Aila -myrsky oli ja meni

Uutisten mukaan Aila -myrsky olisi ollut 2000-luvulla kolmanneksi voimakkain Suomessa olleista myrskyistä. Pääkaupunkiseudulla ei ilmeisesti sattunut myrskyvahinkoja juuri ollenkaan, tai en ole ainakaan itse nähnyt enkä kuullut sellaisista.

Ehkä myrsky meni sitten jotain muuta reittiä, sillä eilen Hki-Vantaan lentoaseman mittarissa tuulta oli koko päivänä vain noin 10 m/s, joskin puuskittain tuuli oli ollut 20 m/s. Näin ainakin tämän kaavion mukaan Ilmatieteenlaitoksen nettisivuilla:

Hki-Vantaan lentoasema on merenpinnasta 55m korkeudessa oleva iso aukea alue. Meidän talo on lentokentältä noin 5 km päässä, ja vanhan merenpohjan savikkotontilla noin 30 metriä alempana, eli vain 24 metriä merenpinnasta ylöspäin. Tuulimittari on talon harjalla noin 10 m korkeudessa maan pinnasta. Ja meillä omassa mittarissa tuulta oli enimmillään vain 6,4m/s, joskin yksi yksittäinen puuska oli ollut 15,5 m/s.

Tässä vielä omat mittaustulokset excelistä tunti-keskiarvoina. Kaavioon on otettu vain sellaiset tuntikeskiarvot, jolloin tuulen nopeus on ollut vähintään 2m/s. Jos tuuli on puhaltunut hitaammin, ko tunnin kohdalla on tyhjä kohta.

Hankin tuulimittarin eli sääaseman, koska suunnitelmissa on ollut hankkia pieni tuulimylly talon katolle. Tuulimyllyn hankkimisessa on ainakin 2 riskiä. Ensimmäinen riski on se, että mitä jos ei tuule? Silloin hankinta on kannattamaton, eikä maksa itseään ikinä takaisin. Useimmat myllyt käynnistyvät 2 m/s tuulessa, josta johtuen olen poiminut omaan exceliini vain ne tunnit, jotka ovat tämän raja-arvon yli.

Toinen riski tuulimyllylle on liian kova tuuli. Ainakin kerran 10 vuodessa voi tulla sellaisia myrskyjä, että puutkin lähtevät juurineen irti. Siinä myräkässä myllykin voisi mennä helposti rikki? Jolloin investoinnin tuotto loppuu siihen.

Tästä syystä mittaroin ensin tuulen nopeuksia, sitten mietin rakennanko tuulimyllyä vai en.

Aurinkopaneelitkin on tietysti tulossa. Mutta ajattelin asentaa tuulimyllyn ensin ja ennen aurinkopaneeleita. Koska aurinkopaneelien yhteydessä tuulimyllyn mahdollisesti tuottama sähkö ei sillä tavalla näy, että sen osaisi sanoa, mikä osuus tuli paneeleista ja mikä tuulimyllystä. Tai no - periaatteessa virtamittarin voisi laittaa kummallekin, jolloin siitä tietää kummankin tuoton erikseen?

Sääasema Sencor SWS 9700 - alkukokemuksia

Hommasin katolle sääaseman, joka mittaa sademääriä, tuulta, ilmanpainetta sekä lämpötilat ja kosteudet sisältä ja ulkona. Sääasema ilmoittaa radioteitse mittaustulokset sisällä olevalla näyttöyksikölle, joka taltioi tiedot vuorokauden ajaksi - paitsi sademäärät voi katsoa 5 viimeisen vuorokauden ajalta, muut tiedot pysyvät muistissa vain 24h, jonka jälkeen ne pyyhkiytyvät yli tuoreemmilla mittaustiedoilla. Sademäärissä on ainut laitteen pieni heikkous - se ei ilmoita tarkasti mitattuja sademääriä muuta kuin pienet sateet, eli skaalana on 2mm, 4mm, 10mm, 20mm tai 30mm. Oli todellinen sademäärä mikä tahansa, niin vuorokauden päättyessä graafinen pylväs osuu johonkin näistä. Esim. 15mm sade ilmoitetaan sitten joko 10mm tai 20mm.

Mutta muntuu olevan ihan hyvä peli.

Pääsyy tälle hankinnalle oli tuulimyllyhaaveet, eli ennen tuulimyllyn rakentamista pitää vähän tutkia, että tuuleeko katolla, ja jos tuulee - kuinka paljon tuulee? Että onko myllyn rakentaminen kannattavaa vai ei. Kannattavuuslaskelmassa tavoitteena olisi saada vähintään 100€ tuotto eli noin 1000 kWh sähköä vuosittain. Silloin noin 1500€ investoinnissa takaisinmaksuaika olisi 15 vuotta, jonka jälkeen mylly kait onkin jo loppuun ajettu romu? Ja kaikki muu paitsi johdot ja mastoputki pitänee uusia?

Sääasemaksi valitsin Sencor SWS 9700 -merkkisen laitteen, jonka kävin ostamassa 105 eurolla Tallinnassa olevasta nettikaupasta, tässä linkissä myyjän tiedot:

https://kaup24.ee/

Vähän vastaavanlaisia - hinnaltaan 200€ kahta puolen saa myös suoraan Suomestakin, tässä yksi linkki:

https://www.nshnordic.com/finnish/produkter

Molemmissa linkeissä oleva laite on ulkonäöltään ja ominaisuuksiltaan mielestäni täysin yhtenevä. Ainoat erot ovat siinä, että toinen lähettää tietoa radioteitse (se mikä minulla nyt on omalla katollani), ja toinen lähettää Wifin kautta. Tämä jälkimmäinen näyttää hinnaltaan olevan puolta kalliimpi, ellei hintaero sitten johdu siitä, että toinen on myynnissä Virossa ja toinen Suomessa. Valmistusmaa molemmissa lienee Kiina.

Ensimmäisten mittaustulosten mukaan tuuli on meillä Rekolassa selvästi heikompaa ja vähäisempää, mitä samaan aikaan Hki-Vantaan lentoaseman tuulimittarissa. Ehkäpä lentokentällä on sen verran iso aukea, että siellä tuulimittari pyörii enemmän ja lujempaa, mitä 5 km päässä olevalla omakotialueella?

Tältä tämä nyt sitten näyttää valokuvin:

Sisäyksikössä on hifistelty useilla eri näytön värisävyillä. Näyttö on öisin aika
kirkas, valaisee huonetta aika hyvin ja on makuuhuoneessa häiritsevän kirkas,
eli pitää suunnata niin, ettei  näyttö"paista päin naamaa". Näyttö kytketään
sähköjohdolla seinään, ja siinä on kellonaikaa varmistamassa yksi nappiparisto
sähkökatkojen varalta. Ulkoyksikössä on 3 sormiparistoa.

Kiinnitys antenniputkeen on tehty kahdella putkiklemmarilla, jossa kiinni
kulmarauta, jossa kiinni laudanpala, jossa laudassa kiinni 4 puuruuvia.
Laiteen muovijalustan läpi menee 4 ruuvin reikää. Laitteen voi kiinnittää
myös suoraan putkeen, jos olisi vaakatasoinen putki.