Systeemit vähän sekaisin... :)

Shortsikelit saapuivat sisälle, sillä lämpötila oli eilen kivunnut yli +24C.

Samat kelit on myös ulkokaton harakoilla (jos siellä niitä on), sillä poistoilman lämpötila (huoneilman imupuoli) on +24,8C. Lähes samaa lämpöä puhalletaan katolle (siis niille harakoille), jäteilman lämpötila on nyt tällä hetkellä +24,7C. Toisin sanoen lämmöntalteenotto on mennyt pois päältä, ja jäteilmaa puhalletaan nyt LTO:n talteenottokennojen ohi. Sama jatkuu varmaan läpi yön, vaikka korjaavat toimenpiteet olen jo tehnyt. Mutta eihän rakenteet nyt ihan äkkiä jäähdy. Ulkonakin on +7C, vaikka ilta on jo pitkällä.


Poistoilma huoneista +24,8C.

Jäteilman lämpötila +24,7C

LTO:n hyötysuhde on tasan nolla.

Mitenkäs tässä nyt siis näin pääsi käymään?

No nyt kun lämpöpumppuasennuksia taas tehtiin perjantaina, niin vähän loppui aika asentajalla kesken, eikä ollut mielestäni mitään järkeä jatkaa vasten perjantaita ja isänpäiväviikonloppua. Pärjää talo nyt yhden viikonlopun ihan missä asennossa vaan.

Ensin siis meinasi käydä niin, että lämpöpumppu olisi jäänyt viikonlopuksi kokonaan pois päältä. Mutta aikapulasta huolimatta se kuitenkin ehdittiin laittamaan kuitenkin päälle. Ja asentajat laittoivat lattialämmityksenkin jo toimimaan varaajasta käsin, ja sekin jäi siis päälle (tätä en itse huomannut).

Sitten lähdettiin viikonlopuksi reissuun. Itse lähdin omaa isääni morjenstamaan jo perjantai-iltapäivällä, ja muu perhe lähti reissuun lauantaina aamulla. Takkaa oli vielä polteltu perjantaina illalla.

Nyt kun tultiin sunnuntaina kotiin, niin talossa oli melkoisen kuuma. Mutta käyttövesi oli kuitenkin haaleaa.

Takkaa ei siis olisi tarvinnut laittaa ollenkaan päälle, jos olisi huomattu/tiedetty, että lattialämmityskin on päällä. Ja nyt kun lattialämmitys oli päällä - mutta olin kuitenkin asettanut lämpöpumpun toiminnalle aika tiukat aikarajat (siinä tarkoituksessa että pumppu tekee pelkkää käyttövettä, ja käy suht pitkää hukia suht harvoin), niin käyttöveden lämmitykseen nämä aikarajoitukset olisi olleet ihan riittävät. Mutta nyt kun oli kaikki pumput päällä, niin eihän varaajassa sitten lämpö enää riittänyt siihen, että ensin lattialämmityspumppu alkoi Oumanin ohjauksessa lämmitellä lattioita, niin sen jälkeen käyttövesi jäi vähän viileämmäksi. Ja sähkövastukset olin kytkenyt kokonaan pois päältä.

Lattilämmityksen ohjaus ei siis tiedä, mikä on lämpötila talon sisällä, koska se toimii pelkästään ulkolämpötila-anturin tietojen varassa.

Jossain vaiheessa myös IV-kone oli havahtunut siihen, että talossa alkaa olla melkoisen lämmintä, ja kytki LTO-kennon pois käytöstä. Siinä tilanteessa siis IV-kone on pyrkinyt jäähdyttämään taloa samalla, kun lämpöpumppu on pyrkinyt lämmittämään sitä. Oikeasti - eihän lämpöpumpun olisi tarvinnut alkaa lämmittämään, mutta se ei taas tiennyt sitä, että takka oli ollut päällä, eikä talossa ollut lämmitystarvetta.

Korjaavina toimenpiteinä nyt siis laitoin lattialämmityksen kiertovesipumpun pois päältä, ja samoin otin myös IV-koneeltakin vesikierron pois (eipä kait siellä nyt yöllä pakkasta tule, niin ei vesipatterin jäätymisestä ja halkeamisesta ole pelkoa).

