http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/04/viralliset-radonin-mittaustulokset/
Radonia siis löytyi, mutta sen verran vähän, ettei sen johdosta tarvinnut tehdä toimenpiteitä. Ei edes kellarissa. Sinänsä radonia oli yllättävän paljon (vaikka uudet ja tiukemmat ohjearvot eivät nyt ylittyneetkään), ja sitä radonia löytyi ihan keskimmäisessä kerroksessa asti. Ainakin itse olisin olettanut, ettei savikuoppaan rakennetusta talosta juurikaan radonia löytyisi, tai jos löytyykin, se jää 7 kertaa ilmaa raskaampana kellaritiloihin. Eikä siellä kovin kauaa yleensä oleskella.
Meillä Radonin lähde on siis ainoastaan se sepeli, jota on talon alla ja ympärillä täytteenä, sekä betoni, joka pitää myös kiviaineksia sisällään. Talon 2 ylintä kerrosta on puuta, ja näissä kerroksissa ymmärtääkseni radonin lähteitä ei ole ollenkaan. Kellarin alle jäi vielä 9 metrin savikerros, joten maaperästä radonia ei tule. Jotain hyötyä siis savisesta tontistakin on, vaikka enimmäkseen paksu savikerros aiheuttaa rakentamisessa aina ylimääräisiä kustannuksia.
Myös tiiveysmittaus on aikoinaan tehty:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/03/28/tiiviystesti-tehty-ilmanvuotoluku-143/
Tiiveysmittauksen lopputulos oli ihan siedettävää keskitasoa, eikä silloinkaan alettu etsimään vuotopaikkoja esim. savutestauksella, sillä oletettiin, että vuotoilma saattaa hyvinkin tulla esim. ulko-ovien tiivisteistä. Ulko-ovia talossa on paljon, pelkästään ylimmässä kerroksessa jo 4 kpl, eli jokaisesta makuuhuoneesta ja yläaulasta pääsee suoraan ulos parvekkeelle. Se on tietysti tulipalon sattuessa hyvä asia, jos pitää äkkiä lähteä, niin oven saa auki ihan parissa sekunnissa.
Tiiveysmittaus oli näistä mittauksista kallein - se maksoi ja maksaa tänäkin päivänä muutamia satasia. Radonin pikamittarin, joka antaa tuloksen 48 tunnissa, sellaisen saa vuokrattua muutamilla kympeillä, eikä lämpökamera maksa kovinkaan paljoa sen enempää... Eli ei nämä mittaukset rakentamisen kokonaiskustannuksissa tai uuden talon neliöhinnoissa mitenkään näy. Tai nyt kun vähän netissä surffailin, niin tässä esim. yksi linkki hintatietoineen lämpökameran vuokaukseen:
Radonin pikamittaus kannattaa tehdä jo rakentamisen aikana, silloin kun valmista pintaa ei vielä ole. Silloin mahdolliset lisätiivistämiset on helppo tehdä, jos ilmenee että radonia on liian paljon, tai jos vaan muuten haluaa, että radonpitoisuudet pitää saada alemmas.
Nyt jälkikäteen katsottuna myös lämpökamera olisi kannattanut käydä vuokraamassa jo paljon aikaisemmin, eli silloin kun ensimmäiset radonmittauksetkin tehtiin. Ei vaan asia silloin tullut itselläni mieleen. Nyt nimittäin esim. tällaisille pistemäisille lämpövuodoille ei tehdä tässä vaiheessa enää mitään (tuo kuvassa näkyvä olohuoneen nurkka on siis kuvan kylmin alue, ja sen lämpötila on kuvan oikeassa laidassa näkyvän palkin perusteella +20,4C):
Talossamme ei siis aistinvaraisesti ole huomattu mitään ongelmia. Vetoisuutta ei tunnu, eikä ole ollut muitakaan ongelmia asumisviihtyvyyden kannalta. Ja jos tuota olohuoneen alanurkkaa käy sormenpäillä kokeilemassa, niin ei siitä kyllä sormillaan mitään tunne, ei vetoisuutta, eikä kipsilevykään tunnu kylmältä, mutta lämpökameran mielestä kipsilevy kuitenkin on muutaman asteen ympäristöään kylmempi. Joten onhan tuossa nyt selvästi pistemäinen ilmavuoto, jonka olisi tietysti tiiveystestin yhteydessä merkkisavulla saattanut huomata? Jos sitten 3-kerroksisesta 241m2:n talosta merkkisavun aikana olisi tällaisen kohdan vaan löytänyt, siinäkin olisi helposti ollut yhden päivän työ, jos kaikki paikat olisi merkkisavun avulla lähtenyt kiertämään.
Nyt jos tuo alanurkan tilanne olisi oikein paha, niin toki sähköjohtoja varoen kipsiin voisi porata pienen reiän, ja painaa sokkona uretaania levyn taakse (sehän on hyvä lämmöneriste), ja sitten kuvata uudestaan, että vaikuttiko mitään...
