Lokakuun ostosähkönkulutus 1129,8 KWh

Lokakuussa ostosähköä kului 1129,8 kWh. Eli suunnilleen saman verran kuin vuosi aikaisemminkin meni, lokakuussa 2022 kulutus oli 1099,7 kWh.

Lokakuun oma tuotanto aurinkopaneeleista oli lokakuussa 316 kWh, josta omaan käyttöön kului 160 kWh ja myyntiin meni loput eli 156 kWh. Oma tuotanto on pudonnut 79% huipputasosta, sillä toukokuussa 2023 tuotantoa oli 1499 kWh, nyt enää vain 316 kWh.

Tässä vielä kulutukset graafisesti.

Elokuun ostosähkönkulutus 538,3 kWh

Elokuussa 2023 ostosähköä kului 538,3 kWh. Aurinkopaneelit tuottivat 892 kWh, josta myyntiin meni 612 kWh ja omaan käyttöön 280 kWh. Myyntisähköstä valtaosa tuli päivällä, jolloin kukaan ei ollut kotona, ja yösähköä ostettiin valtaosa eli 352,37 kWh, joka valtaosin kului sähköauton lataamiseen. Päiväsähköäkin ostettiin 185,9 kWh eli noin 6 kWh per päivä.

Tässä samat asiat graafisesti:

Aurinkopaneelit asennettu

Aurinkopaneelien asentaminen katolle oli nopea parin päivän juttu, johon itse en osallistunut muuten kuin valokuvaamalla ja siirtämällä katolla olleet kulkusillat eteläiseltä lappeelta pohjoiselle lappeelle ennen asennusten alkamista. Rivipeltikatossa kulkusiltojen kiinnitys oli helppo avata ja kiinnittää samat härpäkkeet taas johonkin toiseen paikkaan.

Kaikki muu eli paneelien asennus, invertteri, tuotannon seuraamiseen tarvittava wifi-tikku ja tarvittavat ilmoitukset sähkön jakeluverkkoyhtiölle hoitui Expower Oy:n toimesta. Kyselin kyllä hintoja talven aikana muutamista muistakin paikoista, ja hintahaarukka oli aika kapea. Itse asiassa kaksi edullisinta hintaa osui melkein eurolleen yks´yhteen. Ja kun itse en hienoista paneeleista juurikaan sen kummemmin ymmärrä (muuta kuin että nykyään melkein kaikki tehdään Kiinassa), niin hintalapulla oli tottakai merkittävä rooli ostopäätöstä tehtäessä.

Korjaan vielä pikkuisen tuota hintahaarukan kapeutta, eli siis ne hinnat joita itse kyselin, ne olivat kaikki hyvin lähellä toisiaan, mikä kai kertoo kovasta kilpailusta alalla. Mutta itse kysymäni hinnat poikkesivat ihan merkittävästi kaikista niistä omatoimisista ovelta ovelle kaupustelijoista, joita tässä on kulkenut pitkin vuotta, ja joilla sattumoisin oli "juuri tälle alueelle tulossa suuri määrä asennuksia aivan kohta", jolloin nopeasti päättämällä olisin vielä ehtinyt mukaan ja saanut tarjoajasta riippuen noin 8-10 kWh:n paneeliston hintaan 17260-21300 euroa. Merkkasin aina jokaisen kävijän jälkeen hinnat ylös, ja kaikki paitsi yksi kaupustelija olivat tässä hintahaarukassa yhtä tarjoajaa lukuun ottamatta - yksi tarjosi 3 kWp:n järjestelmää hintaan 9350 euroa.

Exporin kautta omalle 20 paneelin setille tuli hintaa 10.450€ sis alv 24%, ja 8,2 kWp:n tilaukseen kuului mm:

- 20 kpl LONGi 410 Wp mono half-cell

- 1 kpl invertteri Solis S5-GR3P15K 15KW (Solis S5 3-vaiheinvertteri aurinkosähköjärjestelmiin)

- 1 kpl Solis lähetin USB-liitännällä, WiFi

- nosturivuokra

- plus kaikki kiskot, kiinnittimet, käyttöön opastus, neuvonta yms. Täytyy tässä kohtaa sanoa, että asentajat olivat erittäin ystävällisiä ja osaavia. Koko hommasta jäi itselleni tosi hyvä jälkifiilis.

