuaika lyhenee. Jos sähkönhinta laskee (niin kuin tähänastisen asumisen aikana on käynyt), niin lämpöpumpun takaisinmaksuaika pitenee. Jos sähkönhinta pysyy samana, sitten takaisinmaksuaika on tuo yllä laskettu 18 vuotta.

Ja miten sähkönhinnalle sitten käy? No sitä ei varmaan kukaan tiedä.

Olkiluoto3 varmaan valmistuu joskus. Toisaalta jokainen öljylämmityksestä lämpöpumpulle siirtynyt omakotitalo lisää sähkönkulutusta. Sähkön markkinahinta varmaan määräytyy (ainakin osittain) kysynnän ja tarjonnan mukaan. Mutta myös verotus ja siirtohinnat (siirtohintojen kohdalla pitäisi lukea "ahneet sähköyhtiöt"?) voivat vaikuttaa omalta osaltaan sähkön hintakehitykseen.

Ei ole vuodet veljeksiä...

Tänä talvena ei Vantaalle saatu kuin 3 kylmää hönkäystä. Ensimmäinen (myös runsaan lumen kera) tuli marraskuussa. Sitten talvi yritti tulla kerran tammikuussa ja kerran helmikuussa. Mutta siihen se sitten jäi, eli erittäin lauha talvi oli tämäkin. Sähköä kului reippaasti ainoastaan tammikuussa, jolloin pakkasta oli sen verran reilusti, että lämpöpumppu sammutti itsensä. Helmikuussa pakkasraja ei ylittynyt, eikä sähkönkulutuksessa silloin tapahtunut kovin suurta hyppäystä, niin kuin alla olevasta graafista näkyy.

Lattialämmitys on ollut poissa päältä käytännössä jo helmikuun puolivälistä lähtien. Paitsi että eräs putkifirmassa työskentelevä ystäväni neuvoi, että vaarana pitkissä seisokeissa on se, että lattialämmityksen kiertovesipumppu "jämähtää kiinni", eikä pitkän seisokin jälkeen enää syksyllä käynnistykään. Joten laitoin sitten kiertovesipumpun käynnistymään nyt puoleksi tunniksi joka yö klo 03:00.

Tänä vuonna tähän asti sähköä on kulunut 2941 kWh 12.3.2017 mennessä. Viime vuonna pelkästään tammikuussa 2016 sähköä kului 2783 kWh - eli lähes sama määrä, joka vuonna 2017 oli 2,5 kuukauden sähkönkulutus.



Alkuvuoden sähkönkulutus 1.1 -> 12.3.2017 yhteensä 2941 kWh.

Nyt maaliskuussa - kun lattialämmitys ei enää ole päällä, ja talo lämpenee takan viihdelämmöllä - niin vuorokauden sähkönkulutus on vakiintunut noin 25 kWh/vrk -tasolle.

Keskikesällä vuorokauden tyypillinen sähkönkulutus oli 15-20 kWh, eli silloin ilmasta veteen lämpöpumppu toimii ilmeisesti paremmalla hyötysuhteella kuin nyt, kun ulkona lämpötila on nyt nollan kieppeillä, mutta kesällä lämmintä on reilusti enemmän, jolloin ilmavesilämpöpumpun hyötysuhde on parempi.

Vuorokautinen sähkönkulutus varmaan pienenee tasaista tahtia, ja kevättä kohden selvästikin mennään - tänään näin tämän kevään ensimmäisen perhosen, kun neitoperhonen oikoi siipiään halkopinon päällä tässä meidän pihassa. Eli tänään linnut lauloivat (taustaäänet videolla jos laittaa tietokoneen kaiuttimet suurelle -  kas näin):

Vein tämän neitoperhosen meidän ulkokellariin, sillä liian aikaisin oli lähtenyt liikkeelle hän. Kellarissa pysyy plussa-asteilla ympäri vuorokauden, muuten tämä olisi paleltunut ensi yön pakkasissa. Mutta kellarissa voi sitten odotella oikean kevään tuloa...

Pakkaspäivistä selvitty...

Vielä olisi yksi eli järjestyksessä neljäs pakkasyö edessäpäin, mutta se ei ole ennusteiden mukaan enää niin kylmä, joten tässä kohtaa varmaan voinee jo sanoa, että nyt on pakkaspäivistä selvitty. Tai tarkemmin sanottuna pakkasöistä, sillä päivisin on ollut paljon lämpöisempää.

Tässä olikin pieni dilemma tähän viikkoon valmistautuessa, sillä tavallisesti meillä on ollut ilmasta veteen lämpöpumppu ajastettu toimimaan pelkästään öisin, koska silloin tuntihinnoiteltu pörssisähkö on yleensä kaikkein edullisinta. Joten nyt kun oli luvassa kylmät yöt, niin pahin skenaario olisi ollut sellainen, että lämpöpumppu ei olisi käynnistynyt koko viikkona ollenkaan.

Meillä siis päivisin lämpöpumppu ei (juurikaan) käy, koska lattialämmityksen kiertovesipumppu on ajastettu niin, ettei se päivisin käynnisty. Tällöin yleensä lämpöpumppukaan ei käynnisty. Lämpöpumppukin on vielä erikseen ajastettu olemaan käynnistymättä aamun ja iltapäivän kalliiden pörssisähkötuntien aikana.

Nyt jos olisi käynyt huonoin mahdollinen tuuri, olisi voinut käydä niin, että yöllä kun kiertovesipumppu käynnistyy, niin jos lämpöpumppu ei pakkasen takia käynnistykään, talon lattialämmitys olisi toiminut pelkästään suorasähköllä.

Näin ollen ajastin kiertovesipumpun ja lattialämmityksen toimimaan myös keskipäivällä. Kyllä se toimi yölläkin, pois lukien viime yö, jolloin pumppu oli sammuttanut itse itsensä jossakin vaiheessa. Mutta eilen ja alkuviikolla sähkönkulutuksen tuntikohtaiset käppyrät näyttivät tältä:



Talo Rautio: sähkönkulutus 08.02.2017 tuntikohtaisesti. Ilmasta veteen
lämpöpumpun käyntiajat näkyvät selvästi. Pumppu olisi varmaankin
käynyt yhtäjaksoisesti myös aamuisin ja iltapäivisin olleet "kalliit
tunnit", jos kello-ohjaus ei olisi ollut käytössä.

Nyt kun lämpöpumppu oli pakkasen puolesta käytettävissä koko ajan, niin vuorokauden kokonaiskulutus ei sähkön osalta noussut kovin korkeaksi, enimmillään käytiin tasolla 61,7 kWh per vuorokausi. Helmikuun 2017 vuorokausikohtaiset kulutuskäppyrät näyttävät nyt tältä:



Talo Rautio: Sähkönkulutus 1-8.2.2017. Enimmillään sähköä kului 61,7 kWh
per vuorokausi.

Mikäli pakkasta tulee enemmän kuin -17C (nyt tällä kertaa ei siis ennusteista huolimatta tullut), niin silloin käppyrät ovat korkeita ja komeita, aivan kuten tässä tässä seuraavassa graafissa tammikuulta 2017 näkyy:



Talo Rautio: Sähkönkulutus tammikuussa 2017. Enimmillään sähköä kului 173 kWh per vrk.
Tähän mennessä suurin ikinä mitattu sähkönkulutus oli 28.12.2014, jolloin sähköä kului 190,5 kWh per vrk.

Ero sähkönkulutuksessa on melkoinen, jos pakkasta on enintään -17C ja lämpöpumppu käy, sillä jos pakkasta tulee enemmän, niin talo putoaa suoran sähkölämmityksen varaan.

Tietysti kovemmilla pakkasilla myös talon ominaiskulutus kasvaa, eli näissä pylväissä näkyvä ero ei nyt ihan pelkästään siitä johdu, onko lämpöpumppu ollut käynnissä vai ei.

Entä kannattaako lämpöpumpun antaa käydä edullisemman sähkön takia pelkästään öisin? Kun päivällä olisi paljon lämpöisempää, ja pumpun hyötysuhde siten parempi?

Tähän kysymykseen en osaa vielä vastata. Lämpöpumppu on ollut ajastettuna käymään öiseen aikaan vasta joulukuun alusta lukien, eli reilu pari kuukautta sitten. Sähkönkulutus näyttäisi ainakin tähänastisen seurantadatan perusteella kehittyneen ihan suotuisasti. Sillä jos katson takaisin päin viimeiset 12kk ja vertaan sitä aiempaan 12kk:n aikajaksoon, niin vertailun tulos näyttää tältä:

Talo Rautio: Sähkönkulutus välillä 7.2.2016 - 7.2.2017 yht. 12067 kWh. Vuotta aikaisemmin sähköä kului samalla 12kk
aikajänteellä eli 7.2.2015-7.2.2016 välillä yhteensä 17769 kWh. Erotus on 5702 kWh parempaan suuntaan.
Tässä graafissa punaiset pylväät ovat viikottaisia kulutuksia. Marraskuun minitalvi ja tammikuun 3 päivän kylmä kausi
näkyvät kaaviossa selvästi.

