Omakotiliiton liittovaltuustoon

Omakotiliiton liput liehuivat tänä viikonloppuna Mikkelin Mikaelin
kongressi- ja konserttitalon pihalla. Aurinkokin pilkahteli taivaalla.

Liittokokous käynnissä.

Vuosi sitten liityin omakotiliiton jäseneksi, ja eka jäsen vuosi kului oman kyläyhdistykseni eli Rekola-Asolan omakotiyhdistyksen puheenjohtajan tehtävissä. Minut siis valittiin puheenjohtajaksi siis heti ekassa syyskokouksessa, jonne menin paikalle pian sen jälkeen, kun olin mukaan liittynyt.

Nyt tänä viikonloppuna pidettiin Suomen omakotiyhdistyksen liittokokous Mikkelissä. Olin sielläkin, nyt siis ihan ekaa kertaa tällaisessa kokouksessa mukana, ja nyt minut valittiin Suomen omakotiliiton liittovaltuuston jäseneksi. Liittovaltuusto on ylin päättävä elin Suomi -tasolla.

Miksi sitten pitäisi liittyä mukaan omakotiliiton toimintaan - tai miksi itse liityin?

No ainakin itselleni on tullut paljon uusia tuttavuuksia tätä kautta. Vaikka olen asunut suunnilleen samoilla kylillä jo noin 20 vuotta, niin rivitaloalueelta kun muuttaa omakotitaloalueelle, niin ei täältä kyllä aluksi tunne yhtään ketään. Mutta nyt on tullut paljon tuttuja yhdistystoiminnan kautta. Lisäksi pääsee retkille, kylätapahtumiin - ja myös mukaan järjestämään ja ideoimaan niitä. Jäsenyyden myötä saa myös paljon alennuksia eri puolille, sekä paikallisiin liikkeisiin, että myös liiton pääyhteistyökumppanit myöntävät jäsenille monia alennuksia ostoksista. Vuosittainen jäsenmaksu tuleekin takaisin jo heti, jos vaikka ostaa läheisestä rautakaupasta yhden 9 litran maalipurkin...

Entä ketkä kaikki sitten voivat liittyä omakotiyhdistykseen?

Liittoonhan kuuluu Suomessa yhteensä noin 75000 jäsentä. Tähän kysymykseen en olisi oikeaa vastausta vielä eilen tiennytkään, mutta nyt tiedän. Omakotiliiton toiminnassa ovat siis mukana myös pari-, rivi- ja kerrostalo sekä vapaa-ajan asukkaat. Omakotiliiton jäsenyys ei siis ole sidoksissa asumismuotoon, vaan jokaisen oma koti on siellä missä itse kukin asuu. Itse asiassa omakotiliiton nimi olisikin varmaan parempi kirjoittaa yhdyssanan sijaan ihan erikseen, eli "oma koti liitto", silloin tuo oman kodin käsite tulisi laajemmin ja oikein ymmärretyksi.

Entä mitkä asiat ovat sitten omakotiliitolle tärkeitä, tai miten liitto haluaa olla asumisen asialla ja paremman asumisen puolesta puhuja?

Liiton toimistolla tehdään joka päivä 70 tuntia töitä omassa kodissa asumisen eteen, ja yksi tärkeimmistä jäsenpalveluista on mm. puhelinpalveluna annettava laki-, rakennus-, energia- ja pihaneuvonta. Näitä asioita liitossa hoitaa yli 30 hengen ammattilaisrinki. Lakineuvontaa on nyt laajennettu myös sähköiseen lakineuvontaan, jossa jäsen voi kysyä lakineuvoa myös kirjallisesti. Lisäksi neuvoja, ohjeita ja vinkkejä jaetaan jäsenille 4 kertaa vuodessa ilmestyvässä Omakoti -lehdessä.

