Toukokuun sähkönkulutus

Toukokuussa aurinkopaneelit (20 kpl x 410W = 8,2 kWp) olivat olleet katolla ensimmäisen kuukauden, ja erilaista dataa on nyt saatavilla vaikka kuinka paljon...

Ostosähköä kului toukokuussa 512,60 kWh. Tuotanto itselle suoraan paneeleista oli 473,52 kWh, jolloin kokonaiskulutus oli yht. 984,30 eli 84 kWh enemmän mitä vuosi sitten toukokuussa. Myyntiin sähköä meni 915,06 kWh ja aurinkopaneelien tuotanto oli yhteensä 1388,60 kWh. Talo oli siis ulkoisessa tarkastelussa tavallaan tuotantolaitos, eli se tuotti valtakunnan verkkoon lähes puolta enemmän mitä se sieltä otti. Myyntiä ja ostoa tapahtui myös samanaikaisestikin eri vaiheissa, joka näkyy sähkölaskulla ja tuntiseurannassa ns. "netotuksena". Toukokuun sähkölasku oli 1,22 euroa (maksu Lumme Energialle), eli euromääräisesti 915,06 kWh:n myynti ei ihan riittänyt kattamaan 512,60 kWh:n ostohintaa.

Myyntisähkön suuri määrä aiheutuu siitä, että eniten etelän suuntaiset paneelit tuottavat keskipäivällä, jolloin kotona ei ole ketään sähköä kuluttamassa. Ostosähkö taas oli enimmäkseen yösähköä, jota on tarvittu sähköauton lataamiseen.

Tässä samat asiat vielä graafisesti ja taulukkoina:

Toukokuulta 2023 erilaista dataa:

Kuukausittainen ostosähkön määrä eri vuosina:

Aurinkopaneelikauppiaita osa2

Teen nyt raportin Aurinkopaneelikauppias numero kakkosesta, sillä tämä kaupanteko lienee nyt sitten päättynyt, kun ei ole miehestä mitään kuulunut ja aikaa on jo kulunut edellisestä tapaamisesta yli kuukausi.

Aluksi siis kesti pitkän aikaa, ennen kuin lopulta löytyi yhteinen aika kalenterista, ja tavattiin meidän tontilla. Kaveri oli myyntimiehenä hyvä, ja pidin hänen asiantuntevasta tyyliistään ja vakuuttavasta esiintymisestä ja puhetavasta. Jo ensimmäisen myyjän käynnillä oma tietoisuuteni aurinkopaneeleista ja niiden nykyhetken tilanteesta ja markkinoista lisääntyi huomattavasti, joten alkuodotukset hyvästä ensivaikutelmasta kasvoivat huomattavasti. Ajattelin siis, että nyt pitää pinnistellä, että muistan kysellä kaikki vielä avoimeksi jääneet kysymykset, jospa niihin sitten tulisi vastaukset.

Kyselinkin miten helppoa tai vaikeaa järjestelmään on liittää sähköauto? Jolloin se kallis akku olisikin siellä autossa, eikä talon seinässä. Että mistä järjestelmä tietää, onko auto kotona? Jolloin ladataan ensin auton akku, ja vasta sitten (jos ylijäämäsähköä vielä on) - laitetaan se valtakunnan verkkoon. Toisena kysymyksenä oli lämminvesivaraaja. Että periaatteessa ylijäämäsähköllä voisi lämmittää senkin - ainakin +80C asti, sen kuumemmaksi sitä ei paljon uskalla päästää, ettei varaaja kiehu tai ettei joku polta itseään epähuomiossa. No meillä on termostaattihanat, eli suihkussa palamista ei pitäisi tapahtua koskaan.

Sitten sekin kiinnosti, että jos yleensä aina ajatellaan niin päin, että järjestelmä mitoitetaan niin pieneksi, ettei ylijäämäsähköä paljon pitäisi syntyä, niin eikö toinen tulokulma asiaan olisi sekin, että tehdään selvästi ylisuuri ja ylimitoitettu järjestelmä, jos on niin että 10 kW ja 14 kW järjestelmä eivät hinnaltaan eroa toisistaan juuri ollenkaan? Niin jos lisäpaneelit saa tietyllä paljousmäärällä melkein "samaan hintaan"; niin eikös ne kannattaisi laittaa? Jolloin ylijäämäsähköä muodostuu varmuudella jo koko ajan, mutta ison järjestelmän 3-vaihekytkentä takaa sen, ettei tapahdu kallista takaisinostoa.

Nythän 1-vaihe kytkennöissä (pieniin aurinkopaneelijärjestelmiin) voi käydä niinkin, että samalla sekunnilla kun "1-vaihe" tuottaa aurinkopaneeleista ylijäämää sähköverkkoon, niin vaikkava 2-vaiheeseen kytketty talon oma sähkönkulutus on niin suurta, että sähköä ostetaan samalla hetkellä myös taloon päin. Ja minuuttitasolla katsottuna tilanne voi vaihdella koko ajan laidalta toiselle, jolloin jos tällä minuutilla sähköä myydään verkkoon, niin seuraavan minuutin aikana sähköä ostetaan verkosta (lisättynä sähköverolla ja siirtomaksulla), jolloin se oman sähkön takaisin osto vasta kallista onkin...

Yllätyin kun en saanut mitään vastauksia mihinkään kysymyksiini. Jolloin myyjä selosti, että hän onkin itse asiassa turvalaitemyyjä, joka vasta 2 viikkoa sitten alkoi myymään aurinkopaneeleja. Mutta hän voisi kyllä ottaa omalta toimistoltaan jonkun asiantuntijan mukaansa, ja tulla käymään meillä uudelleen. Koska hän haluaa itsekin oppia ja kuulla vastaukset noihin samoihin kysymyksiin.

