Sähkön ja omakotiasumisen hinta

Sain päivitettyä vuoden 2019 toteutuneet kustannukset, jotka nyt nähtävissä (kuten muutkin aikaisemmat vuodet) tässä linkissä:

https://talopakettitalorautio.blogspot.com/p/kustannukset-asuminen.html

Omakotiasumisen hinta meidän talossa on pikkuisen vaihdellut eri vuosina. Kallein vuosi oli 2015, jolloin asuttiin suorasähköllä, ja jolloin asumisen vuosikustannus oli yhteensä 3735,56 euroa. Siitä eteenpäin - kun oli hankittu lämpöpumppu - asumisen hinta halpeni pienin hyppäyksin ollen nyt vuonna 2019 enää 3183,67 euroa - eli 265,30 euroa/kk. (Tähän summaan ei sisälly polttopuut omasta metsästä, joita kuluu noin 6 pinomottia vuosittain - jotka ostettuna maksaisivat noin 500 euroa, jolloin kuukausittaiseen asumisen hintaan pitäisi lisätä noin 42 euroa per kuukausi - toinen vaihtoehto olisi jättää polttopuut vallan polttamatta, jolloin lämmitykseen tarvittaisiin enemmän sähköä noin 6000 kWh, joka maksaisi lähemmäs 700€, eli 58€/kk - tälläkin lisäyksellä omakotiasuminen maksaisi vain 265€ + 58€ = 323€/kk, jolla hinnalla pk-seudulta ei saa edes yksiötä vuokrattua).

Yksi ehkä eniten omakotiasumisen hintaan vaikuttava tekijä on talon sijainti. Että missä kunnassa talo sattuu olemaan? Niin siitä riippuu kunnallisten maksujen suuruus. Tämä haarukka on Suomi-tasolla venähtänyt aika leveäksi, näissä linkeissä asiasta lisätietoa:

https://www.taloustaito.fi/koti/omakotiasuminen-kalleinta-kemionsaaressa-huokeinta-kempeleessa--kuntien-valiset-erot-kasvussa/#9608824a

https://www.omakotiliitto.fi/files/5720/Kunnalliset_maksut_omakotitaloissa_2020.pdf

Itse olen siis onnekas, kun asun Vantaalla, joka kuntana kuuluu nyt 10 halvimman kunnan joukkoon. Erikseen pitää vielä pk-seudulla huomata sekin, että tonttimaa on pääkaupunkiseudun kolmesta kaupungista (Vantaa, Espoo ja Helsinki) selvästi edullisinta Vantaalla. Vantaalta tontin ostava voi helposti säästää yli 100 tuhatta - verrattuna siihen, jos ostaisi samanlaisen tontin Espoosta tai Helsingistä.

Toki säästöä tontin hinnasta tulee vielä vähäsen lisää, jos ajaa Vantaaltakin kauemmas, ja ostaa tontin jostakin pk-seudun lähikunnasta. Nykyään edullinen tapa päästä omakotiasujaksi voi olla myös jo valmiin omakotitalon ostaminen - lehtitietojen mukaan Suomen kiinteistömarkkinat ovat tällä hetkellä voimakkaasti kahtia jakautuneet:

https://www.iltalehti.fi/talous/a/3ddec66c-465e-49bf-85db-594a6ee0e25d

Mitä taas tulee sähkön hintakehitykseen, niin silloin kun itse aloin omaa taloani rakentamaan vuonna 2012, niin näin paljon käppyröitä sähkönhinnan tulevasta kehityksestä. Erityisesti maalämpöpumppujen myyjillä oli hienot grafiikat, että jos sähkönhinta nousee vaikkapa 3% joka vuosi (siis jos ei sähkö nouse, niin ainakin siirtohinnat nousevat), niin ostamalla maalämpöpumpun nyt heti olisin kuulemma välttynyt sähkönhinnan nousun aiheuttamasta kustannusten kasvusta, jolloin maalämpö olisi maksanut itse itsensä nopeasti takaisin.

En ottanut maalämpöä, mutta näköjään olen silti välttynyt sähkönhinnan nousulta. Ja mitä tulee lämpöpumppuihin, niin omaan taloomme tuli 1 vuoden suorasähköllä asumisen jälkeen ilmasta-veteen maalämpöpumppu, joka onkin pienentänyt sähkön kokonaiskulutusta melko paljon.