Vuosivertailussa yksi oleellinen tekijä on tietystikin tammikuu 2016. Silloin oli 2 viikkoa erittäin kireää pakkasta, ja sähköä kului 1200 kWh enemmän kuin normaalisti, ja se tietysti "sotkee" nyt tässä olevaa vuosivertailua. Mutta siltikin - jos huomioidaan tuo 1200 kWh:lla kylmempi tammikuu, siltikin sähkön säästöä on kertynyt 5702 - 1200 = 4500 kWh. Eli noin 25% lähtötasosta on hävinnyt pois. Sen verran se lämpöpumppu lienee sitten säästöä tehnyt, vaikka tässä vertailukaudessa on osittain toissavuotisessakin kaudessa jo lämpöpumppu kuukausia mukana. Lämpöpumppu siis asennettiin lokakuussa 2015. Sitä ennen asuttiin vuoden verran eli eka asumisvuosi suorasähköllä.

Nyt jos harkitsee ilmasta veteen lämpöpumpun hankkimista, niin yksi tärkeä asia on selvittää mikä on pakkasraja, jonka jälkeen pumppu sammuttaa itse itsensä. Toisin sanoen missä lämpötilassa pumpun hyötysuhde lähenee ykköstä, eikä pumppua kannata enää käyttää. Meidän pumpussa tämä rajapyykki näyttäisi olevan -17C.

Toinen tärkeä asia on hankkia varaaja jossa on välipelti, tai 2 erillistä varaajaa, jossa toisessa on haaleaa lattialämmitysvettä, ja toisessa lämmintä käyttövettä. Meillä tässä kohtaa asiat meni pieleen, eikä asian korjaaminen enää tässä vaiheessa kannata. Meillä on siis yksi 500 litran varaaja ilman välipeltiä, ja se on kokonaan täynnä lämmintä käyttövettä. Ja siitä otetaan automaattiventtiiliä käyttäen myös vesi lattiakiertoon. Automaattiventtiili siis asettaa lattiapiirin sekoitussuhteen niin, että kelit huomioiden lattiassa kiertää aina oikean lämpöinen vesi, yleensä noin +25C - 30C. Lämmin käyttövesi on aina yli +50C.

Kylmä hengähdys

Viime vuoden tammikuussa tuli 2 kylmää hengähdystä. Niistä johtuen sähkönkulutus oli poikkeuksellisen suuri. Tänä talvena on nyt tullut tammikuussa tähän mennessä yksi kylmä hengähdys, kestoltaan 3 päivää. Selvä vaikutus silläkin oli sähkönkulutukseen. Ilmavesilämpöpumpulla lämpiävissä taloissa paukkupakkaset näkyvät sähkömittarilla selvästi, kas näin:

Talo Rautio. Sähkönkulutus 1.1.2017 -> 11.1.2017. Yhteensä sähköä kului 773 kWh. Keskilämpötila oli -6,2C.
Viime vuonna vastaavalla aikajaksola kulutus oli 1105 kWh ja keskilämpötila -14,4C.

Tuntikohtaisessa mittauksessa tammikuun 11 ensimmäisen päivän aikana ilmavesilämpöpumpun käynnistyshetket näkyvät selvästi. Vielä selvemmin näkyvät lämmitysvastusten päällekytkeytymiset paukkupakkasilla.


Pörssisähkön aikakaudella olen yrittänyt hyödyntää edullisimpia yöntunteja ja joskus myös keskipäivän tunteja lämmityksessä, jolloin lämpöpumppu käynnistyy ainoastaan silloin.


Ensimmäinen vuosi talossa asuttiin suorasähköllä, ja silloin sähkövastukset oli kello-ohjatusti päällä vain öiseen aikaan. Itse asiassa aika lailla samaan lähtötilanteeseen on palattu nytkin taas takaisin.

Lämpöpumpulta suorasähkölle

Nyt kun paukkupakkaset taas alkoivat, meillä lämmitysmuoto muuttui ilmavesilämpöpumpulta suorasähkölle. Periaatteessa muutos tapahtuu itsestään ja automaattisesti eli niin, että kun pakkasta on tarpeeksi, silloin ilmavesilämpöpumppu sammuttaa itsensä noin -17C pakkasasteen kohdalla.

Kun lämpöpumpulta ei enää lämpöä tule, niin varaajan lämpötila laskee - kunnes sähkövastuksessa oleva termostaatti huomaa asian, ja kytkee lämminvesivaraajan kyljessä olevan sähkövastuksen päälle. Ja taas on varaajassa lämmintä vettä...

Halutessaan siirtymistä voi hieman aikaistaa tai myöhentää, jos käsin käy säätämässä termostaattien lämpötiloja alas tai ylös, tai että jos säätää uudestaan lattialämmityksen kiertovesipumpussa olevan kellon ajastusta.

Nyt tällä kertaa vähän myöhensin sähkölämmitykseen siirtymistä, kun katsoin ensin pörssisähkön hintoja, ja hyödynsin sitten sillä tavoin niitä "halvempia tunteja" tai ainakin vältin eilen iltapäivällä olleet kalliit tunnit, eli silloin lämmin vesivaraajan termostaatit eivät vielä menneet päälle (eivät ainakaan pitkäksi aikaa).

Sähkönkulutuskäppyröissä tilanne näkyy näin, jos katsotaan viimeiset 3 päivää, eli aikajaksoa 3.1. -> 5.1.2017. Tällöin ensimmäinen päivä eli tiistai 3.1.2017 on puhtaasti ilmavesilämpöpumpun lämmitystä (sekin on ajastettu välttämään kalliit tunnit aamuisin ja iltapäivisin). Keskimmäisenä päivänä keskiviikkona 4.1.2017 pakkanen kiristyi ja siirtyminen suorasähkölle tapahtui. Viimeisin päivä eli torstai 5.1.2017 mentiin jo puhtaasti suorasähköllä, eikä ilmavesilämpöpumppu toiminut ko. päivänä enää ollenkaan:


Talo-Rautio. Sähkönkulutus 3.1.2017 -> 5.1.2017. Sinisellä näkyy lämpötilakäyrä. Varaajan jäähtymisestä ja manuaalisesti  myöhästetystä suorasähköön siirtymisestä johtuu iso punainen pylväs, jossa yön tunteina vähän jäähtynyt varaaja
lämpesi uudestaan. Ja samalla myös lattialämmityksen kiertovesipumppu käynnistyi, joten lämpöä on tarvittu läpi yön.

Joskus aikaisemmin olen täällä kirjoitellut, että kun pakkaspäivinä tahtoo useinkin olla sähköstä pulaa, ja että kun ilmavesilämpöpumpulla varustetuissa taloissa sähkönkulutuksen muutos on noin valtava, mitä tästäkin kuvasta näkyy, niin ilmavesilämpöpumput pitäisi suorastaan lailla kieltää.

Ilmavesilämpöpumpun ansiosta sähkön tarve on suhteellisen matala läpi vuoden. Kunnes sitten koittaakin talven paukkupakkaset, ja silloin kun niitä eniten tarvittaisiin, silloin ne eivät toimi lainkaan. Tai ovat ainakin suurimman osan kylmistä tunneista kokonaan poissa pelistä, sikäli mikäli pakkasta vaan on riittävästi. Tilanne ei korjaannu muuta kuin käynnistämällä hiilivoimaloita, jotta sähköverkossa virtaa riittää.

Vaikka asia varmasti onkin noin, niin vedän nyt kuitenkin aikaisemmat puheeni ainakin osittain takaisin. Tarkemmassa analyysissa asia saattaakin olla toisin.

Nimittäin sinne kylmiinkin päiviin mahtuu kuitenkin reippaasti myös halpoja tunteja, jolloin pörssisähkön ostaja voi samalla säästää muutaman kolikon omaan lompakkoonsa hyödyntämällä niitä halpoja tunteja. Esim. 5.1.2017 päivämäärä näytti siis pörssisähkön hinnoissa tältä:



Fortumin Tarkka-asiakkaiden pörssisähkön tuntihinta arki torstaina 5.1.2017

Eilen torstai 5.1.2017 oli tämän viikon viimeinen arkipäivä. Sähkönhinta nousi tasaisesti kohti iltapäivän "ruuhkatunteja" ollen huipussaan klo 16:00 - 19:00 välisenä aikana. Korkea sähkön pörssihinta kertoo tietysti sen hetkisestä sähkön kulutuksesta. Jolloin jos olisi vaarana se, että sähkö loppuisi kesken, sitä tilannetta tietysti indikoi silloin myös korkea pörssisähkön hinta.

Mutta entäpä sitten, jos ja kun suorassa sähkölämmitteisessä talossa, tai ilmavesilämpöpumpulla varustetussa talossa ei käytetäkään lämmitykseen lainkaan näitä kalliita tunteja? Kyseisellä hetkellä, jos sähkölämmitys on kytkettynä tilapäisesti pois, niin talo tarvitsee sähköä hyvin vähän. Silloin sähköä ei kuluta muuta kuin kodin elektroniikka ja valaistus. Näitäkin molempia voisi halutessaan olla aina hetken käyttämättä (tai ainakin käyttöä voisi halutessaan vähentää, jos oikein nuukailla haluaa...).

Jolloin halpojen tuntien ylijäämäsähköä hyödyntäessään sähkölämmitteiset talot (aina suorasähköllä olevat, tai ilmavesilämpöpumpun omaavat talot) eivät rasita lainkaan sähkönkulutus piikkien aikana sähkön riittävyyttä. Tästä syystä otankin nyt aiemmat puheeni ja kirjoitukseni takaisin.

