Havaintoja maalämmön mitoituksesta ja sähkön hinnoista 1/2019

Helsinki korotti kaukolämmön hintojaan viime syksynä noin 20%:n kertakorotuksella, ja ilmeisesti vielä ensi keväällekin 2019 on luvassa jokin pienempi korotus. Kaukolämpö ei tietenkään ole ainoa eikä pakollinen ratkaisu minkään taloyhtiön lämmitykseen, joten jos joku haluaa miettiä muitakin vaihtoehtoja, niin aina on vapaus valita.

Nyt eräs helsinkiläinen rivitaloyhtiö on siirtymässä maalämpöön aivan näillä näppäimin. Taloyhtiössä on lämmitettäviä asuinneliöitä yhteensä 2456m2. Ensimmäinen tarjouskilpailu toteutettiin niin, että pyydettiin tarjouksia maalämmöstä taloyhtiön olemassa olevilla pinta-ala, energiankulutus yms. tiedoilla ja tarkoitus oli vertailla saadut tarjoukset. Siitä hommasta ei tullut yhtään mitään.

Ensinnäkään kaikki tarjoajat eivät suostuneet edes maalämpöratkaisua tarjoamaan. Yhden myyntimiehen mielestä VILP olisi ollut parempi, ja hänellä oli siihen oma hinta ja omat - kieltämättä erittäin hyvät ja loogiselta tuntuvat perusteet. Tarjouksia pyydettiin 4 kpl, ja loput 3 tarjosivat maalämpöpaketit, joissa kaikissa oli eri hinta ja erilaiset sisällöt. Sisältöerot oli melkoiset, hintaeroista nyt puhumattakaan. Ja jokaisen myyjän mielestä toiset kilpailijat olivat väärässä, ellei jopa vähän kieroja huijareitakin siinä samalla. Nopeita päätöksiäkin kärtettiin milloin milläkin hyvällä extra-edulla tai verukkeella.

Siinä tilanteessa ei auttanut muu kuin palkata konsulttitoimisto laskemaan, että mitä oikeasti tarvitaan, ja sen jälkeen kun mitoitukset on saatu kohdilleen, sitten saman konsulttitoimiston tehtäväksi tuli pyytää uudet tarjoukset ja vertailla ne.

Jos en itse isännöitsijänä ollut onnistunut saamaan samalla sisällöllä vertailukelpoisia tarjouksia, niin ei siinä onnistunut konsultiksi valittu insinööritoimistokaan. Kaksi kärkiehdokasta kuitenkin saatiin sen verran hyvin samalle viivalle, että näistä voitiin valita parempi ja tarjousvertailuvaihteesta päästiin toteutusvaiheeseen.

Toteutukseen valitussa vaihtoehdossa pumput on 3 kpl Boschin 7000 LW EHP 38 kW:n pumppuja. Lämminvesivaraajiksi tulee 2 kpl 750 litraisia varaajia, joihin tulee kumpaankin yksi 9 kWh:n sähkövastus. Lämpökaivoja tulee 11 kpl, kussakin 300 metriä hyötysyvyyttä, jolloin hyötysyvyyden yhteismäärä on 3300 metriä.

Hetkinen?

Eikös aikaisemmin ollut sellainen peukalosääntö, että tarvitaan yksi metri kalliokaivoa yhtä neliömetriä kohden? Eli jos on vaikkapa 200 neliön omakotitalo, niin siihen riitti 200 metrinen kaivo (plus mahdollinen pehmeän pään putkitettava osuus siihen yläpuolelle). Niin miksi nyt tällä kertaa yhteensä 2456 neliön lämmitettävä ala vaatiikin kalliokaivoa huikeat 3300 metriä, eli 1,34 metriä per neliö?

Syynä on se, että mitä lyhyempi kaivo, sen kylmempi paluuneste. Ja sama toisinpäin - kun kalliokaivoa tehdään pidemmälti, paluunesteen lämpötila on korkeampi, ja sen myötä lämpöpumpun hyötysuhde on parempi ja sähköä kuluu vähemmän. Myös lämpöpumppu rasittuu vähemmän ja kestää pidempään. Näin se on nyt nykyään laskettu.

Omakotipuolella nopeimmat kaupat tekee kuitenkin aina sellainen maalämpömyyjä, jolla riittää pokkaa alimitoittaa systeemi kaikkein eniten, ja yksi alimitoituksen työkalu on jättää kallioreikä liian lyhyeksi. Ei se välttämättä jäädy, mutta sieltä saatava haalea paluulämpö vaatii lämpöpumpulta enempi tehoja, tai pahimmassa tapauksessa lyö sähkövastukset päälle. Eli halvan maalämmön ostaja pissaa pitkässä juoksussa omille nilkoilleen, jos mitoitus ei ole kaikilta osin riittävä.