Pahoin pelkään, että tämä ilmiö - mikä meillä nyt on pelkästään hauska, kun jokin lämmitysmuoto - esim. takan lämmitys laittaa IV-koneen jäähdytystoiminnot päälle - niin tämä taitaa olla Suomessa kuitenkin aika yleinen ilmiö? Eikä kukaan kiinnitä siihen oikein mitään huomiota?

Omakotitaloissa lämpöpumppu on voitu säätää keväällä kesäasentoon, jolloin se jäähdyttää aina tarvittaessa. Kun syksyllä sitten aletaan käyttää takkaa, lämpöpumppu on edelleenkin kesäasennossa... (ja alkaa jäähdyttämään)

Kerrostaloissa taas yleisin tilanne menee niin, että kun asukas pystyy säätämään uusissa taloissa oman huoneistokohtaisen LTO-laitteensa esilämmitystä, niin se väännetään aina täysille. Samoin kph:n lattialämmitys. Jos tulee liian lämmin, sitten avataan ikkuna - ja se voi olla läpi yön auki. Sähkölasku tulee kuitenkin molemmista laitteista asukkaalle itselleen, ja sitten ihmetellään sitä...

Toinen tilanne on sellainen, että isoissa vuokrataloissa on ihan mahdollista ja sallittua se, että lämpötila säädetään esim. +20C asteeseen, jolloin huoneesta riippuen todellinen lämpötila voi olla haarukassa 19-21C. Jos ei se riitä, asukas saattaa hakea Biltemasta omat lämpöpuhaltimet, jolloin huoneiston lämpötila voi nousta ihan vaikka +25C asteeseen.

Asukas tietysti ajattelee lisälämmittimiä ostaessaan, että hän lämmittää vain muutaman lisäasteen verran itse ja omalla kustannuksellaan, eikä sen pitäisi loppupeleissä kovin paljon tulla maksamaan. Todellisuus on kuitenkin se, että itse hankitut lämpöpuhaltimet vaikuttavat myös patteriverkoston termostaatteihin, jolloin talon puolesta tuleva ja se vuokraan kuuluva lämmitys jääkin kokonaan pois päältä, ja muita huoneistoja selvästi lämpimämmät huoneet lämmittävät osittain vielä naapureitakin. Eikä se sitten enää ollutkaan ihan niin halpaa hupia...

Tämän kertaiset harjoitukset näkyivät vuorokausikohtaisessa sähkönkulutuksessakin. Sähkönkulutus nousi viime keskiviikon ennätysalhaiselta tasolta 24,3 kWh / vrk eilisen 68,4 kWh -tasolle, eikä eilen ollut kukaan edes kotonakaan. Ei tällä nyt sinänsä mitään merkitystä, yksi päivä sinne ja toinen tänne, eikä muutamat eurot erotu sähkölaskussa mitenkään.

Oleellista on se, että mille tasolle vuosittain luvut saa seuraavien vuosien osalta asettumaan. Toinen asia - mikä näistä myös näkyy, on se että ei säätöjen tarvitse kovin paljon pielessä olla, niin kyllä sähkömittarin saa pyörimään...

Marraskuun alkupäivien sähkönkulutus (siniset pylväät) ja ulkolämpötila (punainen viiva). Punaisella katkoviivalla koko kuukauden keskilämpötila.

Hyvään suuntaan mennään...?

Hyvään suuntaan mennään ainakin siltä osin, että IV-koneen lämmön talteenotto oli taas kytkeytynyt päälle. Lähes koko viikonlopun ajan IV-kone alkoi jäähdyttää taloa ohjaamalla poistoilmaa oli lämmöntalteenottokennojen. Ja samaan aikaan tulopuolella lämpöpumppu lämmitti varaajan kautta IV-koneen esilämmityspatteria. Tilanteeseen ei ollut välitöntä parannuskeinoa, koska lämmitystä ei saanut säädettyä pienemmälle.

Nyt ollaan lopetettu polttopuun käyttö toistaiseksi kokonaan, eli jos ennen oli tapana esim. suihkussa käydessä polttaa pesällinen puita kellarikerroksen saunan puukiukaassa märkätilojen kuivumisen edistämiseksi - niin nyt ei olla tehty enää sitäkään. Sisälämpötila on laskenut ehkä asteen verran - mikä ilmeisesti riitti IV-koneelle, ja LTO kytkeytyi nyt uudelleen päälle. Sehän on kuitenkin lämmitysmuodoista kaikkein halvin, jos otetaan ulospuhallettavasta ilmasta lämmöt talteen.