Jos kovin pakkaspäivä osuukin pyhäpäiväksi, niin kuin nyt loppiaisperjantai 6.1.2017, niin tällaisina päivinä, vaikka pakkanen Etelä-Suomessakin hipoo lähes -30C rajaa, niin silti sähköä riittää ihan reilusti, kun teollisuus yms. liike-elämä ei pyhäpäivänä pyöri niin kuin arkena. Ja siitä osoituksena on tasaisesti matalat sähkön hinnat koko päiväksi, eli näin:



Fortum Tarkka-asiakkaiden sähkön tuntihinta pyhäpäivänä eli loppiaisperjantaina 6.1.2017

Itse ostan oman pörssisähköni Vantaan Energian kautta, sillä pörssisähkön hinta ja myyntiehdot ovat kutakuinkin samat, ja riippumatta siitä kuka on sähkön myyjä. Käytin näissä esityksissä kuitenkin nyt Fortumin pörssisähköä esimerkkinä, koska mielestäni Fortumin nettisivuilla on paras grafiikka.

Sähkölämmitteisessä talossa, jos on vesikiertoinen lattialämmitys, niin sähkönkulutusta voi ajastaa esim. laittamalla lattiakierron kiertovesipumppuun kello-ohjauksen. Näin se meilläkin nyt on toteutettu, jolloin talon lämmitysjärjestelmä osaa "välttää" kalliit tunnit aamuisin ja iltapäivisin. Varaaja ei siis jäähdy, jos ei sieltä lämpöä oteta.

Tosin esim. eilen kyllä huomasin, että jonkin verran lämpöhäviöitä vesivaraajasta siltikin tapahtuu, ja että sähkövastukset vahtivat lämpötilaa tosi tarkasti. Eli sähkövastukset pyrkivät olemaan muutamia minuutteja päällä silloinkin, kun oli kalliit tunnit, ja kun kiertovesipumppu oli kello-ohjattuna pois päältä. Eli kävin sitten käsin säätämässä termostaattien lämpötila-asetuksia vähän alemmas, niin että lopulta ne eivät kuluttaneet kallista sähköä ollenkaan. Samalla vesivaraajan lämpötila tietysti muutamalla asteella laski, mutta sillä nyt ei ollut mitään käytännön merkitystä.

Tässä vielä nuo ylläolevat Fortumin sähkönhinnat eiliseltä uudestaan ja nyt Excelissä yhdistettynä saman hetken sähkönkulutukseen:



Torstai 5.1.2017. Sähkön kulutus sinisellä ja hinta punaisella.
Korkeiden punaisten pylväisen aikana kulutus eli siniset pylväät olivat alhaalla.
Jos kaikki sähkölämmittäjät toimivat näin, silloin tällä on sähkön tuntihintaa tasaava vaikutus.
Tällöin hiilivoimaloiden sähköä ei tarvita kalliiden tuntien ajalle takaamaan sähkön riittävyyttä.

Joulukuun 2016 sähkönkulutus & vuosikatsaus

Hyvää uutta vuotta 2017 vielä kerran, ja nyt kun on taas "saatu pakettiin" joulukuun energiankulutus, niin tässä vaiheessa on mahdollisuus tehdä analyysia kuluneesta kuukaudesta ja päättyneestä kalenterivuodestakin. Raakadata Vantaan Energian  raportointi -palvelussa näyttää 2016 vuoden osalta tältä (kuvat suurenee klikkaamalla):

Tästä näkyy, että kulutus meillä oli vuonna 2016 yhteensä 13235 kWh, jolloin energiatehokkuus on ostosähkön osalta ollut  55 kWh/m2/vuosi. Mutta onhan meillä lisäksi ulkoilmastakin pumpattua lämpöenergiaa sekä polttopuut, eli oikeasti energiatehokkuus on ollut jotain muuta, enkä kyllä osaa tästä datasta arvioida mitä se olisi ollut. Suorasähköllä asuessamme sähköä meni vuonna 2015 noin 17000 kWh ja jos siihen lisätään polttopuista saatu nettohyöty, eli noin 5000 kWh (5 pinomottia puuta poltettu), niin vuositasolla talomme kuluttaa todellisuudessa silloin noin 22000 kWh. Todellinen energiatehokkuus lienee siis luokkaa noin 22000 kWh per 241m2 = 91 kWh/m2/vuosi.

Edelliseen vuoteen verrattuna kulutuksemme oli nyt 3374 kWh vähemmän. Tämä siis johtuu ensisijaisesti ilmavesilämpöpumpusta, koska juurikaan muita muutoksia tässä välissä ei ole tapahtunut. Jos sähkön keskihinnaksi oletetaan noin 12 senttiä per kWh, niin ilmalämpöpumppu olisi näin ollen karkeasti laskien tuonut säästöjä 3374 kWh x 0,12€/kWh = 404 euroa vuodessa. Näin ainakin kukkaron tasolla.

Jos sitten lähdetään eri kalenterivuodet normeeraamaan ja tutkitaan myös lämpimän veden kulutus, sitten saadaan ko. luvusta vielä tarkempi. Ehkä tuo 404€ -taso on aika lähellä totuutta - tai ainakaan se ei ole yläkantissa.Vuoden 2016 keskilämpötila Vantaalla oli +6,1C. Vuotta aiemmin vuonna 2015 se oli +7,3C. Joten vaikka tämä nyt päättynyt vuosi 2016 oli hiukan kylmempi, niin silti säästöä tuli euroissa noinkin paljon. Jolloin jos nyt jaetaan VILP:n hankintahinta 8600€ saadulla vuosisäästöllä, niin takaisinmaksuaika on 8600€ / 404€/vuosi =  21 vuotta.

Tiukille siis vetää, saako investoinnista ikinä omiaan pois? Oliko VILP siis euromääräisesti kannattava? Jos ei, niin ilmeisesti ympäristöä säästävä tämäkin investointi on silti ollut? Tosin en ole siitäkään täysin varma. Nythän siis VILP (eli ilmavesilämpöpumppu) on luonteeltaan sellainen, että esim. viime tammikuun paukkupakkasilla ja todennäköisesti samoin nyt 2017 alkuun ennustetun kovan pakkasjakson aikana VILP sammuttaa itse itsensä noin -17C kohdalla.

Tällöin juuri sellaisina pakkaspäivinä, kun Suomessa tarvitaan sähköä muutenkin paljon - ja kun kaikki viimeisetkin hiilivoimalat on otettu käyttöön - niin juuri sillä hetkellä meillä on VILP pois pelistä. Jolloin olemme pelkästään suorasähkön (ja polttopuiden) varassa. Näin ollen mitä enempi Suomessa on ilmavesilämpöpumppuja, sitä enempi tarvitaan myös nopeasti käynnistyviä hiilivoimaloita varavoimaksi. Jolloin siinä silloin menee mielestäni mahdolliset ympäristösäästöt samalla.

Omasta puolestani kaikki VILP:it voisi vaikka lailla kieltää, koska niiden käyttäminen aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia paukkupakkasissa. Meille VILP kuitenkin tuli, koska maalämpö ei kannattanut. MLP olisi ollut liian kallis investointi suhteessa siihen sähkön kulutuksen tasoon, joka meillä uudessa talossa oli ollut suorasähköllä eka vuosi lämmitettäessä (eli 17000 kWh/vuosi sisältäen kotitaloussähköt)

Nyt jos laitan tuohon Vantaan Energian raakadatan rinnalle myös pari aikaisempaakin vuotta, silloin kulutuskäppyrät näyttävät toisiinsa verrattuna tältä:








Tästä näkyy, että nyt päättynyt joulukuu oli lauha. Kulutus oli paljon pienempi, mitä esim. viime vuonna, jolloin joulukuussa ostosähköä kului vastaavana aikana 1774 kWh (ja siihen päälle VILP:n tekemät lisäenergiat plus polttopuista saatu energia). 2 vuotta sitten joulukuussa sähköä kului vielä enempi, mutta silloin meillä ei vielä ollutkaan lämpöpumppua, eli suorasähköllä (ja polttopuilla) meillä oli joulukuun kulutus yhteensä 2382 kWh.

Joulukuun 2016 sähkönkulutus jäi itse asiassa alle sen, mitä sähköä meni kuukausi sitten marraskuussa (1606 kWh) tai lokakuussa 2016 (1417 kWh). Lokakuussa ilmeisesti tuli vielä raksailtua ja marraskuun korkeampi taso selittynee "minitalvella", sillä ensilumi tuli, ja pysyi parisen viikkoa. Pakkastakin oli enimmillään yli -10C. Toinen kummallisuus näissä 2016 kuukausikäppyröissä on syyskuu, joka jäi alle elokuun tason.

Muutenkin päiväkohtaisissa kulutuksissa saattaa meillä olla 10-20 kWh:n heittoja, enkä keksi niille muuta syytä kuin kylävieraat, jolloin on ehkä saunottu yhdessä, ja ehkä täytetty ja täytetty poreallaskin. Jolloin ne ylimääräiset päiväkohtaiset kilovatit johtunevat siitä.

Mutta jos meillä rivitaloasumisessa vuonna 2012 koko vuoden sähkönkulutus oli 3807 kWh/vuosi eli 10,4 kWh per päivä, niin nyt päiväkohtaiset vaihtelut voivat olla paljon suurempia. Ja tuohon 10,4 kWh per päivä tasoon mahtuu siis kaikki silloinen kotitaloussähkö, ja sähköllä toimiva rivitaloasunnon saunan kiuas. Rivitalo oli kaukolämmössä, ja taloyhtiön sähköllä meni myös ilmanvaihto.

