Lehtien palstoilla

Oma talomme on tässä loppuvuonna ollut pariin kertaan lehtien palstoilla, ensin Tekniikan Maailman Rakennuslehti -liitteessä (numero 10/2019 ja

aiheena hulevesien ja sadevesien talteenotto), ja nyt aivan viime viikolla myös Taloussanomissa, tällä kertaa aiheena sähkön hinnat ja mahdollisuus säästää tässä kohtaa. Tässä linkki Taloussanomien artikkeliin:

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006328289.html

Taloussanomien artikkeliin jäi yksi pieni virhe, eli artikkelin loppupuolella on lause: "Rautio seuraa tarkasti sekä oman talonsa sähkönkulutusta että työnsä puolesta isännöitsijänä kiinteistösähkön hintoja. Raution taloon on vaihdettu maalämpö."

Oikeasti meidän taloon ei vaihdettu maalämpöä, vaan siirryttiin suorasähköstä ilmasta-vesi lämpöpumpun käyttämiseen, eli maalämmön paikalla pitäisi lukea "VILP" tai "ilmasta-veteen -lämpöpumppu".

Harmi, etten huomannut tuota pikkuvirhettä ajoissa, sillä moni Taloussanomien lukija sen huomasi, ja se myös herätti ihmetystä Taloussanomien artikkelin kommenttikentässä (jonne en huomannut/ehtinyt oikaisua laittaa).

Aina joskus tulee vastaan kysymyksiä, että kannattiko VILP, ja miten kulutus väheni, jos mittareina ovat kWh tai euromäärät sähkölaskulta? Tässä vastauksia:

Wiesmannin 8,3 kW -tehoinen lämpöpumppu maksoi lokakuussa 2015 asennettuna 8600,00€ sis. alv 24%. Vuonna 2015 (jossa siis 9kk suorasähköllä asumissa ja ekat 3kk lämpöpumpun opettelua (jolloin se lämpöpumppu ei vielä säästänyt juuri mitään), jolloin 2015 vuoden sähkölasku oli 1785,09€ ja kulutus silloin siis 2015 oli 16624 kWh (ekat 12kk asumista lokakuulta 2014 lokakuulle 2015 sähkönkulutus oli 17162 kWh).

Nyt 2018 vuoden kulutus oli 9089 kWh ja hinta sille 842,03€. Joten säästö vuodessa = 1785,09€-842,03€=943,06€ (luvut suoraan toteutuneista sähkölaskuista). Kun 8600€ jaetaan 943,06:lla saadaan takaisinmaksuajaksi 9,1 vuotta.

Eli tällä hetkellä homma kannatti ihan hyvin, vaikka alkuvaiheessa tätä epäilin, että miten mahtaa käydä, kun säästöjä ei ihan aluksi näyttänyt syntyvän juuri ollenkaan. Paremmilla säädöillä yms. säästöä alkoi kuitenkin tulla, ja nyt tulee aika mukavasti, kun kulutustaso on vakiintunut tasolle 9000-9500 kWh. Ja sisälämpötila meillä siis noin 22-23C ja lämmintä pinta-alaa talossa on yhteensä 241m3.

TM:n rakennuslehteen linkittäminen onkin haasteellisempaa, mutta lehden voi lukea esim. kirjastojen eMagz -palveluista, jos on kirjastokortti, tai kirjastojen lehtilukusaleista varmaan löytyy myöskin, jos ei ole lehden tilaaja. Tässä kuitenkin muutama valokuva juttuun (valokuvia voi kaksoisklikata isommiksi).

Monikäyttöinen merikontti

Nyt kun taajama-alueella omakotitalot rakennetaan hyvin pienille tonteille, ja kun talot valmistuessaan ovat lähes räystäät kiinni toisissaan, niin autotallia ei pienelle tontille aina mahdu. Ei siksi, etteikö se nyt kahden asuintaloon väliin jossakin rakosessa mahtuisi olemaan, mutta kun vähimmäisetäisyydet toisiin rakennuksiin tai tontin rajalle eivät täyty, niin siksi autotallin rakentaminen ei vaan aina onnistu.