Lämpöpumppu on ottanut tavakseen käydä noin 5 tuntia per vuorokausi viimeisen parin vuorokauden aikana. Pari-kolme käyntituntia tulee aina öisin - ja melkein saman verran päivällä. En tiedä mikä on "normaali" käyntituntien määrä, enkä tiedä kuinka pitkää hukia lämpöpumppu yhdellä kertaa käy. Myöskään lämpöpumpun käyttämä sähkönmäärä ei ole tällä hetkellä tiedossa. Mutta uskoisin, että sähkölaite se lämpöpumppu on siinä missä kaikki muutkin sähkövehkeet, eli lämpöpumpunkin sähkönkulutuksen ilmeisesti pystyisi laittamaan seurantaan. Täytyy se ehkä jossain vaiheessa sitten tehdä, ellei käytetyn sähkön määrä ilmene jostain koneen valikoista. En ole niitä vielä täysin opiskellut.

Lämpöpumppu lämmittää tällä hetkellä pelkästään käyttövesivaraajaa, sekä IV-koneen vesipatteria. Lattialämmityksen olen kytkenyt pois päältä. Mitä se "poiskytkentä" nyt sitten käytännössä tarkoittaa, niin ilmeisesti lämpöpumppu ei nyt syötä lämmintä lainkaan lattiakiertoon, mutta lattialämmityksen kiertovesipumppu ymmärtääkseni pyörii silti koko ajan. Aiemmin sekin oli ajastettu toimimaan pelkästään öiseen aikaan, ja tämä viime tammikuussa tehty säätö oli ilmeisesti ihan järkevä toimenpide, koska silloin sähkönkulutus pieneni heti 17%:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/23/lattialammitys-kellon-taakse-saastona-17/

Nyt tällä hetkellä, kun on saatavilla viikonlopun sähkönkulutuksen luvut, niin tilanteessa jossa LTO oli kytkeytynyt pois päältä, ja myös lattialämmitys oli kytketty pois päältä (lämpöpumpulle jäi enää käyttövesi ja IV-koneen vesipatteri), niin tässä tilanteessa kokonaissähkönkulutus on asettunut 50-60 kWh:n tasolle vuorokaudessa. Eli toisin sanoen, sähkönkulutus on nyt yli sen, mitä se on tavanomaisesti ollut tähän mennessä tänä syksynä. Tai ainakaan ei voida nyt vielä(kään) niin päin sanoa, että lämpöpumppu olisi yhtään alentanut kokonaissähkön kulutusta. Tai jos on - se ei ainakaan näy missään, tai ei ainakaan näy kokonaissähkön määrässä, sillä se on kasvanut.

Elokuun alusta lokakuun puoliväliin tyypillinen päivän sähkönkulutus on joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ollut tasolla 30-40 kWh per päivä, syyskuun puolivälissä sähköä meni tosin kuun puolivälissä enemmänkin, silloinkin kulutus oli noin 50-60 kWh päivässä.

Jos lämpöpumpun elinikä on noin 200 kuukautta, niin jotta lämpöpumppu voisi tienata omana elinaikanaan oman hintansa, sähkönkulutuksen pitäisi vuositasolla puolittua siitä mitä se oli. Eli kyllä tässä vielä haasteita jäljellä on, ennen kuin sellaiseen tavoitetasoon päästään.

Tässä lokakuun tähänastiset päivät, sekä lisäksi syyskuun ja elokuun päiväkohtaiset tilastot:

Lokakuun sähkönkulutus aikavälillä 1-25.10.2015.

Sähkönkulutus syyskuussa 2015.

Sähkönkulutus elokuussa 2015.

Takka ja lämpöpumppu kilpajuoksussa

Nyt kun meillä on muutaman päivän ollut talossa uusi perheenjäsen eli lämpöpumppu, tarkemmin sanoen ilma-vesi-lämpöpumppu, niin on ollut mielenkiintoista seurata miten uusi tulokas on kotiutunut ja sopeutunut muuhun perheeseen.

Tässä tarkastelussa yksi tulokulma on talon huoneilman lämmitys, jossa takka ja lämpöpumppu nyt selvästikin kilpailevat keskenään samoista töistä. Ja tässä onkin mielenkiintoinen asetelma, että miten löytyisi se oikea ja hyvä optimitilanne?

Ääripäät ovat toki tiedossa, ja ne molemmat ovat äärimmäisen huonoja.