Mutta nyt asialle ei siis tehdä enää mitään. Asumisviihtyvyyttä tuo nurkan vuoto ei haittaa, eikä se mielestäni näy energialaskuissakaan. Ostoenergiaa eli sähköä kuluu meillä siis noin 1800€ per vuosi, eikä se luku todennäköisesti muutu, jos paikat purkaisi ja laittaisi tämän vuotokohdan kiinni. Kaikille korjauksille pitää siis laskea takaisinmaksuaika, ja jos tähän kohtaan tekee monen satasen tai tonnin remontin, ja sillä säästyy muutama euro vuosittain, niin ei se oikein kannata...
Toinen asia on tietysti sitten se, että kylmäsilta voi (teoriassa ainakin) aiheuttaa myös kondenssi-ilmiöitä. Mutta siksipä juuri kaikissa taloissa on pieni alipaine, jolla varmistetaan se, että ilma tulee aina kylmästä lämpimään, eikä toisinpäin. Sillä jos talo olisikin ylipaineistettu, silloin lämmin ja kostea sisäilma painuisi vuotokohdasta ulos - ja kosteus kondensoituisi siinä matkalla rakenteiden sisään, kun ilma ulospäin mennessään jäähtyy.
Nyt kun talo lämpökuvattiin vasta nyt, niin oli tästä nytkin toki se hyöty, että kuvista näkyy miten tilanne on nyt - siis kun mitään ongelmia ei ole. Ei ole ainakaan tiedossa eikä kuvien perusteella. Mutta jos tilanne joskus muuttuu, ja jotain ongelmaa tai epäilyjä alkaisi tulla, sitten voisi ottaa uudet taas uudet lämpökuvat, ja verrata niitä nyt kuvattujen kuvien kanssa. Kuvia vertailemalla pitäisi silloin näkyä, että onko jokin asia muuttunut.
Lämpökamera siis saattaa havaita lämpövuotojen lisäksi myös mm. rakenteissa olevan vesivahingon. Koska vuotaneen veden lämpötila on yleensä kylmempi tai kuumempi kuin ympäröivä kuiva tila. Siis näinhän tilanne pääsääntöisesti on, sillä tiettyyn tilaan tihkuva vesi "ei vielä tiedä" minkä lämpöinen on se tila, mihin se vesi vuotaa, kun se vesi tulee sinne jostain muualta. Joko putkirikosta johtuen, tai kattovuodon kautta tai jostain muualta. Samalla märkä paikka ainakin lämmöneristeissä hukkaa lämpöä paljon enempi kuin kuiva, joten lämpökamera huomaa tietysti senkin asian. Samoin jos sähköjohdoissa tai liitoksissa on jotain vikaa, niin ne usein kuumenevat, ja sekin asia saattaa sitten lämpökameran kuvissa tulla esille.
Yksi asia, josta tämän kertaisesta kuvauksesta oli hyötyä, oli havainto, että kellarin katon ympärysvalun kautta tapahtuu lämmön johtumista ulos:
Nyt kun sokkeli ensi kesänä levytetään, niin rakenne voidaan toteuttaa niin, että lämpövuoto saadaan tässä kohtaa "hyötykäyttöön", eli ohjattua levytyksen avulla vuorilaudan alle, jolloin se auttaa ilman kierrossa, ja pitää paikat kuivina. Mikä siis on vuorilautojen takana olevan ilmatilan tarkoitus ihan noin muutenkin.
Toinen tapa sokkelin pintakäsittelyssä olisi ollut rappaaminen - joka taas helposti laittaa vuorilaudan alla olevan ilma-aukon kiinni, jonka jälkeen ilma ei kulje, jos korvaavaa ilmaa ei alhaalta saa. Siinä vaihtoehdossa myöskään lämmönhukka ei oleellisesti muuttuisi, eli rappauksen jälkeen lämpökameran kuvat näyttäisi ihan samoilta, mitä ne näyttää nytkin.
Pääasiallisin syy levytykseen on meillä vieressä kulkeva katu, jossa on asfalttivaurioita, ja joista johtuen esim. linja-autot saattaa aika ajoin tömähdyttää koko taloa. Puutalo on sitkeä, ja kestää sen hyvin, mutta rappausten osalta pelkään, että ne ei vuosien saatossa tuollaisia tömähdyksiä kestä. Tai ainakin levytys on tässä kohtaa ihan idioottivarma, eikä välttämättä kovin ruma? Sitä on jo vähän aloitettukin autokatoksen osalta:
 |
| Sokkelia levytettynä. Jos oikein haluaa viimeistellä, niin ruuvin päät voisi maalata hammasharjalla harmaiksi. |
 |
| Levytys kesken ilmavesilämpöpumpun kulmassa. Levyt kiinnitetään painekyllästetetyn laudan päälle. Siihen tulee myös pehmeä/joustava irrotuskaista levyn ja laudan väliin. |
Johtopäätöksenä kuitenkin se, että tiiveysmittauksen lisäksi - jos vaan vuodenajat sattuu sopivasti, niin mielestäni radonin pikamittari ja myös lämpökamera kannattaisi hakea vaikka viikonloppuvuokralle jo rakentamisen aikana. Jos jotain löytyy, niin silloin asiat pystyy vielä korjaamaan, mutta sitten kun valmiit pinnat on jo tehty, silloin ei voi tai ei kannata tehdä enää mitään.
