10000 kWh alittui - ekan kerran!

Nyt se sitten tapahtui. Olenkin jo pitkän aikaa seurannut 12kk:n liukuvaa sähkönkulutusta, joka nyt sitten ekan kerran painui 4-numeroiseksi:

Miten tähän on päästy? Sillä vielä vuosi sitten vastaavana ajanjaksona 19.4.2016 - 19.4.2017 ostosähkön määrä oli 12195 kWh, eli noin 20% enemmän. Ja asumisen alkaessa ekan vuoden sähkönkulutus oli tasolla 17000 kWh per vuosi.

Ekan vuoden jälkeen meillä siis päättyi suorasähköllä asuminen, kun taloon tuli ilmasta-veteenlämpöpumppu (VILP).

Silloin sähkönkulutus lähti jo jonkin verran laskuun, ja samalla käyttöveden lämpötila vesivaraajassa putosi +65C asteesta +55C asteeseen. Jos lämpöpumpulla tekee jatkuvasti +55C-asteista vettä, niin siinä ei säästä käytännössä yhtään mitään, tai joka tapauksessa säästö jää niin pieneksi, ettei lämpöpumppu elä niin kauaa, että se ehtisi maksaa itse itsensä takaisin.

Joten seuraavalle vuodelle eli vuodelle 2017 pudotin käyttöveden lämpötilaa taas lisää - niin että se oli +50C. 

Sen jälkeen laskin taas käyttöveden lämpötilaa vuoden 2018 alussa niin, että se oli enää +46C. Mutta nostin äsken lämpötilan +47C asteeseen, kun nuorisolle tuo alempi lämpötila ei riittänyt. Olivat nimittäin omatoimisesti laittaneet 5 astetta lisää - siis +51 asteeseen, mikä sinänsä oli positiivinen havainto, että hekin osaavat lämpöpumpun säätöjä jo tehdä.

Käyttöveden lämpötilalla siis näyttää olevan aivan oleellinen merkitys sähkönkulutuksen määrään, ja pienellä säädöllä voi säästää sähköä jopa 20%. Näin ainakin meillä, kun lämpöpumppu tekee lämmintä käyttövettä 12kk vuosittain, mutta lattialämmityksen vesikierto on päällä vain 5kk vuosittain. Lopun aikaa pärjätään takan lämmöllä, ja keskikesällä pärjää ilman takan lämpöäkin.

Maaliskuun sähkönkulutus

Maaliskuussasähköä kului 1022 kWh. Ottaen huomioon se, että tänä vuonna maaliskuu oli asumisaikaisista kuukausista yksi kylmimmistä kuukausista, niin nyt kulunutta ostosähkön määrää voi pitää aika pienenä. Vuotta aikaisemmin maaliskuussa sähköä meni 1137 kWh, mutta vuosi sitten maaliskuu oli "lämmin". Tässä asumisaikaiset kuukausittaiset keskilämpötilat graafisesti:

Grafiikassa nyt päättynyt maaliskuu on yksi "alaspäin sojottava sininen pylväs", joka ihan jo silmämääräisellä analyysillä näyttää olevan talon olemassaolon ajalla kaikkien aikojen neljänneksi kylmin kuukausi. Maaliskuun keskilämpötilaksi Vantaalla tuli -4,9C. Kylmempiä kuukausia on ollut vain tammikuussa 2 kertaa (2014 ja 2016), sekä helmikuussa kerran - eli tämän vuoden helmikuu. Maaliskuun kohdalla pylvästilasto näyttää enimmäkseen "tyhjältä", ja se johtuu siitä, että kahden edellisen maaliskuun keskilämpötila oli tasan nolla astetta. Joten näistä kuukausista ei silloin taulukkoon piirry mitään pylvästä. Yksi nolla-pylväs näyttää olevan helmikuussakin eli toiseksi eka vuodelta 2015.

Pidemmässä tarkastelussa nyt päättynyt maaliskuu ei ollut mitenkään poikkeuksellinen. Kaisaniemen mittaustuloksissa aikavälillä 1829-2016 yhtä kylmä tai vielä kylmempi maaliskuu on sattunut peräti 51 kertaa vajaan 200 vuoden aikana, ja kaikkein kylmintä on ollut vuonna 1888, jolloin maaliskuun keskilämpötila Hgin Kaisaniemessä oli -9,7C. Viimeisimmät vähintään yhtä kylmät maaliskuut, mitä nyt oli 2018, on mitattu Kaisaniemessä vuosina 2013 (-5,2C), 2006 (-5,4C), 2005 (-5,5C), 1987 (-5,9C) ja 1980 (-5,6C).

Jos seuraavaksi katsotaan oman talomme sähkönkulutusta graafisesti koko asumisajalta (ja 2014 ekat 9kk myös rakennusajalta), niin tässä 2 taulukkoa, jossa ekassa ostosähkön määrä graafisesti kWh/kk ja sitten päiväkohtainen kWh-kulutus maaliskuussa 2018:

Jos kulunut maaliskuu olikin talon olemassa olon aikana 4. kylmin - niin kyseisen kuukauden sähkönkulutus ei kuitenkaan ollut 4. suurin - eli kuukausittaisissa pylväissä nyt päättynyt maaliskuu ei pituudeltaan ollenkaan hätyyttele pisimpiä pylväitä, joista tietysti aika moni on suorasähkön kaudelta eli vuodelta 2015 olevia punaisia pylväitä. Mutta on maaliskuun nykytason sähkönkulutukseen tai sähkönkulutuksen vähäisyyteen muitakin syitä, kuin lokakuussa 2015 hankittu lämpöpumppu.

