Aurinkopaneelit asennettu

Aurinkopaneelien asentaminen katolle oli nopea parin päivän juttu, johon itse en osallistunut muuten kuin valokuvaamalla ja siirtämällä katolla olleet kulkusillat eteläiseltä lappeelta pohjoiselle lappeelle ennen asennusten alkamista. Rivipeltikatossa kulkusiltojen kiinnitys oli helppo avata ja kiinnittää samat härpäkkeet taas johonkin toiseen paikkaan.

Kaikki muu eli paneelien asennus, invertteri, tuotannon seuraamiseen tarvittava wifi-tikku ja tarvittavat ilmoitukset sähkön jakeluverkkoyhtiölle hoitui Expower Oy:n toimesta. Kyselin kyllä hintoja talven aikana muutamista muistakin paikoista, ja hintahaarukka oli aika kapea. Itse asiassa kaksi edullisinta hintaa osui melkein eurolleen yks´yhteen. Ja kun itse en hienoista paneeleista juurikaan sen kummemmin ymmärrä (muuta kuin että nykyään melkein kaikki tehdään Kiinassa), niin hintalapulla oli tottakai merkittävä rooli ostopäätöstä tehtäessä.

Korjaan vielä pikkuisen tuota hintahaarukan kapeutta, eli siis ne hinnat joita itse kyselin, ne olivat kaikki hyvin lähellä toisiaan, mikä kai kertoo kovasta kilpailusta alalla. Mutta itse kysymäni hinnat poikkesivat ihan merkittävästi kaikista niistä omatoimisista ovelta ovelle kaupustelijoista, joita tässä on kulkenut pitkin vuotta, ja joilla sattumoisin oli "juuri tälle alueelle tulossa suuri määrä asennuksia aivan kohta", jolloin nopeasti päättämällä olisin vielä ehtinyt mukaan ja saanut tarjoajasta riippuen noin 8-10 kWh:n paneeliston hintaan 17260-21300 euroa. Merkkasin aina jokaisen kävijän jälkeen hinnat ylös, ja kaikki paitsi yksi kaupustelija olivat tässä hintahaarukassa yhtä tarjoajaa lukuun ottamatta - yksi tarjosi 3 kWp:n järjestelmää hintaan 9350 euroa.

Exporin kautta omalle 20 paneelin setille tuli hintaa 10.450€ sis alv 24%, ja 8,2 kWp:n tilaukseen kuului mm:

- 20 kpl LONGi 410 Wp mono half-cell

- 1 kpl invertteri Solis S5-GR3P15K 15KW (Solis S5 3-vaiheinvertteri aurinkosähköjärjestelmiin)

- 1 kpl Solis lähetin USB-liitännällä, WiFi

- nosturivuokra

- plus kaikki kiskot, kiinnittimet, käyttöön opastus, neuvonta yms. Täytyy tässä kohtaa sanoa, että asentajat olivat erittäin ystävällisiä ja osaavia. Koko hommasta jäi itselleni tosi hyvä jälkifiilis.

Kotitalousvähennyksen osuus koko paketista oli 5225€, jolloin tämä kerrottuna 40%:lla ja siitä pois omavastuu 100€, niin verohyöty on (5225€ x 0,4) - 100€ = 1990 euroa eli maksettavaa verojen jälkeen jäi tästä hommasta yhteensä 10450€ - 1990€ = 8460€. 

Sitten voidaankin katsoa koko asennustyö kuvina:

Alkujumppaa itselleni kattosiltojen siirrossa.

Ensimmäinen tavaratoimitus saapunut.

Paketti avattuna.

Paneelien nostoa käynnissä.

Paneelien nostoa käynnissä.

Ensimmäiset paneelit asennettu.

Ensimmäiset paneelit lähikuvassa.

Kiinnitykset lähikuvassa.

Kiskoa lähikuvassa.

Työmaa alhaalta katsottuna.

Valmista tuli.

Valmis asennus toisesta kuvakulmasta.

Invertterin asennus käynnissä.

Mitä aurinkopaneeliston suunnittelussa ja hankinnassa pitää ottaa huomioon?

Yksi huomioitava asia on kallistuskulma. Itselläni katon 
kaltevuus etelää kohden on 23-astetta. Joten sillä mennään.
Tässä kohtaa mitään muita vaihtoehtoja ei ollut. Tai jos oli,
muut vaihtoehdot eivät olisi näyttäneet hyvältä.