Autokatos toki mahtuu silloinkin, ja on mahtunut meilläkin, mutta katoksessa ei voi säilyttää kovin paljon tavaraa. Tai voi säilyttää vaikka kuinka paljon tavaraa, mutta avonaisessa katoksessa se ei välttämättä näytä kovin kivalta.

Mikäli merikontin aikoo jättää varastoksi tontille vielä rakentamisen jälkeenkin, sitten sen sijoittelu pitäisi miettiä hyvin tarkkaan jo alun pitäen. Sillä jos merikonttia joutuu talon valmistuessa siirtämään vaikka parisen metriä, niin siirtoa varten tilattava nosturiauto laskuttaa saman verran riippumatta siitä, että siirretäänkö konttia 2 metriä tai 2 kilometriä.

Olen kirjoittanut merikontin kalustamisesta ja monikäyttöisyydestä jo muutamia kertoja aikaisemminkin, enkä nyt toista näitä - mutta tässä linkkejä aikaisempiin päivityksiin:

https://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/05/19/diy-merikontin-hyllykko-valmis/

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2016/06/pyykkinarut-paikoillaan.html

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2016/04/pientalon-turvallisuussuunnitelmat-osa.html

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2018/07/600-litran-juottoautomaatti.html

Nyt siis tällä hetkellä meidän "monikäyttö-merikontti" palvelee ainakin seuraavasti:

1) merikontin sisällä on verstas ja varasto. Esim. autonrenkaita tai auton öljyjä, moottorisahoja, sahojen ja ruohonleikkurien bensoja yms. en ainakaan itse haluaisi kantaa sisälle taloon säilytykseen, mutta merikontissa niiden säilytys sujuu luontevasti.
2) merikontissa on myös pitkät räystäät, toisella puolella säilyvät polttopuut kuivina, ja toisella puolella kuivuu pyykki - eikä sadekuuron yllättäminen haittaa, pyykit pysyvät kuivina räystään alla hyvin
3) pyykin kuivausnarujen alla on "lattian" alla lautavarasto puutavararalle. Aina pitää olla jotain pientä olemassa, jos askartelu-inspiraatio iskee.
4) samassa lautavarastotilassa on viereisen suihkulähteen sähkönsyöttö, joten ei tarvitse sähkökalusteita pitää taivasalla (pistorasiat, hämäräkytkimet IR-tunnistimet, led-valojen muuntajat yms)
5) merikontin katolta kerätään sadevesi talteen suihkulähteen tarpeisiin, suihkulähde kun haihduttaa ja roiskii vettä, niin muuten sinne saisi olla lisäämässä vettä yhtenään
6) työkalut ja arvokkaampikaan irtain tavara ei häviä merikontista. Sehän on tukeva "säiliö", ja sen saa kunnolla lukkoon. Lisäksi kun merikontin pariovien eteen parkkeeraa auton yöksi, niin ei sinne merikonttiin ainakaan yöllä kukaan murtaudu. Tai jos murtautuu, sitten murtovarkaan pitää ensin miettiä miten saisi siirrettyä auton pois edestä. Jos auto alkaa siirrettäessä ulvomaan, se varmasti haittaa hommia tiivisti rakennetulla alueella.

Tässä samat jutut vielä kuvallisesti:

Merikontti on autopihan perällä, ja sinne voi nopeasti "heittää" hetkeksi 

melkein mitä tahansa tavaraa, mitä nyt autolla sattuu pihaan tulemaan.

Esim. jos vaihtaa sohvan ja vanha lähtee kierrätyskeskukselle, niin vanhan

sohvan voi hetkeksi varastoida vaikka merikonttiin.

Merikontin toisen räystään alla pyykit kuivumassa, niin kuin kuvasta näkyy.