Kotitalousvähennyksen osuus koko paketista oli 5225€, jolloin tämä kerrottuna 40%:lla ja siitä pois omavastuu 100€, niin verohyöty on (5225€ x 0,4) - 100€ = 1990 euroa eli maksettavaa verojen jälkeen jäi tästä hommasta yhteensä 10450€ - 1990€ = 8460€. 

Sitten voidaankin katsoa koko asennustyö kuvina:

Alkujumppaa itselleni kattosiltojen siirrossa.

Ensimmäinen tavaratoimitus saapunut.

Paketti avattuna.

Paneelien nostoa käynnissä.

Paneelien nostoa käynnissä.

Ensimmäiset paneelit asennettu.

Ensimmäiset paneelit lähikuvassa.

Kiinnitykset lähikuvassa.

Kiskoa lähikuvassa.

Työmaa alhaalta katsottuna.

Valmista tuli.

Valmis asennus toisesta kuvakulmasta.

Invertterin asennus käynnissä.

Mitä aurinkopaneeliston suunnittelussa ja hankinnassa pitää ottaa huomioon?

Yksi huomioitava asia on kallistuskulma. Itselläni katon 
kaltevuus etelää kohden on 23-astetta. Joten sillä mennään.
Tässä kohtaa mitään muita vaihtoehtoja ei ollut. Tai jos oli,
muut vaihtoehdot eivät olisi näyttäneet hyvältä.

Paneelien suuntauksen voisi aina tehdä vaikka
vaakatasoon? Jolloin häviää maksimitehoista
vain 10%. Tosin jos asennuksen tekee jyrkässä
kulmassa etelää kohden, silloin talvituotto on
parempi (vuosituotannon kustannuksella).
Mutta talvellahan sitä energiaa tarvitaan. Tosin
sähköpaneeleissa ehkä sittenkin vuosituotannon
optimointi tärkeintä, koska sähköä voi myydä.

Paneeli voi olla kiinteästi asennettu tai auringon
mukaan kääntyvä, jolloin puhutaan "trackerista",
Trackerin rakentaminen maksaa, mutta se tuottaa
40% enemmän (ainakin on tässä esimerkissä).
Toisaalta - jos asentaa paneeleita 40% enemmän,
lopputulos on sama, mutta ei tarvitse rakentaa ja
huoltaa trackeria. Toinen asia mikä tästä näkyy
on pieni tuotto marraskuulta helmikuulle.
Eli paneeleita ei kannata ennen maaliskuuta
puhdistaa lumesta. Eikä kannata välttämättä 
silloinkaan?

Tämä on monille yllätys. Ihan jo pienikin varjostus
tai yksikin rikkinäinen paneeli koko paneelistossa
voi syödä tuoton nollaan tai puolittaa tuoton.

Koska aurinkopaneeleilla on sellainen kumma ominaisuus, että yksikin rikkinäinen paneeli voi nollata koko paneeliston tuoton, niin paneelit kannattaa samallakin lappeella kytkeä kahteen eri piiriin. Jolloin kun yksi paneeli alkaa esim. vuotaa vettä tai menee muuten epäkuntoon, silloin vian etsintä on helpompaa. Ehjään puoleen ei tarvitse koskea ollenkaan, ja sen tuotto säilyy.

Toinen huomioitava seikka on invertterin koko suhteessa paneeliston kokoon. Itselläni paneeliston koko on 8,2 kWp ja invertterinä on 15 kWh. Tämä "ylisuuri" invertteri mahdollistaa paneelien lisäämisen jatkossa. 

Toinen koulukunta tässä kohtaa ajattelee aivan toisinpäin, eli invertteri alimitoitetaan esim. laittamalla 8,2 kWp:n paneelistolle 6,5 kWh:n invertteri. Jolloin keskipäivällä tuotannon huippu leikkautuu aina pois. Mutta tässä ajattelussa ideana on se, että ikääntyessään paneeliston tuotto voi 25 vuodessa tippua 20%. Jolloin se madaltunut tuotto jo hyvin mahtuu tuon 6,5 kWh:n sisään. Lisäksi pienempi invertteri on muutaman satasen halvempi ostaa (vaikutus kokonaishintaan on omasta mielestäni yhtä tyhjän kanssa).