No, olen nyt reilun kuukauden odottanut. Eikä  mitään kuulu. Että jos kauppias itse lukee tämän jutun, niin en minä pahoillani ole, vaikka joku ottaisi uudestaankin yhteyttä. Nyt ei tiedetä ollenkaan että tuleeko tästä kaupat vai ei, kun en saanut edes hintaa sille, että mitä se sellainen 10 kW tai 14 kW järjestelmä voisi maksaa? Niin kauppiaan ainut vastaus (tosin rehellinen vastaus) oli se, että ei hänellä ole noin isoille järjestelmille mitään hintaa, eikä mitään käsitystä mitä se voisi maksaa, kun hänelle on vain kerrottu ja opetettu, että tätä kauppaa tehdään niin, että myytävän paketin loppusumma pitää saada menemään "oikeaan haarukkaan". Siis niin, että asiakkaalla on sen verran rahaa usein heti ja omalla tilillään, jolloin kaupat voidaan sopia heti. Jolloin hän sitten vaan siinä kaupankäyntiä tehdessään yrittää sanamuodoista arvailla, että saadaanko tästä talosta rahaa esim. 10 tonnia, tai jos ei saada - voisiko kauppa syntyä muutaman tonnin halvemmalla kokonaispaketilla. Ja jos ei sekään vaikuta todennäköiseltä, sitten siirrytään nopeasti seuraavalle pihalla kauppoja yrittämään... Eli tässä myyntimenetelmässä tärkeää on vain se, että saadaan nopeasti kauppa ja nimet paperiin ja rahat pois asiakkaalta. Tärkeää ei olekaan se, mitä se asiakas saa? Muuta kuin muutaman paneelin katolleen, että siellä ne nyt sitten ovat.

Että miten hyvät kaupat asiakas sitten tekee näiden tällaisten ovelta ovelle kiertävien kauppiaitten kanssa?

No näiden kahden kokemuksen jälkeen oma fiilis on se, että parempaa vastinetta omille rahoilleen saa, jos on itse aktiivinen ja kilpailuttaa kunnolla. Eli avaa Googlen ja pyytää tarjouksia. Jos joku kiertokauppias tulee omaan pihaan käymään, niin todennäköisesti hinta ei ole halpa.

Tällä kakkoskauppiaalla oli selvästi hyvä ote myyntityöhön. Mutta ekan 2 viikon aikana alan tuntemus ei kuitenkaan ollut vielä ihan huipputasoa. Uskon kuitenkin, että hänestä vielä jonain päivänä tulee hyvä aurinkopaneelien myyjä. 

Myös tässä jälkimmäisessä yrityksessä hieman oudon ensivaikutelman antoi yrityksen nimi, jota en enää muista, mutta joka oli täysin ei-aurinkopaneeleihin liittyvä nimi jotain tyyliin "Peräsuon kana ja porkkana Oy". Kysyinkin myyjältä, että eikös tuo firman nimi nyt kannattaisi ainakin vaihtaa, jos yrityksen toimiala on vaihtunut? Niin myyjä kertoi, että kyllä se ensin vähän häntä itseäänkin ihmetytti tuo firman nimi, kun hän itse tuli töihin yritykseen, mutta hän sitten ajatteli, että jos tuotepaketti on hyvä, niin kauppaa kyllä syntyy, oli firman nimi ihan mikä tahansa... :-) 

Aurinkopaneelikauppiaita osa1

Sain tässä hiljattain 2 puhelinsoittoa, jossa soittaja kertoi, että aurinkopaneeliasentajamme ovat juuri nyt kiertämässä siellä teilläpäin, että voisiko he poiketa teillekin tekemässä ilmaisen kartoituksen, joka ei sido mihinkään eikä maksa mitään?

Olen kyllä ollut aikeissa hankkia aurinkopaneelit jo pidemmän aikaa muutenkin, joten sovittiin tapaamiset molempien kanssa tämän viikon alkuun. Molemmat soittajat kysyivät vielä soiton päätteeksi osoitetta, että mikä kaupunki ja mikä katu - eli se "olemme juuri kiertelemässä siellä teilläpäin muutenkin" oli pelkkää myyntimiehen puhetta.

Toinen myyjä oli käynyt paikalla jo tuntia ennen sovittua aikaa. Eikä tullut sitten enää saman päivän aikana ollenkaan, mutta soitti kyllä paljon myöhemmin uudestaan ja sovittiin uusi aika ensi viikolle. Toinen myyjistä tuli paikalle sovittuna aikana.

Päällimmäisin myyntiargumentti näytti olevan hyvä tuotto, jopa 7% sijoitetulle pääomalle. Joka ollessaan (sähkön) säästöihin perustuvaa, on myös verovapaata, koska säästämisestä ei veroteta mitään. Tämä on sinänsä totta kyllä. Tässä kohtaa ei kylläkään sanallakaan mainittu sitä, että tuotantohuippu tulee keskelle kesää, jolloin sähkölle on vähän käyttöä, ja yleensäkin vain pieni osa aurinkopaneelin tuotannosta saadaan omaan käyttöön, sillä muu osa tuotantoa "karkaa" hyvin herkästi valtakunnan verkkoon. Tästä tuotannon ja kulutuksen epätasapainosta kerrotaan hyvin tässä linkissä:

https://www.clonet.fi/energia/kannattaako-aurinkopaneeleihin-investoida/

Lupaukset 7%:n verottomasta tuotosta näyttävät kuitenkin purevan hyvin, koska kauppaa kuulemma syntyy hyvin, tilauksia oli jo syntynyt tälle samallekin päivälle, mikä tietysti on provisiopalkkaiselle myyjälle itselleenkin oikein hyvä juttu.

Tämän jälkeen seuraava vaihe myyntipuheessa oli oman talomme katon katsominen satelliittikuvasta, ja jollain piirto-ohjelmalla sinne katolle piirrettiin 15 aurinkopaneelia. Mitoitus oli vaan tyyliin "tuohon nyt ainakin sopisi paneeleita", eli mitään kesäkauden sähkönkulutuksen huippumääriä tms. mitoituksen pohjaksi yleensä käytettyjä lukuja ei kysytty. Joten paneelien määrän perusteeksi tuli nyt vain se, että "tuohon nyt ainakin sopisi tämän verran paneeleita". Meillä katon kokonaispinta-ala on 150m2, joten olisi sinne saattanut sopia vielä paljon enemmänkin, mutta nyt mentiin tällä määrällä, ja saatiin ilmeisesti sellainen loppusumma kauppasummaksi, jolla kauppa käy hyvin. Eli jollain eläkeläisellä saattaa olla sen verran rahaa tilillään vaikka koko ajan.