Paneelien suuntauksen voisi aina tehdä vaikka
vaakatasoon? Jolloin häviää maksimitehoista
vain 10%. Tosin jos asennuksen tekee jyrkässä
kulmassa etelää kohden, silloin talvituotto on
parempi (vuosituotannon kustannuksella).
Mutta talvellahan sitä energiaa tarvitaan. Tosin
sähköpaneeleissa ehkä sittenkin vuosituotannon
optimointi tärkeintä, koska sähköä voi myydä.

Paneeli voi olla kiinteästi asennettu tai auringon
mukaan kääntyvä, jolloin puhutaan "trackerista",
Trackerin rakentaminen maksaa, mutta se tuottaa
40% enemmän (ainakin on tässä esimerkissä).
Toisaalta - jos asentaa paneeleita 40% enemmän,
lopputulos on sama, mutta ei tarvitse rakentaa ja
huoltaa trackeria. Toinen asia mikä tästä näkyy
on pieni tuotto marraskuulta helmikuulle.
Eli paneeleita ei kannata ennen maaliskuuta
puhdistaa lumesta. Eikä kannata välttämättä 
silloinkaan?

Tämä on monille yllätys. Ihan jo pienikin varjostus
tai yksikin rikkinäinen paneeli koko paneelistossa
voi syödä tuoton nollaan tai puolittaa tuoton.

Koska aurinkopaneeleilla on sellainen kumma ominaisuus, että yksikin rikkinäinen paneeli voi nollata koko paneeliston tuoton, niin paneelit kannattaa samallakin lappeella kytkeä kahteen eri piiriin. Jolloin kun yksi paneeli alkaa esim. vuotaa vettä tai menee muuten epäkuntoon, silloin vian etsintä on helpompaa. Ehjään puoleen ei tarvitse koskea ollenkaan, ja sen tuotto säilyy.

Toinen huomioitava seikka on invertterin koko suhteessa paneeliston kokoon. Itselläni paneeliston koko on 8,2 kWp ja invertterinä on 15 kWh. Tämä "ylisuuri" invertteri mahdollistaa paneelien lisäämisen jatkossa. 

Toinen koulukunta tässä kohtaa ajattelee aivan toisinpäin, eli invertteri alimitoitetaan esim. laittamalla 8,2 kWp:n paneelistolle 6,5 kWh:n invertteri. Jolloin keskipäivällä tuotannon huippu leikkautuu aina pois. Mutta tässä ajattelussa ideana on se, että ikääntyessään paneeliston tuotto voi 25 vuodessa tippua 20%. Jolloin se madaltunut tuotto jo hyvin mahtuu tuon 6,5 kWh:n sisään. Lisäksi pienempi invertteri on muutaman satasen halvempi ostaa (vaikutus kokonaishintaan on omasta mielestäni yhtä tyhjän kanssa).

Nyt parin viikon kokemusten jälkeen parista asiasta yllätyin itsekin. Toinen on pölyn määrä. Että miten paljon pölyä kertyy - ja miten vähän se kuitenkin vaikuttaa kokonaistuotantoon, joka ei ole parin viikon aikana laskenut mihinkään, vaikka uutena paketista vedetyt paneelit onkin parin viikon aikana keränneet pölyä jo aivan valtavasti:

Vaikka pölyn määrä ei vaikuta tuottokertymiin käytännössä mitään (en ole ainakaan huomannut tuotannon romahtamista nyt 2 viikon aikana, jona aikana tuotanto ei ole laskenut lainkaan), niin toinen yllättävä tekijä oli pilvet. Kun pilvi sattuu kohdalle ja peittää auringon, se voi viedä hetkellisesti tuotantoa pois jopa 80%, kas näin - tässä esimerkki muutamilta päiviltä, jolloin tuotantokäppyröistä pilviset minuutit tai tunnit näkee selvästi:

Pilvisyydestä johtuen myös päivän tuotto voi vaihdella selvästi. Tähän mennessä 2 viikon aikana itselläni huonoin tuotto on ollut 11,8 kWh (2.5.2023) ja toistaiseksi paras päivä oli 45,8 kWh (28.4.2023). Uskoisin, että mitä lähemmäs kesää mennään, sitä suurempia päivätuottoja on vielä edessäpäin.

Joissakin kuvissa näkyy talon katolla myös tuulimylly. Siitä sitten oma juttunsa joskus myöhemmin.

Ilma-vesi-lämpöpumpun asennus alkoi

Tänään alkoi ilma-vesi-lämpöpumpun asennus. Taloon tulee Viessmannin 200-S AWB 8,3 kW:n saksalaisvalmisteinen invertteripumppu. Asennettuna hintaa 8600 euroa. Tavoitteena on saada säästöjä sähkön hinnassa, sekä ympäristöystävällisyys.

Aika tulee näyttämään, saavutetaanko tavoitteista kumpaakaan?

