Ilta-Sanomat 5.10.2016

Tänään Iltalehdessä oli mielestäni mielenkiintoinen lämmitysmuotojen kustannusvertailu, jossa (tietenkin) maalämpö oli ylivoimainen voittaja. Tulokset oli saatu Motivan lämmitystapojen vertailulaskurista.

"Motiva-konserni tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja, joiden avulla he voivat tehdä resurssitehokkaita, vaikuttavia ja kestäviä valintoja. Motiva-konserniin kuuluvat Motiva Oy ja Motiva Services Oy.

Motiva Oy on valtion kokonaan omistama asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Motiva Oy toteuttaa yhteiskunnallisesti vaikuttavia hankkeita pääsääntöisesti yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. Pääasiakkaita ovat julkishallinto, ministeriöt ja virastot.

Motiva Services Oy toteuttaa energia- ja materiaalitehokkuushankkeita yhteistyössä erityisesti yritysten ja yhteisöjen kanssa. Motiva Services Oy tarjoaa yrityksille energiatehokkuuden konsultointipalveluja ja hallinnoi Suomessa Pohjoismaista ympäristömerkkiä ja EU-ympäristömerkkiä. Pääasiakkaita ovat yritykset, kunnat, tutkimuslaitokset ja vihreää liiketoimintaa edistävät organisaatiot."

(Poiminta Motivan omilta nettisivuilta)

Noista lähtökohdista Motivan tarjoamat laskurit ja tiedot pitäisi omasta mielestäni aika luotettavalla pohjalla? Joten vähän kummalliselta tuntuu, kun itse tämän artikkelin luin. Sillä itse en ole omissa kokeiluissani päässyt samoihin lopputuloksiin.

Eikä minullakaan ole sidoksia mihinkään energian myyjiin, eikä muutenkaan tarvetta vääristellä omia kokemuksia. Minäkin vain yritän löytää ne parhaat saatavilla olevat ratkaisut, niin kuin varmaan yrittää tuhannet muutkin Ilta-Sanomien lukijat. Siksi aihepiiri kiinnostaa - tällä kertaa niinkin paljon, että lämmitystapavertailujen tulokset olivat päässeet ihan lööppiin saakka. Minusta on muutenkin hyvä, että tätä aihetta pidetään tapetilla, koska asialla on merkittävä (kansan)taloudellinen merkitys, ja myös ympäristön näkövinkkelistä lämmitystavan valinnalla on iso merkitys.

Uskoisin, että Motivan laskurin perusteella tehdään aika paljon ratkaisuja ja vertailuja lämmitystapaa valittaessa. Näin siitäkin huolimatta, että Ilta-Sanomien haastattelema Motivan pienrakentamisen energiatehokkuuden asiantuntija Sami Seuna huomautti lehtijutussa, että "laskelmiin kannattaa suhtautua varauksella, koska ne ovat vain suuntaa antavia."

Toisena vaikuttavana tekijänä talonrakentajalla on varmastikin rakennusluvan liitteeksi tehdyt laskelmat, jotka yleensä lasketaan jossakin insinööritoimistossa. Mutta usein tämä juttu meneekin niin, että kun rakentaja saa oman talonsa "lukemat" ja lämmitystehon tarpeen, niin sitten ne käydään syöttämässä esim. Motivan sivuilta löytyvään laskuriin, ja sieltä saatavan vertailutuloksen perusteella tehdään lämmitysratkaisut omaan taloon sen mukaan, mitkä vaihtoehdot ovat edullisia, eli ovat pärjänneet Motivan vertailussa hyvin.

Mutta onko tässä nyt tarjolla sudenkuoppa, ja luotetaanko Motivan laskuriin sittenkin liikaa - vaikka ne ovatkin vain "suuntaa antavia"?