Auto peruutettuna lähes kiinni merikontin puuoviin. Puuovi on pelkästään

hakasella kiinni, mutta heti sen takana on merikontin oma metallinen ovi,

joka on kunnolla lukossa  Jos lukot murtaa rikki, ovet eivät aukea siltikään,

koska auto seisoo siinä edessä.

Tontin takana menevässä avo-ojassa on tontin raja, ja avo-ojan partaalla

olevan räystään alla on tämän talven polttopuut sateelta suojassa.

Tässä merikontin vieressä/edustalla oleva suihkulähde, johon merikontin

katolta kerätään sadevettä ja merikontin räystään alla on sähkönsyöttö,

josta maanalaisia putkistoja pitkin sähkökaapelit on vedetty katseelta

piilossa suihkulähteen sisään.

Tipaton tiistai

Tänään oli uudessa talossa ensimmäinen tipaton tiistai. Se alkoi itseasiassa jo eilen eli maanantain puolella klo 13:00 aikoihin, jolloin vieressä kulkevan kadun alla meni iso vesiputki rikki. Ja sen jälkeen ei hanoista tullut vettä. Ei tipan tippaa.

Tilanne oli varmasti harmillinen myöskin vesijohtoverkostoja pk-seudulla hoitavalle HSY:llekin, sillä tällä kadulla koko katu ja sen alla olevat putket tullaan uusimaan vuoden päästä. Mutta tämä putki nyt sitten ehti hajota vielä ennen sitä. Eikä ollut ensimmäinen kerta - sinä aikana, kun me ollaan tässä asuttu, niin meidän kieppeillä vesijohto on hajonnut jo ainakin pari kertaa aikaisemminkin, joten tämä oli jo kolmas kerta pienellä aikaa.

Tällä kertaa tapahtuma oli aika raju, olin juuri käymässä pikaisesti kotona, kun vieressä alkoi tapahtua, eli asfaltin kappaleita irtosi kadun pinnasta, ja niitä lenteli joka suuntaan, ja katu itsessään pullistui eli nousi puolisen metriä ylöspäin kahdesta eri kohtaa. Liikenne suljettiin heti, ja paikalle tuli sekä vesilaitoksen että pelastuslaitoksen miehiä.

Vesirikkoaluetta eristetään liikennevaloristeyksen keskellä.

Oikealla näkyvä keltaisissa huomioliiveissä oleva mies seisoo pullistuman

päällä, ympärillä virtaa joka puolella vettä kadulla.

Etualalla etummaisen lapsen pään yläpuolella näkyy asfaltissa pitkä halkeama.

Vuotokohta on tässä. Asfalttia irtosi noin "ruumisarkun" kokoiseslta alueelta.

Itse joudun tässä vaiheessa poistumaan paikalta, ja kun taas palasin kotiin myöhään illalla, sitten olikin jo kaivettu koko risteysalue auki laajalta alueelta.

Iltaan mennessä koko risteysalue oli myllätty ylösalaisin, ja keskelle

risteystä oli kaivettu iso kuoppa.

Iso kuoppa yläkerran ikkunoista katsottuna. Ahkeria miehiä, painoivat

hommia läpi yön, tosin todennäköisesti tai ainakin toivottavasti miehet

vaihtuivat siinä välissä, eikä klo 13:00 paikalle saapuneet tehneet enää

yötä siihen perään? En tiedä.

Pieniä ilta- ja yöaskareita oli minullakin, kun vettä ei enää ollutkaan saatavilla hanasta kääntämällä. Muutamat litrat juomavettä kävin hakemassa naapurissa olevasta K-kaupasta, jossa ei ollut vesikatkosta lainkaan, koska heille vesi tulee toiselta kadulta. K-kauppias lupasi, että saisin hakea heiltä kraanavettä vielä lisääkin, joten kiitokset siitä Minnalle - kävinkin sitten myöhemmin täyttämässä astiat vielä uudelleen.