Ei tämänkään rivitaloyhtiön maalämpöjärjestelmä silti ole 100%:n tehoasteelle mitoitettu. Vaan oletus on, että kovimpina pakkaspäivinä tarvittava lisälämpö tehdään sähköllä keskimäärin muutamana päivänä vuodessa.

Miksi näin?

No nyt 3 lämpöpumppua tekee lämpöä sen verran mitä pystyy. Olisi jonon jatkoksi vielä voitu laittaa vaikka neljäskin lämpöpumppu, mutta jos se käynnistyy kovina talvina vain hetkeksi ja keskimäärin kolmen vuoden välein, niin se ei kannata. Mieluummin tehdään sitten muutama päivä vuosittain lisälämpöä sähkövastuksilla.

Tämä viisaus pätee omakotitalopuolelle myöskin. 100%:n teholle mitoitettu järjestelmä tekee tosi kalliisti ne viimeiset prosentit, plus käy turhaa pätkäkäyntiä kesäisin, ja se kuluttaa kompressoria. Tässä rivitaloesimerkissä todennäköisesti jo yksikin pumppu pystyy tekemään kesäisin käyttövedet, jolloin 2 muuta pumppua ei käynnisty ollenkaan. Näin vältetään pätkäkäynti kokonaan.

Samalla kun taloyhtiö siirtyy maalämpöön ja sähkönkulutus moninkertaistuu verrattuna siihen mitä se oli aikaisemmin, niin nyt samalla kilpailutetaan sähkösopimus myöskin. Sähkön hintaan kuitenkin vaikuttaa aina myös se, että kuinka paljon sähköä vuosittain käyttää. Mitä suurempi kulutus, sen halvemmalla ne kWh:t pystyy ostamaan.

Sähkösopimuksen voi tehdä joko toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena. Määräaikainen sopimus voi olla esim. 1v, 2v tai 3-vuotinen. Erikoisin ilmiö tässä kohtaa (siis tällä hetkellä tammikuussa 2019) on se, että halvimmat kWh:t tarjotaan joko 2v tai 3v määräaikaissopimuksissa. Siis mitä pidemmän sopimuksen asiakas suostuu tekemään, sitä halvemmalla sähköä saa ostaa.

Hetkinen? Miksi näin?

Hyvä kysymys. Olettaisin, että sähkön myyjillä on sellainen näkemys, että seuraavina vuosina sähkön hinta laskee? Oletus voi perustua esim. siihen, että noususuhdanne on juuri taittunut tai taittumassa. Eli jos alkaa lama, silloin teollisuus käy hitaammalla, ja sähköä tarvitaan vähemmän. Samalla jos ja kun sähköä tarvitaan vähemmän, niin sähkön tuotantomäärät uhkaavat samaan aikaan lisääntyä. Jonain päivänä varmaakin Olkiluoto-3 valmistuu, ja sen jälkeen sähköstä voi olla ylitarjontaa?

Viime aikoina sähkön hinta on ainakin 1-2 vuoden aikana noussut. Sekin voi olla syynä sille, että nyt povataan tuleville vuosille pientä laskua? No, jos sähkön hinta saattaa laskea, niin sähkönsiirtohinta takuulla nousee, ja voi nousta sähköverotkin. Joten kokonaishinnat varmaankin nousevat siitä, mitä ne ovat nyt. Mutta sähkönmyyjät eivät ota veroihin tai siirtomaksuihin mitään kantaa, vaan ne aina lisätään siihen sähkön hinnan päälle.

Mikäli sähkön myyjät olettaisivat sähkön hinnan nousevan vielä lisää, niin silloin 3-vuotinen määräaikaissopimus pitäisi olla kaikkein kallein ratkaisu, jos sähköä haluaa ostaa kiinteillä hinnoilla määrätyn ajan?

Nykyisin maalämpö tulee myös yli puoleen uusista omakotitaloista (siitäkin huolimatta ettei uusissa taloissa ole ominaiskulutusta juuri ollenkaan). Ja maalämpöä myydään omakotitalorakentajille erittäin aggressiivisesti ja myynnin tuoksi hyvin laadituilla Exceleillä. Näissä Exceleissä on erittäin taitavasti laskettu jokaiselle vuodelle tietty määrä sähkön hintaan korotusta, jolloin maalämpöinvestoinnin takaisinmaksuajaksi saadaan näyttämään erittäin lyhyeltä. Itse olen kuitenkin asunut omassa talossani jo 4 vuotta, ja ainakaan sinä aikana sähkö ei ole kallistunut ollenkaan. Päin vastoin kilpailuttamalla olen saanut poljettua yksikköhintoja alaspäin.