Nyt parin viikon kokemusten jälkeen parista asiasta yllätyin itsekin. Toinen on pölyn määrä. Että miten paljon pölyä kertyy - ja miten vähän se kuitenkin vaikuttaa kokonaistuotantoon, joka ei ole parin viikon aikana laskenut mihinkään, vaikka uutena paketista vedetyt paneelit onkin parin viikon aikana keränneet pölyä jo aivan valtavasti:

Vaikka pölyn määrä ei vaikuta tuottokertymiin käytännössä mitään (en ole ainakaan huomannut tuotannon romahtamista nyt 2 viikon aikana, jona aikana tuotanto ei ole laskenut lainkaan), niin toinen yllättävä tekijä oli pilvet. Kun pilvi sattuu kohdalle ja peittää auringon, se voi viedä hetkellisesti tuotantoa pois jopa 80%, kas näin - tässä esimerkki muutamilta päiviltä, jolloin tuotantokäppyröistä pilviset minuutit tai tunnit näkee selvästi:

Pilvisyydestä johtuen myös päivän tuotto voi vaihdella selvästi. Tähän mennessä 2 viikon aikana itselläni huonoin tuotto on ollut 11,8 kWh (2.5.2023) ja toistaiseksi paras päivä oli 45,8 kWh (28.4.2023). Uskoisin, että mitä lähemmäs kesää mennään, sitä suurempia päivätuottoja on vielä edessäpäin.

Joissakin kuvissa näkyy talon katolla myös tuulimylly. Siitä sitten oma juttunsa joskus myöhemmin.

Huhtikuun sähkönkulutus

Huhtikuussa 2023 ostosähköä kului yhteensä 1010,22 kWh. Alussa kun taloon muutettiin syys-lokakuussa 2014, niin ostosähkön määrä oli silloin sama kuin koko talon energian kulutus. Eka vuosi lokakuusta 2014 lokakuulle 2015 eka vuosi asuttiin (kokeeksi) suorasähköllä, jota kului ensimmäisen 12 kuukauden aikana yhteensä 17162 kWh.

Sen jälkeen talon kokonaiskulutus on alkanut hämärtyä sitä enemmän, mitä enemmän aika kuluu. Lokakuussa 2015 hankittiin ilmasta-veteen lämpöpumppu. Sen käytössä muutama vuosi meni ns. "harjoitellessa", mutta lopulta ostosähkön kulutus tasaantui vuosina 2018-2020 tasolle 8500 kWh - 9500 kWh. Joka talvi on erilainen, samoin jokaisen vuoden sähkönkulutus.

Tämän jälkeen tuli täyssähköauto marraskuussa 2021, jonka kuluttama sähkö ajomäärien ja keskikulutuksen perusteella on vuodessa noin 5000 kWh. Tällä määrällä on ajettu noin 21000 km per vuosi. Auton sähkölle ei kuitenkaan ole olemassa erillistä alamittaria, ja autoa ladataan välillä myös kodin ulkopuolellakin. Sähköauton myötä talon sähkönkulutus päämittarilla kasvoi tasolle noin 15000 kWh. Esim. vuonna 2022 sähköä kului yhteensä 14776 kWh.

Nyt huhtikuussa 2023 kuukauden lopussa ostosähkön määrä painuu alas päivä päivältä kuin lehmän häntä. Kesä lähestyy ja 24.4.2024 taloon tuli aurinkopaneelit. Eikä tässä vielä kaikki. Lämmönkeräimet ovat vielä tulossa, jolloin niiden tuottamaa lämpöä ei oikein muuten näe kun seuraamalla varaajan lämpötiloja. Ostosähkön määrä kuitenkin putoaa myös lämmönkeräimien hankkimisesta johtuen.

Tämän kuun ostosähkön määrä tässä graafisesti ja taulukkona. Nyt myös sähkölaitoksen kulutusraporttien katselu on taas mielenkiintoista puuhaa, kun dataa on niin paljon tarjolla. On oman ostosähkön määrä, tuotetun sähkön määrä, paneeleista omaan käyttöön tulleen sähkön määrä, paneeleista myyntiin mennyt sähkö, netotettu sähkö, jne...

