Eka vesivahinko

Eilen iltapäivällä kun alkoi pyryttämään, niin tulihan se talvi viimeinkin! Tai talvi yritti tulla aluksi jo marraskuussa, jolloin lunta tuli yhdellä kertaa reippaasti, mutta nyt tuli vielä enemmän eli 18 cm kerralla! Eli enemmän kuin marraskuussa 2016. Joten tältä näyttää nyt:

Vähän vielä lapiointia, niin saa auton pois pihasta.

Linja-autopysäkillä on pikkuisen lunta. Siis noin puolimetrinen lumivalli.

Lumessa on kivaa kahlata!

Mäyräkoira tekee uraa hankeen, kun jalat ei riittä....

Lumipyryn myötä tuli myös ensimmäinen "vesivahinko", mikä aiheutui siitä, että kolmen hormin talossa oli vain 2 takkaa päällä. Tai siis olohuoneen takassa ja saunan kiukaan pesässä paloi tuli, takkahuoneen takkaa kellarissa ei käytetty. Eikä sitä yleensäkään käytetä kuin ehkä pari kertaa vuodessa, eli aina kovilla pakkasilla.

Tällöin aiheutuu sellainen ilmiö, että kun kahdesta hormista menee savut ulos, niin kolmannesta hormista tulee korvausilmaa sisään taloon. Siis savupiipun kautta. Olen sen kyllä huomannut joskus ennenkin, että yläkerran makuuhuoneessa tuoksuu savun haju, joka johtuu siis siitä, että 2-hormisen tiilipiipun toisesta hormista savu menee ylös - ja tulee toista hormia pitkin alas.

Nyt kovassa lumipyryssä kävi ensimmäistä kertaa myös niin, että imun mukana savupiippuun meni myös lumisade. Lumi tietysti suli ensimmäisen sulkupellin päälle - ja valui siitä sitten kalkkimaalattua savupiippua pitkin makuuhuoneen lattialle. Enkä huomannut sitä ennen kuin vasta myöhään illalla, kun olin menossa sulkemaan savupeltiä. Silloin makuuhuoneessa näytti tältä:



Valumanoro piipun pinnassa.

Lattialle on tuloilman mukana lentänyt myös nokea.
 Lähti onneksi siivotessa pois.

Savupiipun pinnassa oli noro - aivan kuin siitä olisi kaadettu kahvia lattialle. Eikä se lähtenyt millään pyyhkimällä pois. Tai jos lähtikin, samalla lähti kalkkimaali myös. Joten maalaushommiksi meni. Tosin en nyt maalaa, mutta ensi kesänä sitten...

Mitä opimme tästä? Kaksihormista savupiippua ei välttämättä kannata rakentaa. Tai jos rakentaa, sitten pitää käyttää samanaikaisesti aina molempia hormeja. Muuten toisesta hormista menee savut ulos, ja tulevat toisesta hormista korvausilmana sisään...

Muuten tiilipiippu on kyllä ihan hyvä - se varaa lämpöä todella hyvin.

Ekat yöpakkaset

Tänä yönä ja vielä aamullakin ulkomittarissa oli ekan kerran pakkaslukemia. Yösähkölämmitystä ei ole vielä laitettu päälle, mutta olohuoneen iso takka ja puukiuas kellarin saunatiloissa on ollut käytössä. Olohuoneen takan pintalämpötila meni ensimmäisen kerran yli 30C:n eilen. Sisälämpötila on nyt noin 21C ja yläkerrassa noin 22C.

Yöllä klo 03:00 pakkasta -3,2C.



Tiilipiipun lämpötila keskikerroksessa eilen 27,7C. Sauna on ollut tällä viikolla käytössä 2 kertaa.

Olohuoneen takka-leivinuuni eli Tiilerin Terhi on nyt lämmennyt 31C asteeseen. Takan massa on 3500 kg.

Lämmönlähde löytyi?

Parisen kuukautta sitten ihmettelin mistä voi johtua, että kylmänkin kesäyön jälkeen talossa voi sisälämpötila olla aamullakin reippaasti yli 20C asteen, vaikka aurinko ei olisi paistanut moneen päivään. Nuo ihmettelyt löytyy tästä linkistä:

http://talo-rautio.kotivertailu.fi/2015/07/23/mista-sita-lampoa-oikein-tulee/

Nyt kun laitoin Wainu -valvontajärjestelmän yhden mittauskiekoista tiilipiipun viereen keskikerroksessa, niin ainakin yksi lämmönlähde taitaa olla saunomisesta ja puukiukaasta peräisin oleva hukkalämpö. Mittausanturi eli jääkiekolta näyttävä laite on tiilipiipun edessä olevan vitriinin päällä:

Wainu -valvontajärjestelmän "jääkiekko" vitriinin kulmalla. Takana tiilipiippu.