Kotitaloussähkön käyttö meillä lienee pysynyt entisellä tasollaan, eli noin 4000 kWh per vuositasolla (aikanaan se vaihteli vuodesta toiseen tasolla 3600 kWh -> 3800 kWh). Jolloin jos  4-henkinen perhe käyttää lämmintä käyttövettä 4000-5000 kWh:n edestä, niin nyt ostoenergiaa talon lämmitykseen olisi tänä vuonna täten käytetty seuraavasti:

Toteutunut 13225 kW/vuosi miinus kahdeksan-yhdeksän tuhatta kWh eli noin 4-5000 kWh vuositasolla menee talon lämmitykseen. Siihen päälle loppuosa lämmityksestä on siis hoitunut lämpöpumpulla ja polttopuilla. Lämpöpumppu on pudottanut sähkölaskua 3374 kWh, ja jos siinä todellinen ja vuotuinen COP on 2 paikkeilla, niin kai se sitten saman verran on energiaa tehnytkin?

Ja nyt kun tätä tässä kirjoittelen, niin huomasin myös tehneeni ajatusvirheen tuolla aivan alussa kun kirjoittelin, että todellisuudessa meidän talon energiatehokkuus on 91 kWh/m2/vuosi - sillä noissa  sähköissähän oli kotitaloussähkö (ja myös ulkovalaistukseen käytetty sähkö) mukana, eli olin ottanut lukemat "päämittarilta" sellaisenaan. Oikeasti kait lämmitykseen käytetty sähkö pitäisi näissä tarkasteluissa erotella erilleen ja omaksi kokonaisuudekseen? (En ole tosin tästä varma, mutta joku voi korjata/oikaista/täsmentää tarvittaessa.)

Joulukuun päiväkohtaiset kulutuskäppyrät lämpötiloilla lisättynä näyttävät tältä:

Vuoden viimeisimpänä päivänä sähköä kului vain 29,4 kWh/vrk, joka oli matalin koko kuussa. Eniten sähköä kului 11.12 jolloin sähköä kului 55,5 kWh per vrk. Muutenkin sähköä kului eniten joulua edeltävinä päivinä, joka johtui varmaan leipomisesta ja muustakin jouluun valmistautumisesta. Niin ja olihan silloin samaan aikaan myös kuukauden kylmin päivä. Joka tapauksessa enimmillään sähköä kuluu siis noin 2-kertainen määrä, jos vertaa vähimmän tason kulutukseen 31.12 - jolloin oli samalla myös kuukauden lämpimin päivä - enimmillään lämmintä oli meidän omassa ulkomittarissamme noin +7C.

Kirjoittelin myös vuosi sitten lähes samalla otsikolla joulukuun ja päättyneen vuoden katsauksen, joka löytyy tästä linkistä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/01/joulukuun-sahkonkulutus-vuosikatsaus.html

SUMMA-SUMMARUM:

Jos uusiin taloihin on nykyään pakko laittaa jokin lämpöpumppu, jotta rakennusluvan hakemisen yhteydessä vaadittavasta kokonaisenergiatarkastelusta voisi jotenkin selvitä (ja jotta rakennuslupa ylipäätään heltiää), niin jos uuden talon kulutus on jo valmiiksi riittävän matala, ja kun kerran VILP:n asennus on täysin laillista puuhaa tällä hetkellä, niin kannattaa laittaa VILP. Vähemmän siinä rahojaan silloin häviää, jos itselle rakentaa. Jos taas rakentaa myyntiin, kannattaa laittaa maalämpö - maksoi mitä maksoi - koska varsinkaan isompaa taloa ei nykyajan markkinatilanteessa pysty ollenkaan myymään, ellei siinä maalämpöä ole.

Jatkossa tilanne voi muuttua tästä, ja myös suorasähkölämmitys varaavalla takalla ja ilmasta-ilmaan lämpöpumpulla lisättynä voi tulla vielä uudestaan takaisin. Nykyistä suorasähkön kerrointa ollaan Omakotiliiton vaatimuksesta pudottamassa 1,7.sta 1,2:een. Jolloin kokonaisenergiatarkastelu voi mennä läpi suorasähkölläkin - eihän uusi talo paljoa kuluta kuitenkaan. Omakotiasujana kannattaa siis olla myöskin omakotiliiton paikallisyhdistyksessä,  ja sitä kautta oman osumisen edunvalvonnassa mukana (kirjoittaja on Suomen Omakotiliitto ry:n liittovaltuuston jäsen 1.1.2017 alkavalla kaudella).

Lämpöpumppunäyttely ti 3.1.2017 klo 13-15:00

Meille tuli ilmavesilämpöpumppu Lämpöykkösiltä syksyllä 2015.

Nyt Lämpöykköset järjestävät lämpöpumppunäyttelyitä eri puolilla Suomea. Nyt ensi vuoden alussa on vuorossa meidän talo, jossa näyttelyaika on tiistaina 3.1.2017 klo 13-15:00 välisenä aikana. Olen silloin itsekin paikalla koko ajan. Että tervetuloa vaan katsomaan sisäyksikköä kellariin ja ulkoyksikköä autokatokselle! Lisätietoa Suomi-kiertueesta mm. tässä linkissä - jossa nyt ainakin tätä kirjoittaessani näkyy vain 29.11.2016 pidetyt näyttelyt:

http://lampoykkonen.fi/referenssit/nayttelyt/

Varmaan sitten meidänkin talo tuolle linkissä olevalle listalle aikanaan ilmestyy. Ja suunnilleen tältä meillä sitten näyttää, jos joku paikalle tulee - nämä kuvat syksyltä 2015 kun ilmavesilämpöpumppua asennettiin:

Meillä oleva lämpöpumppu on siis Viessmannin 200-S AWB mallinen ja 8,3 kW -tehoinen ilmavesilämpöpumppu, joka aika monessa kelissä pystyy pitämään koko talon lämpöisenä, vaikka tottakai sähkövastukset "ottavat vastaan", jos lämpötila vesivaraajassa laskee riittävän alas.

Näinhän käy joka tapauksessa noin -17C lämpötilassa, jolloin lämpöpumppu sammuttaa itse itsensä kokonaan, ja silloin talo jää kokonaan sähkövastusten varaan. Paitsi tietysti, jos ollaan itse kotona, niin käytetään myös polttopuita, koska meillä on 2 takkaa ja saunan kiuas, jossa voi myös puita poltella.

Meillä lämpöpumpun asennus onnistui hyvin ja se on toiminut ihan moitteettomasti, mutta ihan "optimi-asennossa" meidän talon lämmitys ei nyt kuitenkaan ihan ole. Ja tämä ilmenee mm. siten, että ilmavesilämpöpumppu ei euromääräisessä tarkastelussa tienaa tarpeeksi paljon, eikä tarpeeksi nopeasti. Eli takaisinmaksuaika on nyt tosi pitkä, niin kuin olen tässä blogissani aikaisemminkin jo kertonut.

Mutta kyse ei siis ole siitä, että lämpöpumpussa olisi jokin vika, vaan kyse on meillä nyt siitä, että kokonaisuus ei oikein pelitä. Olen tähän ongelmaan nyt itsekin jo yrittänyt löytää ratkaisua, mutta en ole läytänyt. Jos joku näyttelyvieraista vaikkapa tuolloin 3.1.2017 hyvän ratkaisun keksii, niin voisinpa vaikka luvata ratkaisun löytäjälle pienen löytöpalkkion!

Nimittäin nyt siis yksi ongelma on mielestäni se, että uusissa taloissa kokonaiskulutus on jo lähtökohtaisestikin varsin pieni. Meillä ekana vuotena - kun asuttiin suorasähköllä - niin sähköä kului vuoden aikana yhteensä 17162 kWh. Ja kun ei enempää mennyt, niin jos tätä tasoa haluaa esim. lämpöpumpulla leikata vähän alemmas, niin ei ole paljon mistä voisi leikata - tuossa luvussa kun on jo kotitaloussähkötkin mukana, eli kyseessä on ekan vuoden aikana päämittarille tullut kulutuslukema.

Sitten kun toisena asumisvuotena meille tuli ilmavesilämpöpumppu, niin sähkönkulutus toki putosi, mutta ei pudonnut niin paljon mitä olisin itse kuvitellut ja odottanut. Toisena asumisvuotena sähköä meni 13844 kWh. Eli säästöä tuli "lompakon tasolla" 287 euroa. Ja jos normeeraan nämä kaksi vuotta, sitten laskennallinen säästö oli 371 euroa vuodessa (normeeraus tarkoittaa siis energiankulutuksen tasamittaistamista, aivan kuin talvet olisivat olleet lämpötiloiltaan samanlaiset, eli ns. keskiarvotalvia, jolloin niitä voi suoraan verrata toinen toisiinsa).

Lisäksi meidän talon kytkentäkaavio ei ole ihan optimaalinen, koska vesivaraaja (Jäspin 500 litrainen) on sitä tyyppiä, jossa ei ole välipeltiä. Eli siihen ei saada matalalämpöistä vettä alaosaan, ja kuumaa käyttövettä yläosaan. Sitä voisi kyllä yrittää ilman välipeltiäkin, mutta todennäköisesti hommasta ei tule mitään, ja silloin siihen yritykseen käytetyt rahat menisi hukkaan.