Nyt kun kerran liitosta on kyse, ja joukkovoimaa käytetään, niin edunvalvonta on myös tärkeä asia, ja sitä tehdään kolmella eri tasolla: Paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja myös EU:n tasolla. Omakotiliitto on pyynnöstä osallistunut lukuisiin lainsäädäntöhankkeisiin, ja kantaa on otettu myös energiatodistusasioissa. Tässä kohdin mielestäni ehdottomasti tärkein ja upea saavutus on sähkön energiakertoimen muuttuminen. Aiemmin kerroin rakennusluvan kokonaisenergiatarkastelussa oli suoran sähkölämmityksen osalta 1,7 - mutta jatkossa tämä tulee laskemaan 1,2:een.

Tämä on ehdottoman järkevää näin, sillä nyt mahdollistuu uudestaan suoran sähkölämmityksen talot. Suora sähkölämmitys yhdistettynä esim. varaavaan takkaan on ihan riittävä uusissa taloissa, jotka jo lähtökohtaisesti kuluttavat hyvin vähän energiaa, jos kuluttavat ollenkaan. Nyt tällä hetkellä kuitenkin uusiinkin taloihin joudutaan pääsääntöisesti asentamaan lämpöpumppu, ja useimmiten asennetaan jopa maalämpö, vaikka ei sellainen uudessa talossa todennäköisesti koskaan maksa itse itseään takaisin.

Myös asumismenojen kasvun taittamisessa, jätevesisääntelyn uusissa lakimuutoksissa, ja kiinteistöveron kasvuun liitto on ottanut jatkuvasti kantaa. Kiinteistövero tuli alun alkaen voimaan 1993, ja sen jälkeen sen suuruus on jo kasvanut 3-kertaiseksi. Moni kunta onkin paikannut sen avulla omaa talouttaan, samalla kun esim. yhteisöveron tuotto on viime vuosina laskenut (niin vastaavasti kiinteistöveron tuottoa on nostettu - ja ilmeisesti nostetaan vielä lisää).

Aina joskus pitkäaikainen vaikuttamistyö tuo myös tuloksia - esim. kotitalousvähennyksen korvausprosentti nousee 45:stä 50:een prosenttiin vuoden 2017 alusta lukien.

Haluaisitko itse liittyä mukaan omakotiyhdistykseen? Nyt se nimittäin kannattaa tähän aikaan vuodesta, sillä vuoden 2016 lopun kuukausilta jäsenmaksua ei enää peritä (siis marras-joulukuun 2016 ajan jäsenenä saa siis olla ilmaiseksi, sillä jäsenmaksun perintä alkaa vasta 2017 vuoden alusta). Jäsenmaksun suuruuden määrittää kukin paikallisyhdistys itse, mutta se on keskimäärin noin 25 euroa vuodessa.

Liittyminen käy kätevästi esim. tästä linkistä:

http://www.omakotiliitto.fi/liittymislomake

Ja nythän on siis erittäin pätevää liiton palvelua kohta puoliin saatavilla, kun minäkin olen mukana siellä liittovaltuustossa 1.1.2017 alkaen...:-) (No vitsi-vitsinä...:-)

Mut hei - jos asiaa nyt tarkemmin pohdin, niin tietysti tämänkin blogin kautta kyllä nyt saa yhteyttä tarvittaessa omakotitalon liittovaltuustoon, eli ei muuta kuin viestiä tulemaan, jos ja kun päätöksentekijöille jotain asiaa on... Arjen asioissa neuvoisin kyllä olemaan jatkossakin yhteydessä liiton toimistoon, koska siellähän se asiantuntija-apu kuitenkin on.

Nyt viikonlopun kokouksessa vaihtui myös omakotiliiton puheenjohtaja, uutena puheenjohtajana aloittaa 1.1.2017 Ari Rehnfors Espoosta. Edellinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja Lauri Harjula jatkaa liiton kunniapuheenjohtajana 1.1.2017 lukien.

Tässä vielä muutamat kuvat Mikkelistä:

Torin kulmaa. Tässä pamahti noin 30 vuotta sitten, kun tähän päättyi
Helsingin Jakomäestä alkaneen pankkiryöstäjän pakomatka vuonna 1986.
Rakennukset oli korjattu niin hyvin, ettei niissä näkynyt mitään.
Ei näkynyt edes muistolaattaa.