Nimittäin itsekin meinasin laittaa omaan talooni maalämmön. Ihan jo rakennusvaiheessa - ja siitä syystä, että moni maalämmönmyyjä sitä omilla laskelmillaan ja Motivan laskuria apuna käyttäen perusteli niin hyvin. Enkä minäkään niitä perusteluita yhtään epäillyt. Ne vaikuttivat hyvinkin tarkkaan harkituilta ja lasketuilta. Enkä maalämpöä siksi jättänyt laittamatta, että olisin ollut eri mieltä maalämmön edullisuudesta.

Maalämpö jäi laittamatta meidän taloon siksi, että halusin laittaa sen vasta jälkiasennuksena - siis vasta 2 vuotta lopputarkastuksen jälkeen. Silloin siihen olisi ollut mahdollisuus saada kotitalousvähennystä. Ja tässä minulla kävi omasta mielestäni hyvä tuuri.

Nimittäin jo ekan vuoden sähkönkulutusluvut yllättivät. Ne kun jäivät niin pieneksi, että maalämpö ruksattiin siinä vaiheessa yli, eikä sen asentamista voinut enää vakavasti harkita.

Maalämpöä puolet halvempi ilmavesilämpöpumppu kuitenkin kiinnosti. Vaikkakin nyt tuon edellisen kirjoitukseni perusteella taisi käydä kuitenkin niin, että sekään ei sitten kannattanut? Ei ainakaan euromääräisessä tarkastelussa. Ympäristön näkökulmasta se lienee kuitenkin hyvä valinta edelleenkin.

Iltalehden käyttämä talotyyppi on ollut 150m2, huonekorkeus 2,6 metriä, asukkaita 4 ja sijainti Keski-Suomi. Omassa talossani on muuten luvut kutakuinkin samat, paitsi lämpimät neliöt on 241 ja sijaintina Etelä-Suomi.











Jos "Keski-Suomen talon" maalämmön investointikulu on luokkaa 15000€, niin omaan talooni sellaisen olisi saanut parisen vuotta sitten kysytyn tarjouksen perusteella hintaan 17550€. Kallein tarjous oli päälle 20 tonnia. Tarjousten sisältö ei kuitenkaan ollut ihan yks´yhteen, eli tarjoukset eivät olleen ihan suoraan vertailukelpoisia. Uskoisin, että vähän pienempään taloon tuo 15000€ kuitenkin riittää tänä päivänäkin ihan hyvin. Eli tällä rivillä asia on oikein.

Sitten oman taloni ilmavesilämpöpumppu maksoi asennettuna 8600€. Tässä hinnassa oli varmastikin ns. "pääkaupunkilisät", eli pienempään taloon pienemmässä kaupungissa tämä hankintahinta voisi olla ehkä pienempikin? Iltalehden tuloksissa ilmavesilämpöpumpun hinnaksi oli laitettu tasan 10000€. Jolloin lopputulos alkaa jo tässä(kin) kohtaa kallistua maalämmön voitoksi.

Kallistuminen lisääntyy entisestään, kun sähkölämmityksen vuosikuluksi on kirjattu vertailussa 2347€ "2010-luvun talolle", itselläni ekan vuoden sähköt maksoivat kuitenkin vain 1888€.

1960-luvun suorasähkölämmitys maksaa Motivan laskurin mukaan 4016€, jolloin se tarkoittaa noin 40000 kWh:n vuosikulutusta. Uskon että asia on noin, ja tässä tapauksessa ja näillä kWh-määrillä maalämpö kyllä kannattaa jo asentaa, eli se kannattaa oikeasti.

Uuden talon sähkönkulutusta pitäisin vähän yläkanttiin arvioidulta, eli minusta nykytalot oman kokemukseni mukaan ei ihan noin paljon kuluta. Ei siltikään vaikka huomioidaan nykyvuosien lauhat talvet, ja normeerataan niiden perusteella kulutus siten, että kulutustaso saadaan laskennallisesti keskiarvovuoden tasolle. Se meidän talon "eka vuosi" oli siis noin 20% normaalia lauhempi, ja jos 1888€ kerrotaan 1,2:lla - silloinkin lopputulos on vasta 2265€.