Nyt siis lämpöpumppu tekee kaiken lämpimän veden ensin kuumaksi käyttövedeksi (yli +50C), ja tästä sitten Oumanin ohjauksessa olevalla moottoriventtiilillä otetaan lämmintä vettä vesikiertoon, joka on max +30C. Ja tässä kun ensin tehdään kuumaa vettä, joka sitten haalennetaan lattialämpötilaan, niin tässä menetelmässä hyötysuhde menee heikoksi. Parempi olisi, jos olisi viileän veden säiliö erikseen tai samassa varaajassa välipellillä eristettynä, niin silloin sen haalean veden voisi käyttää lattiakiertoon sellaisenaan. Ja silloin olisi hyötysuhteet korkealla. Ja sähkölaskukin paljon pienempi.

Mutta nyt ei kannata enää lisäsäiliöitä ostaa? (Vai kannattaako?) Sillä samalla rahalla (tai melkein samalla rahalla) kun voisi ostaa myös ilmasta ilmaan lämpöpumpun. Se olisi varmasti paljon tehokkaampi sijoitus, ja maksaisi itse itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa. Asennettuna uuden lämpöpumpun hinta olisi noin 2 tonnin luokkaa. Lisäksi siihen saa vielä kotitalousvähennykset (jos on rakentamisen lopputarkastuksesta jo 2 vuotta kulunut - eli itse en nyt kotitalousvähennyksiä vielä saa mihinkään).

Yksi mahdollinen ratkaisu tässä voisi olla sellainen, että koko varaaja jäisi käyttövesikäyttöön. Ja pumpulta laitettaisiin suoraan ja "on-linessä" haalea vesi lattiakiertoon niin, ettei se ollenkaan kävisi lämminvesivaraajassa. Toisin sanoen - lämmin vesivaraaja raksittaisiin kokonaan irti lattiakierrosta. Tällöin hyötysuhde kyllä saataisiin paremmaksi, eikä ylimääräisiä vesivaraajia tarvitsisi hankkia. Mutta tässäkin ratkaisussa on kuitenkin 1 ongelma.

Ongelma on siis se, että kun pakkanen laskee -17C tasolle, tai sen alle - silloin lämpöpumppu sammuu. Ja silloin lattiakiertoon ei enää menekään lämmintä vettä varaajasta. Lämpöpumpussa toki on 9 kWh sähkövastukset, jotka vielä jäisivät lattiakiertoon menevää vettä lämmittämään, mutta tuo lämmitysteho ei riitä paukkupakkasilla pitämään koko taloa lämpöisenä. Silloin meillä pitäisi olla lisäsähköpatterit (esim. kannettavat öljypatterit) joka huoneessa, ja niistä sitten töpselit seinään. Se ei oikein kuulosta järkevältä... Ja tämä aiheutuu siis siitä, että nyt lämminvesivaraajassa olevat lämpövastukset (yhteensä 3 kpl x 6kWh) eivät enää pääsisi lämmittämään lattiakiertoon menevää vettä, jos lämminvesivaraaja on erotettu ja irrotettu lattiakierrosta.

Eli ei tämä oikein näinkään toimi... Kyllä talon täytyy selvitä paukkupakkasista, kun sellaisiakin joskus harvakseltaan aina tulee. Omassa lapsuudessani Turun seudulla ne olivat vielä 70-luvulla ihan tuiki tavallisia. Eli jos lähdettiin koulumatkalle -30C pakkasella, niin ei muuta kuin kaulahuivia naaman eteen ja menoksi. Se oli ihan normaalia elämää, eikä "hiukan kovempiin pakkasiin" sen erityisemmin kiinnitetty edes huomiota. Nyt omat lapseni eivät ole -30C pakkasta eläissään kertaakaan edes nähneet, vaikka molemmat ovat jo lukiossa. Viime tammikuun pakkasennätykset jäivät Vantaalla -29C tasolle, eli -30C:n rajapyykki ei ihan mennyt rikki...

Mutta summa-summarum - lämpöpumppu meillä toimii siis sinänsä ihan moitteettomasti, eikä siinä tai sen asennuksessa ole ollut mitään vikaa. Ja jos uusissa taloissa nykyään täytyy ainakin jokin lämpöpumppu olla, jotta kokonaisenergiatarkastelut menee läpi, ja jotta rakennusluvan voisi ylipäätään saada, niin silloin ilmavesilämpöpumppu voi olla kuitenkin ihan järkevä ratkaisu.

Vaikka ei se mitään säästäisikään. Mutta on se silloinkin ympäristöystävällinen ratkaisu.

Ilmalämpöpumppu on (ainakin meidän tapauksessa) savimaan tontilla ainakin puolta halvempi, mitä maalämpö olisi ollut (meidän taloon saadut maalämpötarjoukset olivat 20 tonnin kahta puolta). Mutta ilmavesilämpöpumppu asennettuna maksoi 8600 euroa, sis. ALV 24% ja kaikki työt ja tarvikkeet.

Lokakuun sähkönkulutus

Lokakuussa kului tänä vuonna sähköä 1417 kWh, joka oli 70 kWh vähemmän kuin vuosi sitten lokakuussa (silloin sähköä meni 1487 kWh). Tänä vuonna ilmavesilämpöpumppu oli toiminnassa koko kuukauden, viime vuonna vain 10 päivää (se asennettiin tai asennus siis päättyi 21.10.2015). Ekana asumisvuotena 2014 sähköä kului lokakuussa 1672 kWh, eli nyt jos katsoo näitä kolmen lokakuun kulutuksia graafisesti, niin ei niissä kyllä kovin suurta eroa näe, mutta hyvään suuntaan on joka vuosi menty. Toivottavasti ensi vuosikin olisi lokakuun osalta pienempi mitä nyt :-)



Talo Rautio, sähkönkulutus kuukausittain.

Lokakuulle tultaessa myös lattialämmitys on taas kytketty päälle - samoin ulkona seisova auto on ollut lämmityksessä. Näistä kai sitten johtuu se, että syyskuun sähkönkulutus lähes 2-kertaistui, sillä kuukausi sitten syyskuussa sähköä kului vain 740 kWh. Päivittäiset kulutuskäppyrät lämpötilakäyrillä lisättynä näyttivät tältä:



Talo Rautio, päivittäinen sähkönkulutus.

Alkukuussa sähköä kului enempi kuin loppukuussa, ja ehkä yhtenä osatekijänä oli silloin rakennuspuuhat. Alkukuussa tehtiin mm. pihakivitöitä, ja kai sitä sähköä sitten betonikivien muotoon leikkaamisessakin on kulunut. Tai ainakaan päivittäiset sähkönkulutukset eivät seuraa punaista lämpötilakäyrää juuri mitenkään. Punaisella katkoviivalla on koko kuukauden keskilämpötila. Se oli tänä vuonna Vantaalla +5,0C ja vuosi sitten +4,7C.

Laitoin ilmavesilämpöpumpun nyt jo "pörssisähköasetuksiin" noin viikko sitten. Siis niin, että se käynnistyy aikaohjatusti erityisesti yön tunteina, jolloin sähkö on halpaa. Aikaisemmin pumppua on käytetty päiväaikaan syystä, että silloin vuorokauden lämpötila on korkeimmillaan. Tämäkään muutos ei näkynyt päivittäisissä kulutusmäärissä loppukuun osalla oikein mitenkään, vaikka oletin kyllä, että tästä olisi tullut pieni "tasokorotus" vuorokautisten sähkönkulutusten määriin. Mutta ei se näköjään näy mitenkään, että käykö lämpöpumppu päivisin tai öisin. Euromääräisesti sen kyllä pitäisi näkyä, ainakin nyt joulukuun alusta lukien, kun pörssisähköä alkaa taloon tulla...

Tässä vielä pörssisähkön hintoja viime tammikuun alkupuolelta. Halvimman ja kalleimman tunnin välinen hintaero voi olla 4-5 kertainen. Lämpöpumppu kannattaa ajastaa siten, ettei se käynnisty aamun tai iltapäivän kalleimpina tunteina. Mutta yöllä pumppu voi käydä rauhassa - ja öisin talo myös kuluttaa eniten, kun vuorokauden lämpötila on silloin alhaisimmillaan.

Lämmöt päälle ja savut sisään

Otsikossa mainitut asiat eivät liity toisiinsa, mutta sattuivat samalle päivälle kuitenkin.

Tänään siis laitoin lattialämmityksen päälle. Takka oli päällä ekan kerran 16.9 eli tasan 3 viikkoa sitten. Ei meillä nytkään vielä kylmä tullut, vaikka huonelämpötila jo laskikin 20-21C paikkeille eilen.

Sekin tuntui aika vilpoiselta, kun kesällä on tottunut pari astetta korkeampiin huonelämpötiloihin. Tänään oli kyllä jo lämpöisempää, kun ei ollut tuulinen ilma. Mutta laitoin lattialämmityksen silti päälle, sillä lattioissa massat ovat sen verran suuret, että sitä pitää hieman "herätellä" etukäteen - siis lämmittää jo hyvissä aloin asteen taikka pari.

Lattialämmitys on nyt aluksi päällä 3 tuntia joka päivä. Pari tuntia päivällä, ja tunnin illalla. Tämä johtuu siitä, että lämpöpumppu on kello-ohjauksella säädetty käynnistymään 2 kertaa vuorokaudessa. Toinen käynnistyminen on puolilta päivin, koska silloin ulkolämpötila on korkeimmillaan. Toinen käynnistyskerta on illalla, koska silloin lämmintä vettä tarvitaan eniten. Yön kylminä tunteina lämpöpumppu ei käy ollenkaan (käynnistyminen on estetty kello-ohjauksella). Näin olen yrittänyt saada lisää tehokkuutta ja pidempiä työhukeja kompressorille. Kompuralla kun on rajattu määrä käynnistyskertoja, joten mitä kauemmin se pyörii yhdellä käynnistymisellä, sen parempi.