Itse löylyhuone sijaitsee kellarissa ihan "peräkulmalla", eikä lämpö kulje huonetiloista toiseen muuta kuin kellarissa ihan viereisiin huoneisiin, mutta talon kaikkien kolmen kerroksen läpi katolle nouseva tiilipiippu kyllä lämpenee ja lämmittää ilmeisestikin aika tavalla.

Tavallisesti kun saunotaan, niin 300 kiloisen Aurinkokiukaan lämmittämiseen tarvitaan pari pesällistä eli noin 20 kg kuusipuuta (rakentamisesta ylijäänyttä laudan pätkää), ja pari pesällistä kestää palaa noin tunnin verran. Sen jälkeen saunan lämpötila on noin 85-90 astetta. Ja lämpöä riittää hyvin seuraavat pari tuntia, vaikka puita ei enää lisäisikään.

Nyt huomasin, että tämä nostaa myös tiilipiipun lämpötilaa 8-9 astetta, eli jos saunan ihan kunnolla lämmittää - sen seurauksena tiilipiipun lämpötila nousee 31C asteeseen asti keskimmäisen kerroksen, eli korkean olohuoneen alimman kerroksen kohdalla. Ja jos korkeaan olohuoneeseen tuodaan tai tulee lämpöä, niin siitä se lämpö sitten jo leviääkin koko taloon. Tältä siis näyttää tiilipiipun lämpötilavaihtelut tällä viikolla:



Tiilipiipun lämpötilavaihtelut keskikerroksen kohdalla aikavälillä 22.9 - 26.9.2015. Alkuosa käppärästä 20-22.9 on mitattu työhuoneen kirjoituspöydältä.

Tässä käyrässä alkupään arvot vasemmalla 22. syyskuuta asti ovat työhuoneen pöydältä. Silloin siirsin kiekon tiilipiipun edessä olevan vitriinikaapin päälle, ja siihen tallentui heti ensimmäinen lämpötilapiikki, kun joskus suihkussa käydessäkin on ollut tapana polttaa pesällinen puita. Ja silloin piipun lämpötila nousi heti 28C asteeseen. Siitä se sitten tasaisesti laski parissa päivässä 21C asteeseen, jonka jälkeen taas poltettiin pesällinen puista ja lämpötila nousi 27,C asteeseen (toinen lämpötilapiikki). Nyt eilen sauna lämmitettiin ihan kunnolla lämpöiseksi. Sen jälkeen tiilipiipun lämpötila oli 31C eilen klo 21:00 aikaan - ja nyt seuraavana aamuna eli tänään aamulla piipun lämpötila on yhä edelleen noin 27C. Eli lämpöä vapautuu huoneilmaan vielä pitkään tämän jälkeenkin... Ja nykyajan talot kun eivät kovin paljon lämmitystä edes tarvitse...

Toinen mittauskiekko on ollut samaan aikaan tiilipiipusta katsottuna 3,7 metrin etäisyydellä (mittasin just äsken) olohuoneen ison takan reunuksella, ja siinä kohtaa oli äsken tällaiset lämpötilat:

Olohuoneen lämpötilat 26.9. aamulla klo 9:15. Takka oli päällä viimeksi ja tänä syksynä ainoan kerran maanantaina 7.9.2015 eli vajaa kolme viikkoa sitten.

Takan reunuksella oleva musta kiekko on rekisteröinyt lämpötilaa ja ilmankosteutta näin:



Olohuoneen lämpötilat ja kosteudet viimeisen viikon ajalta. Lämpötilan vaihteluväli on 21,5C -> 23,9C ja kosteusarvot ovat vaihdelleet 44-55%:n välillä.

Samaan aikaan lämpötilat ja kosteudet ulkona tällä viikolla. Parina viimeisenä yönä lämpötila on pudonnut +5C tasolle, ja päivisin ulkolämpötila nousee enää +17C asteeseen. Ulkolämpötila ei enää paljon sisäilmaa lämmitä...

Tiilipiippu on tunnetusti vanha ja hyvä keksintö. Meillä 2-hormisen tiilipiipun massa on 5700 kg, ja pituus 3 kerroksen läpi noin 11 metriä. Lisää tietoa tiilen ominaisuuksista löytyy esim. täältä:

http://www.tiili-info.fi/takat-ja-piiput/piippu-edut/

Ja vielä täsmällisempää numerodataa löytyy mm. täältä:

http://broby.dy.fi/varaaja

Nyt siis jos tiilipiipun massa on 5700 kg, ja kun tiilen lämmönvarauskyky on 0,82 kJ/kg x C ja vedellä vastaavasti 4,2 kJ/kg x C, niin 5700 kg painava tiilipiippu kykenee varaamaan lämpöä yhtä tehokkaasti kuin 1100 litrainen vesivaraaja. Sen varauskyky on 1100kg x 4,2 kJ/kg = 4620 kJ ja 5700 kiloisen tiilipiipun varauskyky on 5700kg x 0,82kJ&kg = 4674 kJ.

