En tiedä onko talonrakentajilla enää yhtään varaa ympäristön ajattelemiseen, jos projekti on muutenkin tiukka, ja jos talous menee rakentamisen aikana aina muutenkin lujille. Mutta kannattaa ympäristöasioita ainakin silloin miettiä, jos samalla hyötyy itsekin, ja ihan taloudellisestikin. Joskus näinkin käy, eli eurot ja ympäristöystävällisyys menevätkin käsi kädessä. Ja tähän tuo tämän kertainen otsikkokin sitten loppupeleissä sopii ihan hyvin mukaan. Mutta aloitetaanpa nyt ihan jostain muusta.
Vaikkapa siitä, että mistä rakentajan pitää aloittaa, jos ylipäätään aloittaa?
No ensin pitää löytää sopiva tontti. Joku kaunis ja rauhallinen paikka tietysti? Josta on hyvät yhteydet lapsilla kouluun ja vanhemmilla työpaikoille ja mieluiten palvelutkin saisi olla ihan lähellä? Niin ja se järven ranta! Mutta oma talo keskellä kaupunkia ja järven rannalla ei vaan ole mahdollista, ja varmasti muitakin kompromisseja joutuu aina tekemään.
Tontin sijaintia miettiessä minusta hyvä olisi miettiä myös lähimmän rautakaupan sijaintia. Tai että sattuuko rautakauppoja matkan varrelle sitten kun rakentaminen alkaa ja tontille kuljetaan koko ajan. Rautakauppakäyntejä nimittäin tulee useita joka viikko, niin kauan kuin rakentaminen on käynnissä. Pitkästä tavarasta rakentajat erityisesti kantavat kaikki rahansa rautakauppaan, jolloin rautakaupan läheisyys korostuu.
Kun tontti on löytynyt, sitten pitää suunnitella tontille sopiva talo. Rakennuksen runkovalinnalla on erilaiset ympäristövaikutukset, ja nykyään puurakentaminen (joka sitoo hiiltä) on leviämässä myös kerrostaloihinkin. Kivestä tehty talo toki kestää 1000 vuotta, ja antiikin roomalaisten betonista tekemä Panthenon on jo 1900 vuotta vanha, valmistumisvuosi siinä on 126 jKr, ja rakennus on vielä aivan kuin uusi. Toki puurunkoinenkin talo voi teoriassa kestää pitkään, jos siitä pitää koko ajan huolta.
Puutalon vuorilaudat pitää vaihtaa ainakin 100 vuoden välein, ja puurunkokin ehkä kerran 500 vuodessa? Ja kantavat puutkin pystyy vaihtamaan, jos ne poistetaan 1 kerrallaan, ja korvataan heti uudella. Kalliiksi tämä tietysti tulee, joten halvempaa on rakentaa puutalo uudestaan ja antaa vanhalle rötiskölle puskutraktorihoitoa, tai jos paikallinen palokunta haluaa harjoittelukohteen, niin kai vanhasta ja korjauskelvottomasta puutalosta silläkin tavalla eroon pääsee? Saas nähdä miten nämä nyt rakennetut puukerrostalot sitten aikanaan puretaan? En taida itse olla sitä enää näkemässä, mutta eipä tässä maailmassa mikään nyt aivan ikuista ole kuitenkaan.
Yksi talon suunnittelun peruskysymyksiä on ainakin se, että kuinka monta kerrosta omakotitaloon tulee. Jos tilat sijoitetaan kahteen kerrokseen, silloin lämmityskulut pienenevät noin 20% verrattuna siihen, että sama neliömäärä olisi yhdessä kerroksessa. Joskus laskeskelin näitä kerrosluvun vaikutuksia energiatehokkuuteen enemmänkin. Tulin siihen johtopäätökseen, että rintamamiestaloissa on talon päämitat oikein laskettu, eli niin, että kulutus on minimoitu hyödyntämällä talon muoto tehokkaasti. Eli vaikka silloin oli pula kaikesta ja eristeetkään eivät olleet nykypäivän tasoisia, niin joku ainakin osasi matematiikan ja sai päämitat menemään oikein ja energiatehokkaasti. Tässä linkissä aiheesta enemmän:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/11/kerrosluvun-vaikutus-energiatehokkuuteen/
Tilat voi rakentaa myös 3 kerrokseen. Silloin kellarikerroksen päälle tulee 2 asuinkerrosta, jolloin makuuhuoneet menevät yläkertaan ja aputilat alakertaan. Radonin hallinta huomioiden tilaratkaisu on aika turvallinen. Kellari on kuitenkin aina riskirakenne (ja siksipä itse halusin sellaisen tehdä, jotta näen miten siinä käy). Mutta jos kellarin rakentamisessa onnistuu, se ei talvisin tarvitse paljoa lämmitystä, ja kesäisin se ei tarvitse koneellista jäähdytystä ollenkaan. Kivikauden ihmisten maakuoppa asumismuotona ei ollut siis ollenkaan hullumpi keksintö.
