Ilmankosteudesta prosentit hukassa?

Tuolla alempana "vettä riittää..." postauksen kommenttikentässä tuli puhetta ilmankosteudesta, ja huomasin siihen liittyen muutamia kummallisuuksia.

Vettä muuten riittää...! Siitä siis kirjoittelin tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/01/vetta-riittaa.html

Neljä päivää sitten kun pumppaamon tuloputki jäätyi, niin sen jälkeen olen neljänä päivänä pumpannut kunakin päivänä noin 250 litraa vettä, eli tähän mennessä jo kokonaisen kuution! En ymmärrä mistä se määrä vettä hyvin ojitetulle tontille voi tulla? Ja nyt kun on vielä tällaiset paukkupakkasetkin, niin tuollainen 2 kuution viikkovauhti tuntuu aika suurelta. Tulee jo mieleen sellainenkin, että olisiko tuossa talon ohi menevässä vesilaitoksen runkoputkessa joku pieni vuoto? On se putki nimittäin vuotanut useasti ennenkin, ja vesi on tulvinut muutaman kerran ihan kadulle saakka (vaikka itse putki on 4 metrin syvyydessä).

Juuri tätä kirjoittaessani on päällä pakkasennätykset, sillä omista mittareista toinen näyttää -27,6C ja toinen -28,4C pakkasta (mittarit ovat eri puolilla taloa, imuaukon luona on "kylmempää"). Virallinen lämpötila Vantaalla on kuitenkin 5km päässä Helsinki-Vantaan lentokentällä, jossa lentokentän mittari näyttää tällä hetkellä -26,2C. Tämä näkyy jo sähkönkulutuksessakin, joka on nyt noin 3-kertainen tavanomaiseen talvipäivään verrattuna, eli toissapäivänä sähköä meni 142,2 kWh ja eilen sähköä oli mennyt 151,7 kWh.

Ja nyt otsikon aiheeseen eli ilmankosteus, ulkoilmassa tilanne näyttää nyt tältä:

Ulkoilman lämpötila ja kosteus. Paukkupakkasella kosteus laskee?

 Paukkupakkaset alkoivat muutama päivä sitten. Sitä jotenkin haluaisi ajatella niin, että kylmempään ilmaan mahtuu vähemmän kosteutta, jolloin jos lämpötila laskee - silloin kosteusprosentin pitäisi nousta? Ja jos lämpötila laskee riittävästi, silloin kosteus ei enää mahdu ilmaan, ja se alkaa tiivistymään pinnoille. Muodostuu siis kesäinen aamukaste kylmän yön jälkeen... Mutta pakkasilmassa tämä näyttääkin menevän ihan eri tavalla? Samalla kun pakkasta tulee lisää (tätä on nyt jo jatkunut joitakin päiviä), niin samalla myös kosteusarvot laskevat??? Tarkistin ilmatieteenlaitoksen nettisivuilta, että tämän hetkinen kosteus Vantaalla tosiaan on noin 70%, joten oma mittarini ei näytä väärin. En tiedä onko se näyttänyt väärin sitten joitakin päiviä aiemmin, jolloin ilman kosteus lähenteli 100%:ia?

Huoneilman kosteus on vähentynyt samaan tahtiin, ja jo paljon pidempään:

Työhuoneen lämpötila ja kosteus keskimmäisessä kerroksessa 23.11.2015 - 07.11.2016.

Noissa käppyröissä on pari erikoista piirrettä. Ensinnäkin lämpötiloissa näkyy syvä sukellus joulun pyhinä, kun ei oltu kotona, ja kun lämpötilan annettiin laskea +16-17C tuntumaan. Luulisi, että lämpötilan lasku olisi voinut johtaa kosteusprosentin kasvuun, mutta näin ei näytä käyneen. Kosteusprosentin lasku on jatkunut joulunakin tasaista vauhtia (lämpötilan hetkellisestä putoamisesta huomimatta), ja se jatkuu edelleenkin... Nyt mennään tällä hetkellä noin 23%:n tienoilla. Eli kuivaa on sisäilma.

Mutta kun kukaan asukkaista ei ole saanut oireita, en ole ilmankostutinta vielä hankkinut. Kesällä sisäilman kosteus on meillä ollut 40-50%:n välissä (katsoin käppyrää vähän enempi taaksepäin - sitä riittää huhtikuulle asti, jolloin nämä mitta-anturit tuli hankittua).

