Rakennamme pitkästä tavarasta eli 3-kerroksisen puutalon (kellari + kaksi asuinkerrosta) Vantaan Rekolaan. Rakentaminen alkoi 2012 elokuussa. Talo muuttovalmis syyskuussa 2014. Lopputarkastus läpi 18.12.2020. Talon arkkitehtuurissa on ollut pyrkimys tehdä talosta 1920-luvun puutalon perillinen aivan kuin Puu-Käpylässä. Bloggailulla tarkoituksena ammentaa tietoa muilta ja jakaa itse saatuja kokemuksia muille. Osa blogista tässä linkissä: http://talo-rautio.talovertailu.fi
Sen jälkeen kun päästiin muuttamaan uuteen taloon syksyllä 2014, niin sen jälkeen taloa on rakennettu pikkuhiljaa valmiiksi ja enää ei puutukaan oikeastaan muuta kuin lopputarkastus, eli nyt talo on papereita tai tarkastusta vaille valmis.
Muuttopäivän jälkeen mm. sokkeli on levytetty (ei rapattu, koska vieressä oleva tie aiheuttaa tärinää), ja joitakin läpivientejä olen tiivistellyt lisää ja paremmaksi. Lopulta ihmettelin, että tulipa talosta tiivis, sillä jos kaikki tulisijat on käytössä, ulko-ovet tuntuivat raskailta avata. Ja jos ovesta irrotti, se paukahti kiinni ja meni lukkoon saakka. Latasin tilanteesta YouTubeen pienen videonkin, kas tässä:
Asia ei ollut kuitenkaan ihan niin miltä se näytti, eli syynä ovien kiinni lentämiseen ei ollut talon tiiveys (tai toki osasyynä sekin - jos talo olisi ollut harakan pesä tai harvalaudoitettu lato, silloin tätä ilmiötä ei olisi syntynyt). Mutta pääsyynä oli tuloilmapuolella ollut ongelma. Nimittäin ilmanottoaukossa on säleikkö (muuten ilmanottoputkeen voisi lentää vaikka lintu ja se olisi ruman näköinen). Ja säleikön kanssa samaa settiä oli hyttysverkko. Hyttysverkko oli mennyt vuosien saatossa aivan tukkoon, ja näytti lopulta tältä:
Nyt hyttysverkko poistettiin kokonaan, eikä mitään korvaavaa laitettu enää tilalle, eli nyt ulkoseinässä on enää pelkkä metallisäleikkö sellaisenaan. Kaikki hyttysen kokoiset ja sitä pienemmät roskat menevät nyt jatkossa ilmastoinnin imuputkeen ja mahdollisesti IV-koneen tulosuodattimeen asti, jolloin tulosuodatinta joutuu varmaan vaihtamaan nopeampaan tahtiin mitä nyt on suodattimia vaihdettu noin 3-4 kk välein keskimäärin.
1.1.2018 tuli myös voimaan uudet säädökset ilmanvaihdon alipainetta koskien, ja uusien sääntöjen mukaan alipainetta ei enää tarvitse suunnitella, vaan talon saa suunnitella tasapainoon niin, että tulopuolen litramäärä on sama kuin poistopuolellakin.
Meillä oli aikaisemmin alipainetta ylläpitämässä 7 litraa/sekunnissa oleva ilmamäärän vaje, eli tulopuolen ilmamäärä oli yhteensä 7 litraa pienempi kuin mitä poistopuolen ilmamäärät olivat. Nyt vaje säädettiin uudelleen ja puuttuva ilmamäärä on (toteutunut määrä) mittausten mukaan enää 2,5 litraa sekunnissa.
Nyt on takkojen käyttö helppoa. Savut eivät tule enää sisään, vaikka takkaimuria ei käyttäisikään sytyttämisen aikana. Myös talon lämpötalous parani selvästi, mikä näkyy joulukuun päivittäisissä sähkönkulutuskäppyröissä näin:
Tässä kaaviossa (korkeammat pylväät) 22-31.12. välillä ovat viime vuoden eli 2017 kulutuslukuja. Alkukuukausi (1-21.12) on vuoden 2018 kulusta, jota 3 viikon aikana on ollut yhteensä 621 kWh, kun koko kuukauden sähkönkulutus viime vuonna oli yhteensä 1189 kWh. Niin nyt näyttää, että tänä vuonna joulukuussa ei enää kulu edes tuhattakaan kilovattia sähköä.