Jos ilmansuunnat sallii, niin itse tekisin taloon harjakaton rivipellistä tai konesaumatusta pellistä, jossa katon toinen lape kallistaa etelään tai lounaaseen päin. Silloin sinne voi joskus helposti asentaa jatkossa aurinkopaneelit, ja kiinnitys peltiin onnistuu pellin pintaa rikkomatta. Näin siis meidän talossa, ja meidän talossa on myös eteläisen seinän suunnalla yksi ikkunan paikka jätetty ilman ikkunaa, ja syystä, että siihen seinäänkin olisi mahdollisuus saada aurinkopaneelit, jos taloon joskus tulisi aurinkolämpöpaneelit lämpimän käyttöveden tekemistä varten. Kyseisestä paikasta on muutaman metrin matka kellarissa olevaan tekniseen tilaan, eli putkien veto käy helposti.
Sitten kun rakentaminen alkaa, niin jätteitä lajittelemalla ja toimittamalla ne itse omalla peräkärryllään vastaanottoasemille voi säästää todella paljon. Sillä ainoa kallis jäte on sekajäte, jota teoriassa ei ole ollenkaan olemassa - koska kaiken jätteen voi periaatteessa lajittelun jälkeen laittaa johonkin muuhunkin jäteastiaan. Ehkäpä posliini, tulisijan tuhka yms. ovat ainoat lajikkeet, jotka on pakko laittaa sekajätteisiin.
Rakentamisen alkaessa ajamista tulee paljon. Muuallekin kuin rautakauppaan. Eli useimmat rakentajat varmaa käyvät asuntomessuilla, suunnittelupalavereissa, huonekalukaupoissa, työkaluliikkeissä yms. Myös toisten rakentajien ylijäämästä saa usein kaikenlaista ja erittäin edullisesti, ongelma vaan on usein siinä, että jos toisen rakentajan sijainti on liian kaukana, niin hakemiseen kuluu silloin liikaa aikaa ja polttoainetta, eikä välttämättä kannata lähteä.
Tästä päästäänkin nyt jo sopivasti otsikossa olevaan setaanilukuun. Itse olen jo Googlaillut, että mikä ihmeen juttu se oikein on. Setaaniluku on siis dieselmoottorin polttoaineen syttymisherkkyyttä ilmaiseva luku. Se kuvaa dieselöljyn laatua polttoaineena ihan vastaavasti, mitä oktaaniluku kuvaa bensiinin laatua. Jos bensiinimoottorissa käyttää korkeamman oktaaniluvun bensaa mitä moottoriin voi laittaa tai suositellaan laitettavan, siitä ei saa mitään hyötyä. Dieselmoottorissa suositeltua korkeammasta dieselpolttoaineen setaaniluvusta kuitenkin on aina hyötyä.
Mitä korkeampi setaaniluku, sen suurempi on dieselmoottorin teho, ja sitä pienempi on kulutus. Päästöt pienenevät ja moottori toimii tasaisemmin. Palaminen tehostuu myös korkeilla kierroksilla, eikä moottorin vääntö laske jyrkästi heti 4000 r/min jälkeen, jolloin dieselmoottorin huipputehot kasvavat. Ja kun talonrakentaja kuitenkin ajelee auto niin täyteen lastattuna mitä sen saa lastattua, niin tästä voi olla oikeastikin hyötyä.
Nyt nykypäivänä nimittäin valinnan varaakin jo alkaa olla, näin ainakin täällä pk-seudulla.