Yksi syy sähkön säästöön on tietysti aurinko. Siis vaikka olikin todella kylmiä öitä, niin päivisin aurinko lämmitti taloa niin, että sen sisätiloissa selvästi huomasi. Toinen ja varmasti vielä isompi syy on käyttöveden lämpötila. Suorasähköllä lämmitettynä eli vuosina 2014-2015 lokakuulle asti se oli meillä aina vähän yli +60C. Kun tuli lämpöpumppu eli VILP, lämpötilaa pudotettiin normin alarajalle eli +55C-tasolle. Ja sillä tasolla oli käytännössä ihan se ja sama, tekikö lämpimän veden suorasähköllä vaiko VILP:llä, eli ekana vuotena VILP ei säästänyt käytännössä mitään:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/ilmavesilampopumppu-ei-saastakaan-mitaan.html

Tämän jälkeen käyttöveden lämpötilaa pudotettiin vuodeksi 2017 vielä lisää niin, että se oli enää +50C, jolloin sähkön säästöä alkoi jo tulla. Nyt helmikuun lopulla 2018 käänsin lämpimän käyttöveden lämpötilan vieläkin pienemmälle, nyt se on enää (enintään) +46C - ja uskoisin, että nimenomaan tästä syystä nyt päättyneen maaliskuun sähkönkulutus jäi olosuhteisiin nähden erittäin pieneksi. Loppuvuosi sitten näyttää, miten käy - mutta ainakin jos tehdään ensimmäisen kvartaalin vertailut aiempiin vuosiin, niin tilanne näyttää vertailussa nyt oikein hyvältä:

	2014	2015	2016	2017	2018
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10
3kk yht	3597,46	4784,59	5016,62	3746,37	3438,46	kWh

Rakennusaikana sähköä kului siis 2014 alussa yht. 3597,46 kWh, ekana asumisvuotena ja suorasähköllä samana aikana kului 4784,59 kWh, ensimmäiset VILP:n kauden sähkönkäytön luvut olivat 5016,62 kWh ja sen jälkeen on tultu jatkuvasti alaspäin (myös käyttöveden lämpötiloissa) niin että vuoden ekat 3kk:n kulutusluvut olivat vuonna  2017 yht. 3736,37 kWh ja nyt tänä vuonna enää 3438,46 kWh.

No eikö tällainen +46C lämpöinen vesi (käytännössä usein hiukan sen allekin, ei VILP lämpötilan tasoa ihan aina ja ihan orjallisesti vahdi - se käynnistyy sitten kun tavoitelämpötila on jäänyt tarpeeksi kauas), niin eikö tämä ole aika vaarallista noin niin kuin legionellavaaran näkövinkelistä katsottuna?

Legionellavaarasta johtuen Suomessa on siis säädetty lämpimän käyttöveden alarajaksi +55C. Ja ylärajana on +65C, jotta kukaan ei polttaisi itseään vahingossa.

Pohdiskelin legionellan vaaraa täällä blogissani jo aiemminkin, eli tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/08/heinakuun-sahkonkulutus.html

Ja tuossa yllä olevassa linkissä myös jatkolinkitys Terveyskirjasto.fi -sivuille.

Nythän siis legionella bakteeriin ei voi sairastua, jos juo sellaista vettä, jossa niitä bakteereita on. Bakteeri nimittäin kuolee aina, jos se joutuu ruuansulatuskanavaan. Sairastuminen on mahdollista vain silloin, jos hengittää saastunutta vettä "pisaratartuntana" niin, että vesi pääsee alas keuhkoputkiin asti.

Nyt meillä tuo +46C pitäisi tietysti säännöllisin välein kiehauttaa aina +55C asteeseen tai sen yli, jotta legionellabakteerit (jos niitä on), varmuudella kuolisivat. Kun 500-litrainen varaaja ei alle +55C -asteisena oikein riitä 400-litraisen poreammeen täyttöön, niin siinä yhteydessä joudutaan aina käyttämään suorasähköä, jos allas halutaan täyttää lämpimällä vedellä. Jolloin legionellat kuolee siinä samalla. Mutta en ole tätäkään mitenkään säännöllisesti tehnyt.

Uudessa talossa kuitenkin kaikki on ehjää. Jolloin jos lämminvesitankkiin (varaajaan) pääsisi suljetun systeemin sisään ja +46C asteiseen veteen legionellabakteereita, sen pitäisi sieltä sitten siirtyä 5 baarin paineiseen käyttöveteen. Mikäli sisusputket olisi rikki, vesi virtaa paine-erosta johtuen juurikin päinvastaiseen suuntaan. Ja jos legionella pääsisikin lämpimään käyttöveteen asti, se ei hanan päästä juomalla tartu, vaan vettä pitäisi "vetää henkeen", että bakteeri pääsisi keuhkojen kautta kehoon, sillä muuten se kuolee, jos "bakteerit nautitaan" suun kautta juomalla. Eli ei meillä ainakaan kukaan ole legionellaan sairastunut. Eikä Suomi-tasolla yleensä muutenkaan. Ne legionellatapaukset mitä Suomessa on ollut (alle 20 kpl vuosittain), ne o netupäässä ulkomailta hankittu.

Toisenkin säästötoimen tein, ja se astuu voimaan 5.4.2018. Vaihdoin nimittäin pois pörssisähköstä ja takaisin kiinteähintaiseen sähköön. 5.4.2018 alkaen olen Helsingin Energian eli Helenin asiakas 30.9.2019 asti. Sähkö maksaa jatkossa 4,39 c/kWh, ja sähkö tulee ilman kiinteitä kuukausimaksuja. Tähän kun lisätään siirtomaksut 3,40c/kWh ja sähköverot 2,80c/kWh päälle, niin sähkön kokonaishinnaksi tulee jatkossa 10,59 c/kWh.