Torilla oli myös näkyvästi esillä ensi kesän asuntomessut.

Kokouksen lopuksi Mikkeliin satoi lunta. Näkymä kongressi- ja
konserttitalon ikkunasta.

Energiatehokkuusvaatimukset tiukkenevat

Rakennuslehti uutisoi viikko sitten uusista energiatehokkuusvaatimuksista, jotka tulevat voimaan nopeutetusti:


http://www.rakennuslehti.fi/2016/03/energiatehokkuusvaatimukset-tiukkenevat-huomio-ikkunoihin-valaistukseen-ja-ilmanvaihtoon/


Tällä kertaa - aivan niin kuin Rakennuslehden artikkelissakin todetaan - niin uudet tiukemmat vaatimukset kohdistuvat erityisesti ikkunoihin, valaistukseen ja ilmanvaihtoon.

Very Good -luokan rakennus. Kuva Rakennuslehden nettisivuilta.

Uudet talot ovat viimeisimpien rakennusten vuotolukumittausten perusteella jo lähtökohtaisestikin erittäin ilmatiiviitä. Nyt kun jatkossakin rakennusten ilmanvaihto mitoitetaan aina niin, että rakennusten sisään jätetään pieni alipaine, ja kun jatkossa ohivirtauksena ei ylimääräistä korvausilmaa enää mistään tule, niin tämä aiheuttaa ikkunoihin paine-erosta johtuvaa jännitettä.


Joissakin tilanteissa paine-erosta johtuva jännite voi aiheuttaa myöskin pientä ikkunalasin kaareutumista sisäänpäin. Ja tämä taas aiheuttaa valon taipumista, eli maisema näyttää "kummallisen pyöreältä", aivan kuin pullon pohjan läpi yrittäisi katsella. Kaarelle taipunut ikkunanlasi on tiettävästi myöskin jo särkynyt joissakin tapauksissa, kun ikkunoita on yritetty kaareutumisesta huolimatta pestä.


Tähän mennessä rakennusten energiatehokkuusvaatimusten kasvuun on pyritty vastaamaan rakenteita paksuntamalla. Mutta aina ei ole järkevää paksuntaa rakenteita kohtuuttomasti, vaan ennemmin kannattaa pyrkiä rakenteiden, tekniikan, rakennuksen muodon, sijoittelun ja esimerkiksi aurinkosuojauksen avulla pääsemään parempaan lopputulokseen, jolloin kesäaikana rakennuksessa ei kärsitä liian lämpimästä sisäilmasta.


Kun rakennuksen seiniä ei voi enää käytännössä juurikaan paksuntaa, ja jos ilmanvaihdon paine-erosta johtuen ikkunat alkavat taipua tiiviissä pullotalossa sisäänpäin kaarelle, niin tähän on nyt keksitty oiva ratkaisu. Sekin samalla parantaa myös energiatehokkuutta. Siis ikkunoita on nyt alettu tekemään paksummasta lasista.


Itse asiassa tämä ei ole ollenkaan edes uusi keksintö, sillä lasimassan väliin laitetaan samalla myös aurinkosuojakalvot. Ja näin vältetään kesäajan kuumuus. Kalvoista johtuen lasista tulee sitkeää, jolloin se kestää iskuja ja näin samalla parannetaan rakennusten murtosuojausta. Kansankielessä puhutaankin ihan tavallisesta panssarilasista. Luxus-autoissa nämä ovat olleet vakiovarusteena jo pitkään, mutta nyt tällaisia samanlaisia laseja voi tilata omien mittojen mukaan myös omaan taloonsa vaikkapa tästä linkistä:


http://saint-gobain-autover.fi/panssarilasi


Tai itse asiassa jatkossa ikkunat on pakkokin tilata tuosta ylläolevasta linkistä, koska muuten talo ei enää läpäise lopputarkastuksessa vaadittuja uusia energiatehokkuusvaatimuksia.