Pidin kokonaissummaa hiukan tyyriinä, jolloin myyjä ilmoitti, ettei he olekaan markkinoiden halvin, eikä pidä ostaa halvemmilta aurinkopaneelikauppiailta, koska ne (tietyt ja nimeltä mainitut firmat) pyörivät koko ajan tappiolla, jolloin ne varmaankin poistuvat kohta markkinoilta. Mutta heidän firma tekee pientä voittoa joka vuosi. Nämä tiedot näytettiin ja tarkastettiin Finder.fi -palvelusta, että totta oli - tietyt firmat ovat tappiolla, ja jotkut taas pääsevät nipin napin voitolle - kertoen kuitenkin siitä, että bisnes näyttää olevan aika tiukkaa kaikille.

Tässä kohtaa kyllä huomautin, että jos maantien varressa on kaksi huoltoasemaa, ja toisessa on halvemmat litrahinnat kuin toisessa, niin usein poikkean siihen pihaan, missä bensaa myydään halvemmalla - enkä katso netistä tilinpäätöstietoja, että tuottaako jompikumpi huoltoasema voittoa vai tappiota.

Lopuksi myyjä vielä vakuutteli, että heidän yritys ei ole koskaan joutunut kuluttajariitalautakuntaan.

Ihmettelin hiukan, että miten sinne ylipäätään voisi aurinkopaneelikaupassa joutua, jolloin myyjä näytti joitakin kuvia asennuksista, joissa johdotukset oli mm. köytetty nippusiteillä palotikkaisiin, tai sitten paneelien kiinnitykset oli pultattu peltikatosta läpi peltikaton pohjan kohdalta (jolloin katosta tulee varmasti hyvin vuotoherkkä), lisäksi aurinkopaneelien tuenta oli joissakin asennuksissa hyvin heikkoa, tyyliin vain päistään kiinni, eli lumikuorma ehkä saattaa painaa paneelit mutkalle. Kovin kokeneita asentajia ei siis aina ole liikkeellä.

Aiheeseen tulee vielä osa nro2, kunhan toinen myyjä saapuu paikalle juhannuksen jälkeen.

Tukevasti asennettu aurinkopaneeli on kolmesta kohtaa kiinni ja paneelien välissä on lämpölaajenemisen takia pieni rako.

Tämä kuva bonkattu tästä osoitteesta: http://www.aurinkovirta.fi/aurinkosahko/aurinkovoimala/kiinnitysteline/
(kuva ei liity meillä poikenneeseen paneelikauppiaaseen)

EDIT 25.6.2019:
Tämän myyjän käynnistä oli kuitenkin hyötyä, ja sain uutta tietoa mm. että:

1) Kiinalaistuotteita koskevat rangaistustullit on nyt viime vuonna poistettu aurinkopaneeleilta. Mutta tämä ei kuitenkaan vaikuttanut eikä vaikuta aurinkopaneelien hintoihin (tämän olen huomannut itsekin, että ei näy vaikutusta näkyvän). Tämä johtuu siitä, ettei näitä rangaistustulleja ole maksettu tähänkään asti, vaan rangaistustullit EU:n myyntiin on kierretty esim. niin, että aurinkopaneelit viedään ensin Malesiaan, ja sieltä eteenpäin EU:n alueelle. Jolloin rangaistustullit on onnistuttu käytännössä kokonaan kiertämään jo ennenkin. Mutta nyt tavaravirta voi tulla suoraan Kiinastakin ilman tulleja.
2) Vaikka kaikki aurinkopaneelit tehdäänkin nykyään Kiinassa (aivan kuin LED-lamput), niin aurinkopaneeleissa on eroja, ja ostaessa paneeleja kannattaa varmistaa, että paneelien valmistaja on ns. "Tier 1" -listalla, joka päivittyy 3kk välein, ja joka on esim. tässä linkissä:

https://www.renvu.com/Learn/Bloomberg-Tier-1-Solar-Panels-List-2019

Lämmitystapajärjestelmät ja energiatehokkaan talon suunnittelu

Helsinki on hiilineutraalikaupunki vuonna 2035:

Hiilineutraali Helsinki 2035 - toimenpiteet

Helsingin Energia eli Helen on tehnyt päätöksen luopua hiilivoimasta kokonaan vuoteen 2029 mennessä:

www.iltalehti.fi/talous

Helsingin Energia tekikin jo ympäristöteon ilmoittamalla kaukolämmön hinnankorotuksesta syksyllä 2018. Kertakorotus 19% lienee ollut suurin ikinä, mitä missään Suomessa on kaukolämmön hintoja nostettu kertaheitolla? Tällä päätöksellä saattoi olla paljon isommat ympäristövaikutukset, mitä Helsingin Energia oli itse ikinä osannut kuvitellakaan?

Nimittäin omassa työssäni ainakin kaikki ne Helsingissä sijaitseva taloyhtiöt, joissa itse olen isännöitsijänä, ovat nyt vuoden vaihteen tienoilla budjettia 2019 tehdessään ottaneet ilolla vastaan laskelmat maalämmön kannattavuudesta.

Ensimmäiset taloyhtiöt siirtyivät kaukolämmöstä maalämpöön jo viime vuoden puolella, joten nyt tässä vaiheessa kevättä ensimmäiset porauskentät on porattu jo. Maalämpöön siirtymisellä on euromääräisen säästön lisäksi myös erittäin suuret ympäristösäästöt. Mutta epäilen suuresti, että ihan tällaista liikehdintää ei Helsingin Energiassa osattu odottaa.

Helsingin Energian päätös nostaa rajusti kaukolämmön hintaa oli kuitenkin erittäin perusteltu ja erittäin hyvin ymmärrettävä. Jos lopetetaan kivihiilen käyttö vuonna 2029, niin ennen sitä kaikki voimalaitokset pitää uusia kokonaan. Ja se maksaa paljon. Ja laskut maksatetaan asiakkailla. Näillä näkymin koko loppulaskun maksaa se kaukolämmön käyttäjä, joka viimeisenä kaukolämmön käyttäjäksi vielä jää. Maalämpöön ajoissa siirtyneet tai kohta siirtyvät taloyhtiöt välttyvät näiltä lisälaskuilta.