Pörssisähkön aikana - esim. vuosi 2017 meillä kului sähköä yhteensä 10618,43 kWh ja se maksoi siirtomaksuineen ja veroineen ja kuukausimaksuineen yhteensä 1151,64 euroa. Jolloin yhden kWh:n hinnaksi tuli keskimäärin 10,85 c/kWh. Jatkossa sähkölaskun pitäisi sitten keventyä ainakin noiden kuukausimaksujen verran, koska niitä ei uudessa sähkösopimuksessa enää ole. Saattaa sähkölasku keventyä enemmänkin, sillä VILP "tykkää käydä" erityisesti iltapäivisin, jolloin ulkolämpötila on huipussaan, jolloin VILP:n tehokertoimet ovat parhaimmillaan. Myös pörssisähkön kalleimmat tunnit osuivat usein iltapäivän tunteihin, jolloin näiden kahden yhteensovittaminen oli usein aika vaikeaa. Nyt tämä ongelma jatkossa poistuu.

Pörssisähkö voi olla, ja varmaan onkin hyvä ratkaisu esim. suoralle sähkölämmittäjälle, tai maalämmön käyttäjälle. Näistä molemmat voi (ainakin omasta mielestäni) kellolla ohjata käyttämään yöajan halpoja tunteja. Joskaan maalämmön osalta itselläni ei ole tiedossa, että kukaan olisi näin tehnyt. Eli maalämpöpumput yleensä käyvät lyhyttä pätkäkäyntiä ympäri vuorokauden.

10000 kWh:n raja lähestyy

Tämä vuosi on minusta ollut taas poikkeuksellisen lämmin, ja sähkölasku tulee olemaan taas poikkeuksellisen pieni. Tosin on meillä nyt muutamia muitakin syitä ja pieniä lisäsäätöjä, jotka ovat auttaneet asiassa.

Nyt viimeisen vuoden aikana esim. kellarin sokkeli on levytetty, jolloin kevytsoraharkon ja koristelevyn väliin jää pieni ilmarako. Talo on nyt kuitenkin kellarin osalta paremmin eristetty, koska koristelevykin kuitenkin tarjoaa tuulelta suojaa. Alun perin kellarin sokkeli piti rapata, mutta vieressä olevasta kadusta ja ajoittaisesta tärinästä johtuen en siihen sitten uskaltanut ryhtyä. Toisena ostosähköä vähentävänä asiana on ollut käyttöveden lämpötilan alentaminen. Tässä nyt ainakin pari kulutuksen alentumiseen vaikuttavaa tekijää viimeksi kuluneelta vuodelta.

Eikö sokkeli olisi ollut sitten rapattuna kuitenkin kauniimpi kuin levytettynä? En osaa sanoa. Ei levytystä ainakaan kauempaa katsottuna erityisesti edes huomaa, ja jos rapattu pinta olisi kuitenkin liikenteen tärinästä johtuen alkanut rakoilemaan ja irtoilemaan vuosien saatossa, niin ei sekään nätiltä näytä. Ja sitä saisi jatkuvasti korjata, eli siinä myös työllistää itse itsensä. Nyt levytettynä ratkaisu kestää sokkelin osalta ilmeisesti seuraavat 100 vuotta? Ja lopputulos näyttää tältä:

Nyt kun joulukuu on kohta puolessa välissä, ostosähköä on kulunut tähän mennessä 9.810 kWh vuoden alusta lukien. 10.000 kWh raja lähestyy, ja varmasti ylittyykin vielä loppukuun aikana. Kulutuskäppyrät näyttävät kuukausitasolta nyt tältä:









Viime vuonna vastaavana aikana ostosähköä kului 12.401 kWh (siis aikavälillä 1.1.2016 - 10.12.2016 eli 11,5kk), ja siihen verrattuna kulutuksen pudotus on nyt ollut noin 25%. Veikkaan että paluuta entiselle tasolle ei enää ole. Syynä sähkön kulutuksen pienenemiseen on siis käyttöveden lämpötilan alentaminen kesken vuotta +55C:stä +50C:een. Lämpöpumppu (VILP) pystyy huomattavasti helpommin tekemään vähän haaleampaa vettä, ja jos oikeasti haluttaisiin ne viimeiset ja korkeammat asteet lämpimään käyttöveteen, niin pumppu joutuu sinnittelemään aika lailla, ja näköjään se myös maksaan.

Uusien rakennusmääräysten myötä Suomessa alkaa nyt olemaan enenevässä määrin omakotitaloja, joissa vuosittaisen ostosähkön määrä jää ehkä tuntuvastikin alle 10.000 kWh per vuosi. Kyse on kuitenkin vain ostosähköstä, sillä kyseisissä taloissa on useimmiten maalämpö, jolloin se pienentää tarvittavan ostosähkön määrää.

Omassakin talossamme varmaan nyt päästäisiin reilusti alle 10.000 kWh:n rajan, jos talo olisi vaikkapa 100 neliötä pienempi, eli lähempänä keskikokoista suomalaista omakotitaloa asuinpinta-alaltaan. Mutta kun meillä nyt on 241m2 lämmintä pinta-alaa, niin kulutus on sitten tämän verran suurempaa.