Joulukuun sähkönkulutus & vuosikatsaus 2022

Joulukuussa 2022 sähköä kului 1782,7 kWh. Se oli kolmanneksi korkein joulukuun lukemaksi, ja syynä on tietysti reilu vuosi sitten marraskuussa 2021 hankittu sähköauto.

Joulukuu 2022 on suhteellisen leuto, keskilämpötila oli -3,3C. Tai siltä tuo -3,3C ainakin oman elämäni (takanapäin minulla 51 vuotta) skaalassa tuntuu. Ulkolämpötilan vaihteluväli Vantaalla oli joulukuussa -18C alin ja ylin +5C. Kuitenkin 8-vuotiaan talomme historiassa -3,3C joulukuussa onkin toiseksi kylmin joulukuu ikinä, kylmempää on ollut vain viime vuoden joulukuussa 2021.

Ostoenergian määriin tulee ihan oleellisia muutoksia taas lähikuukausina ihan muutekin, koska keväällä talon katolle tulee 8,2 kW voimala koostuen 20 kpl Longi HI-MO5 Mono 410W -tyyppisistä aurinkosähköpaneeleista, joista tein tilauksen tänään. Talon seinälle puolestaan tulee 20 kpl tyhjiökeräinputkia, joiden piikkiteho lienee ideaalisissa oloissa ja oikeassa kallistuskulmassa noin 3,5 kW. Tässä tapauksessa asennus seinälle pystysuoraan kuitenkin todennäköisesti vähän pudottaa huipputehoja, koska kallistuskulma ei ole koko vuoden osalta kovinkaan optimaalinen.

Pystyasennusta seinään kuitenkin puoltaa esteettisyys (talon pitää olla kaunis jatkossakin), räystään alla putket pysyvät pystysuorassa aina lumesta vapaana (katolla jäisivät lumen alle), parempi kiinnitettävyys jokaisesta kulmasta (ettei tuuli vie), sekä se, että Helsingissä aurinko nousee enimmillään vain 10 astetta horisontin yläpuolelle. Jolloin pystysuora asennus ei ole kuin 10 astetta "pielessä" optimikulmastaan. Näin maksimoidaan huipputehoja kylmille kuukausille. Sitten taas heinäkuussa, kun aurinko on 57 astetta horisontin yläpuolella, silloin pystysuora asennus on hyvinkin paljon pielessä optimikallistuksesta, mutta enpä minä lämmönkeräimien tuottamaa lämpöä kesällä mihinkään kovin paljon tarvitsekaan. Muuta kuin lämpimään käyttöveteen sen verran, että suihkussa tarkenee käydä...

Alunperin, kun taloa suunniteltiin, niin tämän kokoisen talon (lämmintä pinta-alaa 241 m2) olisi pitänyt rakennuslupahakemuksen liitteinä olleiden energialaskelmien mukaan kuluttaa noin 26000 kWh per vuosi. Kun talo saatiin valmiiksi, elettiin eka vuosi ihan kokeeksi suoralla sähkölämmityksellä. Jotta saatiin selville, mitä talo oikeasti kuluttaa. Tuolloin lokakuulta 2014 lokakuulle 2015 ensimmäisen 12 kk aikana sähköä kului 17162 kWh. Se kai on jonkin sortin "peruskulutus" tähän taloon, joka perustuu ihan mittauksiin, eikä rakennusluvan teoreettisiin laskelmiin. Todellisen kulutuksen jääminen noin 40% laskettua pienemmäksi oli kuitenkin miellyttävä yllätys, tottakai.