Jos maalämpö onkin erittäin taloudellinen ja erittäin ympäristöystävällinen valinta vanhoissa kiinteistöissä, joissa eritykset ovat huonot ja lämmönkulutus on suurta, niin uudistaloissa, joissa kulutus on paljon pienempi, maalämmölle voi löytyä paljon muitakin ja kilpailukykyisempiä vaihtoehtoja. Maalämpöpumpulle nimittäin pitää antaa "paljon töitä", jotta se pääsisi tienaamaan, jolloin isot investoinnit saadaan katettua.

Jos uudistaloissa kulutus on pientä, silloin maalämmön takaisinmaksuajasta tulee pitkä. Mutta on maalämpö silloinkin helppo valinta, ja varmasti paras valinta sellaiselle asukkaalle, jolla ei ole aikaa eikä osaamista eikä edes mielenkiintoa tehdä käsisäätöjä. VILP voi hyytyä pakkaseen, jolloin tarvitaan suorasähköä tilalle (jolloin itse ainakin nostan sähkötermostaattien lämpötiloja vähän, että ne menisivät herkemmin päälle). Vastaavasti kesäaikaan siirtyessä VILP:n käyntiaikoja voi kuristaa ajastimella niin, että pumppu käy vaan tunnin-pari päivässä keskipäivällä, jolloin on kaikkein lämpöisintä. VILP:n nimittäin ei tarvitse kesäaikana käydä kuin tunti-pari päivässä.

Päivitin oman rakennusblogini energiankulutus -sivustolle tänään tuoreita päivityksiä, tässä linkki sinne:

https://talopakettitalorautio.blogspot.com/p/energiankulutus.html

Samalla tein yhden uuden havainnon: VILP + aurinkopaneeliyhdistelmä voi olla kotitalousvähennykset huomioiden paljon halvempi ostaa, ja sen avulla pääsee ainakin savimaan tontilla paljon pienemmille sähkön vuosikulutustasoille, kuin mihin maalämpöpaketilla oltaisiin päästy. Tähän lopputulokseen tietysti vaikuttaa juurikin tuo kotitalousvähennys.

Talonsa siis saa lopputarkastuksesta läpi pelkän VILP:n avulla. Lopputarkastuksen jälkeen kun jatkaa asumista 2 vuotta, niin sen jälkeen on oikeutettu saamaan kotitalousvähennystä (jota uudisrakentaja ei saa). Tässä vaiheessa kannattaa asentaa aurinkopaneelit. Jolloin VILP + aurinkopaneeliyhdistelmän yhteishinta jää nykyhinnoin selvästi alle sen, mitä maalämpöpaketti olisi maksanut, koska siihenkään uudisrakentaja ei kotitalousvähennyksiä saa. Esim. täällä linkissä voi laskea erilaisten aurinkopaneelijärjestelmien hintoja:

https://aurinkolaskuri.fortum.fi/

Jos VILP + aurinkopaneelijärjestelmä on halvempi ostaa, sen avulla siis sähköä kuluu vähemmän mitä maalämpöpaketin avulla olisi kulunut. Lisäksi VILP + aurinkopaneelit kestävät kauemmin. Tarkemmin sanottuna aurinkopaneelit kestävät kauemmin. Paneeleissa vuosituotto pienenee prosentilla vuosittain, ja niiden käyttöiäksi oletetaan 40 vuotta. Kuluvia osia aurinkopaneeleissa ei ole. Kun taas VILP:n ja maalämpöpumpun kompuraa pitää vaihtaa 15-20 vuoden välein.

Omassa talossani laskin, että sitten kun asennan aurinkosähköpaneelit, niin rahaa on kulunut VILP:n ja paneelien hankintaa melkein se, mitä maalämpöpakettikin olisi maksanut. Mutta vuosikulutus voi meidän talossa jäädä (ostosähkön osalta) tasolle 3440 kWh per vuosi. Talossa on lämpimiä neliöitä 241m2. Maalämmön avulla tällaista lopputulosta ei olisi voitu saavuttaa.

Vai laskinko jossain kohtaa väärin? Jos niin - missä kohtaa?

Monesti aurinkopaneeleja kuitenkin kritisoidaan siksi, että niiden tuottama huipputeho "osuu väärään kohtaan". Siis keskikesälle, jolloin energiaa esim. lämmitykseen ei tarvita muuta kuin käyttöveden verran. Tietysti kotitaloussähköt voi tehdä omana tuotantona myös. Tämä kritiikki on oikeaan osuvaa siltä osin, mitä vuodenaikoihin tulee. Totta kai talvella tarvittaisiin enempi energiaa kuin kesällä.

Mutta aurinkopaneelien tuotantoa voidaan tarkastella myös vuorokausitasolla. Jolloin huipputuotanto osuukin ihan kohdilleen, eli juuri niihin päivän tunteihin jolloin kulutus on huipussaan. Yöllä paneelien tuotanto on pientä tai tuotantoa ei ole elokuun pimeinä öinä ollenkaan, mutta silloin talon oma kulutuskin on minimissään.

Aurinkopaneelien käyttö joka tapauksessa kasvaa joka vuosi hurjaa vauhtia:

https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/aurinkoenergia-ja-aurinkosahko-suomessa

Nämä kuvat Saksasta, jossa jopa polttopuuladoissa katot ovat täysin paneelien peitossa.

EDIT 2.5.2019 klo 07.02:

Aiheeseen liittyvässä keskustelussa on noussut esille yksi tärkeä sudenkuoppa, jota en ollut itse huomannut, mutta joka kannattaa ottaa huomioon ja pohtia, ennen kuin tekee sijoituksia aurinkopaneeleihin.

Ongelmaksi voi nimittäin tulla ja tuleekin "edes-takainen myynti", eli vaikka paneelien tuotto-odotukset täyttyisivät, ja vaikka sähkönkulutus putoaakin kWh-määräisessä tarkastelussa juurikin tuon paneelien kWh-tuoton verran vuodessa, niin euromääräistä säästöä ei silti välttämättä juurikaan tule. Sillä paneeleista saadun sähkön hyödyntäminen heti suoraan tontilla on monissa tapauksissa hyvin vähäistä (vain noin 20%:n luokkaa).