Tässä kohtaa tulevat talonrakentajat joutuvat taloudellisesti tosi lujille, koska rakentamisen kustannukset tulevat väistämättä nousemaan. Mutta tälle ei voi mitään - sitten on vaan pakko maksaa. On tässä kuitenkin kiistattomasti omat hyvätkin puolensa, eli talon lämmityskulut pienenevät, ja samalla myös ulkovaipan äänieristävyys paranee huomattavasti.


Myös talojen alapohjan rakentamisesta tulee jatkossa ja uusien energiatehokkuusvaatimusten valossa entistäkin haasteellisempaa. Ryömintätilan olosuhteet ja routaeristys muuttuvat koko ajan haasteellisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi, kun paksunnetaan rakennuksen vaipan eristystä. Ryömintätilaan, joka on muutenkin haastava suunnittelu- ja toteutuskohta, siirtyy paremmin eristetyn alapohjan kautta vähemmän lämpöä, ja tällöin suhteellinen kosteus nousee. Se tulee väistämättä aiheuttamaan hyvin paljon ns. "homepommeja", koska mikrobit viihtyvät erityisen hyvin juuri viileissä ja kosteissa tiloissa.


Tässä kohtaa rakentajilla on kuitenkin nyt hyvää tuuria. Nimittäin vanha kunnon keksintö ns. "kissankolot" sokkelin seinissä pelastavat tässä kohtaa. Nämä kissankolot voidaan arkkitehdin piirustusten mukaan ja puolustusministeriön erikoisasiantuntijan lausuntojen pohjalta muotoilla niin, että ne muistuttavat erehdyttävästi ampuma-aukkoja. Jolloin tämän jälkeen voidaan lopputarkastuksessa vedota maankäyttö- ja rakennuslain 146§:ään, jonka loppulauseissa sanatarkasti todetaan näin:


http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132


"Mitä rakennustyön viranomaisvalvonnasta säädetään, ei koske rakentamista puolustustarkoitusta varten." (lainaus ylläolevasta linkistä)


Suoraan suomeksi tulkittuna tämä loppulause tarkoittaa siis sitä, että saat ihan vapaasti rakentaa ihan mitä huvittaa, eikä rakennusvalvonnalla ole siihen mitään sanottavaa. Mutta pitää voida uskottavasti osoittaa, että rakennelma - vaikkapa uusi hieno omakotitalo - onkin rakennettu puolustustarkoituksessa ja siinä on tehokasta sirpalesuojaa ja itsepuolustusta varten ympäri sokkelia tarkoitukseen sopivat ampuma-aukot - joiden kautta alapohja samalla myös riittävästi tuulettuu.


Mikäli itse sokkeli voidaan todeta tehdyn maanpuolustushengessä ja puolustustarkoitusta varten, niin laajemman tulkinnan mukaan tämä voidaan ulottaa tarkoittamaan myös sokkelin yläpuolisia osia, jolloin talon lopputarkastus lyhenee ja helpottuu huomattavasti. Rakennusvalvoja nimittäin toteaa siinä kohtaa jo usein itsekin, että tämä talo ei nyt sitten olekaan rakennus, eikä rakennelma, eikä maankäyttö- ja rakennuslakia sovelleta millään tavalla. Silloin lopputarkastusasiakirjoja ei allekirjoiteta, ja ne voi käyttää vaikkapa takan sytykkeinä. Myöskään kiinteistöveroa ei tällaisille rakennuksille säädetä (koska kyseessä ei ole kiinteistöverotuksessa tarkoitettu asuinrakennus, vaan puolustustarkoituksessa tehty kiinteä este, jossa on myös ampuma-aukot sokkelissa).


Lainsäätäjä ei ole vielä ehkä huomannut tällaista uusiin energiatehokkuusvaatimuksiin jäänyttä porsaanreikää, joten oletettavissa onkin, että tämä porsaanreikä tullaan tukkimaan hyvin nopeasti. Vielä tätä kuitenkin ehtii hyödyntää, jos on oikein nopea.