Alentunut sähkönkulutus aiheutuu nyt siis siitä, että nyt IV-koneen lämmöntalteenotto toimii aivan niin kuin se on suunniteltukin. Silloin kun hyttysverkko oli tukossa, tuloilmaa ei tullut riittävästi, ja puuttuva ilma tuli ikkunan ja ovien rakosista, eikä poispuhallettava ilmavirta lämmittänyt sitä ollenkaan. Mutta nyt kun ilmavirrat menevät taas normaalilla tavalla ristiin IV-koneessa, ja poistuva ilma esilämmittää saapuvan ilman, nyt sähköäkin kuluu reippaasti vähemmän mitä vuosi sitten. Tämä siis konkreettisesti osoittaa miten suuri muutos on, jos IV-puolella on lämmöntalteenotto, tai jos sitä ei ole.
Tämä oli kait sitten se päivä syksystä, jolloin talvi yllätti autoilijat? Joka vuosihan se sama uutinen tulee lehtiin ja telkkaristakin. Nyt esim. Lempäälässä valtatie 3:lla oli 8 auton ketjukolari:
Meillä taas oli se päivä vuodesta, kun laitoin lämmöt päälle ja kuinka ollakaan - taas tuli savut sisään. Täsmälleen samalla otsikolla kirjoitin myös viime vuonna lokakuun 6. päivä - tässä linkissä:
Lämpöjen päälle laittaminen tarkoittaa siis sitä, että nyt laitoin tänä syksynä ekan kerran lattialämmitystä päälle, viime vuonna sama piti tehdä jo 2 viikkoa aikaisemmin, eli 6.10.2016. Savujen sisään tuleminen ei tähän sinänsä liity, mutta joskus sitä vaan sattuu - ja sattui tänään, ja oli sattunut viime vuonnakin just sille päivälle, kun talo oli jäähtynyt sen verran, että takkojen lisäksi tarvittiin jo muutakin lämmitystä. Nyt oli siis ekan kerran ruoho härmässä, auton lasit jäässä ja ihan kunnolla pakkasta aamulla, meidän kotimittari näytti -3,6C pakkasta.
Ensimmäinen pakkasaamu. Lämpötila ulkona -3,6C.
Lähelle -4C on ollut myös Malmin lentoasemalla.
Maassa olevat lehdet jäässä.
Savupiipusta savu kohoaa...
Tällä kertaa laitoin itse asiassa kaikki tulisijat päälle. Meillä on saunassa puukiuas, ja lisäksi 2 takkaa, eli yhteensä 3 tulisijaa. Ja siinä tuli samalla opittua se, että näin ei pidä enää jatkossa tehdä - tai jos tekee, sitten pitää myös jättää kellarin ulko-ovi rakoselleen. Sillä muuten korvausilmaa ei tule tarpeeksi, ja seurauksena on se, että jostain tulipesästä ilma loppuu, sitten se jää kytemään, ja lopulta savut tulevat sisään... Ja kun savut tulevat sisään, seurauksena on luonnollisesti palohälytys ja hälytysten siirtymisen "testaus". Hyvin näytti kaikki toimivan tälläkin kertaa...
Ensin kun paloilmaisin alkaa huutamaan, sen jälkeen
alkaa kännykässä piippailla, kun hälytyksiä tulee talosta
ja viestiä vaimolta, että "ootko lämmittämässä saunaa"?
Joo olin, eli ei tarvitse kutsua palokuntaa paikalle.
Talon pikkuhiljaa valmistuessa tiiveys on sekin koko ajan parantunut. Kun sain tuuletettu savut pihalle takkahuoneesta ja kellarista yleensäkin, kokeilin vielä oven avaamista testaamalla kuinka kova alipaine talossa oli. Oven avaaminen tuntui raskaalta, ja auki työnnetty ovi paiskautui heti takaisin kiinni ja lukkoon saakka. Kas näin:
Parisen vuotta sitten eli 14.10.2015 tein samalle ovelle saman testin - silloin ovi ei mennyt lukkoon saakka, vaikka kiinni se tuli kyllä ihan hyvin, kas näin:
Mikä sitten on parantanut talon tiiveyttä? No ainakin kellari on näiden videoiden välissä paneloitu sisäpuolelta. Lisäksi ulosnäkyvä sokkeli on levytetty ulkoapäin. Puutalon puolella eli ylemmissä kerroksissa on lisätty listoja paikoilleen. Siitä kai tämä kehitys nyt sitten johtuu.