Samanaikaista ostoa ja myyntiä valtakunnan verkkoon voi tapahtua vaikka saman minuutin sisällä, jolloin se ei näy tuntikohtaisessa seurannassa lainkaan. Mutta euromääräisessä tarkastelussa näkyy, sillä jos jotain myy verkkoon, ja vaikka sähköenergian osto- ja myyntihinta olisi sama, on takaisinosto aina kuitenkin 3 kertaa kalliimpaa, koska ostettaessa päälle tulevat siirtomaksut ja verot.

Tästä aiheutuu, että vaikka vuosittaiseen kWh-säästöön perustuen aurinkopaneelien takaisinmaksuajaksi saadaan matemaattisesti vaikkapa 17 vuotta, niin todellisuudessa takaisinmaksuaika voi olla euromääräisessä tarkastelussa esim. 29 vuotta, koska verkkoon myynti ja sieltä takaisinosto sotkee laskelmat.

Eikä verkkoon myyntiä ei voi oikein millään konstilla täysin estää? Muuta kuin hankkimalla taloon akun, joka on kallis, ja jolloin aurinkopaneelien tuottolaskelmat menetetään siinä. Hyviä lisukkeita aurinkopaneelien rinnalle voivat olla vaikkapa iso vesivaraaja, jota lämmitetään suorasähköllä eli vastuksella aina ennen, ennen kuin valtakunnan verkkoon myyntiä pääsee ollenkaan tapahtumaan. Tai sitten jos akun hankkii, pitää hankkia sähköauto. Jolloin se kallis akku on siellä autossa.

Tässä linkissä lisää numeroita ja faktaa, että kannattaako aurinkopaneeleihin investoida:

https://www.clonet.fi/energia/kannattaako-aurinkopaneeleihin-investoida/?fbclid=IwAR3SKwLKG-6__xtYuA65sVcfJrUrwR4WfmK2H-EKsVZXhwvAPBfVWymZUMQ

600 litran juottoautomaatti suihkulähteelle

Olen jatkanut suihkulähteen koekäyttöjä ja löytänyt joitakin vuotokohtiakin, jotka nyt on tukittu. Mutta siltikin suihkulähde on yhä vieläkin melkoinen juoppo, ja käyttää vettä yli 5 litraa tunnissa. Vesi poistuu ilmeisesti pärskeinä ja haihtumalla. Vuotokohdat pitäisi olla nyt löydetty ja tukittu, ja tilanne paranikin sen myötä vähäsen.

Mutta minusta 5 litraakin tuntia kohden on aika paljon? Tosin suihkulähteistä, ainakin isommista sellaisista löytyy netistä aika vähän tietoa ja käyttökokemuksia, joten en tiedä kuinka usein muut joutuvat omaan suihkulähteeseensä vettä lisäilemään? Noin 100 litraa menee puutarhaletkulla äkkiä, mutta jos saman veden kantaa kastelukannulla sadevesisaavista, niin aika monta kertaa siinä saa kävellä...

Jotta jatkossa elämä on tässä kohtaa helpompaa, rakentelin suihkulähteelle 600 litran juottoautomaatin, joka on kolme 200 litran sadevesisaavia merikontin takana. Suihkulähde ja merikontti ovat rinnakkain, ja merikontti tukee suihkulähteen toimintaa niin, että suihkulähteen sähköt tulevat merikontilta, merikontin katolta kerätään sadevesi talteen - ensin sadevesitynnyreihin, ja sieltä vesi menee poistoletkua pitkin merikontin alle, josta se jatkaa maanalaisessa putkessa suihkulähteeseen. Jos on normaalisateinen kesä, suihkulähde ehkä pärjää pelkästään sillä sadevedellä, joka tulee noin 28 neliömetrin katolta, joka on merikontin päällä.

Myös suihkulähteen sähkö on joskus tulevina vuosina todennäköisesti ihan ilmaista. Sillä jos taloon tulee aurinkopaneelit, niin keskikesän huippupäivinä ylijäämäsähkölle pitää keksiä jotain käyttöä, sillä sen myynti on tappiollista. Tai siitä ei saa tällä hetkellä kunnon hintaa. Joten ylijäämä sähkö täytyy sitten "tankata" sähköautoon (jos sellainen joskus tulee hankittua), tai jos olisi uima-allas ulkona (sellainen ei meillä pihaan mahdu), sen vettä voisi lämmittää kesäisin ylijäämäsähköllä. Mutta kun näitä ei ole, nyt meillä ylijäämäsähköä käyttää suihkulähteen pumput. Toki ei ne nyt vielä ylijäämäsähköllä käy, kun aurinkopaneeleitakaan ei vielä ole.

Mutta takaisin tänään valmistuneeseen juottoautomaattiin, joka näyttää tältä:

Kolme sadevesitynnyriä rivissä merikontin takana tiiliskivien päällä niin, että

tynnyristä on helppo täyttää myös kastelukannu tarvittaessa. Toki helpommin

kastelukannun saa täyteen, jos upottaa sen tynnyriin, mutta jos tynnyrin 

pohjalla on enää vähän vettä, sitten sen lopun veden saa helpommin hanasta.

Vasemmalla näkyy pieni pätkä 310mm salaojakaivo, johon saa kaikki lapiot

ja haravat siististi. Oikealla on pieni hyötypuutarha, mm. mustaherukkaa,

omenapuu, karviaispensas ja vadelmaa.

Rivin viimeisessä tynnyrissä on 2 hanaa. Ylempi hana 

tynnyrin yläreunalla on aina auki, joten ylivuotovesi menee

aina suihkulähteelle. Sielläkin on oma ylivuotoputki, josta

vesi menee talon salaojapumpulle, joka pumppaa hulevedet

kokonaan pois tontilta, jos sataa vettä niin paljon, että kaikki

paikat on vettä täynnä. Alemman hanan voi jättää "tippa-

vuodolle", jolloin siitä suihkulähteelle menevä vesi kompensoi

sitä vettä, jonka suihkulähde itse hukkaa pärskeinä tai haih-

tumalla.