Mutta mitä tulee sähkön ominaishintoihin, niin ensimmäinen sähkösopimus syntyi "nyt tarvittaisiin tontille sähköä" -puhelinsoitolla, eli sähkö tuli paikalliselta sähköyhtiöltä ja kilpailuttamatta.

Tässä ensimmäisessä sähkösopimuksessa päiväsähkön hinnaksi oli sovittu 6,94 c/kWh ja yösähkön hinta oli 5,58 c/kWh. Päälle tulivat siirtomaksut, joka päiväsähkön osalta oli 3,30 c/kWh ja yösähkön osalta 1,80 c/kWh. Lisäksi sopimuksella oli muitakin maksuja mm. kk-maksu oli 7,10€/kk ja sähkövero oli silloin muistaakseni 2,09 c/kWh.

Kun jälkeen päin lasken todellisen ja toteutuneen kWh-hinnan jakamalla vuosittaisen sähkölaskun vuodelta 2014 saman vuoden kulutusmäärällä, niin saan sähkön kWh-hinnaksi vuodelle 2014 yhteensä 12,1 c/kWh. Vuosi 2014 oli siis osittain eka asumisvuosi, kun syksyllä 2014 päästiin muuttamaan.

Sen jälkeen kilpailutin sähkösopimuksen, joten vuonna 2015 vuosikulutuksesta laskettu kWh-hinta oli 10,8 c/kWh veroineen ja siirtomaksuineen. Tämän jälkeen kokeilin pörssisähköä aikavälillä 1.12.2016 - 5.4.2018. Tämä kokeilu ei ollut onnistunut ainakaan sikäli, että pörssisähkössä halvimmat tunnit olivat aina öiseen aikaan, jolloin taas VILP:iä ei kannattanut käyttää (siis jälkeen päin katsottuna ei olisi kannattanut käyttää), koska sen hyötysuhde oli yön kylminä tunteina tosi huono. Sähköä kului reilusti - niin että ensin näytti jopa siltä, ettei lämpöpumpun hankkiminen säästäisi kWh-määrissä oikein mitään. Pörssisähkön vuosina keskimääräiset kWh-hinnat vuosikulutuksesta ja vuosilaskutuksesta laskettuna menivät näin:

Vuosi 2016 = 11,9 c/kWh
Vuosi 2017 = 10,8 c/kWh
Vuosi 2018 = 11,4 c/kWh

Lopullinen hinta pörssisähkön käyttäjillä on siis osittain jopa tuuristakin kiinni, että miten hyvin onnistuu välttelemään aamun ja iltapäivän kalliita tunteja, ja miten hyvin taas onnistuu hyödyntämään yleensä öiseen aikaan tarjolla olevia halpoja tunteja.

5.4.2018 - 30.9.2019 minulla oli kiinteähintainen 4,39 c/kWh (ilman kk-maksuja) oleva sopimus Helen Oy:ltä. Viime syksynä kilpailutin sähkösopimuksen taas uudestaan, jolloin edullisia sopimuksia ei ollutkaan enää tarjolla, ja paras mitä löytyi oli taas paikallisen eli Vantaan Energian tekemä tarjous, jossa kWh:n hinnaksi tuli 5,19 c/kWh ja kiinteä kuukausimaksu on 2,90€/kk. Tämä sopimus alkoi 1.10.2019 ja päättyy määräajan päättyessä 30.9.2021.

Ainakin tämän hetkisen arvion mukaan tuo viimeisin sopimus saattoi olla epäedullinen eli kallis, sillä jos uuden sopimuksen tekisin nyt korona-ajan alettua, niin sähköä näyttäisi olevan juuri nyt tarjolla huomattavasti edullisempaan hintaan.

Yhteenvetona tähän mennessä toteutuneet kWh-hinnat vuosittain ovat meidän talossamme olleet:

Vuosi 2015 = 10,8 c/kWh
Vuosi 2016 = 11,9 c/kWh
Vuosi 2017 = 10,8 c/kWh
Vuosi 2018 = 11,4 c/kWh
Vuosi 2019 = 11,2 c/kWh

Hyvällä tuurilla - jos olisin tehnyt uusimman sähkösopimukseni vasta nyt keväällä 2020 koronakauden jo alettua, olisin voinut saada vielä paljon halvempaa sähköä mitä oli tarjolla vuonna 2015, jolloin tämän laskelman lopputulos olisikin ollut se, että sähkön hinta on laskenut 5 vuoden aikana.