Nyt kuitenkin uskoisin, että "syyllinen" suht korkeisiin huonelämpötiloihin olisi löytynyt, sillä sähkölämmitys meillä on edelleenkin kokonaan pois päältä (vesikiertoisen lattialämmityksen pumppu on edelleenkin pois päältä, on ollut jo koko kesän).

Olohuoneen iso takka on lämmitystarkoituksessa ollut käytössä vain kerran, mutta tiilipiippu on ilmeisesti se, joka ottaa kiukaasta lähtevät hukkalämmöt talteen ja luovuttaa ne sitten huoneilmaan tasaisesti ja useamman päivän ajan.

Tästä syystä (tiilipiippua ei kannata lämmittää kesän huippuhelteillä, jos talossa on samaa aikaan myös jäähdytyslaitteet), niin meillä on kiukaana Aurinkokiukaan Duo 250 -mallinen kiuas. Sen voi puun lisäksi lämmittää halutessaan myös sähköllä. Silloin tiilipiippu ei lämpene ollenkaan. Ja löylyhuoneessa on vielä ikkuna, jonka voi tarvittaessa avata saunomisen jälkeen, jolloin edes löylyhuoneen jälkilämpöä ei ole pakko päästää kellaritiloihin, jos ei halua. Tai jos kesällä on muutenkin kuuma.

Savupiippua nousee...

Taloon tulee 2 savupiippua, joista toinen on Schiedelin valmispiippu (se on 1-horminen, kevyt ja se tulee ontelolaattojen päälle), ja toinen piippu on 2-horminen tiilipiippu, joka alkaa kellarin lattialta ja jatkuu 11,5 metriä kaikkien kolmen kerroksen läpi. Tämän pitkän piipun kautta kulkee saunan kiukaan ja kellarin takkahuoneen savut pihalle. Molemmat piiput pellitetään aikanaan, eli sen jälkeen ne ovat ulospäin samannäköiset, jos taloa ulkopuolelta katsoo.

Tiilipiippuun tulee 1440 kpl täystiiliä talon sisään ja sen päälle 385 säänkestävää reikätiiltä välitilaan ja katolle. Yhteistä massaa näillä tiilillä on 5428 kiloa, plus laastien paino päälle, jolloin piipun kokonaispaino on hyvinkin yli 6 tonnin luokkaa. Iso massa tarkoittaa myös hyvää lämmönvarauskykyä, ja sitä kautta kellarin takkaa ja saunan kiuasta voi halutessaan käyttää jossain määrin koko talon lämmittämiseen. Eli jos ilmavirtaus käy takalta tai kiukaalta kellarissa porraskäytävän alaosaan, siitä lämmin ilma pääsee nousemaan ylimpään kerrokseen asti. Toinen reitti lämmön etenemiseen on tiilinen savupiippu, johon ajattelin laittaa molempiin hormeihin kahdet sulkupellit.

Ensimmäiset sulkupellit ovat kellarissa tulipesien lähettyvillä, ja ensisijaisesti näitä käytetään. Mutta sen lisäksi olisi vielä ylimääräiset sulkupellin yläkerran makuuhuoneessa, ja jos nämä ylimmän kerroksen pellit laittaa kiinni, sitten estyy kovilla pakkasilla pakkasilman pääsy piipunhatun alta koko savupiipun sisään, ja tällöin savupiippu jää lämpöiseksi, ja ehkä luovuttaa lämpöä jossain määärin kaikkiin kolmeen kerrokseen. Näin ainakin teoriassa? Aikakaan sitten näkee, toimiiko tämä myös käytännössä. Toki noista ylimääräisistä yläkerran savupelleista on se vaara, että ne voivat vahingossa unohtua kiinni, jolloin seuraavan kerran, kun tulta virittelee saunan kiukaaseen tai kellarin takkaan, niin onkin savut sisällä kellarissa...

Tässä nyt kuitenkin tilannekuvia tältä päivältä:

Savupiippua nousee...

Sama lähempää.

Sama vielä lähempää.

Kellarissa sapupiippu päällystetään lopuksi laastilla, jotta pinta olisi samanlainen kuin vieressä olevalla Pikku-Juhana takallakin. Siis valkoinen.