Merikontin katalta tuleva sadevesi otetaan talteen keskimmäiseen tynnyriin,

josta lähtee lappoputki kumpaankin reunatynnyriin. Jolloin jos vettä tulee

rankkasateella rännin täydeltä, se pääsee ja ehtii ehkä poistumaan kahden

lappoletkun kautta myös reunimmaisiin tynnyreihin ennen kuin keskimmäi-

nen tynnyri valuu yli.

Iso lappoletku voi olla hankala saada toimintaan eli ensin

täytettyä vedellä, ja sitten aseteltua paikoilleen. Itse 

onnistuin niin, että laitoin tynnyrin hanan (hana kiinni) 

letkun päähän, ja täytin letkun kastelukannulla.

Koko letku täytetty kastelukannulla. Sitten vaan käsi toiseen päähän eteen,

ja letkun pää tynnyrin pohjalle. Tässä vaiheessa kaikkien tynnyrien pohjalla
oli jo vähän vettä. Sen jälkeen tynnyrihana pois letkun toisesta

 päästä - ja lappo alkoi toimia heti!

Pieni ilmakupla lappoletkuun jäi, mutta se helpottaa vain näkemään,

että letku on 

Vuotamattomuus testi käynnissä. Eli ei vuoda tynnyrihanat

hanan juuresta, eikä myöskään vuoda hanat itse. Nyt tähän

sinisen pikaliittimen päähän voi laittaa kastelukannun alle.

Tippavuoto kastelukannuun. En jäänyt kellottamaan kauanko kuluu kastelu-

kannun täyttöön tällä vauhdilla, mutta jos hana olisi kokonaan auki, silloin

kastelukannu täyttyi 30 sekunnissa, eli koko 200 litran saavi tyhjenee tällä

vauhdilla 10 minuutissa, jos hana unohtuu kokonaan auki asentoon. Tietysti

lappoletkut tuovat lisää vettä, jolloin koko 600 litran systeemi on hanan

kautta tyhjennettävissä 30 minuutissa.

Nyt jos suihkulähteen veden tarve on noin 5 litraa vettä tunnissa, niin 600 litran juottoautomaatti pystyy ruokkimaan suihkulähdettä noin 100 tuntia. Sen jälkeen tynnyrit pitää taas täyttää uudelleen, jo ei ole lainkaan satanut siinä välissä.

Tässä vielä video juottoautomaatin testauksesta:

Kesäkuun sähkönkulutus

Kesäkuussa sähköä kului 389,74 kWh. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kuukausikulutus jää alle 400 kWh:n, joten tämä oli pienin kuukausikulutus ikinä sinä asumisaikana, kun syys-lokakuun vaihteessa 2014 taloon muutettiin asumaan. Itse asiassa edes rakentamisen aikana 2014 ei päästy koskaan näin pienellä kk-kulutuksella, sillä esim. heinäkuussa 2014 talossa meni 550 kWh (siis 2kk ennen kuin muutettiin sisään).

Tässä talon tähänastiset kulutukset graafisesti:

Ja tässä jokaisen vuoden ensimmäiset 6kk numeroilla:

	2014	2015	2016	2017	2018
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74
YHT:	5884,30	8159,59	6873,02	6208,43	4885,89

Ja tässä päiväkohtaiset kulutukset graafisesti:

Mistä syistä sitten johtui se, että kesäkuussa 2018 syntyi sähkönkulutuksessa uusi alarajaennätys? No ensinnäkin kesäkuussa on vain 30 päivää. Jos kesäkuu olisi ollut yhden päivän pidempi, kuukauden kulutuslukema varmaankin alkaisi nelosella. Toiseksi meitä on nyt ollut tänä vuonna pääsääntöisesti vain 3 asukasta, koska poika lähti armeijaan tammikuussa. Varmasti esim. lämpimän veden kulutus on nyt pienempää. Vaikkakin kesäkuussa meni enemmän vettä (yht. 11 kuutiota) mitä normaalisti meillä kuluu, mutta tähän on ollut syynä pihan kastelut ja suihkulähteen koekäytöt.

Tärkein syy vähäisen sähkönkäytön takana on tai täytyy olla lämpimän veden lämpötilan laskeminen +47C asteeseen. Vuotta aikaisemmin lämpötilana oli +50C ja sitä ennen +55C. Ja näköjään näihin korkeisiin lämpötiloihin lämpöpumppu ei kovin helposti pysty, jolloin sähköä kuluu aika paljon, jos "liian kuumaa" vettä haluaa puoliväkisin tehdä.

Muitakin ei-onnistuneita kokeiluja ilmasta-veteen lämpöpumpun kanssa on ollut, eli esim. tuntihinnoiteltu pörssisähkö ei sovi VILP:n kaveriksi. Sillä päivällä, kun sähkön hinta on huipussaan, niin samaan aikaan on myös vuorokauden lämpöiset tunnit, jolloin lämpöpumpulle olisi paras aika olla käynnissä. Mutta tuntihinnoitellussa sähkössä kulutus pitäisi juuri päivätunneilla saada mahdollisimman alas. Sen sijaan yösähköllä lämmittävillä suorasähkötaloille tuntihinnoiteltu sähkö sopii loistavasti, varsinkin jos lämmitys voi olla aamun ja iltapäivän huippukalliit tunnit pois päältä.

Vielä yksi tiedossa oleva puute meidän lämmitysjärjestelmässä on se, että varaajassa ei ole välipeltiä. Tai että ei ole kahta erillistä säiliötä. Jolloin lattiassa kiertää sama vesi, mikä tehdään lämpimäksi käyttövedeksi (tällä hetkellä +47C). Vielä pienemmällä vuosittaisella sähkölaskulla pääsisi, jos varaaja olisi valittu oikein jo alun perin, sillä nyt sen vaihtaminen tai muutostyöt ei maksa itseään takaisin. Eli hintalappu kaikissa vaihtoehdoissa on liian suuri suhteessa vuositasolla saatuun säästöön (vuosittainen sähkölasku on nytkin alle 1000 euroa). Lämpimän veden tekeminen kuitenkin lienee se, johon uusissa taloissa kuluu energiaa suunnilleen saman verran kuin talon lämmitykseenkin. Tietysti jos on oikein iso talo, niin kuin meillä lämpimiä neliöitä on 241m2, niin silloin talon lämmitykseen voi kulua enemmän lämpöä kuin käyttöveteen.