Tämän jälkeen eli lokakuussa 2015 taloon tuli ilmasta-veteen lämpöpumppu. Siinä oli alkuvaiheessa kaikenlaista sähläystä, esim. yritin käyttää sitä öisin halvalla pörssisähköllä. Se oli täysin epäonnistunut kokeilu, koska yön kylminä tunteina lämpöpumpun hyötysuhde oli heikko, eikä lämpöpumppu mitenkään kyennyt kompensoimaan yö- ja päiväsähkön välistä hintaeroa. Sen jälkeen tein määräaikaisia sähkösopimuksia ja vuosikulutus painui useammaksi vuodeksi noin 9000 kWh/vuosi -tasolle. Säästöä tuli siis lämpöpumpun hankkimisen johdosta noin 8000 kWh/vuosi eli silloisilla sähkönhinnoilla säästöä tuli noin 800 euroa vuosittain. Eli pumpun takaisinmaksuaika olisi ollut 10 vuotta.

Nyt sähkön hinta on räjähtänyt käsiin, ja lämpöpumpun pitäisi säästää paljon enemmän. Mutta ei säästä, sillä minulla oli niin hyvää tuuria tällä kertaa, että vanha edullinen sähkösopimukseni jatkuu vielä syyskuulle 2023 asti hintaan 4,95 c/kWh, jolloin siirtomaksuilla ja veroilla lisättynä kokonaiskustannus minulla on edelleenkin se noin 11-12 c/kWh. En ole kuitenkaan viitsinyt sähköyhtiölleni soittaa, että voisitteko tuplata tai triplata sähkön yksikköhintani, että saisin lämpöpumppuni tuottamaan enempi säästöä... :-)

Tänä vuonna 2023 ja tästä vuodesta eteenpäin talon peruskulutusta (noin 17 000 kWh/vuosi) vähentää ilmasta-veteen lämpöpumppu sekä aurinkoenergia, lisäävänä tekijänä on sähkö-Mersu noin 5000-6000 kWh per vuosi. Katsellaan sitten taas ensi vuonna, että mille tasolle ostosähkön määrä on asettunut.

Tässä vielä numeroita ja grafiikkaa tänne loppuun, ensin päiväkohtaiset luvut, sitten vuosi/kuukausikäppyrät, sitten kk-kulutukset numeroina ja viimeisenä kuvana viimeiset 3 vuotta, jossa viimeisen vuoden osalta sähköauton yökäyttö sinisten pylväiden pitenemisenä näkyy selvästi.

Vielä yksi aurinkopaneelikauppias... :-)

Ovelta-ovelle aurinkopaneelikauppiaita on juossut kaupustelemassa pitkin kesää. En ole niistä tänne jaksanut enää blogiin päivityksiä edes tehdä, koska yleensä nuo tapahtumat ovat menneet aika pahasti pieleen. 

Siis ihan jo ekassa puhelinsoitossa ja tapaamisen aikaa sovittaessa myyjä haluaa heti varmistaa, että "no onhan Teidän puolisokin sitten paikalla silloin?" eli siinä jo paljastuu, että nimet pitäisi saada tilauskirjalle heti, ja miettimisaikaa ei montaa minuuttia ole, koska myyjällä on jo kiire seuraavaan myyntineuvotteluun. Jos on jotain kysymyksiä niin yleensä niihin ei ole löytynyt vastauksia. 

Vastauksia olisin kuitenkin kaipaillut itseäni askarruttaviin kysymyksiin, koska uskon että alan ihmisillä on enempi tietoa kuin minulla ja he myös tietävät millaisia (minkä kokoisia) järjestelmiä tällä hetkellä eniten myydään, miten ne on mitoitettu, ja miten yritetään minimoida takaisinostosähkön määrää. 

"Takaisinostosähkö" tarkoittaa siis sitä, että aurinkopaneeleissa on tietty ilmansuuntaan ja kellonaikaan sidottu tuottokäyrä. Kussakin talossa on puolestaan omiin asuintottumuksiin ja laitteistoihin perustuva kulutuskäyrä. Nämä 2 käyrää eivät koskaan kohtaa täydellisesti, vaan aina tapahtuu niin, että aurinkopaneelien tuottamaa sähköä "karkailee" lähes ilmaiseksi (eli muutaman sentin hintaan) valtakunnan verkkoon, josta se ostetaan aikanaan takaisin.