Mitä opimme tästä? Entä missä omakotiasukas voisi vielä säästää?

Mielenkiintoinen havainto on mielestäni myös se, että ainakin omassa tapauksessani sähkömaksut (vaikka pienet ovatkin) haukkaavat yhdessä kiinteistöveron kanssa asumisen kuluista 60%:

	2019	2019
	Euro	Prosentti
Sähkö	1045,54	32,84
Kiinteistövero	871,33	27,37
Vesi	445,78	14,00
Vakuutus	361,79	11,36
Jäte	225,47	7,08
Muut kulut	233,76	7,34
YHTEENSÄ	3183,67	100,00

Sähköön liittyvä verotus ja siirtomaksut sekä kiinteistövero ovat kaikki riippuvaisia asuinpaikasta ja siitä mitä näistä asioista on päätetty. Joillakin on ollut tässä kohtaa hyvää tuuria, ja joillakin muilla vähän huonompaa tuuria? Esim. siirtomaksujen rajut korotukset ovat koetelleet joidenkin omakotiasujien kukkaroa viime aikoina aika rajulla kädellä.

Jatkopohdintoja aurinkoenergiasta

Ensin uudessa talossamme elettiin suorasähköllä eka vuosi. Sitten tuli ilmasta veteen lämpöpumppu. Mitä sitten tulee seuraavaksi? Aurinkoenergia käy mielessä aina välillä, on käynyt useita kertoja jo pitkän aikaa, tässä vuosien varrella tänne blogiin kirjoittamiani päivityksiä (yleensä aina messuilla käynnin jälkeen :-) )

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/31/aurinkoenergiasta-pohdintoja/

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/04/pohdintoja-aurinkoenergiasta.html

Tässä kun vuodet kuluvat, niin sähkön käytön data lisääntyy. Sähkölasku on pudonnut kilpailutusten ansiosta vuosi vuodelta. Myös sähköä on kulunut aina vaan vähemmän sitä mukaa, kun olen laskenut käyttöveden lämpötilaa.

Vuonna 2017 ostosähköä kului yhteensä 10618,43 kWh. Ja se maksoi yhteensä 1151,64 euroa. Vuonna 2017 käyttöveden lämpötila oli +50C. Nyt vuoden 2018 pudotin käyttöveden lämpötilaa edelleen siten, että se on nyt +46C. Joten taas tullaan tekemään sähkönkulutuksessa uusia alarajaennätyksiä - ja ilman, että käyttömukavuudesta olisi tarvinnut tinkiä yhtään. Tästä johtuen myös sähkölasku tulee pienenemään, ja siihen suuntaan ajaa myös uusin sähkönkilpailutus, jonka tein maalis-huhtikuun vaihteessa 2018.

Joten tämän hetkiset vaihtoehdot "Mitä tulee seuraavaksi?" -kysymykselle ovat esim. että mitä jos ei sittenkään tekisi enää yhtään mitään?

Nytkin - ilman mitään lisäinvestointeja sähkönkulutus on liukuvana 12kk:n kuvaajana nyt saavuttamassa (tai kohta jopa alittamassa?) ekan kerran 10000 kWh:n rajan, eli viimeisin vuosi eli 12kk peruutuspeiliin katsomalla näyttää nyt päiväkohtaisen sähkönkulutuksen osalta tällaiselta:

12kk liukuva sähkönkulutus oli 10036 kWh. Vuotta aikaisemmin samana aikana kului 12249 kWh.

Korkein vuorokausikulutus oli helmikuun viimeisenä päivänä, jolloin sähköä kului 73,3 kWh/vrk - syystä, että VILP hyytyi pakkaseen, ja talossa lämmitti suorasähkö 6 kWh:n vastuksella 10 tunnin ajan. Vähiten sähköä kului tällä tarkastelujaksolla 20.7.2017, jolloin vuorokauden sähkönkulutus oli yht. 9,6 kWh.