No olisiko pitänyt rakentaa jokaisen tulisijan alle putki, josta tulisi korvausilmaa? En tiedä. Ehkä se olisi ollut hyvä ratkaisu, jos siitä saa tehtyä niin ilmatiiviin, ettei kyseinen putki ole samalla kylmäsilta, joka jäähdyttää takkaa sillä välin, kun takka ei ole käytössä. Nythän esimerkiksi savuhormin kautta tulee tulisijaan ja sieltä huoneisiin korvausilmaa, eli savuhormia ainakaan ei ihan ilmatiiviiksi pysty rakentamaan. Sitä paitsi savupelleissä pitää nykyään olla EU:n määräämä reikä, jotta häkämyrkytyksen vaara olisi pienempi.
Mitään tarvetta kaikkien tulisijojen yhtäaikaiselle käyttämiselle ei kuitenkaan ole. Eli helpoin ratkaisu tässä tilanteessa on tietysti se, että käyttää kaikkia tulisijoja vuoron perään ja silloin korvausilma ei ole ainakaan tähän mennessä loppunut vielä kesken.
Nyt kun on lattialämmöt käännetty päälle, niin tänä vuonna tein ajastuksen lattialämmityksen kiertovesipumpulle niin, että se käynnistyy joka yö klo 24:00 - 05:00 väliseksi ajaksi. Eli viideksi tunniksi joka vuorokausi. Ja kun lattia lämpenee, sen jälkeen myös lämpöpumppu menee hetken viipeellä päälle. Yöllä on pörssisähkön käyttäjälle tarjolla edullista sähköä:
Pörssisähkön hinta. Kalliit tunnit on punaisella.
Viime lokakuussa tein ajastukset toisella tavalla. Silloin lämmitys oli päällä pari tuntia päivällä, ja tunti iltaisin, yhteensä siis 3 tuntia. Nyt siis itselleni on epäselvää edelleenkin se, että kannattaako ilmasta veteen lämpöpumppua käyttää öisin vai päivisin? Kumpi tulee halvemmaksi? Öisin on siis halpaa sähköä, mutta myös matalampi lämpötila, jolloin lämpöpumpun hyötysuhde on heikompi.
Saa nyt sitten nähdä, että miten lokakuun lopun sähkönkulutus tästä kehittyy. Lokakuun alkupuolella eli ensimmäisen 19 päivän aikana sähköä ei ole kovin paljon kulunut, ei ainakaan jos tilannetta vertaa vuoden takaiseen lokakuuhun. Tein yhdistelmätaulukon, jossa 19 lokakuun ekaa päivää on tältä vuodelta 2017, ja päivät 20-30.10 ovat vuodelta 2016. Yhdistelmätaulukko näyttää tällä hetkellä tältä:
Lokakuun alku 2017 ja lokakuun 2016 loppupuoli vertailussa.
Nyt siis tänä vuonna lokakuun sähkönkulutus on ollut noin 20 kWh tai vähän allekin per vuorokausi. Yhteensä 19 päivän aikana sähköä on mennyt tänä vuonna 385,2 kWh. Vuosi sitten koko lokakuun sähkönkulutus oli 1417 kWh ja vuorokausikohtainen kulutus noin 40 kWh:n tasolla - kuten yllä olevasta graafista näkyy. Pudotus on huomattava. Ja suurin yksittäinen tekijä on varmastikin lämpöpumpun lämpimän veden säätö, sillä pudotin sen lämpötilaa +55C:stä +50C:hen. Ja tämä matalampi lämpötila - vaikka ei täytäkään normeja - riittää kuitenkin vallan hyvin, eli mistään ei ole tarvinnut tinkiä. Mutta lämpöpumpun käyttämä sähkö on mielestäni pudonnut aivan oleellisella tavalla.
Mitä siitä sitten voi seurata, jos ja kun +50C käyttöveden lämpötila ei täytä alanormia, joka on +55C? No pahimmillaan voisi tulla legionellabakteereja, ja niistä voisi sairastua. Mutta uudessa talossa, jossa kaikki säiliöt ovat ehjiä - niin sairastumisia ei mielestäni voi mitenkään tapahtua. Siis se on eri vettä se, joka seisoo paikallaan varaajassa, ja se on taas eri vettä, joka tulee suihkussa ja lämpimästä juomavesihanasta (käyden putkea pitkin vesivaraajan läpi).
Eikä se juomavesihanasta tuleva lämmin vesi voi mitenkään lämminvesivaraajan läpi mennessään "tietää" oliko sen varaajan lämpötila +50C vai +55C ja oliko siellä varaajan puolella legionellabakteereita vai ei. Tai kyllä sen verran eroa toki huomaa, että nyt saa hanan vipuvartta enempi kääntää lämpimän veden puolelle mitä ennen oli tarve, mutta muuta käytännön eroa ei ole. Hanan sekoittajassa veden lämpötila tasataan suihkussa käydessä noin +37C -tasolle, eikä +50C tai +55C asteista vettä käytännössä tarvita koskaan.