Ruuanlaiton lisäksi muita ongelmia äkillisen vesikatkon syntyessä on mm. se, että WC:tä ei voi vetää kuin yhden kerran, sen jälkeen tankki ei enää täyty. Ja astianpesukone ja pyykinpesukone ei toimi ollenkaan. Eikä suihkuun pääse. Jos vesikatko on suunniteltu, ja jos siitä kerrotaan etukäteen, sitten vettä voi kerätä etukäteen, ja jos päästää vaikkapa porealtaan täyteen, se riittäisi varmuudella pitkän aikaa. Mutta nyt tällä kertaa ei siis ehtinyt tehdä mitään etukäteen.

Illalla kotiin tullessa oli "talousveden" eli WC-pönttöjen huuhtelemiseen ja peseytymiseen tarvittavan veden saamiseksi kaksi keinoa olemassa. Toinen niistä olisi ollut se, että olisin alkanut virittelemään varapumppua, ja letkua, ja sen jälkeen olisin voinut nostaa vettä salaojapumppaamosta, ja kantaa sen sisään ämpäri kerrallaan.

Ajattelin, että helpommalla kuitenkin pääsisin, jos laittaisin saunan päälle, ja veisin sinne sadevesisaavillisen eli 200 litraa lunta sulamaan. Joten ei kun toimeksi...

Lumen lapiointi sadevesisaaviin alkamassa.

Sadevesisaavi saunan lauteilla. Täydensin sitä vielä kippaamalla päälle poltto-

puiden kantamiseen käytetyillä muovilaatikoilla lisää lunta tynnyriin. Ja sitten

tuli kiukaaseen ja lämpötila +90C asteeseen.

Samaan aikaan tytär kävi "lainaamassa" vettä naapurilta, joka asui muutaman

sadan metrin päässä. Siitä ei ollut oikein muuta hyötyä kuin se, että saatiin

lisää vettä WC:n huuhteluun. Nimittäin vesi oli aivan ruosteesta ruskeaa, niin

ei sitä tehnyt mieli juoda. Keskellä täysin kirkas ostovesi K-kaupasta. 

Seuraavan aamun kuvia. Pitkä halkeama uudessa asfaltissa menee suoraan

kuoppaan. Asfaltti on siis vasta muutaman vuoden vanha, koska itse tein

vesiliittymät samasta kuopasta, joka työn jälkeen asfaltoitiin.

Aamun hyörinää liikennevaloristeyksessä.

Samaan aikaan saunassa. Lumi oli sulanut, mutta ihme

kyllä lunta oli aamulla vielä jäljelläkin, eli 200-litran

saavi ei sula yhdessä yössä. WC:n huuhteluun vettä

kuitenkin oli.

Tänään aamulla otin käyttöön myös 300-litraisen sadevesi-

saavin, joka täyttyikin suojakeleissä nopeasti. Illalla jouduin

kuitenkin ottamaan pohjatulpan pois, jotta yöpakkaset

ei halkaisisi säiliötä tai rikkoisi hanaa. Sadeveden keräyksen

myötä vettä esim. WC:n huuhteluun oli jo niin paljon, ettei

sitä enää tarvinnut säästellä.

Nykyään kun syöksytorvet ohjataan suoraan sadevesikaivoihin, niin veden

kerääminen on hankalaa kun ämpäriä tai edes pesuvatia ei saa mahtumaan

sinne väliin. Lumikolan avulla veden keräys kuitenkin onnistuu.

Tiistai-iltana tilanne olikin sitten jo ohi. Tällä kertaa selvittiin helpolla, itse

olin jo alkanut varautua siihen, että vesikatko saattaisi kestää vaikka viikon.

Sadeveden keräystä

Pekka Pouta lupasi tälle päivää Helsinkiin kaikki asteikot ylittäviä sateita:

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kohta-sataa-ja-kunnolla-pekka-pouta-helsingissa-loppuu-asteikko-kesken/6500120

Mutta ei meillä Vantaalla ole sademittariin kertynyt kuin 8 milliä, ja sateet alkavat nyt jo hiipua ja olla ohitse. Mutta hyvin siitä 8 millistäkin saa vettä kerättyä talteen:

Päärappujen vieressä on kiven päällä korkea 300 litrainen tankki, jonka sisällä
on rullamitan päässä tyhjä (tai oikeasti osin hiekalla täytetty) pullo. Rullamitta
näyttää, että säiliö olisi taas täynnä.