Nyt kun laitoin lattialämmityksen päälle, niin sekin käynnistyy kello-ohjauksella aina samoihin aikoihin, mitä lämpöpumppukin on käynnissä. Näin varmistuu se, että lämpö menee lattiapiiriin lämpöpumpulta, eikä sähkövastukset napsahda päälle.

Moni tiettävästi valitsee maalämmön (myös) siksi, että se on yksinään riittävä, jolloin muuta lämmitystä ei tarvita. Ilmavesilämpöpumppu tarvitsee aina muutakin lämmitystä (se ei siis toimi paukkupakkasilla), ja se muu lämmitys on yleensä sähkö.

Molemmilla lämmitysjärjestelmillä siis lämmitetään ensin varaajan vesi. Lämpöpumppu "haistelee" varaajan veden lämpöä koko ajan, ja lähtee käyntiin jos lämpötila vähän laskee (paitsi jos käynnistyminen on kello-ohjauksella estetty tiettyinä aikoina, esim. öisin). Jos lämpöpumpun teho ei riitä, silloin varaajan kyljessä on kaiken varalta sähkövastukset. Niissä on termostaatti, joka reagoi tietyssä lämpötilassa, jos varaajan veden lämpötila laskee "liikaa", eikä lämpöpumppu ole siihen ollenkaan tai riittävällä teholla reagoinut. Silloin varaajan vesi lämpeneekin sähkövastuksilla.

Mikä sitten on asukkaan kannalta maalämmön ja ilmavesilämpöpumpun ero? Oikeasti eroa ei ole. Molemmat lämmitysjärjestelmät toimivat täysin automaattisesti, ja kumpaankaan ei tarvitse koskea - jos ei halua koskea. Eli ilmavesilämmöllä lämpenevä talo osaa mennä itse sähkölämmitykselle, jos tulee kovat pakkaset, ja se osaa itse palata lämpöpumpun lämmitykseen, kun pakkanen lauhtuu. Eikä siinä sen kummallisempaa "tekoälyä" tarvita kuin termostaatti. Se säätää lämpövaraajan kyljessä sähkövastuksen päälle tai pois päältä. Ihan samalla tapaa mitä sähkökäyttöisestä saunan kiukaassakin oleva termostaatti vahtii lämpötilaa ja kytkeytyy tarvittaessa päälle.

Lattialämmityksen kiertovesipumppu.
Oli kokonaan poissa päältä 1.4 -> 6.10.2016.

Nyt töpseli on taas seinässä. Lattialämmityksen
kiertovesipumppu käy aikaohjauksella.
Kellon jälkeen on myös virtamittari. Pumppu kuluttaa
sähköä noin 18W, eli ei paljon mitään, mutta virta-
mittarista näkee sen, onko pumppu ollut käynnissä,
eli onko sähköä kulunut.

Ilmavesilämpöpumppu on säädetty käynnistymään klo 11:30 ja 18:30.
Pumpulla on käyntiaikaa enintään 3h. Ei sitä aikaohjatusti koskaan
sammuteta, ja ennen kuin lattialämmitys oli päällä, lämpöpumppu kävi
yleensä tunnin kerrallaan, eli yhteensä noin 2 tuntia per päivä.

Lämpötila tänään 21,7C ennen lattialämmityksen
päälle kytkemistä.

Sitten vielä otsikossa mainittuun toiseen asiaan, eli oli meillä tänään takkakin päällä. Ja samaan aikaan saunan kiukaassa paloi tuli. Saunan kiukaan jatkeena on tiilipiippu, johon on kytketty myös takkahuoneen takka. Takkahuoneen takka on ollut käytössä vain kovimmilla pakkasilla. Nyt kun on rakennettu tiilipiippu, jossa on 2 hormia rinnakkain, niin tämä järjestely ei nykyajan taloissa oikein toimi. Ei ainakaan meillä.

Nykyisin talot ovat liian ilmatiiviitä, jolloin tässä käy nyt aika usein ainakin meidän talossa sillä tavalla, että kun puukiukaan savukaasut menevät ensin omaa hormiaan ylös taivaalle - niin osa savusta tulee IV-koneen vetämänä viereistä takkahuoneen takan hormia pitkin takaisin sisään. Silloin savun tuoksu on ylimmän kerroksen makuuhuoneessa aika voimakas. Jos menee sulkupellin eteen seisomaan, niin vedon tuntee sormissaan helposti, aika pitkänkin matkan päästä. Yritin nyt tänään tukkia vetoisuutta sanomalehdillä, saa nähdä auttaako se yhtään. Toinen ratkaisu ongelmaan on se, että aina kun saunan kiukaassa palaa tuli, niin sitten pitäisi sytyttää aina samalla myöskin takkahuoneen takka. Silloin molemmissa hormeissa savu menee taivaalle. Jos käyttää vain toista hormia (eli saunan kiuasta tai takkahuoneen takkaa), silloin käyttämätön hormi tuo toisen hormin savut takaisin sisään.

2-horminen tiilipiippu yläkerran makuuhuoneessa. Vasen sulkupelti on auki,
ja menee saunan kiukaalle. Oikea sulkupelti on kiinni - ja nyt myös sanoma-
lehdillä tiivistetty, ettei tyhjästä hormista olisi vetoa huonetilaan.
Mutta noin yleensä ottaen - tämä oli siis jossain määrin toimimaton ratkaisu.

Ilta-Sanomat 5.10.2016

Tänään Iltalehdessä oli mielestäni mielenkiintoinen lämmitysmuotojen kustannusvertailu, jossa (tietenkin) maalämpö oli ylivoimainen voittaja. Tulokset oli saatu Motivan lämmitystapojen vertailulaskurista.

"Motiva-konserni tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja, joiden avulla he voivat tehdä resurssitehokkaita, vaikuttavia ja kestäviä valintoja. Motiva-konserniin kuuluvat Motiva Oy ja Motiva Services Oy.

Motiva Oy on valtion kokonaan omistama asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Motiva Oy toteuttaa yhteiskunnallisesti vaikuttavia hankkeita pääsääntöisesti yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. Pääasiakkaita ovat julkishallinto, ministeriöt ja virastot.

Motiva Services Oy toteuttaa energia- ja materiaalitehokkuushankkeita yhteistyössä erityisesti yritysten ja yhteisöjen kanssa. Motiva Services Oy tarjoaa yrityksille energiatehokkuuden konsultointipalveluja ja hallinnoi Suomessa Pohjoismaista ympäristömerkkiä ja EU-ympäristömerkkiä. Pääasiakkaita ovat yritykset, kunnat, tutkimuslaitokset ja vihreää liiketoimintaa edistävät organisaatiot."

(Poiminta Motivan omilta nettisivuilta)

Noista lähtökohdista Motivan tarjoamat laskurit ja tiedot pitäisi omasta mielestäni aika luotettavalla pohjalla? Joten vähän kummalliselta tuntuu, kun itse tämän artikkelin luin. Sillä itse en ole omissa kokeiluissani päässyt samoihin lopputuloksiin.

Eikä minullakaan ole sidoksia mihinkään energian myyjiin, eikä muutenkaan tarvetta vääristellä omia kokemuksia. Minäkin vain yritän löytää ne parhaat saatavilla olevat ratkaisut, niin kuin varmaan yrittää tuhannet muutkin Ilta-Sanomien lukijat. Siksi aihepiiri kiinnostaa - tällä kertaa niinkin paljon, että lämmitystapavertailujen tulokset olivat päässeet ihan lööppiin saakka. Minusta on muutenkin hyvä, että tätä aihetta pidetään tapetilla, koska asialla on merkittävä (kansan)taloudellinen merkitys, ja myös ympäristön näkövinkkelistä lämmitystavan valinnalla on iso merkitys.

Uskoisin, että Motivan laskurin perusteella tehdään aika paljon ratkaisuja ja vertailuja lämmitystapaa valittaessa. Näin siitäkin huolimatta, että Ilta-Sanomien haastattelema Motivan pienrakentamisen energiatehokkuuden asiantuntija Sami Seuna huomautti lehtijutussa, että "laskelmiin kannattaa suhtautua varauksella, koska ne ovat vain suuntaa antavia."

Toisena vaikuttavana tekijänä talonrakentajalla on varmastikin rakennusluvan liitteeksi tehdyt laskelmat, jotka yleensä lasketaan jossakin insinööritoimistossa. Mutta usein tämä juttu meneekin niin, että kun rakentaja saa oman talonsa "lukemat" ja lämmitystehon tarpeen, niin sitten ne käydään syöttämässä esim. Motivan sivuilta löytyvään laskuriin, ja sieltä saatavan vertailutuloksen perusteella tehdään lämmitysratkaisut omaan taloon sen mukaan, mitkä vaihtoehdot ovat edullisia, eli ovat pärjänneet Motivan vertailussa hyvin.

Mutta onko tässä nyt tarjolla sudenkuoppa, ja luotetaanko Motivan laskuriin sittenkin liikaa - vaikka ne ovatkin vain "suuntaa antavia"?

Nimittäin itsekin meinasin laittaa omaan talooni maalämmön. Ihan jo rakennusvaiheessa - ja siitä syystä, että moni maalämmönmyyjä sitä omilla laskelmillaan ja Motivan laskuria apuna käyttäen perusteli niin hyvin. Enkä minäkään niitä perusteluita yhtään epäillyt. Ne vaikuttivat hyvinkin tarkkaan harkituilta ja lasketuilta. Enkä maalämpöä siksi jättänyt laittamatta, että olisin ollut eri mieltä maalämmön edullisuudesta.