Omassa talossamme lämpöä saadaan ostosähkön lisäksi myös ilmasta-veteen lämpöpumpulla ja polttopuista. Polttopuut ovat nyt vielä peräisin talon rakentamisen ajoilta. Talo tehtiin oman metsän puista, ja ekana talvena polteltiin enimmäkseen rakentamisesta ylijäänyttä ja tontille jäänyttä laudan pätkää yms. Nyt on päästy jo hakkuun tähteisiin, eli puunrunkojen latvaosiin muihin sekapuihin, jotka kaadettiin samalla, kun metsää hakattiin.

Oksat ja joulukuusen kokoiset roippeet kerättiin isoon kasaan tien varteen ja myytiin hakkeeksi lämpökeskuksille, mutta jokaisesta rungosta jäi monta metriä ohuempaa runkoa, josta ei enää saanut sahatavaraa, mutta moottorisahalla pätkimällä puolen metrin pätkiksi siitä sai vielä polttopuuta, ja sitä varmaan riittääkin seuraavat 10 vuotta ainakin.

Tänä vuonna on polttopuun kuivaksi saaminen ollut melkoinen ongelma. Ensin satoi koko kesän, ja sen perään koko syksyn. Joten polttopuun tekijöillä oli ongelmia saada polttopuu kesällä kuivaksi, ja sen jälkeen syksyllä sitä on ollut vaikea toimittaa asiakkaille, kun jatkuvasti sataa. Näissä olosuhteissa polttopuu voi helposti mennä kuivuessaan samalla myös homeeseen, niin kuin alla olevassa uutislinkissä Mikkelin suunnalta kerrotaan:

https://yle.fi/uutiset/3-9885382

Vaikka olisi jo aikaisempien vuosien puita ja ajat sitten kuivuneita, niidenkin säilytys kuivana voi olla ongelma. Itse olen ratkaissut asian rakentamalla merikonttiin metrisen räystään, jonka alle puolimetrinen klapi mahtuu hyvin, ja pysyy kuivana. Polttopuut ovat tontin rajalla ojan partaalla, toisella puolen merikonttia vastaavanlaisen katoksen alla kuivuvat pyykit pyykkinaruilla. Tai ainakin katos suojaa, ettei pieni sade pääse yllättämään kesken pyykkien kuivumisen. On muuten ollut tänä kesänä varsin toimiva ja hyvä paikka pyykkinaruille, taivasalla pyykit olisivat kastuneet moneen kertaan.

Merikontin katoksen alla puut ovat pysyneet tänäänkin sateelta suojassa, vaikka ulkona on melkoinen lumimyräkkä, joka päivän mittaan vaihtuu Etelä-Suomessa vesisateeksi. Merikontti on 6 metriä pitkä, ja sen vierelle saa puolimetrisiä puita pinottu 2 metrin korkeuteen asti. Täyteen ladattuna puita mahtuu näin säilöön 6 pinomottia, mikä varmaan useimmissa taloissa riittääkin jo hyvin koko talven tarpeisiin. Jos talossa pääasiallinen lämmönlähde on maalämpö, tai puita poltetaan vain kovimmilla pakkasilla, silloin puita ei tarvita kuin motti tai pari.

Meillä kuitenkin on nyt jo syksylläkin poltettu takassa pesällinen 2-3 kertaa viikossa. Jos haluaa polttaa puita yhden pinokuution kuukaudessa, ja jos yhdellä kertaa polttaa noin 30 litraa eli kolme ämpärillistä puita, silloin pesä pitäisi sytyttää yli 30 kertaa eli käytännössä joka päivä. Kyllä sekin talvikuukausina onnistuu, jos vaan on riittävästi kylmää riittävän pitkiä aikoja.

Puu syttyy paremmin, jos sen tuo sisälle jo muutama päivä ennen käyttöä. Lämmityskaudella sisäilma on aina kuivaa, jolloin polttopuu kuivuu siinä samalla. Itse olen täyttänyt takan pesän valmiiksi seuraavaa kertaa varten heti kun se on edellisen käyttökerran jälkeen riittävästi jäähtynyt. Siltikin takan sisällä saattaa olla vielä hyvinkin +50C lämmintä, joten siellä päivän pari oltuaan polttopuu kuivuu aivan rutikuivaksi. Jolloin se syttyy hyvin, ja antaa hyvin lämpöä.

Tässä kuvassa takka on jo täyteen ladattuna, ja takan luukku on muutaman sentin raollaan, samalla kun alla olevat ilmanottoaukot ovat auki. Näin takkapesän läpi kulkee ilmavirtaus, jonka lämmön tuntee käteenkin, jos laittaa kätensä raollaan olevan suuluukun yläosaa lähelle. Jos polttopuissa on vielä kosteutta jäljellä, niin näin se tulee ainakin pois, ennen kuin puita sytyttää.

Takan vieressä olevassa laatikossa näkyy 2-3 seuraavan käyttökerran puut, jotka ovat jo sisällä kuivumassa. Tämän kokoluokan puita takkapesään mahtuu kerrallaan 4-5 kpl. En ole niitä alkanut pienemmiksi halkomaan, kun hyvin palavat näinkin. Puut on kaadettu talvella 2012-2013 talon rakentamisen tarpeisiin, ja ovat siitä asti olleet liiterissä sateelta suojassa. Hyvällä takan hyötysuhteella sekapuusta voi saada lämpöä talteen noin 1000 kWh per pinokuutio.

Nyt siis meillä kuluu kokonaisuudessaan sähköä vähän reilu 10.000 kWh vuodessa. Siihen sisältyy jo noin 5.000 kWh kotitalous- ja laitesähköä (mm. IV-kone pyörii käytännössä koko ajan).