Ensimmäinen ääripää on se, että jos pumppu lämmittää koko talon, silloin ei takkaa enää tarvita. Toisin sanoen oman metsän ilmaiset polttopuut jäisivät käyttämättä ja tilalle tulisi lisälaskua sähköstä - eikä se ollut missään tapauksessa tämän kertaisen investoinnin tarkoituksena.

Toisena ääripäänä on se, että jos taas pumppu ei lämmitä (siitä on otettu töpseli irti - tai se on kytketty vain käyttöveteen, niin ei se silloin mitään säästäkään, jos ei sille töitä anneta joko ollenkaan tai riittävästi. Näiden välimaastossa lienee jokin optimaalinen tilanne, mutta millainen se on, ja mistä se löytyy - sitä en vielä tiedä, enkä osaa sanoa.

Lisäksi on tässä alkumetreillä ilmeisesti jotain pieniä alkuvaikeuksiakin vähän ollut, eli ihan aluksi lämpöpumpulta meni aika reippaasti lämmintä vettä lattiakiertoon, mikä näkyi huonelämpötiloissa ja sähkönkulutuskäppyröissäkin varsin selvästi. Mutta tämä asia on jo korjattu, eli ei siitä sen enempää. Tiilerin takka-leivin uunin piippu ehti kuitenkin jo mennä ihan kylmäksi, eli sitä ei olla voitu käyttää lämpöpumpun saapumisen jälkeen, mutta eiköhän sekin taas jossain vaiheessa käyttöön saada.

Takan osalta kilpajuoksua on nyt tarkoitus tasoittaa, eli nyt on sellainen kokeilu menossa, että otin lämpöpumpun omista säädöistä lattialämmityskierron kokonaan pois, jolloin pumppu ei lämmitä tällä hetkellä mitään muuta kuin käyttövettä.

Tai noin minä ainakin luulin, mutta taisin olla vähän väärässä...

Sillä nyt huomasin, että taitaa se lämpöpumppu edelleenkin vaan osallistua käyttöveden lisäksi myös koko talon lämmitykseen, ja sen lisäksi nyt tähän kahden kilpajuoksuun on osallistunut omalla panoksellaan vielä kolmaskin osapuoli, eli IV-kone Iloxair 199 optima. Se ei tietenkään pysty lisää lämpöä tekemään, mutta huomasin, että se on pieniä katkoksia lukuunottamatta joutunut takaisin kesä-asentoon, vaikka nyt on kohta jo marraskuu. Tässä linkissä tasan vuoden takaa 26.10.2014 kirjoittamani blogipäivitys, jossa IV-kone toimi silloin tähän vuodenaikaan ihan normaaliin tapaan. Lämmön talteenoton hyötysuhde oli silloin huikeat 93% ulkolämpötilan ollessa (blogikirjoituksen mukaan) +4C:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/10/26/tuplapellitys-kannattaa-tiilipiipussa/

Tuossa linkissä IV-koneen tilannetiedot näyttöruudulla olivat siis ihan tuon päivityksen loppupuolella. Jos vuosi sitten sisään tuleva ilma lämpeni pikkuisen putkessa ennen kuin se saapui IV-koneelle, niin nyt kun IV-koneen sisäilman esilämmityspatteri on kytketty varaajaan (jota lämmittää lämpöpumppu), niin nyt sisään tulevan ilman lämpötila on yli 20C (tarkalleen ottaen mittari mittaa lämmityspatterin ulkopinnan lämpötilaa, johto menee tiivisteen läpi koneen sisälle):

Teknisen tilan lämpötila IV-koneen päällä on +24C. IV-koneen lämpöpatterilla ulkoilma lämpenee +22,7C asteeseen. Eikä tätä saa tämän alemmaksi säädettyä. Varaajalta ei saa viileämpää vettä, ja pumpun kiertonopeus on alimmillaan. Pumpun saisi toki kokonaan pois päältä, mutta sitten tulee jäätymisvaara, eli patterissa seisova ja mahdollisesti jäätyvä vesi voi rikkoa patterin, jolloin seurauksena olisi vesivahinko - vettä tulisi rikkinäisestä patetrista lattialle niin paljon kuin sitä varaajassa riittää. Ja 500 litran varaajassa sitä riittää aika paljon.