Eli jos joka vuosi 4-henkinen perhe käyttää vettä yhteensä noin 150 kuutiota, ja jos tästä määrästä lämmintä käyttövettä on puolet, silloin pitää vettä lämmittää yhteensä 75 kuutiota. Jos vesilaitos myy noin +4C asteista vettä, ja jos siitä tehtävä lämmin käyttövesi lämmitetään meillä nyt +47C asteeseen, niin lämpötilaa joudutaan nostamaan 43 astetta. Jolloin jos fysiikan lakien mukaan kuutio vettä lämpenee yhden asteen 1,16 kWh:lla, niin suorasähköllä jos lämmitetään 75 kuutiota vettä 43 astetta, niin suorasähköä kuluu silloin 1,16 x 75 x 43 = 3654 kWh. Ja kun tämä tehdään VILP:llä, jonka hyötysuhde lienee noin 2,5 koko kalenterivuoden ajalta katsottuna, niin silloin sähköä kuluu tässä kohtaa noin 1461 kWh eli noin 1500 kWh.

Ja jos meillä kotitaloussähkön kulutus on luokkaa 5000 kWh per vuosi, ja vuoden kokonaiskulutus noin 9500 kWh tällä hetkellä, niin talon lämmitykseen kuluu silloin 9500-5000-1500=3000 kWh.

Jossain vaiheessa (sitten kun kotitalousvähennystä on jo saatavilla ja kun aurinkopaneelien hinta laskee riittävästi) asennan taloon varmaankin vielä aurinkosähköpaneelit. Jos niiden kustannus on (laajuudesta ja tulevien vuosien hinnoista riippuen) noin 10000 euroa, silloin nykyisestä sähkönkulutuksesta saattaa vielä kadota 3000-4000 kWh. Jolloin jäljelle jäävä vuosikulutus on sen jälkeen vähän reilu 5000 kWh.

Tämä on selvästi vähemmän, mihin pelkällä maalämpöpumpulla olisi voinut päästä, mutta silti rahaa kuluu vähemmän, jos meidän taloon jo hankittu VILP kustansi 8600€ ja jos aurinkopaneeleihin vielä sijoitetaan 10000€. Jos olisin valinnut taloon pelkän maalämmön, niin kalliimmaksi olisi tullut. Sillä kaikki maalämpötarjoukset, mitä aikanaan pyysin, niin ne olivat noin 20000 euroa. Maalämmön hinta tuli siitä, että savimaan tontilla porausreikä kustantaa noin 6000-7000 euroa, ja siihen päälle laitteiston hinta asennettuna, niin noin 20000 eurossa mennään. Jotkut tietysti onnistuvat saamaan maalämmön jopa 10 tonnilla tai jopa allekin, jolloin jos sillä rahalla maalämpöä saa ostaa, silloin se kannattaa tietysti ottaa (jos vertailussa VILP kustantaa 8600€ eli melkein saman).

Kuningaskuluttaja vertailee lämmitystapoja

Kevät on ilmeisesti se aika vuodesta, jolloin raksablogit ovat medioissa mukana. Tähän samaan aikaan ovat myös tämän kevään uudet rakentajat liikkeellä. Minusta on hyvä, että tietoa on tarjolla - ja sitä tulee tällä hetkellä joka tuutista. Minäkin aloitin oman rakentamiseni aikoinaan niin, että lueskelin mm. raksablogeja. Ja sitten rakentamisen edetessä seurailin sellaisia rakennusblogeja, joissa rakentaminen oli hieman omaa tilannettani edellä.

Nyt jo aiemmin keväällä pääsin mukaan Hesarin kautta, eli antamaan siis parin muun bloggaajan ohella vinkkejä siihen, mitä pitäisi ottaa huomioon bloggaamisessa? Tässä vielä linkki sinne:

http://talopakettitalorautio.blogspot.com.ee/2016/03/kotiblogit-ja-kodin-hinta-varo.html

Seuraavaksi eli huhtikuussa 2016 olen mukana YLE:n Kuningaskuluttaja -ohjelmassa, jossa vertaillaan pientalojen lämmitystapoja.

Meille siis piti tulla maalämpö- jo rakentamisen aikana. Tilanne näytti itse asiassa hyvinkin selvältä. Talossa oli lämpimiä neliöitä 241m2, joten kokonsa puolesta talo oli selvästi ns. "maalämpötalo", jossa mitään muita vaihtoehtoja ei ole. Tätä mieltä olivat kaikki tuntemani asiantuntijat. Samaa sanoivat myös tutut kiinteistövälittäjät: "Että pistä vaan maalämpö - sitten se talo on helpompi myydä, jos se joskus tulee myyntiin."

Tämä käsitys vahvistui vielä entisestään, kun kävin Motivan nettisivuilla. Siellä on eri lämmitystavoille laskuri, jossa voi oman talonsa tulevilla tiedoilla vartailla eri lämmitystapoja. Maalämpö näytti sielläkin olevan taloudellisesti se paras vaihtoehto. Motivan laskuri löytyy tästä linkistä:

http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/

Ja jos sinne nyt syötän tuohon laskuriin oman taloni tiedot, niin tässä on lopputulos - maalämpö on selvästi edullisin, kun laskee yhteen investointi- ja käyttökulut:

Lämmitystapojen kustannusvertailulaskuri Motivan nettisivuilla.

Lopullisesti käännyin maalämpö -vaihtoehtoon (ainoana oikeana vaihtoehtona) sen jälkeen, kun olin kontaktoinut maalämmön myyjiä, ja olin saanut muutamia tarjouksia. Tarjousten mukana tuli hyvät Excelit, joissa tietyllä energian hintojen nousuarvioilla oli laskettu energian hintojen nousu tulevaisuudessa, ja maalämmön takaisinmaksuaika oli hyvinkin lyhyt. (Toisin kuitenkin kävi - sähkön hinta on ollut jatkuvassa luisussa jo vuodesta 2011 alkaen, ja samaan aikaan öljyn hinta on romahtanut.)

Ja toki maalämpöä myös myytiin hyvin. Lämpöpumppujen myyjät ovat ammattilaisia ihan viimitten päälle. He osaavat kertoa, että nykyään jo yli puolet uusista omakotitalojen rakentajista valitsee maalämmön. Myynnin kehitys näkyy mm. tästä tilastosta:

Lämmitysjärjestelmien valinnat uusiin taloihin 2006-2014.