Usein tyypillisissä rintamamiestaloissa lämmityskuluiksi mainitaan esim. 3000 litraa öljyä vuosittain. Sen lisäksi näissäkin taloissa kuluu vielä sähköä noin 5000 kWh vuosittain. Öljylämmitys kannattaisi tietysti vaihtaa maalämmöksi, jolloin säästöä tulee useita tuhansia vuosittain, jos öljyn hinta ei ole poikkeuksellisen alhaalla. Uusissa taloissa, joissa ominaiskulutus on pientä, niissä saattaa myös suora sähkölämmitys olla erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto. Suoraa sähkölämmitystä en kuitenkaan rintamamiestaloihin laittaisi. Niissä ominaiskulutus on suurempi, jolloin maalämpö on oikea ratkaisu. Maalämmön hinnalla mitään muuta yhtä paljon energiaa säästävää korjausta ei pysty tekemään.

Lokakuun sähkönkulutus

Äsken päättyneen lokakuun aikana sähköä kului 764,3 kWh. Tämä oli tuttuun tapaan taas uusi alarajaennätys, en muista kuinka mones jo peräkanaa. Perättäisiä alarajaennätyksiä on nyt tullut jo monen kuukauden aikana, ja sille ainakin yhtenä merkittävänä taustasyynä todennäköisesti se, että pudotin vesivaraajan lämpötilaa +55C:stä +50C asteeseen. Lämpöpumppu pääsee alempaan lämpötilaan huomattavasti helpommin, ja tämä siis näkyy sähkönkulutuksessa myöskin.

Toisena taustasyynä on varmaankin rakentamisen väheneminen. Vaikka lopputarkastusta ei ole vielä(kään) pidetty, niin enpä nyt viime aikoina ole paljon mitään tehnytkään. Kesken olevat asiat löytyvät etupäässä ulkoa pihalta, joten ei siellä nyt syksyn pimeinä iltoina mitään pystyisi enää tekemäänkään.

Joka tapauksessa, tämän lokakuun sähkönkulutus oli aikaisempiin nähden täysin poikkeuksellinen, voisi sanoa että puolta vähemmän mitä aikaisempina vuosina. Jos katsotaan neljän perättäisen lokakuun sähkönkulutuksia, niin kehitys ostetun sähkön määrässä näyttää tällä hetkellä tältä:
lokakuu 2014 = 1.671,8 kWh,
lokakuu 2015 = 1.486,8 kWh
lokakuu 2016 = 1.416,8 kWh
lokakuu 2017 = 764,3 kWh

Tässä kohtaa voidaan tietysti kysyä, että oliko lokakuu tänä vuonna poikkeuksellisen lämmin? Tai käytettiinkö tämän vuoden lokakuussa vettä normaalia vähemmän? Tämän vuoden lokakuussa keskilämpötila Vantaalla oli +5,0C. Vuosi sitten 2016 se oli +4,7C. Eli eipä eroa tässä. Tämän vuoden lokakuussa veden kulutus oli 12,1 kuutiota. Vuotta aikaisemmin vettä kului 9,5 kuutiota. Eli ei nyt toteutunut pienempi sähkönkulutus ainakaan vedenkulutuksesta voi johtua, koska se oli vuosi sitten paljon pienempää, ja vettä meni 2,5 kuutiota enempi lokakuussa 2017. Tämän vuotinen vedenkulutus oli 98,1 litraa per henkilö per vuorokausi. Monissa kerrostaloissa vedenkulutus voi olla tasolla 150 litraa per hlö per vrk. Eikä kerrostaloissa useimmiten ole porealtaitakaan (mutta meillä on).

Toinen tulokulma sähkönkulutuksen tarkasteluun voisi olla neljän perättäisen kuukauden tarkastelu, jolloin tilanne näyttää tältä:
heinäkuu 2017 = 430,80 kWh,
elokuu 2017     =  579,2 kWh
syyskuu 2017   = 546,1 kWh
lokakuu 2017   = 764,3 kWh

Näihin neljän kuukauden kehitykseen pystyy ehkä paremmin kommentoimaan jotain. Eli heinäkuu 2017 oli pienin kuukausikulutus ikinä. Silloin ei ollut edes yövalaistus päällä (paitsi lakisääteinen katunumeron valaistus - tai ei sekään nyt lakisääteinen ole, mutta kaupunkikohtaisissa rakennusmääräysohjeissa sanotaan, että katunumeron pitäisi olla valaistu pimeällä). Mutta eihän juhannuksen jälkeen juuri pimeää ole, tai jos on - pimeän kesto on muutamia tunteja yön pikkutunteina. Joten napsautin mm. räystäsvalot ja muut pihavalot kokonaan pois päältä. Myös ilmanvaihdon esilämmitys oli heinäkuun kokonaan pois päältä. Eli mitään "turhaa kulutusta" ei ollut.

Elokuussa illat pimeni, ja laitoin ulkovalot taas normaalisti hämäräkytkimen taakse. Kulutus nousi noin 150 kWh eli noin 5 kWh vuorokauden aikana. Muuta syytä sähkönkulutuksen kasvulle en keksi. Lämpötilakin oli heinäkuussa ja elokuussa käytännössä sama. Heinäkuun keskilämpötila oli tänä vuonna +16,1C ja elokuussa +15,9C. Vantaalla ei ollut koko kesänä kuin yksi hellepäivä. Käytännössä joka päivä satoi.

Syyskuussa laitoin ilmanvaihdon esilämmityksen päälle. Sähkönkulutus kuitenkin putosi. Syynä kai se, että syyskuussa on vain 30 päivää. Muissa kuukausissa tässä vertailussa on 31 päivää.