Ainoa mikä on varmaa, on kulut ja se että laite on romu 200 käyttökuukauden jälkeen. Sen jälkeen sen voi kärrätä kaatopaikalle. Onko se sitten tienannut omana elinaikanaan omaa hintaansa, ja jos onkin - oliko järkevää saada pieni sähkön säästö sillä, että taas menee kaatopaikalle sähkö-elektoroniikka romua aika paljon. Saadaan niistä toki ehkä jotain kierrätykseenkin, ja uudelleen käyttöön.

Äärimmäisen ihailtavaa on kuitenkin se, että koko ajan uusiin omakotitaloihin asennetaan myös paljon maalämpöpumppuja. Vantaan asuntomessuillakin joka toisessa talossa oli maalämpö. Maalämpöjärjestelmä verrattuna ilma-vesi-lämpöpumppuun verrattuna on puolta kalliimpi. Vantaan asuntomessuilla maalämmöllä aletaan murskaamaan puolta pienempiä sähkönkulutuslukuja, mitä meidän talossa on. Meillä ekana vuotena sähköä meni noin 17000 kWh, kun oli lauha talvi ja suora sähkölämmitys. Lämpimiä neliöitä meidän talossa on 241m2.

Melkein samalla rahalla (siis ilma-vesi-lämpöpumpun hinnalla eli 8600 eurolla) olisi voinut saada myös aurinkosähköpaneelit. Siinä mielessä valinta tuntuu nyt hyvältä ja oikeaan osuneelta, että jos katsotaan vaikka ensi viikkoa, niin tasaisen harmaalta taivaalta ei varmaankaan kovin paljon valoa saada, mutta lämpöpumppu käy aina, kun on tarve - ihan vaikka keskellä yötä.

Ja mitä tuo invertteri sitten tarkoittaa? Lämpöpumppuja on kahta mallia, ne ovat joko "on/off" tai "invertteri" ohjattuja. Erona on siis kompressorin ohjaus. Kompressori on koko järjestelmän kriittisin osa, ja sillä tulee tiettyjen käynnistyskertojen jälkeen tunnit täyteen. Sitten se menee rikki - ihan samoin kuin tietokoneen kovalevy. Silläkin on tietty käynnistyskertojen määrä, ja sen jälkeen kone ei enää käynnisty.

"On/Off" -malleissa, kun kompressori kytkeytyy päälle niin se käy vakionopeudella ja kaasu pohjassa, kunnes sisäyksikön termostaatti havaitsee, että haluttu lämpötila on saavutettu. Silloin kompressori pysähtyy. Kompressori käynnistyy taas uudelleen sitten kun sisälämpötila (tai veden lämpötila) laskee riittävästi.

"On/off" -malliset lämpöpumput ovat jäämässä pikku hiljaa pois "invertteri" -mallisten lämpöpumppujen tieltä. Maalämpöpumpuista silti melkein kaikki nyt myytävät mallistot ovat ns. "on/off" -tyyppisiä, ja siksi mitoitus lasketaan noin 80%:iin, ettei laite käynnistyisi liian usein ja ettei se kävisi ns. "lyhyttä pätkää", jolloin kompressorin käyttöikä jäisi hyvin lyhyeksi.

"Invertteri" -mallissa lämpöpumpuissa kompressorin kytkeytyessä päälle, se käy aluksi nopeasti, kunnes haluttu lämpötila on saavutettu. Sitten kompressori hidastaa pyörimisnopeuttaan ja käy optimi-teholla pitäen tällä tavalla yllä säädettyä lämpötilaa. Esimerkiksi tässä meidän ilma-vesi-lämpöpumpussa tehoalue voi vaihdella täysin portaattomasti välillä 1 kW >> 8,3 kW.

 "Invertteri" -mallisten lämpöpumppujen etuna on siís nopeampi ja tasaisempi lämmitys.

Ensimmäisen asennuspäivän aikana saatiin ulkoyksikkö telineelle, sisäyksikkö seinään ja yksi reikä seinään. Asennukset jatkuvat taas huomenna.

Ulkoyksikkö on saatu telineilleen. Läpivienti reikä alhaalla oikealla.

Sama sisäpuolelta, sisäyksikkö on saatu seinälle.

Sama lähempää. Sisäyksikkö on paljon pienempi mitä maalämmössä olisi ollut. Maalämpö meille piti aluksi tullakin.

Nyt näkyy ulkoilma kellarin teknisen tilan seinän läpi.

Asentajien pikkunippelit ja ohjeet kodinhoitohuoneen lattialla.

Kupariset liuosputket on hyvin eristetty.