Maalämpö jäi laittamatta meidän taloon siksi, että halusin laittaa sen vasta jälkiasennuksena - siis vasta 2 vuotta lopputarkastuksen jälkeen. Silloin siihen olisi ollut mahdollisuus saada kotitalousvähennystä. Ja tässä minulla kävi omasta mielestäni hyvä tuuri.

Nimittäin jo ekan vuoden sähkönkulutusluvut yllättivät. Ne kun jäivät niin pieneksi, että maalämpö ruksattiin siinä vaiheessa yli, eikä sen asentamista voinut enää vakavasti harkita.

Maalämpöä puolet halvempi ilmavesilämpöpumppu kuitenkin kiinnosti. Vaikkakin nyt tuon edellisen kirjoitukseni perusteella taisi käydä kuitenkin niin, että sekään ei sitten kannattanut? Ei ainakaan euromääräisessä tarkastelussa. Ympäristön näkökulmasta se lienee kuitenkin hyvä valinta edelleenkin.

Iltalehden käyttämä talotyyppi on ollut 150m2, huonekorkeus 2,6 metriä, asukkaita 4 ja sijainti Keski-Suomi. Omassa talossani on muuten luvut kutakuinkin samat, paitsi lämpimät neliöt on 241 ja sijaintina Etelä-Suomi.











Jos "Keski-Suomen talon" maalämmön investointikulu on luokkaa 15000€, niin omaan talooni sellaisen olisi saanut parisen vuotta sitten kysytyn tarjouksen perusteella hintaan 17550€. Kallein tarjous oli päälle 20 tonnia. Tarjousten sisältö ei kuitenkaan ollut ihan yks´yhteen, eli tarjoukset eivät olleen ihan suoraan vertailukelpoisia. Uskoisin, että vähän pienempään taloon tuo 15000€ kuitenkin riittää tänä päivänäkin ihan hyvin. Eli tällä rivillä asia on oikein.

Sitten oman taloni ilmavesilämpöpumppu maksoi asennettuna 8600€. Tässä hinnassa oli varmastikin ns. "pääkaupunkilisät", eli pienempään taloon pienemmässä kaupungissa tämä hankintahinta voisi olla ehkä pienempikin? Iltalehden tuloksissa ilmavesilämpöpumpun hinnaksi oli laitettu tasan 10000€. Jolloin lopputulos alkaa jo tässä(kin) kohtaa kallistua maalämmön voitoksi.

Kallistuminen lisääntyy entisestään, kun sähkölämmityksen vuosikuluksi on kirjattu vertailussa 2347€ "2010-luvun talolle", itselläni ekan vuoden sähköt maksoivat kuitenkin vain 1888€.

1960-luvun suorasähkölämmitys maksaa Motivan laskurin mukaan 4016€, jolloin se tarkoittaa noin 40000 kWh:n vuosikulutusta. Uskon että asia on noin, ja tässä tapauksessa ja näillä kWh-määrillä maalämpö kyllä kannattaa jo asentaa, eli se kannattaa oikeasti.

Uuden talon sähkönkulutusta pitäisin vähän yläkanttiin arvioidulta, eli minusta nykytalot oman kokemukseni mukaan ei ihan noin paljon kuluta. Ei siltikään vaikka huomioidaan nykyvuosien lauhat talvet, ja normeerataan niiden perusteella kulutus siten, että kulutustaso saadaan laskennallisesti keskiarvovuoden tasolle. Se meidän talon "eka vuosi" oli siis noin 20% normaalia lauhempi, ja jos 1888€ kerrotaan 1,2:lla - silloinkin lopputulos on vasta 2265€.

Jos sähkölämmitys arvioidaan yläkanttiin, ihan niin kuin ilmavesilämpöpumpun hankintakulutkin - niin kyllähän tässä vertailussa sitten helposti niin käy, että voittajaksi tulee aina maalämpö. Sillä eihän öljylämmitys, pelletti tai kaukolämpö näille oikein pärjää...?

"Motivan vertailulaskurin tekemisestä ovat vastanneet Keski-Suomen Energiatoimisto (www.kesto.fi) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (www.jamk.fi).

Laskuri on tehty Motiva Oy:n tilauksesta ja ohjauksessa, kuluttajien energianeuvonnan käyttöön. Laskurin internet-toteutuksesta vastaa Atlantis Consulting Oy.

Lämmityslaskurin kehitystyön pohjana on toiminut JAMK:n, Jyväskylä Innovation Oy:n ja VTT:n toimesta tehty Heating Tool -laskuri, joka laadittiin osana EU:n IEE-ohjelman BioHousing-hanketta (BioHousing Heating Tool)."

(Lähde Motivan kotisivut)

Tuosta ylläolevasta lainauksesta Motivan kotisivuilta ei oikein selviä se, että onko vertailulaskurin taustalla käytäntöön perustuvaa tutkittua ja mitattua dataa, vai onko sen taustalla teoreettista laskentaa?

Itselläni on luja luottamus suomalaiseen poliisiin, oikeuslaitokseen, yliopistoihin ja tutkijoihin yms. yms. - enkä millään haluaisi epäillä Motivan esittämiä vertailutuloksia. Mutta kyllä tämä tilanne itseäni nyt melkoisesti hämmentää...?

Siis että miksi en omissa kokeiluissani nyt onnistu saamaan samanlaisia tuloksia, mitä Motivan vertailulaskuri antaa? Vertailulaskurin mukaan maalämpö näyttäisi olevan ylivoimaisesti paras, mutta omissa kokeiluissani juuri se vaihtoehto karsiutui ekana pois.

Ilmavesilämpöpumppu ei säästäkään mitään???

Voiko otsikko pitää paikkaansa? Tätä jäin itsekin miettimään nyt kun kahden ensimmäisen asumisvuoden jälkeen oli mahdollista vertailla sähkönkulutukset ja sähköstä maksetut eurot kumpanakin asumisvuotena.

Muutimme siis uuteen taloon asumaan 27.9.2014. Ensimmäinen vuosi eli 21.10.2015 asti talossa asuttiin suorasähköllä. Sen jälkeen asennettiin ilmavesilämpöpumppu. Se on nyt käynyt vuoden päivät. Tai tarkemmin sanottuna yli 11 kuukautta, kun tuo lämpöpumpun ensimmäinen lokakuu syksyllä 2015 jäi vähän vajaaksi. Mutta en nyt näkisi, että noilla muutamilla päivillä kuitenkaan olisi oleellista merkitystä vertailussa?

No miten sitten kävi?

Ensimmäisenä asumisvuotena lokakuusta 2014 lokakuulle 2015 sähköä kului yhteensä 17162 kWh. Ja se maksoi yhteensä 1887,74 euroa.

Toisena vuonna vastaavasti lokakuun alusta 2015 syyskuun loppuun 2016 sähköä oli kulunut yhteensä 13844 kWh, ja sen hinta vastaavasti oli 1600,62 euroa.

Lompakon tasolla jos asioita vertaa, niin sähkössä oltiin jälkimmäisenä vuotena säästetty 3317,9 kWh, joka euroiksi muutettuna ja 12 kuukauden sähkölaskut ynnäten tekee yhteensä 287,12 euroa.

Ja tämä on siis tähän asti kaikki faktaa. Jokaiselta kuukaudelta on olemassa sähkölaitoksen lasku ja laskussa näkyy käytetyt kWh-määrät (jotka näkyvät toki sähköyhtiön nettipalvelussakin jo muutaman tunnin viipeellä).

No onhan se nyt hyvä, että tuli säästöä, eli kehitys on ainakin oikean suuntainen, eikö vain? No joo, en minä tätä kiellä. Mutta ongelmana on silti tuon säästetyn summan euromäärä, sillä oletettavasti säästö on saatu aikaiseksi ilmavesilämpöpumpulla (mikään muu ei ole talossa muuttunut), ja sen investoinnin hinta oli 8600,00 euroa asennettuna.

Joten jos näistä luvuista nyt laskee investoinnille takaisinmaksuajan, se on 8600,00€ / 287,12€ = 29,95 vuotta - eli pyöristettynä tasan 30 vuotta. Ja tällaisen vuosimäärän kanssa ongelmana on tietysti ensiksikin se, että lämpöpumpun elinikä on oletettavasti noin 17-20 vuotta. Joten kun lämpöpumpun käyttötunnit tulevat täyteen, siinä vaiheessa "investointivelkaa" on vielä jäljellä yli 10 vuotta.

No, tietystikään ei näitä asioita ihan näin suoraviivaisesti voi laskea. Ensinnäkään vuodet ei ole veljeksiä keskenään. Eikä ole vedenkulutuskaan. Joten katsotaanpa miten lukemat muuttuvat, kun kahden perättäisen vuoden energiankulutukset normeerataan lämmitystarvelukuja käyttäen. Sen jälkeen niitä sitten jo voikin verrata keskenään. Ja toisekseen, pitää katsoa sekin, että onko ekan ja tokan vuoden välillä vedenkulutuksessa ollut jotain eroja.

Ensimmäisenä asumisvuotena 1.10.2014 -> 30.09.2015 vettä käytettiin meidän perheessä (4 henkilöä) yhteensä 134.171,8 litraa. Eli vähän reilu 134 kuutiota. Se tekee 91,9 litraa per henkilö per vuorokausi.