Otsikkoni alkaa sanalla "lisää" (ruotsiksi "mera", englanniksi "more") siksi että sain idean tähän päivitykseen "Hei me rakennetaan talo..." -blogista, jossa puolestaan on edelleen linkityksiä muihin blogeihin, joissa on kirjoitettu samasta aiheesta, tässä linkki "Hei me rakennetaan talo..." -blogiin:
No miten siis meillä? No ei meillä ainakaan Talo-Värjölän tapaisia ongelmia ole takan kanssa ollut koskaan, ei ainakaan tässä määrin mitä Tapani Värjölä kirjoittaa omassa blogissaan tässä linkissä:
Miten meillä sitten on hoidettu takan tai takkojen korvausilma (meillä on 2 takkaa ja puukiuas)? No ei tätä ole hoidettu itse asiassa mitenkään. Eli meidän talossa ei ole minkäänlaista korvausilmaventtiiliä missään päin taloa, eikä takan tai takkojen alle ole tuotu tuloilmaputkia takkaa varten. Meillä tosin talo taitaa nykymittapuulla olla aika hatara (?), sillä tiiveysmittauksessa meille ilmanvuotoluvuksi tuli 1,43, tässä linkissä mittauksesta lisää:
Silti - vaikka talo vuotaa - niin kyllä meilläkin silti aika voimakkaana ja helposti tuntuu sama ilmiö mitä Talo-Varjolassakin. Jos on takka päällä, niin ulko-oven avaaminen tuntuu raskaalta. Imu vetää auki päin tökättyä ovea takaisin kiinni - lähes lukkoon saakka. Kellarissa meillä rakentaminen vielä vähän kesken, mutta - kas näin voi leikkiä kellarin ulko-oven kanssa (tässä yhtenä iltana filmailin, kun olin laittanut puukiukaaseen tulen):
Sellaiset lieveilmiöt ollaan kuitenkin omassa talossa huomattu, että jos joillain tietyllä ilmaa (esim. kostean nihkeä aamu), niin jos vetoa ei ole ja jos keskikerroksen Tiileri-takka-leivinuuni ei vedä, sitten pitää vähän raottaa vieressä olevaa ulko-ovea. Niin jo vetää. Ja takkatoiminto auttaa aina, jos sitä muistaa ja viitsii käyttää.
Kellarista tulevassa tiilipiipussa meillä on kahdet sulkupellit, toiset kellarikerroksessa tulisijan lähettyvillä, ja toiset ylimmässä kerroksessa makuuhuoneen katon rajassa. Näin estetään kovilla pakkasilla pakkasen laskeutuminen piipun sisään. Tiilipiipussa on 2 rinnakkaista hormia, joista toinen on kytketty kellarissa saunan puukiukaaseen, ja toinen hormi menee kellarin takkahuoneen takalle.
Sellainen ilmiö on nyt aina välillä huomattu, että jos tehdään tuli puukiukaaseen, niin taloon tulee sen verran alipainetta, että kun savu menee toista hormia ylös - niin se tulee rinnakkaista hormia alas taloon takaisin - jos ei myös takkahuoneen takassa ole tulta. Ei tätä usein tapahdu mutta joskus kyllä.
Toinen satunnainen ilmiö on myös sellainen, että kun esim. kellarin saunassa palaa tuli ja molemmat sulkupellit siinä hormissa ovat auki katolle saakka, niin joskus talon alipaine vetää osan savusta ylimmän sulkupellin kautta yläkerran makuuhuoneeseen. Se savu siis tulee kait sulkupellin päältä tai alta, onhan siinä milli tai pari liikkumatilaa. Tämä ilmiö on tosin nyt opittu hallitsemaan siten, että kellarissa olevaa alempaa sulkupelliä raotetaan vähemmän kuin yläkerran pelliä. Silloin hormissa oleva imu ei saa "tarpeeksi" ilmaa alimman sulkupellin läpi, ja se imee osan ilmasta myös ylemmän sulkupellin kautta, jolloin savua ei pääse sisään sen ylemmän sulkupellin aukosta, kun imu ja ilmavirtaus käy vastakkaiseen suuntaan.
Meillä kaikki toimii siis ihan normaalisti, ja IV-koneessa olevaa 15 minuutin takkatoimintoa voi käyttää, jos muistaa ja haluaa. Mutta yleensä takat syttyvät kyllä ihan hyvin ihan muutenkin. Ja mitään takalle erikseen järjestettyä korvausilmaa meillä ei siis ole olemassa.