Jos sähkölämmitys arvioidaan yläkanttiin, ihan niin kuin ilmavesilämpöpumpun hankintakulutkin - niin kyllähän tässä vertailussa sitten helposti niin käy, että voittajaksi tulee aina maalämpö. Sillä eihän öljylämmitys, pelletti tai kaukolämpö näille oikein pärjää...?

"Motivan vertailulaskurin tekemisestä ovat vastanneet Keski-Suomen Energiatoimisto (www.kesto.fi) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (www.jamk.fi).

Laskuri on tehty Motiva Oy:n tilauksesta ja ohjauksessa, kuluttajien energianeuvonnan käyttöön. Laskurin internet-toteutuksesta vastaa Atlantis Consulting Oy.

Lämmityslaskurin kehitystyön pohjana on toiminut JAMK:n, Jyväskylä Innovation Oy:n ja VTT:n toimesta tehty Heating Tool -laskuri, joka laadittiin osana EU:n IEE-ohjelman BioHousing-hanketta (BioHousing Heating Tool)."

(Lähde Motivan kotisivut)

Tuosta ylläolevasta lainauksesta Motivan kotisivuilta ei oikein selviä se, että onko vertailulaskurin taustalla käytäntöön perustuvaa tutkittua ja mitattua dataa, vai onko sen taustalla teoreettista laskentaa?

Itselläni on luja luottamus suomalaiseen poliisiin, oikeuslaitokseen, yliopistoihin ja tutkijoihin yms. yms. - enkä millään haluaisi epäillä Motivan esittämiä vertailutuloksia. Mutta kyllä tämä tilanne itseäni nyt melkoisesti hämmentää...?

Siis että miksi en omissa kokeiluissani nyt onnistu saamaan samanlaisia tuloksia, mitä Motivan vertailulaskuri antaa? Vertailulaskurin mukaan maalämpö näyttäisi olevan ylivoimaisesti paras, mutta omissa kokeiluissani juuri se vaihtoehto karsiutui ekana pois.

Kuningaskuluttaja vertailee lämmitystapoja

Kevät on ilmeisesti se aika vuodesta, jolloin raksablogit ovat medioissa mukana. Tähän samaan aikaan ovat myös tämän kevään uudet rakentajat liikkeellä. Minusta on hyvä, että tietoa on tarjolla - ja sitä tulee tällä hetkellä joka tuutista. Minäkin aloitin oman rakentamiseni aikoinaan niin, että lueskelin mm. raksablogeja. Ja sitten rakentamisen edetessä seurailin sellaisia rakennusblogeja, joissa rakentaminen oli hieman omaa tilannettani edellä.

Nyt jo aiemmin keväällä pääsin mukaan Hesarin kautta, eli antamaan siis parin muun bloggaajan ohella vinkkejä siihen, mitä pitäisi ottaa huomioon bloggaamisessa? Tässä vielä linkki sinne:

http://talopakettitalorautio.blogspot.com.ee/2016/03/kotiblogit-ja-kodin-hinta-varo.html

Seuraavaksi eli huhtikuussa 2016 olen mukana YLE:n Kuningaskuluttaja -ohjelmassa, jossa vertaillaan pientalojen lämmitystapoja.

Meille siis piti tulla maalämpö- jo rakentamisen aikana. Tilanne näytti itse asiassa hyvinkin selvältä. Talossa oli lämpimiä neliöitä 241m2, joten kokonsa puolesta talo oli selvästi ns. "maalämpötalo", jossa mitään muita vaihtoehtoja ei ole. Tätä mieltä olivat kaikki tuntemani asiantuntijat. Samaa sanoivat myös tutut kiinteistövälittäjät: "Että pistä vaan maalämpö - sitten se talo on helpompi myydä, jos se joskus tulee myyntiin."