Tässä kohtaa ei periaatteessa pitäisi olla mitään ongelmaa. Sisäilman esilämmityksen tarkoitus on asumismukavuus, eli huoneisiin puhallettava raikas ilma ei saa tuntua liian kylmältä. Mutta ei se ole tuntunut liian kylmältä koskaan ennenkään. Tästä lienee pitänyt riittävän hyvää huolta LTO:n oma kenno? Sitä kautta pois menevä jäteilma on lämmittänyt tuloilman. Hyvällä hyötysuhteella tämäkin on ilmaisesti riittänyt? Vai onko siinä kennossa sitten jokin sulatustoiminto? (En ainakaan ole sellaisesta tietoinen). Lisäksi meillä on oma keksintö tuloilman lämmitykseen oleskelutilojen osalta. Olohuoneessa nimittäin tuloilmaa on lämmitetty tähän mennessä takan avulla, sillä tuloilmaventtiili on ihan tarkoituksellisesti laitettu takan päälle. Kas näin:

Tuloilmaventtiilistä tulee kaikki tuloilma korkean olohuoneen ja keittiön tarpeisiin. Virtausnopeus on 24 litraa sekunnissa. Jos takka on lämmityskaudella vaikkapa +30C lämmin, niin tuloilma lämpenee tullessaan aika mukavasti. Samalla myös takan lämpö leviää tehokkaasti koko taloon.

Jos meillä oli vuosi sitten otettujen blogikuvien mukaan huoneista pois tulevan poistoilman lämpötila +23,9C ja kun se meni LTO -kennon läpi, niin katolle puhallettavan jäteilman lämpötila oli enää +12,9C eli noin 9C enempi mitä oli ulkoilman lämpötila. Eli eihän siinä katolla istuvat harakat saa enää itselleen oikein mitään.

Mutta nyt tällä hetkellä tilanne on harakoiden osalta paljon parempi.

Nimittäin IV-laite - jos se erehtyy menemään kesätoimintoon, niin se ei puhalla poistoilmaan ollenkaan LTO-kennon läpi, vaan poistoilma menee kennojen ohi. Koneen tarkoitus on tietysti hyvä ja viisas, eli IV-kone pyrkii näin omalta osaltaan jäähdyttämään taloa, jolloin koneellista jäähdytystä tarvitaan kesällä vähemmän. Tämän hetken tilanne meillä on IV-koneen ruudulta katsottuna tällainen:

Esilämmitysvesipatteri lämmittää tuloilman, joka LTO-kennolle saapuessaan on +17,3C lämmintä.



Huoneesta tulevan poistoilman lämpötila on +23,5C ja tämä tieto yhdistettynä siihen, että sisääntuleva ilma on +17,3C lämmintä, niin IV-kone laskeskelee, että jahas - nyt on kesä, ja sisäilman lämpötila on ylärajoilla, pitää laittaa jäähdytys päälle, jolloin ilma alkaa mennä ulos LTO-kennon ohi. Tässä asiassa ei ole kuin tasan 2 vaihtoehtoa - joko pois menevä ilma menee LTO-kennon läpi (lämmön talteenotto on päällä), tai sitten se menee sen ohi (talteenotto ei ole päällä, toisin sanoa taloa yritetään jäähdyttää - mikä kesäisin onkin ihan ihan asia, jos huonelämpötila on +23C tai jopa ylikin).

Jolloin lopputulos on ulosmenevän jäteilman lämpötilan kannalta tällainen:


Ulkoilman ollessa noin +9C on ulosmenevän jäteilman lämpötila 23,4 eli lämmön talteenotto on kytkeytynyt pois päältä. Energiatalouden tai energiatehokkuuden näkövinkkelistä tässä ei ole mitään järkeä, mutta automatiikka toimii näin, eikä tätä tilannetta pysty manuaalisesti oikaisemaan. Tai ainakaan itse en osaa laittaa IV-koneen lämmöntalteenottoa manuaalisesti päälle, vaikka tässä tilanteessa sekin voisi olla ihan järkevää, eli ensin minimoitaisiin lämmönhukka, ja vasta sitten katsottaisiin paljonko lämpöpumpun tarvitsee varaajaa lämmittää. Koska osa varaajan lämmöstä menee nyt IV-koneen tuloilmapatterille, ja sitä kautta eteenpäin huoneilmaan.

25.10.2015. IV-koneen lämmöntalteenoton hyötysuhde on nolla (kaksi viivaa). Vuosi sitten samaan aikaan se oli yli 90%.

No miten nyt sitten tästä eteenpäin?