Korkea säiliö kerää vettä etuoven lipalta ja talon lappeen
puolikkaalta, eli noin 37,5 neliön alueelta. Joten yhden
millin sade tuottaa noin 40 litraa. Ja 8 millin sade täyttää
koko 300 litraisen säiliön. Lienee vähän mennyt ylikin.

Ylimenevä vesi poistuu säiliön kyljestä letkun kautta
toiseen tynnyriin, joka on maassa. Korkean astian ala-
reunassa olevasta hanasta vesi menee omalla paineellaan
ja ilman pumppua - ihan missä vaan kasteluvettä tarvitaan.

Halkopinon päällä on vino kattopelti, ja sen alla tynnyri veden keräämistä
varten. Hyvin näyttää vettä kertyvän.

Tässä on altakasteleva kukkapenkki. Terassin katolta tuleva sadevesi
menee sadevesikaivon kautta kahteen salaojaputkeen, ja kukkapenkin hyväksi.
Ylimenevä vesi valuu tarvittaessa suodatinkankaan ja sepelin läpi, ja sala-
ojapumpun kautta tontilta pois.

Merikontin räystään alla pyykinkuivaustila. Sivuttainen vesisade ei mene
rima-aidasta läpi - muuta kuin kulkuaukon kohdalla, josta rima-aita puuttuu.

Pumppaamolle talvitakki

Salaojapumppaamon viimeistelytyöt ovat olleet tähän asti vähän kesken, ja varmasti osittain siitä syystä pumppaamon poistoputki jäätyi viime talven paukkupakkasissa. Silloin piti ottaa varapumppu myyntipaketista esille, ja kyllä sitä vettä vaan yllättävän paljon paukkupakkasillakin riitti. Siitä kerroinkin jo tässä päivityksessä tammikuussa:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/01/vetta-riittaa.html

Nyt pumppaamo sai talvitakin styroksista ja samalla eristin pumppaamon maamassoilla niin, että siihen "kukkalaatikkoon" voi ensi kesänä sitten istuttaa vaikka Kuunliljoja tai jotain. Ja sadeveden keräyssaavi (varasaavi) mahtui myös samaan kokonaisuuteen.

Näin eteni tämä projekti tällä kertaa:

Lähtötilanne. Pumppaamon päällä on pelkkä styrokslevy.
Korkeudenmittaamiseen oli rullamitta, joka oli
sääsuojassa ämpärin sisällä.
Hyvä systeemi - mutta ruma...

Styroksit pumppaamokaivon ympärillä uretaanilla kiinni.

Ja vielä lisä styroksia maan alle myös - siis jatkeeksi niille levyille, jotka
jo kiertävät taloa muutenkin (kuvan oikeassa laidassa, sitä puolta ei tarvinnut
kaivaa auki, kun siellä oli jo styroksit maan sisässä).

Istutusallas alkaa hahmottua. Tähän siis tarvittiin tällainen kehikko ympärille,
koska maan pintaa ei voinut muuten nostaa riittävästi, tämä oli niin lähellä
talon seinää (tai muuten ei kallistukset talosta pois päin toimi).

Tyhjä pullo kulkee putkessa edestakaisin - ja narusolmu
putken alapäässä estää, ettei se putoa pumppaamoon.

Jotenkin pitää päästä kaivon valurautaisesta kannesta läpi.
Pora syövalurautaa yllättävän hyvin, tässä eka 10mm reikä tehtynä.

Parhaiten reikä syntyy poraamalla ensin 5mm alkureikä, ja siihen sitten
10 millin reikä päälle.

Kohta alkaa olla mittakepin aukko valmiina. Ihan meni akkukoneella.