Lokakuun 20. päivä sitten piti laittaa jo lattialämmitystä päälle, ja vuorokautinen sähkönkulutus nousi selvästi. Päivittäisinä käppyröinä lokakuu näytti tältä:

Talo-Rautio. Lokakuun sähkönkulutus.

Jos katsotaan vuosittain eri kuukausien kulutuksia, niin käppyrät näyttävät tältä:

Talo-Rautio. Sähkönkulutus eri vuosina ja eri kuukausina.

Tähän mennessä 10 kuukauden yhteenlaskettu sähkönkulutus vuonna 2017 on ollut 8528 kWh. Tällä vauhdilla koko vuoden kulutus tulee olemaan noin 11000 kWh, tai jopa vähän alle.

Aikaisempien vuosien sähkönkulutus on mennyt näin:
vuosi 2014 = 14.214,2 kWh,
vuosi 2015 = 16.651,6 kWh
vuosi 2016 = 13.219,7 kWh
vuosi 2017 = 11.000,0 kWh?

Vuoden 2014 alussa oli 9kk raksa-aikaa. Asumaan muutettiin syys-lokakuun vaihteessa. Eka vuosi asuttiin suorasähköllä. Lämpöpumppu tuli taloon 21.10.2015 - eli se täyttää tällä hetkellä tasan 2 vuotta. Tunteja ilmasta-veteen lämpöpumpun tuntimittariin on tullut tähän mennessä 3274 tuntia eli se käy 1.637 tuntia vuosittain. Jos lämpöpumpun elinikä on 40.000 tuntia sitten tällä vauhdilla nuo tunnit tulevat täyteen 24 käyttövuoden jälkeen.

Mikäli lämpöpumppu sinne asti jaksaa puksuttaa, eikä pikkuremontteja matkalla tarvita, silloin lämpöpumppu ehtii tienata oman hintansa oikein hyvin. Tietysti tämä ainakin meidän talossa näyttää edellyttävän sitä, että lämmin käyttövesi jätetään tasolle +50C. Sillä jos lämpötila laitetaan takaisin normien vaatimalle tasolle eli +55C:een, sitten lämpöpumppu ei säästä oikein yhtään mitään.

Sademittarin otin myös tänään sisälle ja odottamaan ensi kevättä, ettei se jäädy yöpakkasilla rikki. Lokakuun sademääräksi tuli meidän talon kohdalla 208 milliä, mikä on huima luku, ja kaikkien aikojen ennätys ikinä. Tosin rakentamisen alkaessa syyskuussa 2012 saatiin myös melkoisen hyvin vettä niskaamme. Silloin meillä ei ollut vielä omaa sademittaria käytössä (tontilla ei ollut kuin kellarin monttu), mutta uutisten mukaan oli sateisin syyskuu ikinä:

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sade-ennatys-helsingissa-sateisin-syyskuu-ainakin-168-vuoteen/1893866#gs.vX_lVH4

Tuolloin satoi syyskuun aikana "vain" 160 milliä. Nyt lokakuun 2017 aikana sadettaa saatiin oman mittaukseni mukaan 208 milliä.

Lämmöt päälle ja savut sisään

Tämä oli kait sitten se päivä syksystä, jolloin talvi yllätti autoilijat? Joka vuosihan se sama uutinen tulee lehtiin ja telkkaristakin. Nyt esim. Lempäälässä valtatie 3:lla oli 8 auton ketjukolari:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710202200474349_u0.shtml

Meillä taas oli se päivä vuodesta, kun laitoin lämmöt päälle ja kuinka ollakaan - taas tuli savut sisään. Täsmälleen samalla otsikolla kirjoitin myös viime vuonna lokakuun 6. päivä - tässä linkissä:

https://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/lammot-paalle-ja-savut-sisaan.html

Lämpöjen päälle laittaminen tarkoittaa siis sitä, että nyt laitoin tänä syksynä ekan kerran lattialämmitystä päälle, viime vuonna sama piti tehdä jo 2 viikkoa aikaisemmin, eli 6.10.2016. Savujen sisään tuleminen ei tähän sinänsä liity, mutta joskus sitä vaan sattuu - ja sattui tänään, ja oli sattunut viime vuonnakin just sille päivälle, kun talo oli jäähtynyt sen verran, että takkojen lisäksi tarvittiin jo muutakin lämmitystä. Nyt oli siis ekan kerran ruoho härmässä, auton lasit jäässä ja ihan kunnolla pakkasta aamulla, meidän kotimittari näytti -3,6C pakkasta.

Ensimmäinen pakkasaamu. Lämpötila ulkona -3,6C.



Lähelle -4C on ollut myös Malmin lentoasemalla.

Maassa olevat lehdet jäässä.

Savupiipusta savu kohoaa...

Tällä kertaa laitoin itse asiassa kaikki tulisijat päälle. Meillä on saunassa puukiuas, ja lisäksi 2 takkaa, eli yhteensä 3 tulisijaa. Ja siinä tuli samalla opittua se, että näin ei pidä enää jatkossa tehdä - tai jos tekee, sitten pitää myös jättää kellarin ulko-ovi rakoselleen. Sillä muuten korvausilmaa ei tule tarpeeksi, ja seurauksena on se, että jostain tulipesästä ilma loppuu, sitten se jää kytemään, ja lopulta savut tulevat sisään... Ja kun savut tulevat sisään, seurauksena on luonnollisesti palohälytys ja hälytysten siirtymisen "testaus". Hyvin näytti kaikki toimivan tälläkin kertaa...