Oletteko muuten huomanneet sellaista ilmiötä, että jos pyydät maalämpötarjousta jossain messuilla maalämpömyyjän omalla messuständillä, niin siinä kun talon tietoja ja maalämmön kannattavuutta laskeskellaan, niin myyntipuheen loppuvaiheissa paikalle ilmestyy myös "aivan sattumalta", joku maalämpömyyjälle tuttu kiinteistövälittäjä.

Välittäjä poikkeaa ständille siis ihan sattumalta "morjenstamaan vanhoja tuttuja", ja sitten myös vähitellen yhtyy keskusteluun todeten syvällä ja vakuuttavalla rintaäänellä, että hän on aika paljon myynyt tällä seudulla omakotitaloja, ja kyllä se vaan nykyään niin tahtoo olla, että ei (isokokoisia) omakotitaloja saa millään kaupaksi, jos ei niissä ole maalämpö pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä. Jolloin lämpöpumpun myyjä kysyy sitten sujuvasti siihen perään, että "No? Tehdäänkö kaupat nyt heti?"

Eikä tässä mitään uutta. Toki tiedän jo entuudestaan ihan saman.

Myös minulle tutut kiinteistövälittäjät pitävät maalämpöä isoissa omakotiloissa järkevänä - eikä vähiten sen talon myynnin kannalta. Ja onhan maalämpö ympäristöystävällinen, helppohoitoinen, se sopii myös ikäihmiselle. Ja se on ainoa tapa, joka pystyy pitämään talon lämpöisenä ja tekemään lämmintä käyttövettä ympäri vuoden - varsin kohtuulliseen hintaan.

Mutta minä en tehnyt kuitenkaan heti kauppoja, vaan jäin odottamaan kotitalousvähennyksiä. Niitä voi saada aikaisintaan 2 vuotta lopputarkastuksen jälkeen. Joten meidän taloon tehtiin kaikki "mahdollisimman helpoksi" maalämmön jälkiasennusta ajatellen. Sisäyksikön paikka ja kallioreiän paikka sekä näiden välinen reitti ja läpivientikohta ulkoseinässä on jo etukäteen mietitty. Kun maalämpö tulisi, se menisi "heittämällä paikoilleen..."

Sitten muutettiin asumaan, ja asuttiin eka vuosi suorasähköllä. Ja tässä kohtaa tapahtuikin sitten eka yllätys!

Sähköä meni nimittäin (lauhasta talvesta johtuen?) sen verran vähän, etten saanut maalämpölaskelmia kannattavaksi enää millään. Siis kyllähän maalämmöstäkin omat rahansa aina takaisin saa ihan varmasti, mutta lämmitykseen olikin yht´äkkiä tullut muitakin vaihtoehtoja, mm. ilmavesilämpöpumppu, ja aurinkopaneelit. Ja omat laskelmani näyttivät siltä, että näistä vaihtoehdoista omat rahansa tienaa nopeammin takaisin kuin maalämmöstä.

Tässä blogipäivityksessäni ekan kerran ja ihan julkisesti aloin ihmettelemään tätä asiaa:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/07/eiko-keisarilla-olekaan-vaatteita-asiaa-maalammosta/

Ja tätä samaa asiaa ihmettelemään tuli meille nyt sitten myöskin Kuningaskuluttaja -ohjelman toimittaja. Mukana heillä oli myös eräs toinen rakentaja, joka juuri nyt alkaa rakentamaan ja miettimään lämmitysratkaisuja.

Nythän on siis aika yllättävää - jos oikeasti on näin - että maalämpö ei (omien laskelmieni mukaan) vielä kannatakaan 241m2:n lämpimillä neliöillä? Uudet talothan kuluttaa tänä päivänä aika vähän. Jolloin jos lämmittää suorasähköllä - sitä kului meillä noin 17000 kWh vuositttain. Ja meni siinä rinnalla polttopuitakin (meillä meni 7-8 kuutiota rakentamisesta jääneitä laudanpätkiä, niiden lämpöarvo ehkä noin 5-7000 kWh?).

Myös Motiva on hiukan samoilla linjoilla maalämmön kannattavuuslaskelmien suhteen, eli heidän nettisivuillaan todetaan, että jos maalämpöä harkitsee, vuotuinen energiankulutus pitäisi olla 30-35000 kWh vuosittain, tai mieluiten yli 40000 kWh vuodessa. No - mikään uusi talo ei tällaisiin lukuihin koskaan pääse. Ellei sitten lämpimiä neliöitä ole talossa vähintäänkin noin 500m2. Eli saa olla melkoinen kartano.

Mutta miten tuo maalämpö sitten kannattaa muissa uusissa taloissa, joiden keskikoko on paljon meidän taloa pienempi, eli 144m2 (tämä tilastotieto vuodelta 2010)? Mutta siltikin siis 56% rakentajista kuitenkin ottaa tai on jo ottanut maalämmön.

Toimittaja kävi myös haastattelemassa Motivan edustajia, ja kävivät samalla reissulla myös tutustumassa muissakin omakotitaloissa muihin lämmitysmuotoihin, mm. pellettilämmitykseen.

Ohjelma tulee ulos YLE 1 kanavalta nyt huhtikuun aikana. Että nähdään silloin, jos olette ruudun äärellä...Itsekään en vielä tiedä miltä ohjelman kokonaisuus näyttää, tiedän vain sen, mitä itse olen sanonut, ja siitäkään ei varmaan näytetä kuin leikaten jokunen repliikki sieltä täältä...

Tämä olikin itselleni ihan ihka eka TV-esiintyminen. Tai olen minä kerran ollut mukana jonkun viihdeohjelman yleisössä, ja nähnyt ohjelman tekoa studiossa, ja upea kokemus oli sekin. TV-ruudussakin olin näkyvillä vilaukselta ja ehkä sekunnin ajan. Mutta nyt sitten sain ekan kerran jopa itse sanoakin jotain. Ja talokin pääsi mukaan ohjelmaan, kun meidän talon insertti filmattiin meidän keittiössä.