Nyt kun sisäilman kosteudesta aloin kirjoittelemaan, niin kovin kaukana aihepiiristä ei ole myöskään sisäilmaongelmat, joihin myös oman työni puolesta törmään aina silloin tällöin. Sisäilmaongelmien aiheuttaja ainakin joskus ellei yleensä aina on kosteus. Se jos tiivistyy rakenteisiin, niin seurauksena voi olla mikrobikasvustoja. Siksi taloissa on kosteussulut, ettei lämpimän sisäilman kosteus pääsisi niin syvälle (seinä/katto)rakenteisiin, että se seinän jäähtyessä tiivistyy ja kastelee paikat niin kuin aamukaste kesäisin kastelee nurmikot.

Mutta nyt jos sisäilman kosteus tuppaa lämmityskaudella kovasti putoamaan, niin onko riski kosteuden tiivistymisestä sittenkään niin suuri kuin on pelätty? Siis jos sisäilmassa ei talvikaudelle ole juurikaan kosteutta, niin mihin se voisi sitten tiivistyä? Tilanne tietysti muuttuu sitten jos käytetään ilman kostuttimia. Mutta siltikin seinien läpi menevä lämpövuoto yleensä kuivaa paikat. Siis jos lämpövuotoa on. Nykyajan taloissa sitä ei enää juurikaan ole.

Nykyajan taloissa on siis kaksi ongelmakohtaa. Toinen niistä on kerroksellinen rakenne. Eri kerrosten väliin voi tiivistyä kosteutta. Ja toinen ongelma on se, että jos sitä kosteutta jostain syystä pääsee tai tiivistyy rakenteisiin, niin nykyään ei enää ole seinän läpi menevää lämpövuotoa (U-arvot on niin hyvät), että se kosteus pääsisi kuivumaan joskus.

Lämmityskausi alkoi



Kylmän ja kostean alkukesän aikana kävi jo joitakin kertoja mielessä, että pitäisikö laittaa takka päälle. Ei tullut kuitenkaan laitettua. Mutta nyt tänään kun oli taas kylmä ja kostea päivä, niin tänään laitoin pesällisen puita olohuoneen isoon takkaan. Se olikin nyt ensimmäinen kerta sitten viime kevään ja nuohouksen jälkeen. Nuohooja kävi meillä juhannuksen tienoilla.



 

Takka ennen sytyttämistä, aika puhdas nuohouksen jäljiltä.

Takkatulta on kiva katsella, ja koirakin tykkää lämmitellä.

Lämpötilan takan ylä- ja alakulmassa lämmittämisen alkaessa. Eli ei täällä nyt varsinaisesti kylmä vielä ollut.

 

Wainu -valvontajärjestelmän mukaan työhuoneen lämpötila oli 20,8C, yläkerran makuuhuone 21,1C ja ulkolämpötila 12,1C.

 

Työhuoneen lämpötila 20,7C ja kosteus noin 53%. Saapi nähdä miten käppyrät muuttuvat sitten kun lämmityskausi oikein todenteolla alkaa. Nyt loppuviikoksi on taas luvattu lämmintä, joten takkaa tuskin tarvitsee käyttää pitkiin aikoihin.

Nyt kun ilmat lähtevät talvea kohden viilenemään, niin aloitetaan tällä kertaa lämmittäminen puilla. Lattialämmityksen kiertovesipumppu on ollut poissa päältä koko kesän, eikä sen käynnistämisen kanssa ole mitään kiirettä. Laitetaan se sitten päälle, kun on sen verran kylmää että lattialämmitys alkaa tuntua tarpeelliselta.

 

Viime vuoden lokakuussa kun muutettiin asumaan uuteen taloon, niin lattialämmitys (suorasähköllä) oli päällä, ja jo heti lokakuun sähkönkulutus 2014 oli 1671 kWh. Kun lattialämmitys joulukuussa laitettiin pelkälle yösähkölle (takkaa ei voitu syksyllä 2014 paljon käyttää, kun talo oli jo valmiiksi lämmin), niin tammikuun 2015 sähkönkulutus oli samaa luokkaa kuin lokakuussa eli 1629 kWh.

 

Helmikuussa 2015 sähköä meni 1709 kWh. Viimeksi päättyneen kuun eli elokuun 2015 kulutus oli 1275 kWh. Katsotaan millaisia lukemia nyt syksyä vasten tulee, jos lämmitellään ensin alkuvaiheessa syksyä ihan vaan pelkillä polttopuilla.