Uusissa taloissa on myös energiankulutusarvio laskettu usein hieman yläkanttiin. Meillä rakennusluvan liitteenä oli energiaselvitys, jonka mukaan talon olisi pitänyt kuluttaa 26000 kWh vuosittain. Kun oli eka vuosi asuttu suorasähköllä, sähköä oli kulunut 12kk aikana vain 17000 kWh. Toki meidän talon tapauksessa eka vuosi oli sellainen kalenterivuosi johon sattui noin 20% leudompi talvi. Se toinen 20% jäätiin lasketusta tasosta perään siksi, että kellaritalossa on 3-kerrosratkaisu, joka on energiatehokkaampi kuin jos kaikki tilat olisivat sijoitettu vaikkapa yhteen kerrokseen. Jos vielä lattiarakenteeksi valitaan tuulettuva rossipohja, silloin pakkanen pääsee talvella myös lattian alle. Kellaritaloissa pakkanen ei pääse lattia alle, mutta tätä nykyisissä energialaskelmissa ei huomioida mitenkään.

Kuva bongattu jostain netistä.

Tammikuun sähköt 305,48€ / 2783 kWh

Nyt saapui tammikuun sähkölasku. Maksettavaa tuli yhteensä 305,48€. Kulutus oli 2783 kWh, ja tammikuun keskilämpötila Vantaalla oli -10,3C. Nämä kolme lukua olivat omalla sarallaan kaikki myös tähänastisia ennätyksiä asumisen ajalta. Koskaan ennen ei ole ollut näin kylmä - ja koskaan ennen ei ole mennyt kuukaudessa näin paljon sähköä - vaikka nyt meillä on ollut myös se ilmavesilämpöpumppukin viime lokakuusta lähtien.

Ja lämpöpumppu toki kävi yhtä päätä ja yötä päivää aina silloin kun pakkanen laski -15C tienoille, kunnes se sitten sammutti itse itsensä noin -17C kohdalla. Sen jälkeen talo jäi pelkän suorasähkön ja polttopuiden varaan. Ja niin kuin noista äskeisistä kulutuslukemista näkyy, ihan pelkillä polttopuilla ei olisi mitenkään pärjätty. Sähköäkin tarvittiin lämmityksen avuksi aika reippaasti.

Päivitin nyt tämän ja aiemminkin saapuneita asumisen kuluihin liittyviä laskuja, jotka ovat kaikki omalla välilehdellään tässä linkissä, ihan asumisen alusta asti:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/kustannukset-asuminen.html

Kilpailutin sähkösopimuksen reilu vuosi sitten, ja nykyinen sähkösopimus päättyy marraskuussa 2016. Sitten voisi tehdä taas uuden kilpailutuksen, ja kannattaakin tehdä, koska sähkön hinta on ollut jatkuvassa luisussa jo vuodesta 2011 lähtien. Tällaisessa alaspäin luisun tilanteessa aina kun kilpailuttaa, niin aina saa paremmat eli edullisemmat yksikköhinnat. Se vaihtuuko sähköntoimittaja, sitä en osaa sanoa - viimeksi kun kilpailutin, niin ei vaihtunut.

Satuin nimittäin soittamaan Vantaan Energialle, että mikä on irtisanomisajan pituus, kun olisi tarkoitus kilpailuttaa oma sähkösopimus. Siinä sitten puhelun aikana he kysyivät, että mitä muualla tarjotaan, ja kun sen heille kerroin, niin siinä puhelun aikana Vantaan Energia kertoi, että he pystyvät ihan siihen samaan. Eikä sitten tarvinnutkaan sähköyhtiötä vaihtaa. Mutta sähkön yksikköhinnat kyllä laskivat ihan tuntuvasti.

Nyt pitää sitten seuraavalla kilpailutuskerralla ensi syksynä miettiä sitäkin, että missä muodossa sähkön haluaa ostaa, eli pitäisikö siirtyä pörssisähköpohjaiseen sopimukseen? Se lienee ostomenetelmänä kaikkein halvin. Siis ihan sama kuin pankkimaailmassakin, ei kait kukaan tänäpäivänä enää ota pankkilainaa pankin omiin viitekorkoihin sidottuna? Vaan nykyään pankkilainan korko on yleisimmin Euribor plus pankin oma marginaali siihen päälle. Tai sitten tehdään kiinteäkorkoinen sopimus tietyksi ajaksi eteenpäin.