Aina jos huomaa joutuneensa ojasta allikkoon, niin aina on mahdollisuus palata takaisin siihen ojaan. Eli jos lämpöpatteri oli aiemmin irtikytkettynä, eikä siitä ollut IV-koneelle tai asumisviihtyvyydelle mitään haittaa, niin saahan sen taaskin irtikytkettyä. Turhaa on laittaa IV-kone ja lämpöpumppu keskenään kilpasille, jossa lämpöpumppu yrittää lämmittää huoneilmaa, samalla kun IV-kone pyrkii jäähdyttämään taloa.

Jos ei löydetä tähän kohtaan muuta ratkaisua kuin IV-koneen esilämmityspatterin irtikytkeminen, niin silloinkin voi olla vaarana jäätyminen, jos patteria ei kuitenkaan saa ihan tyhjäksi. Toki voihan sitä yrittää puhdistaa kaikesta vedestä esim. paineilmalla - tai sitten irtikytkennän jälkeen sen voi huuhtoa tai täyttää esim. Vodkalla, jota saa Virosta halvalla, ja Vodka-mäyräkoirassa prosenttejakin voi olla parhaimmillaan 80%. Toki ei 40%:n Vodkakaan talon sisätiloissa mihinkään jäädy, mutta patteriin seisomaan jäänyt puhdas vesi voi jäätyä, jos tulee talvella joku kylmä pakkaspäivä.

Jolloin jos kylmänä pakkaspäivänä hyvin kylmä ilmavirtaus menisikin ilman esilämmitystä suoraan LTO-kennoon, niin eikö se kenno sitten jäädy kondenssi-ilmiöstä johtuen? Ei se näköjään vaan jäädy, ei ainakaan viime talvena ollut jäätynyt, vaikkapa muutamana päivänä oli kovemmat pakkaset, joulun pyhinä oli likemmäs -20C. Ehkä IV-koneen LTO:n hyötysuhde - jos se on luokkaa 90% - niin on sitten niin hyvä, ettei LTO:n kenno pääse jäätymään?

Koska Vantaan Energian tuntikohtainen seurantapalvelu ei ole vielä päivittynyt perjantaita pidemmälle, niin en nyt vielä tiedä mikä on sähkönkulutus juuri tällä hetkellä, kun lämpöpumppu lämmittää pelkästään varaajaa (ja sitä kautta IV-koneen tuloilmaa, ja sitä kautta huoneilmaa). Vielä perjantaina sähkönkulutus oli tasolla 59,4 kWh. Siis yhä vieläkin reippaasti eli noin 50% yli sen, mitä sähkö meni ennen kuin meillä oli lämpöpumppua talossa.

Sähkönkulutuksen huippu on tasaantumassa. Perjantaina 23.10.2015 sähköä meni 59,4kWh. Alkukuun lukemat olivat pikkuisen päälle 30 kWh per vuorokausi, vaikka ulkolämpötila oli alhaisempi mitä se on nyt (punainen ulkolämpötilan käyrä on noussut samoin kuin sähkönkulutuskin.









Lämpöpumpun kompuran käyntiaikoja olen kuitenkin seuraillut. Viime yönä (la-su välinen yö) kompura kävi 3 tuntia, ja yhteensä se on käynyt tähän mennessä 35 tuntia. En osaa sanoa onko 3 tuntia hyvä vai huono työvuoro kompuran elinikää ajatellen, eli jos se käynnistyy - niin kuinka pitkään sen olisi hyvä käydä? Pelkässä käyttöveden lämmityksessä yhden yön käyntiaika ei sitten tuon suurempi kuitenkaan ole. Eilen illalla käyntitunteja oli siis 32 tuntia, ja vuorokausi ennen sitä eli perjantai-iltana 28 tuntia. Tämä 28 tuntia tuli keskiviikon ja perjantain välisenä aikana, eli ei lämpöpumppu silloinkaan ihan koko aikaa käynnissä pysynyt, muuten tunteja olisi pitänyt tulla ainakin 48 kpl.

 

Lämpöpumpulla on myös oma sähkövastus, ja uskon että sekin taisi mennä keskiviikkona 21.10.2015 päälle, koska lämpöpumppu yritti lämmittää kaikki talon lattiat - ja ehkä vähän liiankin tehokkaasti.