Sillä kun kulutus talossa on aina suurempaa kuin tuotto, niin silloin talon omistaja aina lopulta ostaa itse tuottamansa sähkön kokonaan takaisin (ja käytännössä ostaa vielä enemmänkin mitä on verkkoon siirtänyt), jolloin syntyy kummallinen tilanne: ensin kalliit paneelit tuottavat halpaa sähköä valtakuntaan, josta paneelien ostaja ostaa saman määrän sähköä takaisin, jolloin siihen lisätään päälle vielä siirtohinnat, arvonlisäverot ja sähköverot. 

Moni myyjä yrittää viimeiseen asti "pimittää" tällaisen ilmiön olemassaoloa, eli ei suostuisi millään myöntämään sitä, että kWh-määräisesti aurinkopaneelien myötä sähkölasku saattaa hyvinkin pudota noin 25-30%, mutta tilanne on näin vain jos katsotaan pelkästään kWh-määriä. 

Mutta jos katsotaan toteutunutta sähkölaskua euromääräisesti, silloin säästö on oleellisesti pienempi, jos takaisinostosähköä on kulutuksesta ollut liian suuri osuus, eli jos kokonaisuus on huonosti suunniteltu. Siksi on tärkeää jo ennen ostopäätöstä miettiä mihin suuntaan aurinkopaneelit suunnataan, miten paljon niitä laitetaan, ja milloin tuottokäyrään ja kulutuskäyrään halutaan huippuhetki, ja miten ne saadaan kohtaamaan toinen toisensa.

Yleensä aurinkopaneelikauppias esittää, että paneelit asennettaisiin etelän puoleiselle katon lappeelle. Tämä on varmaan hyvä pääsääntö juuri noin, mutta muitakin hyviä oivalluksia on onnistuttu löytämään.

Eräs tuttavani, nyt jo eläkkeellä oleva rouva asennutti kaikki aurinkopaneelit itäiselle katon lappeelle (toinen vaihtoehto olisi ollut länteen, tai talousrakennusta apuna käyttäen myös etelään päin). Kun kysyin, että miksi ratkaisu oli noin, niin siinä oli taustalla omasta mielestäni hyvin nerokas oivallus. Että kun eläkeläismummolla oli aina tapana aloittaa aamunsa niin, että hän pistää pyykinpesukoneen päälle ja käyttää siinä samalla muitakin kodinkoneita (leipoo yms), niin samalle hetkelle osuu aamuaurinko (jolloin kaikki paneelit tietysti suunnataan sinne). 

Sitten päivän mittaan hän ripustaa pyykit kuivumaan, ja hän itse lähtee asioilleen milloin minnekin. Eikä ylijäämäsähköä tai takaisinostoja synny, koska tämä kyseinen rouva oli onnistunut ratkaisemaan paneelien suunnan niin, että niistä saatava tehohuippu sattui juuri samaan hetkeen kuin hänellä oli omassa talossaan kulutushuippu.

Tähän tämän päivän käyntiin suhtauduin jo ennakkoon hyvin skeptisesti. Joten laitoinkin kaikki kysymykseni jo etukäteen sähköpostilla ko. firmalle. Ja yllättävää kyllä, nyt saapui paikalle sen verran kokeneempi kaveri, että ensimmäistä kertaa sain kaikkiin kysymyksiini myös heti vastauksia. Vain muutama asia jäi jatkoselvitykseen, esim. sellainen, että jos kerran aurinkopaneelista tulee tasavirtaa, niin voisiko kyseistä tasavirtaa syöttää suoraan sähköauton akulle, joka sekin toimii tasavirralla? Tätä en tiedä, eikä tiennyt myyjäkään. Todennäköisesti tämä ei ole mahdollista (jostain kumman syystä?), mutta varmuutta tästä ei ole. 

Mutta ainakin mahdollista on se, että sähköauto saa aurinkopaneelisähköä (tehohäviöillä vähennettynä) inverterin kautta, joka siis muuttaa paneelien tasasähkön ensin vaihtovirtasähköksi. Ja sen jälkeen sähköä voidaan vielä tarjota lämminvesivaraajan vastukselle, ja vasta sitten kun varaajakin on tosi kuumana, sitten vasta sähköä laitetaan valtakunnan verkkoon. On siis olemassa laite (en muista nimeä, enkä kirjoittanut ylös), joka voidaan ennakkoon ohjelmoida niin, että se tarjoaa sähköä eri kulutuspisteisiin tietyssä hierarkiajärjestyksessä. Eikä laitteen hintakaan ole kuin muutamia satasia, eli kokonaishintaa katsottaessa ei mitään.