Ensin kun paloilmaisin alkaa huutamaan, sen jälkeen
alkaa kännykässä piippailla, kun hälytyksiä tulee talosta
ja viestiä vaimolta, että "ootko lämmittämässä saunaa"?
Joo olin, eli ei tarvitse kutsua palokuntaa paikalle.

Talon pikkuhiljaa valmistuessa tiiveys on sekin koko ajan parantunut. Kun sain tuuletettu savut pihalle takkahuoneesta ja kellarista yleensäkin, kokeilin vielä oven avaamista testaamalla kuinka kova alipaine talossa oli. Oven avaaminen tuntui raskaalta, ja auki työnnetty ovi paiskautui heti takaisin kiinni ja lukkoon saakka. Kas näin:

Parisen vuotta sitten eli 14.10.2015 tein samalle ovelle saman testin - silloin ovi ei mennyt lukkoon saakka, vaikka kiinni se tuli kyllä ihan hyvin, kas näin:

Mikä sitten on parantanut talon tiiveyttä? No ainakin kellari on näiden videoiden välissä paneloitu sisäpuolelta. Lisäksi ulosnäkyvä sokkeli on levytetty ulkoapäin. Puutalon puolella eli ylemmissä kerroksissa on lisätty listoja paikoilleen. Siitä kai tämä kehitys nyt sitten johtuu.

No olisiko pitänyt rakentaa jokaisen tulisijan alle putki, josta tulisi korvausilmaa? En tiedä. Ehkä se olisi ollut hyvä ratkaisu, jos siitä saa tehtyä niin ilmatiiviin, ettei kyseinen putki ole samalla kylmäsilta, joka jäähdyttää takkaa sillä välin, kun takka ei ole käytössä. Nythän esimerkiksi savuhormin kautta tulee tulisijaan ja sieltä huoneisiin korvausilmaa, eli savuhormia ainakaan ei ihan ilmatiiviiksi pysty rakentamaan. Sitä paitsi savupelleissä pitää nykyään olla EU:n määräämä reikä, jotta häkämyrkytyksen vaara olisi pienempi.

Mitään tarvetta kaikkien tulisijojen yhtäaikaiselle käyttämiselle ei kuitenkaan ole. Eli helpoin ratkaisu tässä tilanteessa on tietysti se, että käyttää kaikkia tulisijoja vuoron perään ja silloin korvausilma ei ole ainakaan tähän mennessä loppunut vielä kesken.

Nyt kun on lattialämmöt käännetty päälle, niin tänä vuonna tein ajastuksen lattialämmityksen kiertovesipumpulle niin, että se käynnistyy joka yö klo 24:00 - 05:00 väliseksi ajaksi. Eli viideksi tunniksi joka vuorokausi. Ja kun lattia lämpenee, sen jälkeen myös lämpöpumppu menee hetken viipeellä päälle. Yöllä on pörssisähkön käyttäjälle tarjolla edullista sähköä:

Pörssisähkön hinta. Kalliit tunnit on punaisella.

Viime lokakuussa tein ajastukset toisella tavalla. Silloin lämmitys oli päällä pari tuntia päivällä, ja tunti iltaisin, yhteensä siis 3 tuntia. Nyt siis itselleni on epäselvää edelleenkin se, että kannattaako ilmasta veteen lämpöpumppua käyttää öisin vai päivisin? Kumpi tulee halvemmaksi? Öisin on siis halpaa sähköä, mutta myös matalampi lämpötila, jolloin lämpöpumpun hyötysuhde on heikompi.

Saa nyt sitten nähdä, että miten lokakuun lopun sähkönkulutus tästä kehittyy. Lokakuun alkupuolella eli ensimmäisen 19 päivän aikana sähköä ei ole kovin paljon kulunut, ei ainakaan jos tilannetta vertaa vuoden takaiseen lokakuuhun. Tein yhdistelmätaulukon, jossa 19 lokakuun ekaa päivää on tältä vuodelta 2017, ja päivät 20-30.10 ovat vuodelta 2016. Yhdistelmätaulukko näyttää tällä hetkellä tältä:

Lokakuun alku 2017 ja lokakuun 2016 loppupuoli vertailussa.

Nyt siis tänä vuonna lokakuun sähkönkulutus on ollut noin 20 kWh tai vähän allekin per vuorokausi. Yhteensä 19 päivän aikana sähköä on mennyt tänä vuonna 385,2 kWh. Vuosi sitten koko lokakuun sähkönkulutus oli 1417 kWh ja vuorokausikohtainen kulutus noin 40 kWh:n tasolla - kuten yllä olevasta graafista näkyy. Pudotus on huomattava. Ja suurin yksittäinen tekijä on varmastikin lämpöpumpun lämpimän veden säätö, sillä pudotin sen lämpötilaa +55C:stä +50C:hen. Ja tämä matalampi lämpötila - vaikka ei täytäkään normeja - riittää kuitenkin vallan hyvin, eli mistään ei ole tarvinnut tinkiä. Mutta lämpöpumpun käyttämä sähkö on mielestäni pudonnut aivan oleellisella tavalla.

Mitä siitä sitten voi seurata, jos ja kun +50C käyttöveden lämpötila ei täytä alanormia, joka on +55C? No pahimmillaan voisi tulla legionellabakteereja, ja niistä voisi sairastua. Mutta uudessa talossa, jossa kaikki säiliöt ovat ehjiä - niin sairastumisia ei mielestäni voi mitenkään tapahtua. Siis se on eri vettä se, joka seisoo paikallaan varaajassa, ja se on taas eri vettä, joka tulee suihkussa ja lämpimästä juomavesihanasta (käyden putkea pitkin vesivaraajan läpi).