Tuo Euribor sidonnaisuus on käsittääkseni se yleisin käytössä oleva tapa tällä hetkellä. Ja sähkön myynnin puolella on juurikin sama idea tulossa käyttöön nyt niin, että tuntihintaisen pörssisähkön päälle lisätään sähkönmyyjän oma marginaali. Enää sähköyhtiö ei etukäteen kerro, että mitä sähkö maksaa esim. päivällä tai yöllä tai jollain muulla etukäteen ilmoitetulla kilovattihinnalla. Siinä etukäteishinnassa kun on pakostakin myyjän riskilisät päällä. Eihän myyjäkään voi etukäteen ja tarkasti tietää, että miten sähkönhinta tulee kehittymään. Kilpailutuksen yhteydessä pitkiä sopimuskausia tarjotessaan myyjän näkemys on kuitenkin se, että sähkön hinta tulee jatkossakin laskemaan, jolloin mitä pidempi sopimuskausi, sitä parempi sähkön myyjälle.

Nyt itse olen kuitenkin hiukan epävarma, että onko tämä pörssisähkö nyt sittenkään se oikea ja paras vaihtoehto minun tapauksessani, kun meillä on tuo ilmavesilämpöpumppu? Jolloin silloin kun sähköä (esim. tuo nyt päättyneen tammikuun esimerkkitapaus), niin silloin kun sähköä oikeasti tarvitsen ja sitä menee paljon, niin silloin se on myös paukkupakkasten hetkellä pörssissä ihan jumalattoman kallista, joskus voi tulla hyvinkin korkea hintapiikki. Nyt nykyisellään nämä hintapiikit eivät näy omassa sähkölaskussani käytännössä mitenkään. Mutta jos siirtyisin pörssisähköön, ja ilmalämpöpumpusta johtuen tarvitsen sähköä juuri silloin kun on tosi kylmä, ja sähkö maksaa tosi paljon - niin onko se sitten viisasta? En tiedä. Pitää syksyyn mennessä vähän pohdiskella ja laskeskella.

Nyt tähän mennessä eli helmikuun ensimmäisen 18 päivän osalta sähköä on mennyt 713,8 kWh, ja tähänastisen helmikuun keskilämpötila on ollut -0,2C. Viime vuonna helmikuun keskilämpötila oli ihan sama, eli +/- 0,0C ja sähköä meni koko helmikuun aikana silloin 1709 kWh, eli kyllähän tuo lämpöpumppu selvästi säästää, jos on lauha talvi tai lauha talvikuukausi. Nyt kun helmikuusta puuttuu vielä 11 päivää, niin näillä näkymin koko kuukauden kulutus olisi luokkaa 1200-1300 kWh, eli noin kolmanneksen tai neljänneksen pienempi mitä viime vuonna.

Sellainenkin ilmiö tai käyttökokemus ilmavesilämpöpumpun kanssa on nyt tullut, että ekana asumisvuotena, kun oli pelkkä suorasähkö, niin silloin ylivoimaisesti eniten kului halpaa yösähköä. Kaikki sähkölämmitys oli ajastettu toimimaan pelkästään öiseen aikaan. Mutta nyt kun ilmavesilämpöpumppua ei kannata kylminä yön tunteina käyttää, niin nyt selvästi eniten kuluukin päiväsähköä - siis sen verran mitä kuluu. Eli ilmalämpöpumpulla saatu sähkön säästö ei kokonaisuudessaan käänny euroiksi, koska pumpun käyttämä sähkö on sitä kalliimpaa sähköä. Maalämmössä tätä "ongelmaa" ei tule, jos maalämpöä haluaa käyttää halvalla yösähköllä, niin se on ihan mahdollista, koska maan alla on yölläkin yhtä lämmintä.

Mutta ilmalämpöpumpun kanssa silloin kun sähköä kuluu (kun pumppu ei ole päällä), niin silloin se sähkö on myös pörssissä tosi kallista. Ja sama juttu maalämpöpumpun kanssa, jos maalämpö onkin mitoitettu niin, että sen teho kattaa vain esim. 80% huippukulutuksesta, niin sähkövastukset napsahtaa päälle just silloin, kun sähkö on kallista. Tämä ilmiö aiheuttaa siis hiukan pohtimista siinä suhteessa, että kannattaako pörssisähkösopimusta näistä lähtökohdista tehdä?

Vantaan Energian asiakaspalvelun aulatila. Kuva otettu samalla,
kun hain lämpökameran lainaksi. Sähkösopimuksissa mieluusti suosisin
paikallista yhtiötä (joka kotiuttaa voittoja kotikaupunkiin), jos sähkönosto näin
vaan on suinkin mahdollista. Toistaiseksi on ollut.