Sitten vielä styroksia valurautakannen alapintaa uretaanilla kiinni.

Pumppaamon vieressä on sadeveden keräys, tähän
mahtuu 300 litraa, ja toiset 300 litraa mahtuu
pumppaamon kukka-altaan varasaaviin, jonne tästä
menee varapoistumisletku ylijäämä vedelle.

Mittakeppi valmiina. Liikennevalot kertoo millä korkeu-
della mittakeppi saa liikkua, eli punainen väri ei saa
näkyä. Jos näkyy - sitten pumpulla on jokin hätä ja vesi
on noussut liikaa, eli ensiapuna pitää ottaa varapumppu
käyttöön ja tyhjentää pumppaamo vedestä.

Tämmöinen siitä nyt sitten tuli. Ja ensi kesänä tämä
on ihan vihreänä, jos tähän tulee esim, Kuunliljat
tai jotain muita istutuksia. Laidoissa on vielä
varaa puutahamullalle.

Sadeveden keräys meillä tapahtuu siis korkeaan "tötteröön" siten, että vesi menee letkulla ja omalla paineella toiselle puolen pihaa, jossa sitä tarvitaan. Varasaavin vesi pitää kantaa kastelukannulla, tai pumpata pumpulla. Nämä saavisysteemit ovat "talon takana" ja poissa näkyvistä.

Sadeveden keräyssaavi täyttyy yllättävän äkkiä, eli 10mm sade riittää täyttämään 300 litran saavin kokonaan. Keräysala rännissä on puolet 150m2:n peltikaton lappeesta eli noin 37,5 neliötä. Siis koko peltikatto on noin 150m2. Siitä puolet eli yksi lape on 75m2. Tästä lappeesta yhdessä talon nurkassa oleva syöksytorvi kerää noin puolet, eli keräysala täten on toisesta katon lappeesta puolet eli 37,5 m2. Kaikki muu sadevesi ja pumppaamon vesi menee "hukkaan" eli kaupungin hulevesiviemäriin.

Jos sadevettä aikoo kerätä talteen, niin suosittelisin että on ainakin 500 litran astia sitä varten (meillä on nyt 300 + 300 litraa). Kyllä sille vedelle aina vaan käyttöä löytyy ja yksi 300 litran astia menee nopeasti tyhjäksi, kun "ilmaista vettä ei tarvitse säästellä".

Eka euro tienattu!

Vantaalla on tänään (tähän mennessä kun kello on 18:10) satanut yhteensä noin 10 milliä. Noin viikko sitten hankittu sadeveden keräystankki on nyt täynnä. Ja valuu jo ylikin!

Eli toisin sanoen - kun vesilaitoksella yksi kuutio Päijänteen vettä eli kraanavettä maksaa 3,08€ per kuutio (sis. jätevesimaksu sekä alv 24%) ja kun sadevesitankki on nyt täynnä, eli siellä on noin 300 litraa vettä, niin veden arvo on suunnilleen yhden euron verran.

Oikeasti - tai tarkemmin sanottuna - se euro on kyllä säästetty tai tienattu vasta siinä vaiheessa, jos tuo sadevesi saadaan vielä käytettyä kasteluun, ja samalla vältytään vesijohtoveden käyttämiseltä. Mutta jos kävisikin niin, että tästä eteenpäin sataakin kerran viikossa ja koko kesän, niin lisäkastelulle ei silloin ehkä tulekaan tarvetta. Jolloin nyt talteen saatua vettä ei tarvitakaan, eikä noin euron hintainen vesi silloin realisoidukaan säästöksi vesimaksuissa...

Tässä vaiheessa voisi myös laskeskella, että katon keräyspinta-ala näyttää olevan tälle syöksytorvelle ainakin 30 neliötä. Sillä 10mm sademittarissa vastaa 10 litraa sadetta neliömetrille. Sillä määrällä 30 neliön "tuotto" täyttäisi 300 litran astian kokonaan, ja näin on käynyt - ja näyttää jo menevän ylitsekin. Ehkä se poistoveden letku pitää sittenkin asentaa. Ja samalla keräysjärjestelmän voisi myös laajentaa kahden astian järjestelmäksi esim. tavallisen saavin avulla. Siis jos haluaisi vielä enemmän vettä talteen per sadekerta.