Jos perinteisen ja fossiilisen dieselin setaaniluku on 50-55:n välissä, niin uusiutumassa dieselissä luku on yleensä korkeampi. UPM:n valmistamassa ja St1:n myymässä Smart-dieselissä setaaniluku on 60:n paikkeilla. Ja kyseessä on valmistuksen ja jakelun osalta täysin kotimainen tuote kotimaisten yritysten voimin. UPM:n valmistuslaitokset sijaitsevat Lappeenrannassa ja St1:n asemia on ympäri Suomen.
Itse olen kuitenkin ihastunut enemmän Nesteen uudesta MY Dieselistä, jossa setaaniluku on 80, joskin tätä on saatavilla vasta pk-seudulla ja täälläkin vain 6 Nesteen asemalla tällä hetkellä.
Mutta kyllä sanoisin, että eron huomaa, ja etenkin silloin jos Hiace-pakettiautolla vetää raskasta kärryä noin 2000 kg:n lastissa. Aiemmin tutuilla teillä ja vanhalla dieselillä piti jo hyvissä ajoin ottaa ennen isoja mäkiä lisää vauhtia, ja siltikin joutui etsimään pienemmät vaihteet ennen kuin pääsi nyppylän huipulle. Nyt samassa mäessä uusiutuvalla dieselillä riittää puhtia nousta mäki ylös ilman, että vaihdetta tarvitsee ollenkaan vaihtaa pienemälle.
Nesteen uusi Diesel tuli markkinoille 9.1.2017 joten käyttökokemukset siitä ei ole vielä kovin pitkät. Itselläni vanha Diesel-Hiace (ajokilometrejä jo yli 350000) on kuluttanut kovassa rasituksessa eli raskasta peräkärryä vedettäessä noin 13 litraa satasella. Nyt Nesteen uusiutuvaa dieleliä meni 11,4 litraa satasella, mikä on kyseisellä autolla kaikkien aikojen ennätys, eli näin pienellä polttoaineella en ole päässyt koskaan aikaisemmin. Jolloin nyt jos havainto on oikea, eikä lyhyestä kokemuksesta ja ajomatkasta johtuva laskentavirhe, silloin onkin niin, että huoltoasemalla noin 15c korkeampi litrahinta kompensoituu alhaisemman kulutuksen kautta, ja voi tulla vielä halvemmaksikin. Plus että moottorin käyntiääni on hiljaisempi.
Tässä vielä joitakin "nostalgia kuvia" matkan varrelta, eli omasta rakentamisestani (kuvat tältä aamulta, kuvassa näkyvä peräkärry on nyt muuten myynnissä Tori.fi -palstalla):
 |
| Peräkärry ja talo. Aika monta reissua tällä kärryllä on saanut tehdä, jotta taustalla näkyvä talo on syntynyt. Ja melkein kaikki tavara on tällä kärryllä kulkenut, poislukien kattotuolit, ontelolaatat, kellarin harkkoseinät ja pumpattu betoni ja pihan laatoitukset. Ne tulivat vähän isommilla autoilla. |
 |
| Rakentamisesta kertova työmaataulu on pitänyt pintansa. Itse tehty noin 4-5 vuotta sitten. |
 |
| Taskussa rypistynyt polttoainekuitti eiliseltä. |
 |
| Hankala tilanne... Tämä kuva otettu omasta makuuhuoneen ikkunasta. Itse haluaisin suosia ja tähän asti olen suosinut ikkunasta näkyvää oman kylän yrittäjää, mutta nyt heillä ei ole uusiutuvaa dieseliä, joten minusta tuli nyt sitten Neste Oilin asiakas. Ainakin toistaiseksi. |
 |
| Eilisellä tankkauksella saamani Nesteen mainosteippi. Ehkäpä laitan sen autoon sitten kun auto on pesty.Uusiutuva Diesel on siis eri asia kuin biodiesel (vaikka sama asia kai kyseessä kuitenkin?) Biodieseliä saa laittaa max 7% polttoaineen sekaan. Uusiutuvaa dieseliä voi käyttää sellaisenaan, niin kuin Nesteen MY Dieselissä on jo tehtykin. Nesteen Pro Dieselissä on uusiutuvaa 15% ja perinteistä dieseliä 85%. |