Suurin sähkönkuluttaja talossa on VILP. Sillä ei kuitenkaan ole omaa alamittaria, joten en ihan tarkkaan tiedä, että paljonko se sähköä kuluttaa. Lämpöpumpun viikottaiset käyntiajat olen kuitenkin merkinnyt ylös aina siitä alkaen, kun VILP tuli taloon. Tai nehän siis tallentuvat laitteen omaan muistiin, josta käyntiajat voi käydä katsomassa milloin tahansa jälkikäteen. Viikoittaiset käyntiajat -kaavio näyttää tällä hetkellä tältä:

VILP käyttötunnit kpl per viikko aikavälillä lokakuu 2015 - nykyhetki.

Eniten VILP on ollut käynnissä viikolla 2/2016, jolloin käyttötunteja mittariin tuli viikossa 117 kpl. Vähiten käyttötunteja on tullut viikolla 37/2017 - vain 6 kpl, eli alle tunti päivässä. Puolet vuodesta lattialämmitys ei ole meillä ollenkaan päällä. Silloin VILP tekee pelkkää lämmintä käyttövettä, ja käyttötunteja tulee silmämääräisesti kaaviosta katsomalla noin 10 kpl per viikko. Lämmin käyttövesi syntyy kesäisin siis helposti, sillä lämmön lähde eli ulkoilma on silloin lämmintä.

Jos VILP:n oletettavissa oleva käyttöaika koko elinkaarensa aikana on noin 40.000 tuntia, niin tähän mennessä tuntimittariin on tunteja kertynyt yhteensä 4079 tuntia 2,5 vuoden aikana. Joten tällä käyttömäärällä meidän VILP saattaisi kestää jopa 25 vuotta? Toki "vuosihuoltoja" täytyy matkalla tehdä, mm. kylmäainelisäyksiä. Toistaiseksi huoltokulut ekan 2,5 vuoden aikana ovat kuitenkin olleet nolla euroa.

Nyt jos hankkisin aurinkokeräimet eli auringon lämpöenergiaa talteenottavat keräimet, niin jos meillä lämpimän käyttöveden tekemiseen menee suorasähköllä noin 4000 kWh ja VILP:llä noin 3 kertaa vähemmän eli noin 1300 kWh, niin aurinkokeräimet saattaisivat tehdä kaiken tarvittavan käyttöveden noin 6kk vuosittain. Ja silloin säästäisin VILP:n käyntiaikaa noin 10h per viikko eli noin 240h vuosittain. Sähköä säästyisi tuo yllämainittu noin 1300 kWh, joka rahaksi muutettuna olisi noin 130 euroa. Eli pelkästään tällä muutoksella sähkölasku olisi vuosittain jatkossa noin 900 euroa, jos se  nyt viimeksi päättyneellä vuodella oli 1151,64 euroa.

Vaikka aurinkolämpöpaketin voi saada suhteellisen edullisesti - vain noin 2-3 tonnilla, niin noin 130 euron vuosihyöty asettaa takaisinmaksuajan varsin pitkäksi. Vaikka investoinnin hinta olisi (kotitalousvähennysten jälkeen) vain 2.000 euroa, niin se jaettuna 130 euron vuosihyödyllä tekee takaisinmaksuajasta 15,3 vuotta.

Tuokin saattaa kuitenkin olla parempi kuin aurinkosähköpaneeleissa. Niissä nimitäin takaisinmaksuaika on tämän päivän hintatasolla ja tehomäärillä tietääkseni noin 17 - 20 vuotta?

Lisäksi noin 2.000 euron lisäinvestointi nyt jo tehdyn VILP-investoinnin eli 8.600 euron lisäksi ei olisi yhteissummaltaan kuin 10.600 euroa. Ja tämän jälkeen vuosittainen sähkönkulutus saattaisi pudota nykyisesta tasan 10.000 kWh:n tasolta vielä 1.300 kWh lisää eli tasolle 8.700 kWh?

Silloin oltaisiin aika lailla samoissa, mihin maalämpöpumpullakin olisin päässyt. Mutta maalämpö olisi pyydettyjen tarjousten perusteella maksanut meidän talossa noin 20.000 euroa. Yllä oleva ratkaisu maksaisi vain reilut 10.000 euroa eli olisi puolet halvempi.

Edelleen yksi hyvä ratkaisu jatkon kannalta voisi olla sekin, etten tee enää mitään lisäinvestointeja? Vaan antaa talossa sähkönkulutuksen olla noin 10.000 kWh per vuosi, jolloin se maksaa noin tonnin vuodessa? Eikä siis edes yrittäisikään saada tätä tämän pienemmäksi?