Sademittariin on kertynyt 10mm.

Sadevesitankin tuloputki vuotaa jo yli.

 

Piti oikein avata kansi ja katsoa, että onko tankki tosiaan jo täynnä.
Ja olihan se - 300 litraa vettä riittää kastelutarkoituksessa jo aika pitkälle...

Sadevedet keräykseen

Isoon kukkaistutusaltaaseen menee katetulta terassilta vesi, sen verran mitä noin 20 neliön kattopinnalta kertyy. Vesi laskee syöksytorvesta normaalisti, menee sadevesikaivoon - mutta siitä eteenpäin meneekin salaojaputken sisällä kukkamullan sisään. Mahdollinen ylivuoto valuu jollain aikataululla salaojaputkiin, jotka on noin 3 metriä alempana.

Näytän tästä sitten kuvan, kun saan kaikki valmiiksi. Mahdollisesti ja toivottavasti jo huomenna olisi tämä projekti valmis, niin pääsen taas seuraavan projektin kimppuun.

Nyt tässä rinnalla ja tämän lisäksi myös isolta katolta tulee yhden lappeen puolikkaalta sadevedet syöksytorvea pitkin tankkiin. Keräysala on vähän yli 30 neliötä, eli jos jokaiselle neliölle sataa vuosittain noin 500 milliä, niin tuotto tuosta keruualasta pitäisi olla vuosittain 500l x 30 = 15000 litraa. Eli aika paljon. Nyt alla oleva 300 litran tankki ehtii siis täyttyä vuosittain 50 kertaa. Siis kerran viikossa? Kuulostaa aika uskomattomalta, mutta pitää seurailla...

Tankin muoto on korkea torni. Kahdestakin syystä. Ensinnäkin paikka mihin se tulee, oli normaalille saaville vähän ahdas. Toiseksi - korkeaan torniin tulee myös veden painetta aina sitä mukaa, kun veden pinta säiliössä nousee. Jolloin veden saa siirrettyä letkulla ja ilman pumppua lähes minne vaan.

Tein vielä säiliöön veden pinnan korkeusmittarin, jollan veden pinnan korkeutta voi seurata. Poistoputkea en tehnyt, mutta jos tankki uhkaa (yli)täyttyä, voihan vedet päästää pois aina normaalin hanan kautta. Eikä taivaalta tullutta vettä tarvitse säästellä...

Sadevesitankin korkeus on 182 cm. Eli melkein sama
korkeus kuin pakulla, joka on 190 cm korkea.

Tankin päällä on reilu 18 sentin aukko.

Hana vaikuttaa ihan asialliselta. Tankki neuvotaan kiinnittämään seinään
tuolla mukana tulleella mustalla  nauhalla. Itse tein naru kiinnityksen.

Hanalle on valmiiksi jengattu reikä tehtynä. Jos olisin ostanut kannellisen
saavin, sitten hanan reikä olisi pitänyt tehdä porakoneella itse.

Tankki pääoven kulmalla. Syöksytorvi katkaistu.

Syöksytorvet vedet menee jatkossa tankkiin.

Omatekoinen korkeuden mittauslaite. Rulla mitta menee kannesta poratun
reiän läpi. Ja sen toisessa päässä on pullo, jonka pohjalla on vähän hiekkaa.
Pullo klopsahtaa tyhjän tankin pohjan - kunnes se nousee veden pinnan
mukana ylös ja alas. Ämpäritestillä pitää ensin testata oikea hiekan määrä.

Metrinmittar kiinnitettynä tankin kattoon.

Sama toisesta suuntaa. Mitä pienemmät lukemat,
sitä täydempi tankki.