Toisena asumisvuotena 1.10.2015 -> 30.09.2016 vettä käytettiin yhteensä 129.316,7 litraa. Se on 4,8 kuutiota eli 3,8% vähemmän ja se tekee 88,6 litraa per henkilö per vuorokausi.

Nyt asia huononi ilmavesilämpöpumpun näkövinkkelistä vielä entisestään, eli osa säästyneestä energiasta onkin vähentyneen vedenkulutuksen ansiota, eikä johdu ollenkaan lämpöpumpusta. Ero on tosin häviävän pieni, ja jos oletetaan, että kaikista käytetyistä vesilitroista 40% on ollut lämmintä vettä, ja jos vettä on lämmitetty 55 asteella ( +5:stä -> +60C asteeseen), niin tässä kohtaa vähäisemmästä vedenkulutuksesta johtuen sähkölasku putoaa 124,6 kWh vuositasolla.

Tämän jälkeen pitää vielä normeerata perättäiset 12 kk:n aikajaksot. Tässä laskelmassa tarvittavat kuukausikohtaiset ja paikkakuntakohtaiset lämmitystarveluvut löytyvät esim. tästä linkistä:

http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut

Tätä vertailua tehdessäni syyskuun 2016 luvut vielä puuttuivat, mutta käytin vuoden 2015 lukua, koska Vantaan keskilämpötiloja katsellessani perättäisten syyskuiden keskilämpötila oli Vantaalla sama (muutaman desimaalin tarkkuudella). Ja syyskuun lämmitystarveluku on joka tapauksessa niin pieni, ettei se vertailua heikennä, vaikka perättäisten vuoden luvut vähän eroaisivat syyskuun osalta (korjaan tämän täsmälliseksi sitten kun nämä luvut on kohta puoliin saatavilla).

Lämmitystarveluvut olivat Vantaalla ekan asumisvuoden aikana 1.10.2014 -> 30.9.2015 yhteensä 3431, ja toisena asumisvuotena samalla aikavälillä 3503. Näiden lukujen välinen ero on 2%. Nämä molemmat luvut edustavat ns. "lauhaa talvea", sillä pitkän aikavälin lukuna Vantaalla on 4097.

Tosin ilmaston lämpenemistä johtuu, ettei tähän pitkän aikavälin tasolle nykyään useinkaan enää päästä. Viimeksi on päästy vuosina 2012 ja 2010. Täten lauha talvi on nykyään enempi sääntö kuin poikkeus. Ja nyt oli siis 2 yhtä lauhaa talvea peräkkäin, mikä helpottaa vertailua.

Normeeraan ekan asumisvuoden sähkökulut nyt niin, että jos kerran ekana asumisvuotena sähköä meni 12kk aikana yhteensä 17162 kWh, ja siitä kotitaloussähköä oli noin 5000 kWh, niin loppuosa eli noin 12000 kWh pitää kertoa 1,02:lla. Silloin saadaan toiselle asumisvuodelle se kWh-määrä, joka olisi kulunut, jos lämmitysjärjestelmään ei olisi tehty muutosta, eli jos ilmavesilämpöpumppua ei olisi hankittu.

Tällöin toisen asumisvuoden vertailuluvuksi tulee 12000 kWh x 1,02 + 5162 kWh = 17402 kWh. Eli jos ekana vuotena sähköä kului yhteensä 17162 kWh, niin tokana vuotena sähköä olisi kulunut 17402 kWh, jos lämmitysjärjestelmään ei olisi koskettu, ja jos veden kulutus olisi ollut litran tarkkuudella ihan sama. Veden kulutus kuitenkin väheni, jolloin siinä saatiin säästöä aiemmin laskettu 124 kWh, jolloin toisen vuoden vertailuluvuksi tulee 17402 - 124 = 17278 kWh.

Ja tuosta luvusta kun otetaan nyt pois oikeasti ja mittarin mukaan toteutunut toisen vuoden kulutus, niin näin saadaan laskettua todellinen ja toteutunut säästö, joka on 17278 kWh - 13844 kWh = 3434 kWh. Tämä on siis laskennallinen, ja omasta mielestäni "se oikea säästö". Jos olen laskenut väärin, niin hihkaiskaa siellä lukijoiden puolella, että voin tehdä tarvittavat korjaukset, jotta saadaan laskut oikein, eikä tehdä vahingossa vääriä johtopäätöksiä...

Nyt sitten pitäisi vielä keksiä, että miten tuo 3434 kWh saadaan muutettua euroiksi? No, laskutuksen mukaan ekan asumisvuoden sähkön keskihinta oli ollut 12,1 c/kWh. Ja toisena vuotena sähkö oli maksanut keskimäärin 10,8 c/kWh. Ja jos otetaan tämän hetkinen kWh-hinta eli tuo 10,8 c/kWh yksikköhinnaksi, niin nyt voidaan laskea euromääräinen säästö, joka on 3434 kWh x 0,108€/kWh = 370,87 euroa per vuosi (toisen asumisvuoden aikana).

Ja jos tätä lopputulosta käyttäen lasketaan nyt todellinen kuoletusaika investoinnille, niin se on 8600€ / 370,87€ = 23,2  vuotta. Eli eipä tämä lopputulos tästä kovin oleellisesti muuksi muuttunut, jos verrataan asiaa siihen lähtötilanteeseen, että miltä luvut näytti "ihan paljaaltaan ja lompakon tasolla" toteutuneina eurovirtoina. Pieni korjaus kuitenkin tuli, eli alun perin 287 eurolta näyttänyt säästö onkin oikeasti 371 euron säästö per vuosi.

Voiko lopputulos oikeasti olla tällainen?

No en mitä tiedä, mutta tältä tämä nyt vahvasti näyttää tällä hetkellä. Ja kyllä tämä on näin, jos joku ei pysty "ampumaan alas" noita yllä olevia laskelmia. Jolloin täytyy sanoa, että kyllä itsekin olen melkoisen yllättynyt! Jos jo aiemmin laskeskelin, että maalämpö ei kannata, niin en olisi kyllä ikinä uskonut, että myöskään ilmavesilämpöpumpun hankkiminen ei kannata (uuteen taloon). Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä, että ilma-ilma lämpöpumppu kannattaa. Siinä kun hankintakulu asennettuna on noin 2 tonnia (ja siitäkin saa kotitalousvähennykset pois), niin jos sekin tienaa samalla tavalla useamman satasen vuosittain, niin se kyllä tienaa oman hintansa tosi äkkiä...

Mutta oli tämä kyllä jätti-yllätys tai jymy-yllätys, en olisi tällaista lopputulosta arvannut. Tähän sopisi nyt vallan hyvin tuo jo kerran aikaisemmin käyttämäni ja netistä löytämäni kuva, eli melkeinpä tätä laskiessa kävi näin:

Miksi sitten käytännössä kaikkiin uusiinkin taloihin tulee nykypäivänä lämpöpumppu, jos ei se kerran kannata? Vanhoissa taloissa lämpöpumppu tottakai kannattaa, eli jos lähtötilanne on sellainen, että vuosittainen sähkölasku huitelee esim. 40000 kWh -> 50000 kWh:n tasolla, ja jos lämpöpumppu saa siitä vaikkapa kolmanneksen pois, niin se tekee 2 tonnia säästöä joka vuosi. Jolloin maalämpöpumppu vanhassa omakotitalossa ja erityisesti öljylämmitteisessä talossa on taloudellisesti erittäin kannattava hankinta.

Uusiin omakotitaloihin lämpöpumppu tulee kait siksi, että on pakko. Eli rakennuslupa ei enää nykyään heltiä, jos kokonaisenergiatarkastelussa laskettu E-luku ylittää tietyt raja-arvot. Ja ne raja-arvot on säädetty niin tiukalle, plus sähkölämmityksessä on niin epäedulliset kertoimet, että rakennuslupaa ei saa, jos ei ole lämpöpumppua tai kaukolämpöä pääasiallisena lämmönlähteenä.

Ympäristömyönteinen ajattelu ja päästöjen pienentäminen on tietysti hyvä asia. Mutta energiatehokkuuden kasvattaminen tulisi aina tehdä kustannustehokkaalla tavalla. Nyt jos kustannustehokkuutta ei löydykään esim. kaikista lämpöpumppumalleista (mm. maalämpö ja/tai ilmavesilämpöpumppu), niin omasta mielestäni silloin sellaisiin ratkaisuihin ei saisi ketään pakottaa.

Eikä minuakaan ole kukaan pakottanut, minullahan on vanhat ennen 2012 saadut rakennusluvat, joten oma taloni ei vielä ole kokonaisenergiatarkastelun piirissä. Eli minä tässä teen kokeiluja pelkästään kokeilemisen ilosta. Ja haluan toki ajatella ympäristömyönteisesti itsekin, ja varsinkin silloin, jos se on myös taloudellisesti järkevää. Seuraavaksi meinaan kokeilla aurinkopaneeleita, joskaan en pidä sillä asialla nyt vielä mitään kiirettä.

On hyvä, että Suomessa omakotiasukkaiden asiaa ajaa mm. Suomen Omakotiliitto, joka varmasti ottaa näihinkin asioihin kantaa (?). Sillä jos lämpöpumppujen ostamisessa (todennäköisesti?) hukkaan heitetyt eurot käytettäisiinkin vaikkapa sähköautojen hankintaan, niin veikkaanpa, että ympäristövaikutus olisi paljon suurempi ja kustannustehokkaampi?