Eikä se juomavesihanasta tuleva lämmin vesi voi mitenkään lämminvesivaraajan läpi mennessään "tietää" oliko sen varaajan lämpötila +50C vai +55C ja oliko siellä varaajan puolella legionellabakteereita vai ei. Tai kyllä sen verran eroa toki huomaa, että nyt saa hanan vipuvartta enempi kääntää lämpimän veden puolelle mitä ennen oli tarve, mutta muuta käytännön eroa ei ole. Hanan sekoittajassa veden lämpötila tasataan suihkussa käydessä noin +37C -tasolle, eikä +50C tai +55C asteista vettä käytännössä tarvita koskaan.

Syyskuun sähkönkulutus

Syyskuussa sähköä kului 546,1 kWh. Tämä oli taas uusi alarajaennätys - tällä kertaa syyskuulle. Perättäisiä alarajaennätyksiä on nyt tullut jo kolmena perättäisenä kuukautena. Yhtenä taustasyynä todennäköisesti on vesivaraajan lämpötilan pudotus +55C:stä +50C asteeseen. Lämpöpumppu pääsee alempaan lämpötilaan huomattavasti helpommin, ja tämä siis näkyy sähkönkulutuksessa myöskin. Itse asiassa tämän kuun sähkönkulutus syyskuussa eli 546,1 kWh on vähemmän mitä viime kuun eli elokuun kulutus, joka oli 579,2 kWh. Elokuun suurempi kulutus todennäköisesti johtuu siitä, että elokuussa oli 31 päivää - syyskuussa vain 30.

Jos katsotaan neljän perättäisen syyskuun sähkönkulutuksia, niin kehitys näyttää tällä hetkellä tältä:
syyskuu 2014 = 1434,1 kWh,
syyskuu 2015 = 1310,0 kWh
syyskuu 2016 = 740,0 kWh
syyskuu 2017 = 546,1 kWh

Pudotus on ollut huimaa, eli syyskuun 2017 kulutus oli enää reilu kolmasosa siitä, mitä sähköä meni syyskuussa vuonna 2014. Neljä perättäistä syyskuuta ei kuitenkaan ole aivan suoraan verrannollisia keskenään, sillä vuoden 2014 syyskuun päivät 1.9-27.9 olivat rakentamisen aikaista sähköä. 27.9.2014 muutettiin asumaan, ja siitä eteenpäin lukemat ovat asumisen ajalta. Syyskuussa 2015 elettiin vielä suorasähkön aikaa, mutta vuosina 2016 ja 2017 on syyskuun ostosähkö ollut enää se osa, mitä on tarvittu sen jälkeen kun ilmasta veteen lämpöpumppu on ensin ottanut lämpöä ulkoilmasta. Ja edelleen 2017 lukemiin vaikuttaa se, että jokin kuukausi sitten varaajan lämpötilaa pudotettiin 10% eli +55C:stä +50C asteeseen.

Kuukausittaiset käppyrät näyttävät nyt sitten tältä:

Päivittäiset käppyrät näyttävät puolestaan tältä:

Suomen Rakennusmääräyskokoelman D1 osio tässä linkissä

http://www.finlex.fi/data/normit/28208/D1_2007.pdf

määrää, että kylmä vesi ei pääsääntöisesti saa olla yli +20C, ja että lämminvesilaitteiston lämpötila on vähintään +55C. Näillä molemmilla lämpötiloilla pyritään siihen, että lämmin vesi ei sisältäisi haitallisia bakteerikasvustoja. Esim. legionellabakteeri sietää +50C lämpötilan, mutta se kuolee +55C:n lämpötilassa. Edelleen sama säädöskokoelma säätää, ettei lämpimän veden lämpötila saa ylittää +65C, jottei kukaan polta itseään.

No nyt jos lämmin vesi onkin vain +50C astetta, niin se ei tältä osin täytä voimassa olevia normeja. No ei täytä ei. Tosin lämpöpumpun voi ohjelmoida niin, että se lämmittää veden esim. kerran viikossa tasolle +55C, jolloin viimeisetkin bakteerit - myös legionellabakteeri kuolee (jos sellaisia on jostain tullut).

Kuitenkin lämmin vesi "ei tiedä" kuinka lämmin sitä lämmittänyt lämmön lähde oli. Varaajan läpi virtaava lämmin käyttövesi on hanasta tullessaan esim. suihkussa käydessä noin 37-38C, ja se on siis eri vettä, mikä seisoo varaajassa koko ajan paikoillaan - joko +55C tai +50C lämpöisenä. Kun kaikki on uutta ja ehjää, nämä kaksi vettä eivät voi sekoittua keskenään. Eli legionellabakteerilla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä juomaveden joukkoon. Jos talo on vanha ja varaajan sisuskalut ovat syöpyneet puhki, silloin seisova vesi ja sen läpi virtaava vesi tietenkin sekoittuvat.

Mutta - vaikka vesiputkessa seisoviin vesiin tulisikin legionellabakteereita esim. silloin, kun talo on loman aikana pitkään tyhjillään, niin legionellabakteeri kuolee aina, jos se joutuu ihmisen ruuansulatuskanavaan. Eli juotuna vesi ei sairastuta, ja Suomessa hanavettä voi juoda aina - tarvitsematta miettiä esim. sitä, että kauanko vesi on putkessa seissyt. Esim. legionellabakteeri pitää "vetää henkeen", sillä vain keuhkojen kautta se voi sairastuttaa. Tarkemmin asiasta tässä linkissä:

https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/bakteeritaudit/legionella