Nyt siis eteenpäin mentiin, jään vielä laskeskelemaan ja miettimään muutamia asioita. Sitten sen jälkeen voidaan olla aika lähellä sitä, että aurinkopaneelit ilmestyvät meidän katolle myös.

Tämä kuva on bongattu internetistä jostakin.

Miten sitten voisi parhaiten välttää, ettei takaisinostosähköä muodostuisi (siis tilannetta, jossa aurinkopaneelista tuleva sähkö karkaa ensin valtakunnan verkkoon, josta se ostetaan kalliimmalla takaisin)?

1) Yllä kerrottu eläkeläismummon oivallus suuntauksen osalta voi auttaa, tuossa ylempänä kerrotussa esimerkissä siis kaikki paneelit oli suunnattu itään päin eli aamuaurinkoon, ja tarkoitus oli saada kulutus- ja tuottokäyrissä huippuhetket samalle hetkelle.
2) Aurinkopaneelien varovainen mitoitus niin, että niiden kokonaisteho on esim. 30% koko vuoden kulutuksesta tai vain yhden kesäkuukauden (kesä-, heinä- tai elokuu) kulutuksen verran. Tämä lienee selvästi yleisin tapa siksi, että melkein kaikki paneelien myyjät tätä suosittelevat tyyliin "paneeleita kannattaa olla vain sen verran, että myyntisähköä ei tule, koska se ei kannata". Tässä on kuitenkin paha ajatusvirhe. Nimittäin sähkön kulkusuunta valtakunnan verkkoon ja sieltä takaisin vaihtuu joka tunti - todennäköisesti se vaihtuu useitakin kertoja tunnissa, aina sen mukaan miten sattuu pilviä taivaalle (mikä on tuottokäyrä), tai miten talossa erilaiset sähkölaitteet (jääkaapit, ilmastointi, pesukoneet, muu kodin elektroniikka) sattuu olemaan päällä ja kuluttamassa sähköä.
3) Kohdalle 2 vastakkainen koulukunta, jossa katto laitetaan täyteen paneeleita tai tehdään selvä "ylimitoitus" esim. teholuokkaan 10 kW tai 14 kW tai vielä enemmän. Tässä vaihtoehdossa ajatus kulkee niin, että tuotanto on niin valtaisaa, että puolet vuodesta se riittää aina kattamaan kaiken kulutuksen talossa, ja useimmiten vielä paljon enemmänkin. Näin myyntisähköä muodostuu koko ajan - mutta sitä ei koskaan osteta takaisin. Ja halvalla myyntisähköllä yritetään kompensoida suuren mittakaavan edullisia yksikköhintoja. Esim. jos kysyy hintaa 10 kW ja 14 kW -paketeille, niin näillä kahdelle ei ole käytännössä hintaeroa juuri ollenkaan, vaikka jälkimmäinen on 40% suurempi ja 40% tehokkaampi. Tai no - on näillä vähän hintaeroa kumminkin, eli nyt tämä viimeisin kauppias asetti hintansa niin, että 14 kW -paketti oli noin 4 tonnia eli noin 20% kalliimpi, mitä 10 kW paketti olisi ollut.
4) Sähkön hinnoista sopiminen auttaa myös. Esim. Siilinjärvellä paikallisen omakotiyhdistyksen jäsenet saavat ostaa paikallisen sähköyhtiön sähköä hintaan 5c/kWh mutta myyvät itse kalliimmalla aurinkosähköä ulos hintaan 7c/kWh. En mene takuuseen, että muistan nämä luvut just ja ihan oikein, mutta kuullessani tästä ihmettelin kovasti, että voiko asia olla näin? Siis aivan yleistä on kyllä se, että koko Suomessa voi sopia hinnat niin, että myyntihinta ja ostohinta ovat samat, joskin ostohintaan päälle tulee siirtomaksut, sähköverot ja alv, joten käytännössä ostosähkö on aina puolet kalliimpi mitä myyntisähkö.