Tämä käsitys vahvistui vielä entisestään, kun kävin Motivan nettisivuilla. Siellä on eri lämmitystavoille laskuri, jossa voi oman talonsa tulevilla tiedoilla vartailla eri lämmitystapoja. Maalämpö näytti sielläkin olevan taloudellisesti se paras vaihtoehto. Motivan laskuri löytyy tästä linkistä:

http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/

Ja jos sinne nyt syötän tuohon laskuriin oman taloni tiedot, niin tässä on lopputulos - maalämpö on selvästi edullisin, kun laskee yhteen investointi- ja käyttökulut:

Lämmitystapojen kustannusvertailulaskuri Motivan nettisivuilla.

Lopullisesti käännyin maalämpö -vaihtoehtoon (ainoana oikeana vaihtoehtona) sen jälkeen, kun olin kontaktoinut maalämmön myyjiä, ja olin saanut muutamia tarjouksia. Tarjousten mukana tuli hyvät Excelit, joissa tietyllä energian hintojen nousuarvioilla oli laskettu energian hintojen nousu tulevaisuudessa, ja maalämmön takaisinmaksuaika oli hyvinkin lyhyt. (Toisin kuitenkin kävi - sähkön hinta on ollut jatkuvassa luisussa jo vuodesta 2011 alkaen, ja samaan aikaan öljyn hinta on romahtanut.)

Ja toki maalämpöä myös myytiin hyvin. Lämpöpumppujen myyjät ovat ammattilaisia ihan viimitten päälle. He osaavat kertoa, että nykyään jo yli puolet uusista omakotitalojen rakentajista valitsee maalämmön. Myynnin kehitys näkyy mm. tästä tilastosta:

Lämmitysjärjestelmien valinnat uusiin taloihin 2006-2014.

Oletteko muuten huomanneet sellaista ilmiötä, että jos pyydät maalämpötarjousta jossain messuilla maalämpömyyjän omalla messuständillä, niin siinä kun talon tietoja ja maalämmön kannattavuutta laskeskellaan, niin myyntipuheen loppuvaiheissa paikalle ilmestyy myös "aivan sattumalta", joku maalämpömyyjälle tuttu kiinteistövälittäjä.

Välittäjä poikkeaa ständille siis ihan sattumalta "morjenstamaan vanhoja tuttuja", ja sitten myös vähitellen yhtyy keskusteluun todeten syvällä ja vakuuttavalla rintaäänellä, että hän on aika paljon myynyt tällä seudulla omakotitaloja, ja kyllä se vaan nykyään niin tahtoo olla, että ei (isokokoisia) omakotitaloja saa millään kaupaksi, jos ei niissä ole maalämpö pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä. Jolloin lämpöpumpun myyjä kysyy sitten sujuvasti siihen perään, että "No? Tehdäänkö kaupat nyt heti?"

Eikä tässä mitään uutta. Toki tiedän jo entuudestaan ihan saman.

Myös minulle tutut kiinteistövälittäjät pitävät maalämpöä isoissa omakotiloissa järkevänä - eikä vähiten sen talon myynnin kannalta. Ja onhan maalämpö ympäristöystävällinen, helppohoitoinen, se sopii myös ikäihmiselle. Ja se on ainoa tapa, joka pystyy pitämään talon lämpöisenä ja tekemään lämmintä käyttövettä ympäri vuoden - varsin kohtuulliseen hintaan.

Mutta minä en tehnyt kuitenkaan heti kauppoja, vaan jäin odottamaan kotitalousvähennyksiä. Niitä voi saada aikaisintaan 2 vuotta lopputarkastuksen jälkeen. Joten meidän taloon tehtiin kaikki "mahdollisimman helpoksi" maalämmön jälkiasennusta ajatellen. Sisäyksikön paikka ja kallioreiän paikka sekä näiden välinen reitti ja läpivientikohta ulkoseinässä on jo etukäteen mietitty. Kun maalämpö tulisi, se menisi "heittämällä paikoilleen..."

Sitten muutettiin asumaan, ja asuttiin eka vuosi suorasähköllä. Ja tässä kohtaa tapahtuikin sitten eka yllätys!

Sähköä meni nimittäin (lauhasta talvesta johtuen?) sen verran vähän, etten saanut maalämpölaskelmia kannattavaksi enää millään. Siis kyllähän maalämmöstäkin omat rahansa aina takaisin saa ihan varmasti, mutta lämmitykseen olikin yht´äkkiä tullut muitakin vaihtoehtoja, mm. ilmavesilämpöpumppu, ja aurinkopaneelit. Ja omat laskelmani näyttivät siltä, että näistä vaihtoehdoista omat rahansa tienaa nopeammin takaisin kuin maalämmöstä.

Tässä blogipäivityksessäni ekan kerran ja ihan julkisesti aloin ihmettelemään tätä asiaa:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/07/eiko-keisarilla-olekaan-vaatteita-asiaa-maalammosta/

Ja tätä samaa asiaa ihmettelemään tuli meille nyt sitten myöskin Kuningaskuluttaja -ohjelman toimittaja. Mukana heillä oli myös eräs toinen rakentaja, joka juuri nyt alkaa rakentamaan ja miettimään lämmitysratkaisuja.

Nythän on siis aika yllättävää - jos oikeasti on näin - että maalämpö ei (omien laskelmieni mukaan) vielä kannatakaan 241m2:n lämpimillä neliöillä? Uudet talothan kuluttaa tänä päivänä aika vähän. Jolloin jos lämmittää suorasähköllä - sitä kului meillä noin 17000 kWh vuositttain. Ja meni siinä rinnalla polttopuitakin (meillä meni 7-8 kuutiota rakentamisesta jääneitä laudanpätkiä, niiden lämpöarvo ehkä noin 5-7000 kWh?).

Myös Motiva on hiukan samoilla linjoilla maalämmön kannattavuuslaskelmien suhteen, eli heidän nettisivuillaan todetaan, että jos maalämpöä harkitsee, vuotuinen energiankulutus pitäisi olla 30-35000 kWh vuosittain, tai mieluiten yli 40000 kWh vuodessa. No - mikään uusi talo ei tällaisiin lukuihin koskaan pääse. Ellei sitten lämpimiä neliöitä ole talossa vähintäänkin noin 500m2. Eli saa olla melkoinen kartano.

Mutta miten tuo maalämpö sitten kannattaa muissa uusissa taloissa, joiden keskikoko on paljon meidän taloa pienempi, eli 144m2 (tämä tilastotieto vuodelta 2010)? Mutta siltikin siis 56% rakentajista kuitenkin ottaa tai on jo ottanut maalämmön.

Toimittaja kävi myös haastattelemassa Motivan edustajia, ja kävivät samalla reissulla myös tutustumassa muissakin omakotitaloissa muihin lämmitysmuotoihin, mm. pellettilämmitykseen.

Ohjelma tulee ulos YLE 1 kanavalta nyt huhtikuun aikana. Että nähdään silloin, jos olette ruudun äärellä...Itsekään en vielä tiedä miltä ohjelman kokonaisuus näyttää, tiedän vain sen, mitä itse olen sanonut, ja siitäkään ei varmaan näytetä kuin leikaten jokunen repliikki sieltä täältä...

Tämä olikin itselleni ihan ihka eka TV-esiintyminen. Tai olen minä kerran ollut mukana jonkun viihdeohjelman yleisössä, ja nähnyt ohjelman tekoa studiossa, ja upea kokemus oli sekin. TV-ruudussakin olin näkyvillä vilaukselta ja ehkä sekunnin ajan. Mutta nyt sitten sain ekan kerran jopa itse sanoakin jotain. Ja talokin pääsi mukaan ohjelmaan, kun meidän talon insertti filmattiin meidän keittiössä.